LIETTEEN TERMISTEN KÄSITTELYMENETELMIEN SOVELTUVUUS SUOMEEN LIETTEEN TUOTANTO SUOMESSA. Petri Nissinen

Samankaltaiset tiedostot
HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

LIETTEEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET MAATALOUDEN ULKOPUOLELLA Rauni Karjala PROJEKTIN ALKUSYSÄYS

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Lannoitteiden raaka-aineita lietteitä polttamalla. Endev Oy

ENERGIATEHOKAS LIETTEEN JATKOJALOSTUS Energiatehokas vesihuoltolaitos

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Esittää: JÄTEVESIPUHDISTAMOIDEN ORGAANISET SIVUVIRRAT, JÄTETTÄ TÄNÄÄN UUSIOLANNOITTEITA HUOMENNA! 05/12/2018

Lietteen terminen käsittely PAKU-laitoksessa. Endev Oy RAKI-Foorumi

RAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy

Vesihuolto päivät Rauha. Lietteen käsittelyn ja hyödyntämisen nykytilannekatsaus. Maija Vilpanen Projektityöntekijä

Typenja fosforintalteenotto

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

HSY:n puhdistamolietteen pilotoinnin oppeja. REPA-hankkeen loppuseminaari Aino Kainulainen

Biolaitosyhdistys ry. Erilliskeräyksen tilanne Suomessa. Biolaitosten merkitys kiertotalouden toteuttajina

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Lietehiilihanke ja lietteen pyrolyysin koetoimintalaitos. Biohiilipäivä Forssa Aino Kainulainen Jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö, HSY

Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger

CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS. Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Kokkolan biokaasulaitos

Biolaitosyhdistys päivät

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Ajankohtaista lietteistä ja jätevesistä

Uudet menetelmät eli Ravita ja lietteen pyrolyysi

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Lietteen jatkokäsittelyn energiatase ja kasvihuonepäästöt SYKEn laskentamalli Turun Seudun Puhdistamo Oy:n (TSP) lietteelle

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Puu vähähiilisessä keittiössä

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Harri Heiskanen

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

Kierrätyslannoitteiden valmistus, haasteet ja mahdollisuudet

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Puhdistamoliete nyt! Ari Kangas Ympäristöministeriö. RaKi-Foorumi

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Suomen tahtotilana on edetä ravinteiden

Lietteen hyödyntäminen Euroopassa

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Ravinteiden talteenotto ja uudet lietteenkäsittelymenetelmät. Biotalouspäivät 2017 Aino Kainulainen

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

HUBER Nauhakuivain BT lietteen termiseen kuivaamiseen

KIERTOTALOUS käytäntöön

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Biologinen fosforinpoisto Mahdollisuudet, rajoitukset, tekniikka

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Yhdyskuntalietteen käyttö

Transkriptio:

LIETTEEN TERMISTEN KÄSITTELYMENETELMIEN SOVELTUVUUS SUOMEEN Petri Nissinen 16.5.2019 1 LIETTEEN TUOTANTO SUOMESSA 2 1

KÄSITTELYLAITOSTEN MAHDOLLISIA ALUEJAKOJA 3 LIETTEEN TERMISET KÄSITTELYTEKNIIKAT KONVENTIONAALINEN KÄSITTELY TERMINEN KÄSITTELY JATKO- KÄSITTELY HYÖDYNTÄMINEN Kompostointi HTC Maatalous, viherrakentaminen, maisemointi LINKO- KUIVATTU LIETE Mädätys Torrefionti / Pyrolyysi Kaasutus Terminen kuivaus Polttoaine Erillispoltto Yhteispoltto Fosforin talteenotto Maa-/tierakentaminen ja teollisuus Kaatopaikka 4 4 2

LÄMPÖTILA JA VIIPYMÄAIKA 5 5 FOSFORIN KIERRÄTYS JA HAITTA-AINEIDEN POISTO Terminen kuivaus Märkähiilto (HTC) Torrefiointi Pyrolyysi Kaasutus Erillispoltto Yhteispoltto Fosforin kierrätys??? Haittaaineiden poisto Vaatii jatkokäsittelyä, Vaatii jatkokäsittelyä, tekniikoita olemassa tekniikoita olemassa mutta ei käytössä ja mutta kalliita ja vähän Vaatii jatkokäsittelyä, kalliita. Tuhkan käyttö käytössä. Tuhkan käyttö Kyllä (käyttö tekniikka uutta / vähän Kyllä (käyttö Kyllä (käyttö sellaisenaan sellaisenaan maanparannusaineena referenssejä. maanparannusaineena) maanparannusaineena) epävarmaa. epävarmaa.???? Ei Poistaa tehokkaasti lietteen haitta-aineita, lääkeaineita ja Orgaanisista haittaaineista ja lääkeaineista Valtaosa org. haitta- orgaanisia haitta- Raskasmetallit säilyvät Poistaa tehokkaasti muoveja. poistuu osa; haitallisia Tutkimustietoa vähän; aineista poistuu, mutta aineita, lääkeaineita ja Poistaa tehokkaasti tuhkassa, mutta hajoamistuotteita arvioidaan, että PAH-yhdisteitä voi muoveja, mutta PAHyhdisteitä voi aineita, lääkeaineita ja Lopputuotteen orgaanisia haitta- elohopea poistuu. muodostuu. Arvioidaan, muovien ja orgaanisten mudostua. Ei vaikuta merkittävästi että muovien poisto on haitta-aneiden poisto Raskasmetallit mudostua. muoveja. käyttömahdollisuudet org. haitta-aineisiin eikä puutteellista. on puutteellista. sitoutuvat hiileen, Raskasmetallit säilyvät Raskasmetallit säilyvät määrää kuitenkin raskasmetalleihin. Ei Raskasmetallit Raskasmetallit elohopea poistuu tuhkassa, mutta tuhkassa, mutta yhteispolton tuhkan poista muoveja. sitoutuvat hiileen. sitoutuvat hiileen. valtaosin. elohopea poistuu. elohopea poistuu. laatu kokonaisuutena. 6 6 3

KUSTANNUKSET Arvioidut kustannukset lietetonnia (30 %TS) kohden 140 120 130 120 100 100 100 90 100 Käyttökustannukset, max 80 60 45 60 50 65 50 70 55 75 70 50 Käyttökustannukset, min 40 Investointikustannukset, max 20 Investointikustannukset, min 0 (1) Mahdollista fosforin talteenottokäsittelyä ei ole huomioitu (2) Suuntaa-antava arvio 7 7 LAITOSTEN KOKOLUOKKA Mahdollinen Järkevä Pienet laitokset Keskisuuret laitokset Suuret laitokset Terminen kuivaus Märkähiilto (HTC) Torrefiointi Pyrolyysi Kaasutus Erillispoltto* Yhteispoltto Lietemäärä, t TS / a 200 500 1 000 2 000 5 000 10 000 30 000 AVL 6 000 15 000 30 000 60 000 150 000 300 000 900 000 *Kapasiteetti riippuu käytettävästä polttotekniikasta 8 8 4

HIILIJALANJÄLKILASKENTA - RAJAUS Kemikaalien valmistus Muu polttoainekulutus Energiankulutus Sähkö & Lämpö Jätevesipuhdistamolta mekaanisesti kuivattu liete Raaka-aine: jätevesiliete Lietteen termiset käsittelyprosessit: Terminen kuivaus Märkähiilto (HTC) Torrefiointi Pyrolyysi Kaasutus Erillispoltto Yhteispoltto jätteenpolttolaitoksessa Yhteispoltto sementtiuunissa Tuote Käyttö (päästökuormat & -hyvitykset) Prosessista syntyvä jätevesi (rejekti) Sivutuotteet & Jätteet Puhdistus Käsittely 9 9 HIILIJALANJÄLKILASKENTA - TULOKSET Ilmastovaikutuksen laskennassa otettiin huomioon aiheutuvat päästöt (hiilijalanjälki) ja päästöhyvitykset (hiilikädenjälki) Kuvassa nollatason yläpuolella kuvattuna hiilijalanjäljen suuruus (-) ja nollatason alapuolella hiilikädenjälki (+) eli syntyvät päästöhyvitykset. kgco2e/t liete (30%) 200 100 0-100 -200-300 Hiilijalanjälki ja -kädenjälki Jätteiden kuljetuksen päästöt Lopputuotteiden kuljettaminen Päästöhyvitykset Jätteiden käsittelyn päästöt Vedenkulutus ja jätevesikuorma Muu polttoainekulutus Energiankulutus (Sähkö ja lämpö) Kuljetukset (kemikaalit ja liete) Kemikaalien valmistus -400 10 10 5

11 LISÄMATERIAALI 12 6

TERMINEN KUIVAUS Lietteestä haihdutetaan vettä lämmön avulla Massan pienentäminen, käsiteltävyyden parantaminen, lämpöarvon kasvattaminen, esikäsittely muille termisille menetelmille maanparannusaine, polttoaine, muut termiset menetelmät ei juurikaan poista orgaanisia haitta-aineita, lääkeaineita tai muoveja Kyllä (maanparannusainekäyttö) Kuluttaa paljon lämpöä; sähköä vähemmän kuin valtaosa muista termisista käsittelyistä Yleisesti käytössä, kymmeniä referenssejä Suomessa kolme laitosta (Haapavesi, Joensuu ja Lakeuden Etappi) Useita valmistajia (mm. Andritz, Huber, Veolia, Stela, VOMM) n. 45 60 EUR / t (30 % TS) Terminen kuivauslaitos, Inglostadt, Saksa (kuva: TPOMAG) Mekaanisella ja termisellä kuivauksella saavutettava kuiva-ainepitoisuus ja massan pieneneminen kuiva-ainepitoisuuden funktiona 13 13 MÄRKÄHIILTO (HTC) Terminen hajottaminen korkeassa paineessa (n. 20 35 bar) ja lämpötilassa (180 250 C) Syöte märkää, n. 8 15 % TS HTC-käsitelty liete kuivataan mekaanisesti kuiva-ainepitoisuuteen 50 70 % TS Lämpöarvon kasvattaminen, mekaanisen kuivauksen tehostaminen Polttoaine Orgaanisista haitta-aineista ja lääkeaineista poistuu vain osa, muovien poisto on puutteellista. Raskasmetallit sitoutuvat hiileen. Mahdollista osittain erillisellä happo-saostuskäsittelyllä (referenssejä vähän) Lämpö n. 150 200 kwh / t (30%TS) Sähkö n. 20 30 kwh / t (30%TS) Tutkittu paljon; useita pilot-laitoksia Kaksi kaupallisen mittakaavan referenssiä (AVA-CO2, TerraNova) n. 50 65 EUR / t (30 % TS) TerraNova GmbH:n HTC-laitos, Jining, Kiina (Kuva: TerraNova) Pelletöityä HTC-käsiteltyä lietettä (Kuva: C Green) 14 14 7

TORREFIOINTI Terminen käsittely hapettomissa oloissa Lietteen orgaaninen aines hiiltyy, osa muuntuu kaasumaiseen muotoon ja osa höyryksi Lämpötila n. 200 350 C Massan pienentäminen, käsiteltävyyden parantaminen, lämpöarvon kasvattaminen Hiilimäisen maanparannusaineen tuotanto Polttoaine, maanparannusaine Tutkimustietoa vähän; arvioidaan, että muovien ja orgaanisten haitta-aineiden poisto on puutteellista. Raskasmetallit sitoutuvat hiileen. Kyllä (käytettäessä maanparannusaineena) Lämmön kulutus n. 50 100 kwh/t Sähkönkulutus n. 60 90 kwh/t (30%TS) Lisäksi termisen kuivauksen energiantarve Lietteen torrefiointia tutkittu vähän; ei referenssilaitoksia Maailmanlaajuisesti muutamia biomassaa käsitteleviä laitoksia (mm. Bioendev, Baltania (suunnitteilla)) n. 50 70 EUR / t (30 % TS) Bioendev AB:n biomassan torrefiointilaitos, Holmsund, Ruotsi (Kuva: Bioenergy International) Eri lämpötiloissa torrefioituja ja pyrolysoituja lietteitä. Käsittelyn lämpötila vasemmalta lukien 200, 235, 275, 300 ja 450 C. Viipymäaika käsittelyssä 15 minuuttia. (Ylivainio et al. 2019) 15 15 PYROLYYSI Terminen käsittely hapettomissa oloissa Lietteen orgaaninen aines hiiltyy, osa muuntuu kaasumaiseen muotoon ja osa höyryksi. Lämpötila n. 400 700 C, Maanparannusaineen tai hyödynnettävän hiilituotteen tuotanto Maanparannusaine, kompostin lisäaine, suodatinmateriaali, polttoaine Valtaosa org. haitta-aineista poistuu, mutta PAH-yhdisteitä voi mudostua Raskasmetallit sitoutuvat hiileen, elohopea poistuu valtaosin Kyllä (käytettäessä maanparannusaineena) Lämmön kulutus n. 70 150 kwh/t Sähkönkulutus n. 60 90 kwh/t (30%TS) Lisäksi termisen kuivauksen energiantarve Maailmanlaajuisesti < 5 täyden mittakaavan käytössä olevaa laitosta, pilot-laitoksia runsaasti. Vain yksi tuottaa materiaalina hyödynnettävää hiiltä. Laitoshankkeita käynnissä useita. Muutamia aktiivisia toimijoita (mm. Pyreg, Splainex, Eisenmann, WAIES) n. 55 75 EUR / t (30 % TS) Lietteen pyrolyysiyksikkö, Linz-Unkel, Saksa (Kuva: Zweckverband Abwasserbeseitigung Linz-Unkel) 16 16 8

KAASUTUS Lietteen orgaanisen aineksen muuntaminen energiapitoiseksi kaasuksi termisesti alihapellisissa olosuhteissa Korkea lämpötila (> 600 C, tyypillisesti 800 900 C) Osittainen hapetus tuottaa prosessin tarvitseman energian Energian tuotanto ja lietteen määrän vähentäminen Tuhka muistuttaa ominaisuuksilta polttotuhkaa. Käyttö esim. asfaltin raaka-aineena tai maarakentamisessa Poistaa tehokkaasti orgaanisia haitta-aineita, lääkeaineita ja muoveja, mutta PAH-yhdisteitä voi muodostua Raskasmetallit sitoutuvat tuhkaan, elohopea poistuu valtaosin Fosforin talteenottokäsittelyitä ei ole olemassa; suora lannoitekäyttö epävarmaa Sähkönkulutus n. 100 150 kwh/t (30%TS) Lisäksi termisen kuivauksen energiantarve Maailmanlaajuisesti < 5 täyden mittakaavan käytössä olevaa laitosta Kehitystyö muutaman yrityksen varassa (esim. Sülzle-Kopf) n. 100 130 EUR / t (30 % TS), Sülzle-Kopf SynGas:n lietteen kaasutuslaitos, Balingen, Saksa (Kuva: Hey et al. 2017) Kiertoleijupetikaasutin (Kuva: Koch 2018) 17 17 ERILLISPOLTTO Lietteen orgaanisen aineksen hapettaminen ylihapellisissa olosuhteissa energian tuottamiseksi Korkea lämpötila (tyypillisesti > 850 C) Poltto tuottaa prosessin tarvitseman lämmön, yleensä hiukan ylijäämälämpöä Energian tuotanto ja lietteen määrän vähentäminen, haitta-aineiden tuhoaminen Asfaltin raaka-aineena tai maarakentamisessa, kaatopaikkasijoitus Lannoitteena fosforin talteenottokäsittelyn jälkeen (tai sellaisenaan) Poistaa tehokkaasti orgaanisia haitta-aineita, lääkeaineita ja muoveja Raskasmetallit jäävät tuhkaan, elohopea poistuu Fosforin talteenotto mahdollista, mutta teknis-taloudellisesti kannattamatonta Suora lannoitekäyttö epävarmaa Apupolttoaine n. 10 kwh / t (30 % TS) Sähkönkulutus n. 100 150 kwh/t (30%TS) Maailmanlaajuisesti kymmeniä täyden mittakaavan laitoksia, yleistyvä tekniikka Useita laitostoimittajia (mm. Outotec, VOMM, Veolia, Endev) Rovaniemen laitos ensimmäinen Suomessa Leijupeti n. 100 120 EUR / t (30 % TS); PAKU n. 70 90 EUR / t (30 % TS) (suuntaa-antava arvio) PAKU-prosessin periaatekuva (Kuva: Pekkala 2019) Lietteenpolttolaitos, Zürich, Sveitsi (Kuva: Outotec) 18 18 9

YHTEISPOLTTO Yhteispoltto muun materiaalin seassa Useita vaihtoehtoja: voimalaitokset, jätteenpolttolaitokset, metsäteollisuuden polttolaitokset, sementtiteollisuus (mm. kevytsoran valmistus) Ympäristöluvan tulee sallia lietteen käyttö polttoaineena Energian tuotanto ja lietteen määrän vähentäminen Teolliset käyttökohteet, sementtiteollisuuden tapauksessa osana tuotetta Kaatopaikkasijoittaminen Poistaa tehokkaasti orgaanisia haitta-aineita, lääkeaineita ja muoveja Raskasmetallit jäävät tuhkaan, elohopea poistuu Lopputuotteen käyttömahdollisuudet määrää yhteispolton tuhkan laatu kokonaisuutena Ei mahdollista Lietteen vaikutus energiatalouteen voi olla hieman positiivinen tai negatiivinen riippuen kuiva-aineja tuhkapitoisuuksista. Keski-Euroopassa hyvin yleistä; käyttö vähentymässä fosforin kierrätysvaatimusten lisääntyessä n. 50 100 EUR / t (30 % TS), riippuu merkittävästi yhteispolton tyypistä Kevytsoraa valmistava tehdas Kuusankoskella (Kuva: Leca Finland Oy) VAPO Oy:n Haapaveden yhteispolttolaitos (Kuva: Fineweld) 19 19 KUVIEN LÄHTEET Bioenergy International. Black is the new green with Swedish Torr-How. Bioenergy International Pellets Special 3/2017, s. 16-18. C-Green. C-Green s response to inquiry from Pöyry 2019-01-28 (julkaisematon) Fineweld. Vapo Haapavesi. https://www.fineweld.fi/sites/default/files/reference_attachments/vapo.pdf Koch, T. (2018) Potential benefits for P-recovery by sludge gasification. Phosphorus recovery from wastewater - IWA Sweden seminar, Malmö 11.4.2018. Leca Finland. https://leca.fi/leca-info/tuotanto/ Outotec. SUSTAINABLE SEWAGE SLUDGE INCINERATION FOR ZÜRICH CANTON. http://www.outotec.com/company/media/news/2016/sustainable-sewage-sludge-incineration-for-zurich-canton/ Pekkala, S. (2019) Rovaniemen lietteenpolttolaitos tilannekatsaus. Satu Pekkala 16.1.2019. Napapiirin Energia ja Vesi Oy TerraNova. Project Jining. https://terranova-energy.com/en/project/project-compiegne/ TPOMAG. Sludge Drying on STP Ingolstadt: A Success Story https://www.tpomag.com/online_exclusives/2016/11/sludge_drying_on_stp_ingolstadt_a_success_story_sc_001jj Ylivainio, K., Jermakka, J., Wikberg, Hanne & Turtola, E. (2019). Lämpökemiallisen käsittelyn vaikutus jätevesilietefosforin lannoitusarvoon : Jätevesien fosfori kiertoon lannoitteeksi (PRecover) -hankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 67 s. Zweckverband Abwasserbeseitigung Linz-Unkel. https://www.vg-linz.de/assets/upload/dokumente/region/infobroschuere/klaeranlage- Linz-Unkel-Broschuere.pdf PÖYRY PRESENTATION 20 10