ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen
Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri
Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot
Minne uusi koulu tulisi sijoittaa? Millaisia lääkärin väestövastuualueiden tulisi olla? Missä pienituloiset vanhukset asuvat? Missä on väestöllinen keskipiste? Millainen on taajamien kehitys?
Kuinka tarkkaa analyysiä halutaan?
Kuntaliitokset ja niiden selvitykset, tilanne 11.9.2007 Kuntaliitos 1.1.2008 Kuntaliitos 1.1.2009 Selvitetään kuntaliitosta ffecto Finland Oy, Lupa L7017/07 Parkano Ikaalinen Vammala Mouhijärvi Äetsä Punkalaidun Rauma Pyhäranta Lappi Parainen Houtskari Korppoo Nauvo Iniö Kaarina Paimio Piikkiö Sauvo SK/SLP Kortesjärvi Alahärmä Ylihärmä Kauhava Kuru Ylöjärvi Alastaro Loimaa Huittinen Vampula Kuortan Yli-Ii Töysä Oulu Alavus eylikiiminki Saarijärvi Oulu Pylkönmäki Lohtaja Ylistaro Kälviä Nurmo Kokkola Seinäjoki Ullava Jurva Ilmajoki Mellilä Vilppula Vahto Aura Mänttä Rusko Lieto Tarvasjoki Yläne Naantali Pöytyä Merimasku Askainen Rymättylä LemuKiukainen Velkua Masku Eura Sammatti Lohja KemiöDragsfjärdVästanfjärd Alajärvi Lehtimäki Salon seudun 10 kuntaa Sonkajärvi Iisalmi Jämsänkoski Karttula Jämsä Kuopio Hartola Pertunmaa Heinola Jyväskylä Korpilahti Jyväskylä Polvijärvi Jyväskylän mlk Eno Joensuu Pyhäselkä Hauho Leivonmäki HämeenlinnaJoutsa Kalvola Savonranta Renko Kerimäki Tuulos Savonlinna Lammi Punkaharju Joutseno Jaala Lappeenranta Valkeala Kuusankoski Hausjärvi Kouvola Riihimäki Elimäki Loppi Anjalankoski Karjaa Pernaja Hyvinkää Muuttuva Pohja Loviisan seutukunnan väestörakenne Porvoo Tammisaari kunnat
100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Väestö iän mukaan 2007 0 20 40 60 80 100 Tuhansia
Työvoiman ikääntyminen Työlliset ikäryhmittäin 1990, 1995, 2000 ja 2007 1000 henkeä 450 400 350 300 250 200 150 1990 1995 2000 2007 100 50 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
Työlliset ikäryhmittäin ja toimialoittain 2007 1000 henkilöä 140 Maatalous 120 Teollisuus 100 Rakentaminen 80 Kauppa 60 Liikenne 40 Liike-el.palv. 20 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 Julkiset ja muut palvelut
Julkisten ja muiden palveluiden työlliset ikäryhmittäin ja työnantajatyypin mukaan 2007 1000 henkilöä 80 70 60 50 40 30 kunta tai kuntainliitto yksityinen valtio 20 10 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74
Työvoiman riittävyyden turvaamiskeinoja! Työurien pidentäminen " nuoret nopeammin työmarkkinoille " eläköitymisen myöhentäminen! Työvoimareservien käyttöönotto! Maahanmuutto
55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2006, muutos 1997-2006 69,6 Ruotsi 7 Tanska 60,7 9 Iso-Britannia 57,4 9,1 54,5 Suomi 18,9 Irlanti 53,1 12,7 50,1 Portugali 1,6 48,4 Saksa 10,3 47,7 Alankomaat 15,7 45,3 EU-15 8,9 44,1 Espanja 10 42,3 Kreikka 1,3 37,6 Ranska 8,6 35,5 Itävalta 7,2 33,2 Luxemburg 9,3 2006 32,5 Italia Muutos 2006-1997 4,6 Belgia 32 9,9 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Eurostat, työvoimatiedustelut
Tilastokeskuksen väestöennuste! Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida! Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi! Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä " Esimerkiksi 1970-luvun alun ennusteiden tuli osoittaa, millainen väestönkehitys on odotettavissa ja millaisessa Suomessa eläisimme 2000-luvulla, jos muuttoaalto Ruotsiin olisi jatkunut samanlaisena näihin päiviin asti
Väestönkehitys! Mikäli väestönkehitys jatkuu muuttumattomana oletusten mukaisesti, vähenee työikäisen väestön (15-64-vuotiaat) määrä " 2015 mennessä: 100 000 hengellä " 2020 mennessä: 175 000 hengellä " 2025 mennessä: 220 000 hengellä " 2030 mennessä: 250 000 hengellä
Suomi 2007 -> 2040! Yli 65-vuotiaiden määrä nousee " 875 000 -> 1 550 000 " Osuus väestöstä 16,5 % -> 27,0 % " 2008/2009: 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden määrän 1.kertaa Suomen historiassa " Alle 15-vuotiaiden määrä vuoden 2007 lopussa alhaisin vuoden 1896 jälkeen! Yli 85-vuotiaiden määrä nousee " 98 000 -> 349 000 " Osuus väestöstä 1,9 % -> 6,1 %
Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050 80 60 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 1912: 70,8 Ikä Yli 65-v. 2026: 70,7 Alle 15-v. 2007: 50,1 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 2007: 25 lasta, 25 eläkeikäistä 2026: 28 lasta, 43 eläkeikäistä 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040
Uudenmaan ja Kainuun väestönkehitys 1990 2015, 2003=100 115 110 105 100 95 90 85 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Uusimaa Kainuu Koko maa Lähde: Väestö- ja tasa-arvotilastot, Tilastokeskus Kuvio 1
Alueellisten muutosten painopisteet
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 27 % (2007 15 %)
Vuonna 2040 eläkeikäisten osuus väestöstä 27 % (2007 15 %)
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Väestöennustepalvelu
Suomessa oli vuoden 2006 lopussa 2 476 505 asuntokuntaa Yhden henkilön asuntokuntia oli 998 812 eli 40 prosenttia, (Turussa 50 % ja Kuopiossa 43 %) Asuntokunnista 73 prosenttia on pieniä yhden tai kahden henkilön asuntokuntia Asuntokunnan keskikoko oli 2,1 henkilöä kaupunkimaisissa kunnissa 2,0, maaseutumaisissa 2,3 henkilöä Kaupungeissa oli enemmän (43 %) yksinasuvia kuin maaseutumaisissa kunnissa (35 %).
.. Pikainen analyysi paljastaa.. Kuinka hyvin tarjonta vastaa paikallisten markkinoiden rakennetta Mitkä ovat markkinoiden ja toimintaympäristön kehitysnäkymät Panostetaanko kasvaville vai taantuville alueille tai toimialoille
55+: Kuluttajien jakautuminen sosioekonomisiin ryhmiin 2005-2006 Eläkeläinen 61% 6% 6% Työtön tai muu 28% Yrittäjä Palkansaaja % kuluttajista Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
55+: Kuluttajien jakautuminen koulutusasteen mukaan 2005-2006 55+ 46 30 24 Muut 29 43 28 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kuluttajista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
55+: Kotitalouksien jakautuminen talouden koon mukaan 2005-2006 55+ 42 52 7 Muut 36 25 39 0% 20% 40% 60% 80% 100% % kotitalouksista 1 henkilö 2 henkilöä 3+ henkilöä Lähde: Tilastokeskus/kuluttajabarometri
Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot ja kulutusyksikköä kohden lasketut tulot, viitehenkilön iän mukaan, vuonna 2004 45 1000 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Alle 25 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65+ Kaikki Lähde: Tulonjakotilasto Käytettävissä olevat tulot Kulutusyksikköä kohti
Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin. Ylempien toimihenkilöiden talouksia on noin 220 000 eli 9% kaikista talouksista Näistä talouksista on puolestaan noin 40 prosenttia kerääntynyt Uudellemaalle. Kunnittain kolmen kärki ylempien toimihenkilöiden talouksien osuuksista painottuu pääkaupunkiseudulle, Kauniaisissa näitä talouksia on 22, Espoossa 20 ja Helsingissä 16 prosenttia kaikista talouksista.
Lisätietoja: Jarmo Partanen, p. (09) 1734 3577 jarmo.partanen@tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi/tulotjakulutus