TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto suoritetaan laajaalaisessa kandidaattiohjelmassa ja maisterin tutkinto joko hoitotieteen tai kansanterveystieteen maisteriopinnoissa. Hoitotieteen maisteriopinnoissa opiskelija suuntautuu joko hoitotyön johtamiseen tai hoitotyön opettamiseen. Lisäksi yksikössä on mahdollista suorittaa terveystieteiden maisterin tutkinto englanninkielisessä maisteriohjelmassa Master s Degree Programme in Health Sciences (Public Health/International Health). Terveystieteiden kandidaatin tutkinto (TtK) on alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä. Opinnot järjestetään siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan perus- ja aineopinnot sekä yhteisiä ja valinnaisia opintoja. Aineopintoihin kuuluvat kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Terveystieteiden maisterin tutkinto (TtM) on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Opetus järjestetään siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Hoitotieteen maisteriopinnoissa tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan syventävien opintojen lisäksi opintosuuntien mukaiset suuntaavat opinnot sekä muut pakolliset opinnot ja valinnaisia opintoja. Kansanterveystieteen maisteriopinnoissa tutkinnon suorittamiseksi vaaditaan syventävien opintojen lisäksi vaihtoehtoisia kansanterveystieteen opintoja sekä valinnaisia opintoja. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Englanninkielisessä maisteriohjelmassa terveystieteiden maisterin tutkinto muodostuu yhteisistä opinnoista, syventävistä opinnoista, muista pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Tutkintojen yksityiskohtainen rakenne ja sisältö sekä opintojen suorittamisjärjestys määritellään tarkemmin yksikön opetussuunnitelmassa. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen kielitaidon osalta on voimassa mitä tutkintoasetuksessa (794/2004) ja kielilaissa (423/2003) on säädetty. Kieli- ja viestintätaidoista, muista yhteisistä opinnoista sekä tutkintoihin vaadittavista valinnaisista opinnoista sekä harjoittelusta annetaan määräykset opetussuunnitelmassa.
2. Henkilökohtainen sähköinen opintosuunnitelma Opiskelijat laativat opintojensa etenemisen ja suorittamisen tueksi sähköisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jota käytetään opinto-ohjauksen välineenä. Ensimmäinen opintosuunnitelma tehdään orientoivien opintojen yhteydessä. Opintosuunnitelmasta ilmenevät tutkinnon suorittamiseksi aiotut opinnot vähintäänkin annettavan tutkintotodistuksen mukaisella tarkkuudella ja opintojen suunniteltu aikataulu. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinnasta saa lisätietoja yksiköstä. 3. Opintosuoritusten hyväksi lukeminen Kotimaassa tai ulkomailla suoritettuja korkeakoulu- tai yliopisto-opintoja voidaan lukea hyväksi tutkintoon, mikäli ne soveltuvat opetussuunnitelman tavoitteisiin. Opinnot voidaan joko sisällyttää tutkintoon sellaisenaan valinnaisina opintoina tai niillä voidaan korvata sisällöltään ja tasoltaan vastaavia opintojaksoja. Opiskelija voi lukea hyväkseen saman opintojakson opintopisteet vain kerran saman tutkinnon vähimmäislaajuuteen, vaikka opintojakso kuuluisi useampaan opintokokonaisuuteen. Opintojakson korvaamisesta kokonaisuudessaan tai osittain päättää opintosuorituksesta vastaava opettaja ja muusta opintojen hyväksi lukemisesta tai sisällyttämisestä tutkintoon yksikön opintopäällikkö tai johtaja. 4. Vahvistetusta tutkintorakenteesta poikkeaminen Terveystieteiden yksikön johtaja voi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle oikeuden poiketa vahvistetusta tutkintorakenteesta. Hakemuksen tekemiselle ei ole määräaikaa. 5. Opintosuoritusten käyttäminen kahteen korkeakoulututkintoon Kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot. Tämän lisäksi kandidaatin tutkintoon voidaan lukea hyväksi aikaisemmin suoritetun samantasoisen korkeakoulututkinnon perusteella samansisältöisiä opetussuunnitelman mukaisia pakollisia opintoja. Maisterin tutkintoon voidaan hyväksilukea aiemmin suoritetun korkeakoulututkinnon samansisältöiset kieli-, viestintä- ja menetelmäopinnot, mikäli maisteritutkinnon opetussuunnitelmaan kuuluu näitä opintoja. Opinnäytteitä ei hyväksilueta. 6. Opinto-oikeuden muuttaminen ja opiskelu suoraan maisterintutkintoa varten Opiskelija, jolla on yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto ja jolle on myönnetty opinto-oikeus sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon, voi hakea tietyin edellytyksin opinto-oikeuden muutosta ja luopua kandidaatin tutkinnon
opinto-oikeudesta opiskellakseen suoraan maisterin tutkinnon. Opinto-oikeuden muutos saattaa edellyttää täydentävien opintojen suorittamista. Opinto-oikeuden muuttamisesta on annettu tarkemmat ohjeet erikseen. 7. Maisteriopintojen tai opintosuunnan vaihtaminen Opiskelija voi hakea yksikön tutkinto-ohjelman sisällä maisteriopinnoista toiseen vaihtoa tai maisteriopintojen opintosuunnan vaihtoa erillisvalinnan hakuaikana vapaamuotoisella hakemuksella. Lisätietoja löytyy yliopiston valintaoppaasta ja yksikön kotisivuilta. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon se, etteivät tutkintoohjelmien opiskelijamäärät olennaisesti muutu. Hakemus toimitetaan yksikön opintopäällikölle. 8. Opintosuoritusten vanheneminen Tutkintoa varten suoritetut opintokokonaisuudet, opintojaksot ja kypsyysnäyte eivät pääsääntöisesti vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Tutkinto-ohjelma voi kuitenkin määrätä opintokokonaisuutta täydentäviä opintoja, mikäli se on opintojen jatkamisen kannalta perusteltua. Opintojaksojen ja niiden osasuoritusten vanhenemisesta voidaan antaa määräykset opetussuunnitelmassa. Mikäli opetussuunnitelma on olennaisesti muuttunut, opiskelijan tulee ennen keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun saattamista sopia mahdollisista täydennyksistä vastaavan opettajan kanssa. 9. Hoitotiede ja kansanterveystiede valinnaisina opintoina Hoitotiede valinnaisina opintoina muodostuu perus- ja aineopinnoista sekä erikseen määritellyistä syventävistä opinnoista. Hoitotiedettä voivat opiskella terveydenhuollon perustutkinnon, joko opistoasteen erikoistutkinnon tai terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon, suorittaneet opiskelijat. Mikäli perusopinnot eivät korvaudu terveydenhuollon perustutkinnon perusteella, ne suoritetaan hoitotieteessä erikseen sovittavalla kirjatentillä. Kansanterveystiede valinnaisina opintoina muodostuu vapaasti valittavista perus- ja aineopinnoista sekä erikseen määritellyistä syventävistä opinnoista. Terveystieteiden tutkintoohjelman opiskelijat, jotka valitsevat toisen hakukohteen oppiainetta (hoitotiede/kansanterveystiede), voivat sisällyttää opinnot tutkintoonsa valinnaisina opintoina. Molempiin hakukohteisiin kuuluvat opintojaksot voidaan lukea hyväksi vain kertaalleen. 10. Opintosuoritusten kirjaaminen Hyväksytyt opintosuoritukset ja kokonaismerkinnät kirjataan opintosuoritusrekisteriin Tampereen yliopiston opintojen arviointisäännön mukaisesti. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan tieteenalayksikössä myös
aikaisemmilla opinnoilla korvatut tai erillisellä päätöksellä tutkintoon sisällytetyt opinnot. 11. Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten arvostelussa noudatetaan opintojen arviointisäännön arviointiperusteita ja -asteikkoa. Arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai hyväksytystä suorituksesta viisiportaista asteikkoa 1 5 (1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä, 5 = erinomainen). Opintokokonaisuudet arvioidaan vastaavalla viisiportaisella asteikolla. Opintojen arvioinnista määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen arvosana on opintojaksojen arvosanoista (1-5) laskettu opintopistemäärillä painotettu keskiarvo, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Hyväksytty kandidaatin tutkielma ja pro gradu -tutkielma arvostellaan myös viisiportaisella asteikolla (1-5). Kandidaatin ja maisterin tutkintoon sisältyvä opinnäyte on arvioinnin kannalta samanlainen opintosuoritus kuin muutkin opintojaksot, ja siitä annettu arvosana otetaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuudesta arvosanaa annettaessa huomioon samalla tavalla kuin muiden opintojaksojen arvosanat. Tutkintotodistukseen merkitään opintokokonaisuuden kokonaispistemäärä ja kokonaisarvosana sanallisena. 12. Tenttejä koskevat määräykset Tenteissä noudatetaan Tampereen yliopiston opintojen arviointisääntöä sekä yksikön opetussuunnitelmissa vahvistettuja määräyksiä. 13. Etusijajärjestys Opetusryhmät mitoitetaan opetusohjelmassa siten, että opiskelijat pääsevät opinto-oikeutensa edellyttämiin opintoihin ja pystyvät etenemään opinnoissaan esteettä opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli johonkin opintojaksoon, harjoituksiin, seminaareihin, ryhmäopetukseen tai pakolliseen harjoitteluun osallistuvien opiskelijoiden määrää on tarpeen rajoittaa, ilmoitetaan tällaisten opetusryhmien koko ja lukumäärä opetusohjelmassa. Mikäli opetusryhmiin ilmoittautuu opiskelijoita enemmän kuin kurssille mahtuu, etusijalla ovat ne opiskelijat, joille tämä opintojakso on tutkintovaatimuksissa pakollinen. Tämän jälkeen etusijalla ovat opiskelijat, jotka pyrkivät suorittamaan opintojakson opetussuunnitelmassa määritellyn suositellun suorittamisajankohdan mukaan. Opetusryhmiin voidaan varata kiintiöt muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille, avoimia yliopisto-opintoja suorittaville ja muille erillisiä opintoja suorittaville, mikäli opintojaksoja ei ole opetussuunnitelmassa rajoitettu vain oman tutkinto-ohjelman opiskelijoille.
Mikäli opetukseen osallistuminen edellyttää ennakkoon ilmoittautumista ja opetusryhmän koko on rajattu, opiskelija ilmoittautuu kurssille yliopiston sähköisessä järjestelmässä. Mikäli opiskelijalla ei ole yliopiston peruspalvelutunnusta, hän ilmoittautuu kirjallisesti opintojaksosta vastaavalle henkilölle. Erityisistä syistä yksikön johtaja voi myöntää poikkeuksia etusijajärjestyksessä. 14. Kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte Terveystieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava aineopintoihin kuuluva kandidaatintutkielma, jonka laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa, sekä tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatin tutkinnon yhteydessä kypsyysnäytteessä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä koulusivistyksen kielen mukainen kielitaito (suomi tai ruotsi). Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Kypsyysnäytteen laatimisessa noudatetaan Tampereen yliopiston yhteisiä ohjeita. Kypsyysnäyte suoritetaan sähköisenä tenttinä, yleisenä tenttipäivänä tai muuna erikseen sovittavana ajankohtana. Kokeeseen voi ilmoittautua sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi ja asiasta on sovittu ohjaavan opettajan kanssa. Kypsyysnäytteenä laaditaan kirjoitus tutkielmaan liittyvästä opettajan antamasta aiheesta. Kirjoituksen tarkastaa sisällön kannalta aiheen antanut opettaja ja kielen kannalta kielikeskuksen opettaja. Kandidaatin tutkielman tarkastaa opintojaksosta vastaava opettaja ja hyväksyy yksikön johtaja tarkastajan lausunnon perusteella. Kandidaatintutkielman tarkastajan on arvosteltava tutkielma kolmen viikon kuluessa siitä päivästä lukien, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei yksikön johtaja ole myöntänyt poikkeusta määräaikaan. Arvioitua ja hyväksyttyä alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voida uusia. (Opintojen arviointisääntö 11 ). Kandidaatin tutkielman suorittamisesta saa lisäohjeita tieteenalayksiköstä. Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yksikön johtajalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen tyytymätön voi saattaa asian yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa. 15. Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Terveystieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava syventäviin opintoihin kuuluva pro gradu -tutkielma, jonka laajuus ja suoritustapa määritellään opetussuunnitelmassa, sekä tutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte. Maisterin tutkinnon yhteydessä suoritettavassa kypsyysnäytteessä osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä koulusivistyksen kielen mukainen kielitaito. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden ei tarvitse osoittaa kypsyysnäytteessä kielitaitoa, mikäli se on jo samalla kielellä suoritetussa kandidaatin tutkinnossa osoitettu. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneet kirjoittavat kypsyysnäytteen pääsääntöisesti englannin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte tarkistetaan myös kielitaidon osalta. Kypsyysnäytteen laatimisessa noudatetaan Tampereen yliopiston yhteisiä ohjeita. Valmis pro gradu -tutkielma luovutetaan sähköisessä muodossa tarkastusprosessia, kirjaston kokoelmaa ja arkistointia varten viimeistään 14 päivää ennen kypsyysnäytteen suorittamista yksikön ja kirjaston antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tutkielmat ja yksikön kotisivuilta. Tutkielmaan liitetään 1 2 sivun pituinen suomen- ja englanninkielinen tiivistelmä. Pro gradu -tutkielma voi olla muodoltaan myös tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistu tai julkaisuharkintaan otettu tieteellinen artikkeli, jossa opiskelija on ensimmäisenä/ainoana kirjoittajana ja jonka työn ohjaaja ja tarkastajat katsovat laajuudeltaan ja tasoltaan vastaavan pro gradu -tutkielmalle asetettuja vaatimuksia. Pro gradu -tutkielmasta antaa lausuntonsa vähintään kaksi yksikön johtajan määräämää tarkastajaa, joiden tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita ja ainakin toisen tulee olla palvelussuhteessa Tampereen yliopistoon tai Tampereen yliopiston dosentti. Tarkastajien on toimitettava lausuntonsa viimeistään kolmen viikon kuluessa siitä, kun opiskelija on osallistunut kypsyysnäytteeseen, ellei ole erityistä syytä pidentää lausunnon antoaikaa. Tarkastajien lausunnot lähetetään opiskelijalle tiedoksi neljä päivää ennen tutkielman arvostelua. Samalla hänelle varataan tilaisuus mahdollisen vastineen antamiseen. Ellei opiskelija esitä vastinetta, yksikön johtaja hyväksyy tutkielman arvostelun tarkastajan lausuntojen perusteella.
Pro gradu -tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tieteenalayksikön johtokunnalta neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian yliopiston muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Muutoksenhakulautakunnan oikaisupyynnön johdosta tekemästä tutkielman arvostelua koskevasta päätöksestä ei voi valittaa. Arvioitua ja hyväksyttyä ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvää opinnäytettä ei voi uusia (Opintojen arviointisääntö 11 ). Tutkielma voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä tai osana laajempaa tutkimusprojektia. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kunkin opiskelijan osuus on arvioitavissa ja että tutkielman laatimiseen tarvittava työmäärä vastaa kunkin tekijän osalta yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Jos tutkielma laaditaan ryhmätyönä, arvioidaan se kunkin opiskelijan osalta erikseen. Yhteistutkielma voi olla yhteinen usealle tieteenalalle, jolloin kunkin tieteenalan osalta määrätään oma tarkastaja. 16. Tutkintotodistuksen hakeminen ja valmistuminen Kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu, opiskelija hakee todistusta tutkinnon suorittamisesta tieteenalayksiköltä. Hakemus laaditaan yksikön kotisivuilta löytyvälle lomakkeelle. Hakemuksia on saatavilla myös tieteenalayksikössä. Yksikön johtaja myöntää tutkintotodistuksen hakemuksesta. Opiskelijan on itse huolehdittava todistusta hakiessaan siitä, että suoritusrekisteriin on tallennettu kaikki vaadittavat opintosuoritukset ja opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät. Terveystieteiden kandidaatin tutkintotodistukseen merkitään kokonaisopintopistemäärä ja arvostelu sekä kandidaatin tutkielman arvostelu. Kokonaisarvosanaan vaikuttavat sekä perusettä aineopinnot. Terveystieteiden maisterin tutkintotodistukseen merkitään syventävien opintojen kokonaisopintopistemäärä ja arvostelu sekä pro gradu -tutkielman arvosana. Valinnaisina opintoina suoritetut opinnot ja niiden kokonaisarvosanat merkitään todistukseen, mikäli oppiaineessa on suoritettu vähintään 10 opintopisteen opinnot. Alle 10 opintopisteen suoritukset merkitään kohtaan muita opintoja.
17. Tutkintojen kehittäminen Tutkintojen kehittämistä ja opetussuunnitelman valmistelua varten terveystieteiden yksikkö voi asettaa työryhmiä, jotka koostuvat opettajista, opiskelijoista ja tarpeen mukaan muiden yksiköiden tai sidosryhmien edustajista. 18. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset Nämä määräykset astuvat voimaan 1.11.2013.