Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen. opetusalan työehtosopimus

Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen opetusalan työehtosopimus 2003 2004 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero 3 0720 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY Toinen linja 14 PL 200 00101 HELSINKI puh. (09) 7711 faksi (09) 701 2239 www.ptyry.fi

3 SISÄLLYS PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2003 2004 Sisällys Sivu Allekirjoituspöytäkirja... 7 Pöytäkirja (työehtosopimus vuoden 2003 liittoerän ja tasa-arvoerän käyttämisestä)... 10 YLEINEN OSA 1 Soveltamisala... 14 2 Palkkaperusteet... 14 2 a Epäpätevyysalennus... 15 3 Vuosisidonnainen lisä... 16 3 a Sairausajan palkka... 16 4 Kielilisä... 18 5 Kielitaitolisä... 19 6 Sijaisuus ja osittain työstä vapautetun palkka... 19 7 Palkkaluokkina maksettavat määrävuosikorotukset... 19 8 Arkipyhien vaikutus ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen... 20 9 Ylituntipalkkion laskeminen... 20 10 Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon... 20 11 Tohtorin tutkintolisä... 20 12 Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio... 20 13 Yksityisopiskelijoiden tentti... 21 14 Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö... 21 15 Yhteiset opettajat... 21 16 Päätoimiset tuntiopettajat... 22 17 Vuosilomaoikeus... 24 17 a Määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus... 25 17 b Eräät vuosilomaetuudet... 25 18 Sivutoimiset tuntiopettajat... 25 19 Henkilökohtainen palkanlisä... 26 20 Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma... 26 20 a Opetushenkilöstön työaika... 26 20 b Etäopetukseen liittyvä työ... 27 21 Täysi palkka... 27 22 Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt... 27 23 Monialainen oppilaitos... 28 24 Ilta-, yö-, viikonloppu-, arkipyhä- ja lomaopetuslisä... 28 25 Ammattikorkeakoulut... 29 26 Luottamusmiesajankäyttö ja ajankäyttökorvaukset... 29 KANSALAISOPISTOT REHTORIT... 30 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuus... 30 2 Sivutoiminen rehtori... 30 3 Työaika ja vuosiloma... 30 APULAISREHTORIT... 30 A Kokonaispalkkauksessa olevat apulaisrehtorit... 30 4 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuus... 30 5 Epäpätevyysalennus... 30 6 Työaika ja vuosiloma... 30 B Palkkiotoimiset apulaisrehtorit... 31 7 Apulaisrehtorin palkkio... 31 OPETTAJAT... 31 8 Palkkaluokat ja määrävuosikorotukset... 31 9 Opetusvelvollisuus... 31 10 Muu työvelvollisuus... 32 11 Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen... 32 12 Opetusvelvollisuuden huojennukset... 32

SISÄLLYS 4 TUNTIOPETTAJAT... 33 13 Palkkioperusteet... 33 14 Pätevyyslisä... 33 15 Työsuhteen alkaminen... 34 16 Työsuhteen päättyminen... 34 17 Lomakorvaus... 35 18 Lomaraha... 35 19 Sairausajan ja äitiysloma-ajan palkka... 35 20 Matkakustannusten korvaus... 36 21 Palkanmaksu... 36 MUSIIKKIOPPILAITOKSET REHTORIT JA APULAISREHTORIT... 37 1 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetustuntimäärä... 37 2 Työaika ja vuosiloma... 37 3 Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus... 37 OPETTAJAT... 37 4 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 37 5 Pätevyyslisät... 38 6 Sivutoimipisteen johtaja... 38 7 Yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä opettavan opettajan lisä... 39 8 Matkakustannusten korvaaminen... 39 9 Työaika... 39 PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT... 40 10 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuus... 40 11 Tutkintolautakunta- ja suunnittelutehtävät... 40 12 Yhdessä tai useammassa toimipisteessä opettavan tuntiopettajan lisä... 40 13 Matkakustannusten korvaaminen... 41 14 Sopimusmääräyksistä poikkeaminen... 41 AMMATTIOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 42 1 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 42 2 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 42 OPETTAJAT... 42 3 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 42 4 Pätevyyslisät... 43 5 Opistoasteen lisä... 43 6 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 43 7 Erikseen korvattavat tehtävät... 43 8 Osastonjohtajan palkkio ja huojennus... 44 9 Urakointityön palkkio ja huojennus... 45 10 Rehtorin tehtäviä hoitavan opettajan huojennus... 45 11 Yleisaineiden yhdysopettajan huojennus... 46 12 Ohjattu ja valvottu työpaikkaharjoittelu... 46 13 Ylitunnit... 46 HOTELLI- JA RAVINTOLAOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 47 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 47 2 Työaika ja vuosiloma... 47 OPETTAJAT... 47 3 Palkat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuus... 47 4 Pätevyyslisät... 48 5 Opistoasteen lisä... 48 6 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 48 7 Erikseen korvattavat tehtävät... 48 8 Rehtorin tehtäviä hoitavan lehtorin huojennus... 49 9 Osastonjohtajan palkkio ja huojennus... 49 10 Harjoittelun valvonta... 49 11 Ylitunnit... 49

5 SISÄLLYS KAUPPAOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 50 1 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 50 2 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 50 3 Palkkiotoimisen apulaisrehtorin palkkio ja huojennus... 50 OPETTAJAT... 51 4 Sijoituspalkkaluokat ja määrävuosikorotukset... 51 5 Pätevyyslisät... 51 6 Opetusvelvollisuudet ja työaika... 51 7 Kurssiopetuskerroin... 52 8 Ohjaavan opettajan palkkio... 52 9 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 52 10 Erikseen korvattavat tehtävät... 52 11 Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäviä hoitavan opettajan palkkio... 53 12 Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät... 53 13 Ylitunnit... 53 14 Yksityisopiskelijoiden kuulustelu... 53 TEKNILLISET OPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 54 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 54 2 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan työaika sekä vuosiloma... 54 3 Palkkiotoiminen apulaisrehtori... 54 OPETTAJAT... 55 4 Opettajan palkkaluokka ja määrävuosikorotukset... 55 5 Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika... 56 6 Luokanvalvoja... 56 7 Laboratorionjohtaja... 56 8 Osastonjohtaja ja yleisaineiden yhdysopettaja... 56 9 Linjanjohtaja... 56 10 Lyhytaikainen työloma... 57 11 Yksityisoppilaan kuulustelu... 57 TUNTIOPETTAJAT... 57 12 Tuntiopettajien työsuhteen ehdot... 57 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 58 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 58 2 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 58 3 Palkkiotoimisen apulaisrehtorin palkkio ja huojennus... 58 4 Palkkiotoimisen apulaisrehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 58 OPETTAJAT... 59 5 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 59 6 Oppilaanohjaajanlisä... 59 7 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 59 8 Välinehuoltopalkkio... 59 9 Rehtorin tehtäviä hoitavan lehtorin huojennus... 60 10 Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät... 60 11 Urakointityön palkkio ja huojennus... 61 12 Ylitunnit... 61 13 Vuosiloma... 61 KOTI- JA LAITOSTALOUSOPPILAITOKSET REHTORIT JA AIKUISKOULUTSJOHTAJAT... 62 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 62 2 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 62 APULAISREHTORIT... 62 3 Palkkio ja opetusvelvollisuuden huojennus... 62 4 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 62 OPETTAJAT... 63 5 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 63 6 Pätevyyslisät... 63

SISÄLLYS 6 7 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 63 8 Opetusharjoittelun ohjauspalkkio... 63 9 Rehtorin tehtäviä hoitavan opettajan huojennus... 64 10 Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät... 64 11 Ylitunnit... 65 12 Vuosiloma... 65 MAATALOUSALAN OPPILAITOKSET REHTORIT... 66 1 Palkkaluokat, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 66 2 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 66 APULAISREHTORIT... 66 3 Palkkio ja huojennus... 66 4 Työaika, vuosiloma ja ylitunnit... 66 OPETTAJAT... 67 5 Palkkaluokat, määrävuosikorotukset ja opetusvelvollisuudet... 67 6 Pätevyyslisät... 67 7 Rehtorin tehtäviä hoitavan lehtorin huojennus... 68 8 Oppilaanohjaus- ja tukiopetuspalkkio... 68 9 Opetusvelvollisuuteen luettavat tunnit... 68 10 Ylitunnit... 69 11 Kokonaistyövelvollisuus ja vuosiloma... 69 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT... 70 1 Palkkaluokka, määrävuosikorotus ja opetusvelvollisuus... 70 2 Työaika ja vuosiloma... 70 OPETTAJAT... 70 3 Palkkaluokka ja opetusvelvollisuus... 70 4 Määrävuosikorotukset... 70 5 Pätevyyslisät... 70 6 Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät... 71 7 Työaika, vuosiloma ja opetusvelvollisuuden ylittävät tunnit... 71 8 Siirtymäsäännös... 71 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOKSET REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT... 72 1 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä... 72 2 Rehtorin, apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan työaika ja vuosiloma... 72 OPETTAJAT... 73 3 Opettajan palkka ja opetustuntimäärä... 73 4 Opettajan opetustuntimäärään luettavat tehtävät... 73 5 Osastonjohtajan ja erillisen kurssipaikan esimiehen palkkio... 75 6 Opettajakoulutuspalkkio... 75 7 Opettajan työaika ja vuosiloma... 75 AMMATTIKORKEAKOULUT 1 Soveltamisala... 76 2 Yliopettajan ja lehtorin työaika... 76 3 Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka (I ja II kalleusluokka 1.3.2003 lukien)... 78 4 Työajan ylityskorvaus... 79 5 Kesävapaan korvaus... 79 6 Epämukavan työajan lisät... 79 7 Täyttä työaikaa tekevä tuntiopettaja... 79 8 Ammattikorkeakoulun palvelukseen siirtyneen opetushenkilöstön palkka ja työaika... 79 9 Uuteen työaika- ja palkkausjärjestelmään siirtyminen... 79 C-palkkataulukko 1.3.2003 lukien, I kalleusluokka... 80 C-palkkataulukko 1.3.2003 lukien, II kalleusluokka... 81 Ylitunti- ja tuntiopetuspalkkiot 1.3.2003 lukien... 82

7 PÖYTÄKIRJA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUS 2003 2004 TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2003 15.2.2005. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 15.2.2005 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei jompikumpi sopimuspuoli kirjallisesti irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai sopimuspuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi. 2 Sopimuskauden yleiskorotukset Vuosi 2003 Yleiskorotus 1.3.2003 lukien on 28,39 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,8 prosenttia. Sopimuksen liitteessä olevissa C-palkkataulukoissa, euromääräisissä kuukausipalkoissa ja tunti-/lisäpalkkioissa on huomioitu edellä mainitun mukainen yleiskorotus. Vuosi 2004 Yleiskorotus 1.3.2004 lukien on 26,72 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,7 prosenttia, jonka mukaisesti korotetaan C-palkkataulukoiden euromääriä, rahamääräisiä kuukausipalkkoja sekä rahamääräisiä tunti-/lisäpalkkioita, ellei sopimuksessa tai sen liitteissä ole sovittu toisin. 3 Sopimuskauden muut korotukset Vuosien 2003 ja 2004 liittoerät ja vuoden 2003 tasa-arvoerä Tulopoliittisessa ratkaisussa sovitut liittoerät ovat vuonna 0,8 prosenttia vuonna 2003 ja 0,5 prosenttia vuonna 2004. Tasa-arvoerä vuonna 2003 tällä toimialalla on 0,3 prosenttia. Sopimuksessa toteutetaan vastaavat liitto- ja tasa-arvoeräratkaisut kuin kunta-alan opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa. Mikäli liitto- tai tasa-arvoerän käytöstä ei päästä sopimukseen, se maksetaan prosenttimääräisenä yleiskorotuksena.

PÖYTÄKIRJA 8 4 Tarkistettujen palkkojen maksaminen Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään viiden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. 5 Taloudellisen kehityksen tarkastelu 6 Indeksiehto Tulopoliittisen sopimuksen 2003 2004 osapuolet kokoontuvat toukokuussa 2004 tarkastelemaan sopimuksen päämäärien toteutumista ja ansioiden kehitystä. Ansioiden kehityksen tarkastelujakso on IV/2002 IV/2003 tai sitä vastaava tilastojakso. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulopoliittista selvitystoimikuntaa. Tarkastelussa selvitetään, miten tasaisesti kaikkien palkansaajien ja eri sektorien tai sopimusalojen ansiot ovat tulopoliittisen sopimuksen palkkaukselliset tavoitteet huomioon ottaen kehittyneet sopimuskauden aikana. Sektori- ja sopimusalakohtaisten selvitysten kattavuudesta sopivat tämän sopimuksen sopijaosapuolet. Jos palkkatilastoaineistoa ei ole, voidaan käyttää muuta luotettavaa selvitystä. Osapuolet sopivat tarvittavista toimenpiteistä. Tulopoliittisen sopimuksen 2003 2004 osapuolet kokoontuvat vuoden 2003 marras joulukuussa tarkastelemaan taloudellista tilannetta, hintojen kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousun marraskuusta 2002 lokakuuhun 2003. Alla olevaa indeksiehtoa sovelletaan, elleivät tulopoliittisen sopimuksen osapuolet sovi asiasta yksimielisesti toisin. Mikäli kuluttajahintaindeksin (2000=100) nousu vuoden 2002 marraskuusta lokakuuhun 2003 ylittää 2,7 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä. Kuluttajahintaindeksin nousu lasketaan kaksidesimaalisista pisteluvuista. Indeksin nousu pyöristetään yksidesimaaliseksi muutosprosentiksi. 0,4 prosentin suuruisia tai sitä pienempiä korotuksia ei kuitenkaan makseta. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa mahdollisen indeksikorotuksen suuruuden.

9 PÖYTÄKIRJA

PÖYTÄKIRJA 10 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUS 2003 2004 Tällä sopimuksella on sovittu 30.11.2002 allekirjoitetussa sopimuksessa mainittujen 1.3.2003 voimaan tulevien liittoerän ja tasa-arvoerän käyttämisestä siten, kuin jäljempänä tästä pöytäkirjasta ja sopimuksesta ilmenee. 1 Tätä työehtosopimusta sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisön ylläpitämän ammattikorkeakoulun, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin. Tätä sopimusta ei sovelleta oppilaitoksen/ammattikorkeakoulun johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa työ- ja palkkaehtoja määrättäessä. Sopimuksen piirissä olevan opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimusta (PTYTES) sellaisena, kuin se on 1.2.2003, jollei tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä ole toisin sovittu. 2 Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän on edellä olevan lisäksi tarkistettava opetushenkilöstön palkkausta 1.3.2003 alkaen 1,1 %:lla kokoaikaisen opetushenkilöstön palkkasummasta paikallisesti. Tarkistamisen on perustuttava ensisijaisesti tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen perusteena työn vaativuus- ja vastuullisuus tai toissijaisesti henkilökohtaisen lisän myöntämiseen perusteena ammattitaito ja osaaminen tai kummallakin perusteella. Jos erän käytöstä ei päästä paikallisesti yhteiseen näkemykseen, työnantaja päättää erän käytöstä tehtäväkohtaisiin palkanosiin. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisestä ja henkilökohtaisesta lisästä on ohjeistus tämän pöytäkirjan liitteenä 1. Tarkistukset ovat euromääräiset ja tarkistus voidaan euromääräisenä kohdentaa myös vanhaan palkkausjärjestelmään jääneen palkkaukseen. Ammattikorkeakoulun paikallisen erän suuruutta pienentävät seuraavat ko. erästä toteutettavat pakolliset tarkistukset: 1) tekniikan ja liikenteen yliopettajan lisensiaattilisä muutetaan 1.8.2003 alkaen henkilökohtaiseen alkupalkkaan kuuluvaksi. 2) lisensiaattilisä maksetaan 1.8.2003 alkaen 2 %:n suuruisena paitsi tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtorille myös muiden koulutusalojen lehtoreille. 3 Työehtosopimuksen osallisten ja siihen muuten sidottujen vastuu määräytyy työehtosopimuslain mukaan. 4 Osapuolet asettavat yhteisen työryhmän sopimuksen selkeyttämistyötä (SELKO) tekemään.

11 PÖYTÄKIRJA 5 Tämä työehtosopimus on voimassa 1.2.2003 15.2.2005. Sopimuksen voimassaolo jatkuu 15.2.2005 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsomansa neuvottelun päättyneeksi. Helsingissä 25. helmikuuta 2003. PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY Liite 1 2 :ssä tarkoitettu tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä

PÖYTÄKIRJA 12 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN OPETUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 2003 2004 LIITE 1 Tehtäväkohtainen palkka Tehtävien vaativuutta arvioitaessa lähtökohtana on työtehtävät. Henkilökohtaista lisää myönnettäessä lähtökohtana on henkilön työn tekemisessä esiin tulleet henkilökohtaiset tiedot ja taidot. Työntekijän peruspalkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa peruspalkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti työntekijän tehtävien vaativuus. Työnantajan on peruspalkasta sovittaessa käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkaryhmään kuuluvien peruspalkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Se, että samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkaryhmän vähimmäisperuspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kyseiseen palkkaryhmään kuuluville on määrätty sekä vaativampia että vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien peruspalkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää vähimmäisperuspalkan. Toisaalta samaan palkkaryhmään kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös peruspalkassa voi olla merkittäviä eroja. Työntekijälle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta peruspalkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva peruspalkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena. Esimerkkeinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan palkkaryhmään kuuluvilla ei ole. Esimerkkinä mainittakoon muun ohella kansainvälisen vaihdon vastuutehtävä, jatkotutkintokokeilusta vastaaminen jne. Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet.

13 PÖYTÄKIRJA Henkilökohtainen lisä Työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa euromääräistä henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat työntekijän henkilökohtainen ammatinhallinta ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisää myönnettäessä voidaan henkilökohtaisen työtuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. työntekijän monitaitoisuus/käytettävyys ja erityistiedot ja -taidot (esimerkiksi ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto ym.). Osaamisen merkittävä lisääntyminen on voitu hankkia lisäopinnoilla tai ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien kehittämistä edistävällä merkittävällä työkokemuksella. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita ja käyttöä tarkastellaan vuosittain esimiehen ja alaisen välillä käytävissä keskusteluissa, joissa käydään läpi henkilön työsuorituksen arviointi ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä asetetaan seuraavan vuoden tehtävien tärkeysjärjestys ja henkilökohtaiset tavoitteet. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon palkan vuosisidonnaisuusjärjestelmällä, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin. Henkilökohtainen lisä on euromääräinen lisä. Se maksetaan peruspalkan lisäksi (erillisenä palkkatekijänä) mutta se kuuluu varsinaiseen palkkaan eli maksetaan muun muassa sairausajalta. Sen sijaan siihen ei makseta vuosisidonnaisia lisiä.

YLEINEN OSA 14 YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 Tämän sopimuksen mukaista palkkaperustetta sovelletaan myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä. 2 Ammatillisen oppilaitoksen opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät ao. oppilaitoksessa 31.12.1998 noudatettujen sopimusmääräysten mukaisesti, ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. Koulutus-alat/opintoalat rinnastetaan 31.12.1998 olleisiin oppilaitosmuotoihin seuraavasti: Oppilaitosmuoto Ammattioppilaitos Hotelli- ja ravintolaoppilaitos Kauppaoppilaitos Teknillinen oppilaitos Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Koti- ja laitostalousoppilaitos Maatalousalan oppilaitos Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Metsä- ja puutalousoppilaitos Koulutus/opintoala Tekniikan ja liikenteen muut opintoalat kuin merenkulku, lukuun ottamatta teknillisessä oppilaitoksissa tarjottavaa koulutusta Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali- ja terveysala/kauneudenhoito Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kauppa ja hallinto Tekniikan ja liikenteen koulutusala teknillisissä oppilaitoksissa myös rehtorin ja apulaisrehtorin osalta Kulttuuriala/käsi- ja taideteollisuus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara-ala/maatila-, puutarha- ja kalatalous sekä muu luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Luonnonvara-ala/metsä- ja puutalous sekä muu luonnonvara-ala 2 Palkkaperusteet 1 Opetushenkilöstön palkkaluokka määräytyy tämän sopimuksen, liitteenä olevien C-palkkataulukoiden ja liitteenä olevien oppilaitosmuotokohtaisten sopimusmääräysten mukaisesti. 2 Jos toimenhaltijan palkkaluokka määräytyy palkka-asteikon puitteissa on palkkaluokkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Lisäksi on otettava huomioon toimenhaltijan asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimi-

15 YLEINEN OSA pisteiden/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi toimenhaltijan palkkaluokkaa määriteltäessä on otettava huomioon toimenhaltijan taito ja kyky suoriutua tehtävistään. Pöytäkirjanmerkintä Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun toimenhaltijan tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organisaatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen taitonsa ja kykynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aikana. Työntekijän palkkaa palkka-asteikon rajoissa määritettäessä noudatetaan tarkoituksenmukaista porrastusta asteikon sisällä. Palkkaa määritettäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus sekä tehtävän edellyttämä osaaminen ja/tai sopivampi koulutus. Kyseessä on kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon niin tehtävien vaativuus kuin henkilökohtaiset ominaisuudet. 3 Erivapauden saaneen opettajan palkkaluokka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siirtymäsäännösten) mukaisen kelpoisuus/tutkintoryhmän perusteella. 4 Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan sopimuskauden alusta lukien valtioneuvoston vahvistamaa kuntien yleistä kalleusluokitusta. 5 Kalleusluokan mukainen C-palkkataulukko määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan. 2 a Epäpätevyysalennus 1 Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määriteltyä pätevyyttä, palkka on vähintään 1 ja enintään 8 palkkaluokkaa ko. hinnoittelukohdan mukaista palkkaluokkaa alempi. 2 Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määrättyä pätevyyttä ja jonka palkkaluokka määräytyy palkka-asteikon puitteissa, palkka on 1 8 palkkaluokkaa kelpoisuusehdot täyttävän toimenhaltijan palkka-asteikon alarajan mukaista palkkaluokkaa alempi. Pöytäkirjamerkintä Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädettyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuk-sessa säädetyt johonkin tiettyyn toimeen vaaditut tutkinnot/tutkinto-tasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. Jos työnantaja on erik-

YLEINEN OSA 16 3 Vuosisidonnainen lisä 3 a Sairausajan palkka seen vahvistanut vaadittavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta. 1 C-palkkataulukon mukaan palkkansa saavalle päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää 3, 5, 7, 10 ja 15 vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusvuoden jälkeen. 2 C-palkkataulukon perusteella palkkauksensa saavan toimihenkilön vuosisidonnaiset lisät määräytyvät peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten, että lisät ovat kukin 5 prosenttia. 3 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen kokemus toimihenkilön tointa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä. 4 Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää. 5 C-palkkauksissa palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yhden lukukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppi- tai kasvatuslaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana kuukausia. 6 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. 7 Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään vuosisidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen. 8 Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavaksi saa toimeen soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteisen tutkinnon suorittanut opettaja lukea kaksi vuotta koulutusaikaa. 1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti, jos

17 YLEINEN OSA työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 5 viikon pituiselta ajanjaksolta työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 6 viikon pituiselta ajanjaksolta työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 8 viikon pituiselta ajanjaksolta. Milloin poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairaus- ajan palkanmaksujakso 12 viikkoa. 2 Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. 3 Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta. Sen opetushenkilöstön osalta, johon sovelletaan ammattikorkeakoulusopimusta, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta em. päivärahaan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilaitoksessa, päiväraha tai muu 5. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata. Pöytäkirjamerkintä Toimihenkilölle, joka terveydenhoitolain 43 :n mukaan (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan

YLEINEN OSA 18 4 Kielilisä poissaolon ajalta palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. 4 Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 :n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimi- henkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta. 5 Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä. 6 Toimihenkilö, joka 1. kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän. 7 Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli toimihenkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. 8 Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa. 9 Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta. 1 Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä suorittaa kielilisänä 15,41 kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja 19,69 kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.

19 YLEINEN OSA 5 Kielitaitolisä 2 Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa 30,81 kuukaudessa. 1 Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 668/1994 ja asetus 669/1994) maksetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kieli- taitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimenomaan edellyttää vieraan kielen taitoa. 2 Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen tutkintotaso I 15,41 tutkintotaso II 30,81 tutkintotaso III tai korkeampi 59,93 6 Sijaisuus ja osittain työstä vapautetun palkka 1 Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauksen erotus sijaisuusajalta. 2 Osittain työstä vapautetun opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi. Soveltamisohje Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa työaikaa. 7 Palkkaluokkina maksettavat määrävuosikorotukset 1 Määrävuosikorotukseen oikeuttaa yliopistossa, korkeakoulussa ja korkeakoulutasoa alemmassa valtion ja valtionapuun oikeutetussa kunnallisessa ja yksityisessä oppilaitoksessa päätoimisena rehtorina, opettajana tai tuntiopettajana palveltu aika. 2 Määrävuosikorotuksiin sopimuksen mukaan oikeuttavaan aikaan hyväksytään myös muussa EU-jäsenvaltiossa tapahtunut päätoiminen palvelu. 3 Muiden palvelusaikojen mahdollisesta lukemisesta määrävuosikorotuksiin oikeuttavaksi palvelusajaksi on sovittu oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. 4 Määrävuosikorotukset määräytyvät viiden (5), kymmenen (10), viidentoista (15) ja kahdenkymmenen (20) vuoden palvelun perusteella siten kuin jäljempänä oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on erikseen sovittu.

YLEINEN OSA 20 8 Arkipyhien vaikutus ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuuteen 9 Ylituntipalkkion laskeminen Ammatillisen oppilaitoksen opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen, vapunpäivän ja itsenäisyyspäivän (teknillisissä oppilaitoksissa vain loppiaisen) johdosta laskennallisesti yhden päivän opetusvelvollisuutta vastaava osuus. 1 Opettajan ylituntipalkkio vuodessa lasketaan siten, että opettajan toimesta maksettava toisen paikkakuntakalleusluokan mukainen vuotuinen palkka jaetaan opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättömällä viikkotuntimäärällä. Tästä vuosiviikkoylituntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava palkkio jakamalla se 12:lla sekä yhden tunnin palkkio jakamalla se asianomaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä. Musiikkioppilaitoksissa jakajana on kuitenkin luku 35. 2 Ylituntipalkkiota laskettaessa otetaan huomioon pätevyyslisien aiheuttamat palkkaluokan korotukset ja epäpätevyysalennusten aiheuttamat palkkaluokan alennukset. 3 Määrävuosikorotuksista aiheutuvia palkkaluokan korotuksia ei oteta huomioon ylituntipalkkiota määrättäessä. 4 Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työviikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yhteen vuosiviikko- ylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauksesta edellä määrättyä perustetta noudattaen. 10 Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon 11 Tohtorin tutkintolisä 12 Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio Palkkauksen määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon. Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon, maksetaan palkka yhtä palkkaluokkaa korkeampana kuin muutoin. Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan

21 YLEINEN OSA 13 Yksityisopiskelijoiden tentti 14 Ammatillisten oppilaitosten suunnittelutyö 15 Yhteiset opettajat luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen ylituntipalkkiosta. Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan C 45/16/II palkkioperusteen mukainen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, ½ palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien. 1 Opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä ammattioppilaitoksessa, maatalousalan oppilaitoksessa, koti- ja laitostalousoppilaitoksessa ja käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa puolitoista (1,5) tuntia. 2 Suunnittelutyöhön kuuluu osasto- ja vastaaviin kokouksiin osallistuminen, opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen, yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin, yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin sekä tehtävät, jotka liittyvät opetuksen suunnitteluun ja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen. 3 Tämä pykälä koskee opettajan toimenhaltijan lisäksi asianomaisen oppilaitoksen opetustuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien perusteella päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa sekä niitä osa-aikaisia toimihenkilöitä, joilla on vähintään päätoimisuuteen edellyttämä tuntimäärä ja pykälän soveltaminen edellyttää, että asianomaisen opettajan palvelussuhde oppilaitokseen jatkuu yhdenjaksoisesti yli viikon. 1 Jos työnantaja on määrännyt opettajan toimenhaltijalle eri opetuslakien mukaista opetusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnollisesti itsenäisessä oppilaitoksessa, häneen sovelletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2 kohdasta muuta johdu. Toimenhaltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toimi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos). 2 Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähintään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan palkka kahta palkkaluokkaa korkeampana.

YLEINEN OSA 22 3 Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihtamaan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän joutuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä viikossa, maksetaan hänelle palkka kolmea palkkaluokkaa korkeampana. 4 Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen lukumäärä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvollisuus vuotuisena opetustuntimääränä. 5 Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvelvollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteellisen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännösten ja määräysten mukaista muuta työtä. 6 Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) liitteen 2 mukaisesti. 16 Päätoimiset tuntiopettajat 1 Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan yksityisissä kauppaoppilaitoksissa, ammattioppilaitoksissa, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, musiikkioppilaitoksissa, maatalousalan oppilaitoksissa, koti- ja laitostalousoppilaitoksissa, käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksissa ja tekniikan ja liikenteen oppilaitoksissa. 2 Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimenhaltijoiden palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on sovittu. 3 Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa ammattikorkeakoulussa korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai peruskoulua korvaavassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia tai teknillisissä oppilaitoksissa 18 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona. Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.

23 YLEINEN OSA 4 Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tuntimääränsä, kuitenkin vähintään 16 (tai 18 tai 14 ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksista, hän on muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja. 5 Päätoimisen tuntiopettajan palkkaluokka on vastaavan toimenhaltijan palkkaluokka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toimenhaltijalla on eri palkkaluokka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu palkkaluokka. Päätoimisen tuntiopettajan palkkaluokasta tehdään sovitut epäpätevyysalennukset ja lisätään, ellei niitä ole jo palkkaluokissa otettu huomioon, sovitut pätevyyslisät. 6 Päätoimisten tuntiopettajien palkka maksetaan käyttäen vuotuisen palkkion jakajana 12:ta. 7 Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vuosisidonnaisia lisiä samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus eri suuruiseen vuosisidonnaiseen lisään, hänen vuosisidonnainen lisänsä määräytyy sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy vuosisidonnaisten lisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan. 8 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus 5-, 10-, 15- ja 20-vuotis-määrävuosikorotuksiin siten, kuin siitä päätoimisten tuntiopettajien osalta on oppilaitoskohtaisissa määräyksissä sovittu. 9 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus määrävuosikorotuksiin, kylmän alueen ja saaristolisään sekä asianomaisen paikkakuntaluokan mukaan määräytyvään kalliinpaikanlisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuuden tuntimäärää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä maksetaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan. 10 Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkkauksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan opetusvelvollisuudesta. 11 Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus. 12 Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio. Palkkioperusteen palkkaluokka määräytyy kussakin

YLEINEN OSA 24 17 Vuosilomaoikeus oppilaitoksessa 5 kohdan mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin toimenhaltijalla. 13 Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään palkkaluokka ja laskennallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta maksetaan peruspalkka, yleiset lisät ja määrävuosikorotukset sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 12 kohdan mukainen ylituntipalkkio. 14 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla. 15 Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan palvelussuhde, joka päättyy lukukauden alussa tai sitä seuraavan loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa. 1 Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilomaan, on tästä maininta asianomaisessa liitteessä. 2 Vuosilomanmääräyksinä sovelletaan Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen (PTYTES) vuosilomamääräyksiä sellaisina kuin ne ovat 1.2.2003 seuraavin poikkeuksin: a b c d Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimenhaltija on ollut toimessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa PTYTES:n 71 :n). Toimessaolopäivien veroisia päiviä ovat myös PTYTES:n 72 :ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät. Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan PTYTES:n 85 :ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempää kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

25 YLEINEN OSA 17 a Määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus 17 b Eräät vuosilomaetuudet 18 Sivutoimiset tuntiopettajat Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut työsuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle työsuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 17 :n mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät työsuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät. Soveltamisohje Edellä 1 ja 2 kohtien mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena. Toimenhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti vuosilomasäännösten piirissä olevaan toimeen tai tehtävään, on oikeutettu laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen. 1 Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kultakin pidetyltä tunnilta. Tuntiopettajan palkkioperusteen palkkaluokka on sama kuin päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton palkkaluokka ja opetusvelvollisuus vastaavan päätoimisen tuntiopettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton opetusvelvollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. 2 Tuntiopettajan tuntipalkkio lasketaan siten, että vastaavalle toimenhaltijalle maksettava toisen paikkakuntakalleusluokan mukainen vuotuinen palkka jaetaan vastaavan toimenhaltijan viikoittaisella opetusvelvollisuudella. Tästä vuotuisesta tuntipalkkiosta saadaan kuukausittain maksettava tuntipalkkio jakamalla luku 12:lla sekä yhtä oppituntia kohden maksettava palkkio jakamalla vuotuinen tuntipalkkio asianomaisen oppilaitoksen työviikkojen lukumäärällä. 3 Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan I kalleusryhmän mukainen tuntipalkkio I kalleusryhmään kuuluvassa kunnassa, jos hänen tuntimääränsä korkeakoulutasoa alemmassa valtion, kunnan tai valtionapua saavassa yksityisessä oppilaitoksessa on vähintään päätoimisuuden edellyttämä. 4 Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.

YLEINEN OSA 26 19 Henkilökohtainen palkanlisä 1 Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa. 2 Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa kun toimihenkilö saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana toimihenkilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa. 20 Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma 1 Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen. 2 Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoittaminen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta. 3 Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti. 20 a Opetushenkilöstön työaika 1 Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti. 2 Ennen kun työnantaja vahvistaa sellaisen työn tuntimäärän, josta maksetaan ylituntipalkkioperusteinen tuntipalkkio tai joka luetaan opetusvelvollisuuteen, työnantaja ja opettaja yhdessä käyvät läpi työn osatekijät ja arvioivat työhön mitoitettavan ajan.

27 YLEINEN OSA 20 b Etäopetukseen liittyvä työ 21 Täysi palkka Muun kuin ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan etäopiskelun ohjaamisesta opettajalle määrätystä työstä luetaan opetustuntimäärään työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia. 1 Opettajan palkallisen työloman ajan palkka sekä lomaraha ja 26 :n 4 kohdassa mainittu korvaus lasketaan opettajan täydestä palkasta. 2 Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna. 22 Eräät opettajalle määrättävät muut kuin luokkaopetustyöt 1 Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan etäopetuksena annettavan opetusjakson työ (harjoitustehtävien laadinta, korjaaminen, palautteen antaminen, tarvittaessa henkilökohtainen ohjaus ja jakson käytännön järjestelytehtävät) maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä (muu kuin oppitunnilla annettava ohjaus) ammattitutkintojen/näyttöjen järjestely-, tutkinnon vastaanottamis- ja arviointitehtävät päättötöitä (ohjaus, tarkastus ym.) muu työnantajan määräämä mm. koululainsäädäntöön tai paikallisiin tarpeisiin perustuva oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä hänelle maksetaan työstä työmäärää vastaava palkkio. Palkkioperusteena käytetään opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaista korvausta. Soveltamisohje Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otettava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.