K A A K K O I S S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Vaihde 020 610 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 Telefax 020 610 1300 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A1100 Dnro KAS 2008 Y 47 113 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Anttonen Juha, Juho ja Eira, Aaojantie 305, 59310 SÄRKISALMI. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Parikkalan kunnan Kinnarniemen kylässä sijaitsevalla tilalla Kalliomäki RN:o 33:0 rakennettavaa lypsylehmille ja nuorkarjalle tarkoitettua eläinsuojaa, eläinsuojan yhteyteen tulevaa uutta lietelantasäiliötä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 3.3.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijat ovat tehneet kolme lannan luovutussopimusta (pinta ala yht. 48,88 ha). Alue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ 2 Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 400 rakennettavasta pihattorakennuksesta. metrin etäisyydellä ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on 34 lehmää, 16 hiehoa ja 15 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 78 lypsylehmälle ja 24 alle 3 kk:n ikäiselle vasikalle. Nykyiseen lypsylehmänavettaan tulee saneerauksen jälkeen eläinpaikat 59 hieholle ja 12 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan vuosittain n. 600000 kg maitoa ja 5000 kg lihaa. Tilalla on kaksi omaa kaivoa. Lannan käsittely ja varastointi Laidunnus Lannan käsittely tullaan toteuttamaan pääasiassa lietelantamenetelmällä. Uuden navetan yhteyteen rakennetaan 2390 m 3 lietelantasäiliö. Olemassa olevat lietesäiliöt jäävät käyttöön, joten lietelannan varastointitilavuutta tulee yhteensä 3695 m 3. Juottovasikoiden (alle 3 kk) lannan käsittely toteutetaan kestokuivikepohjamenetelmällä. Kuivikepohja tyhjennetään keväällä ja syksyllä pellolle lannoitteeksi. Hiehot laiduntavat kesällä n. 4 kk:n ajan. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 100,26 ha, josta sopimuspeltoa 48,88 ha. Lanta levitetään pellolle viikoilla 18 22 (60% lannasta) ja viikoilla 38 42 (40% lannasta). Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 2200 litran polttoainesäiliö. Säiliö varustetaan altaalla ja katoksella vuoden 2009 loppuun mennessä. Tilan muita öljytuotteita säilytetään konehallissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta
Lietelanta levitetään nykytilanteessa hajalevityksenä välittömästi mullaten. Tulevaisuudessa lanta tullaan levittämään urakoitsijan toimesta letkulevityksenä tai multaimella. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan WC vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 1100 t vuodessa laakasiiloon ja 200 t vuodessa torniin. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön, josta se levitetään pellolle lannoitteeksi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetusauto ja rehuauto muutaman kerran vuodessa. Lannoitteita ja säilöntäaineita tuodaan tilalle noin kerran vuodessa, viljaa ja kuivikkeita muutaman kerran vuodessa. Traktoriliikenne eläinsuojan ympäristössä muodostuu pääasiassa säilörehun siirrosta ja lannan kuljetuksista. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä sekajäte toimitetaan maakunnalliseen jätekeskukseen. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot ym. toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja käytetään lannoitteena pellolla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sähkökatkoksiin varaudutaan agregaatilla. Tulipalon varalta rakennuksissa on P3 paloluokan osastointi, sekä alkusammutusvälineet ja hätäpoistumistiet. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Parikkalan kunnan ilmoitustauluilla 16.4. 15.5.2008. Kuulutus on julkaistu Parikkalan Sanomat nimisessä lehdessä 17.4.2008. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut
4 Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty 8.5.2008. Lausunnot Parikkalan kunnan valvontalautakunta 28.5.2008 / Parikkalan kunta Lypsykarjatalous Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille. Myöskään mahdollisia haittoja vahinkoeläimistä ei saa aiheutua. Kuivikelannan ja lietelannan varastointitilavuuksien tulee vastata MMM RMO C4 ohjeen mukaisia eläinmäärälle laskettuja tilavuuksia. Kuivikepohjasta tuleva lanta on kuormattava ja varastoitava niin, ettei siitä aiheudu haittaa. Lietelantasäiliön tiiveyttä tulee säännöllisesti tarkkailla. Mikäli vuotoja esiintyy, tulee ne välittömästi korjata. Lannanlevitykseen tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi peltoa lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan, ympäristöministeriön 30.9.1998 ohjeen mukaisesti. Vesistöön ja ojan varsille rajoittuville pelloille on jätettävä riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys riippuu lannan laadusta ja levitystavasta sekä pellon ominaisuuksista kuten viettävyydestä. Osa peltolohkoista rajoittuu järven rantaan. Näille lohkoille suositellaan vain kuivikelantaa. Talousvesikaivojen ympärille samoin kuin asutuksen läheisyyteen on maan laadusta riippuen jätettävä vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Säilörehusta erittyvä puristeneste on kerättävä talteen ja varastoitava asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanhaltijan on tarkkailtava rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai toimintaan liittyvissä muissa laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä hyväksyttävällä tavalla, poltto Honkajoella. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperän, pohja tai pintavesiin on estettävä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain
5 huhtikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot toteutuneista lantamääristä, sekä puristenesteen määristä ja käsittelystä tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnan häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle ja kunnan valvontaviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle. Eläinten hyvinvointiin ja muihin olosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota. Lanta tulee poistaa eläinten pitoalueilta (karsinoista) riittävän usein. Eläimillä tulee olla puhtaat ja kuivat pehmusteet sekä riittävästi ja jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä. Eläintiheyden karsinaa kohden tulee vastata nautojen pidolle asetettuja eläinsuojeluvaatimuksia suhteessa juomapisteiden määrään. Tilalle tulee laatia pelastussuunnitelma, josta ohjeita antaa paikallinen paloviranomainen. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden jättää vastine Parikkalan kunnan lausunnosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Anttosen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Uuteen lypsykarjapihattoon saa sijoittaa yhteensä enintään 78 lypsylehmää ja 24 juottovasikkaa. Nykyiseen lypsykarjanavettaan saa pihaton käyttöönoton jälkeen sijoittaa enintään 50 hiehoa ja 12 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 3695 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä.
4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. 6 Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään 72 ha. 6. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suojaalue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet, sekä eläinsuojan WCvedet tulee johtaa lietelantasäiliöön. Mikäli jätevedet käsitellään muutoin, on se
tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt, ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Tilan polttoainesäiliö on varustettava vuodonpitävällä valuma altaalla ja katoksella vuoden 2009 loppuun mennessä. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. 14. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus tai häiriötilanteiden varalta. Toimintaan tulee tehdä ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa pelastautumissuunnitelma paloviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila
luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 8 18. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta ala. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Varastointitilavuutta määriteltäessä on otettu huomioon myös avosäiliöiden sadevesien määrä, sekä pesuvedet. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai
9 sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Määräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 13.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö ja poikkeustilanteisiin. Pelastautumissuunnitelman laatiminen perustuu kunnan lausuntoon. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 16.)
10 Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 17.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 18.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.3.2019 Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on 1570.
11 Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan Sanomatnimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Parikkalan kunnanhallitus Parikkalan kunnan valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Etelä Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Agrologi Riitta Nurmilaukas Liite Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 30.9.2008 nro A 1100 Dnro KAS 2008 Y 47 113
12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00 16.15 Päätös on annettu julkipanon jälkeen 30.9.2008. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 30.10.2008. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valittajalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto oikeuden käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA postiosoite PL 204, 65101 VAASA puhelinvaihde 010 364 2611 kirjaamo 010 364 2719 telekopio 010 364 2760 aukioloaika klo 8.00 16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi internet www.oikeus.fi/hao/vaasa LUV 01