TUNTOSARVI Suomen Kuurosokeat ry:n järjestölehti 6 7 2014 Tampereella rikottiin rajoja EDBU kuurosokeiden äänenä Euroopassa
Sisällys Pääkirjoitus: Taloutta ja toimintaa...3 Kuurosokeusmääritelmää päivitetään...4 KEHONA-taidenäyttely Porissa...5 Liikkumisen iloa Rovaniemellä...6 EDBU kuurosokeiden äänenä Euroopassa...8 Silmänruokaa korville ja keholle...11 Malta - ritarien ja temppeliherrojen saari Välimeressä...13 Tampereella rikottiin rajoja...16 Carl Oscar Malmin leivoskilpailu...22 Pääsiäinen Andalusiassa...23 ValmisPaula: Suven suloisuutta...27 Takakansi: Lahjoita tuoli!...28 Kannen kuva: Taktiilitulkkaustilanne belgialaisen Peter Vanhoutten ja hänen tulkkinsa Koen Amerlynckin välillä Zagrebissa, EDBU:n hallituksen kokouksen väliajalla. Kuva: Iva Janja Bezjak. Tuntosarvi numero 8 ilmestyy viikolla 34. Aineisto 25.7. mennessä. TUNTOSARVI 40. vuosikerta ISSN 0358-2280 Julkaisija Suomen Kuurosokeat ry. Taitto Katriina Ekola Päätoimittaja tiedottaja Katriina Ekola (Tuija Wettersrandin sijainen 1.2.- 30.6.2014), p. 040 753 2026, s-posti: tiedotus@kuurosokeat.fi. Toimitusneuvosto 2014 2015 Esko Jäntti (puheenjohtaja), Veera Laukkarinen, Timo Peltomäki, Milla Lindh, Eila Särkimäki, Jaakko Evonen (sihteeri) ja Katriina Ekola (Tuija Wetterstrandin vuorotteluvapaan ajan). Hinta Vuosikerta 25 euroa. Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenille ja asiakkaille ilmainen. 12 numeroa vuodessa isokirjoi tuk sella, pisteillä, äänitteenä, videona ja/tai elektronisena versiona. Ruotsinkielinen kooste Känselsprötet ilmestyy 4 kertaa vuodessa isokirjoituksella. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Kuurosokeat ry, PL 40, 00030 IIRIS, p. 040 778 0299, s-posti:kuurosokeat@kuurosokeat. fi. Toimiston aukioloaika ma pe klo 8.00 15.45. Painopaikka Oriveden Kirjapaino. Toimituksella on oikeus käyttää lehden juttuja yhdistyksen internet-sivuilla www.kuurosokeat.fi. 2 Tuntosarvi 6 7/2014
Pääkirjoitus Taloutta ja toimintaa Olemme saaneet nauttia kauniista ja aurinkoisesta keväästä. Polkupyöräkilometrejä on kertynyt jo yli 500 km toukokuun alusta. Kesälomaksi olen suunnitellut retken Viroon polkupyörällä. Sitä odotellessa pitää paneutua vielä hetken talousasioihin. Ensimmäinen toimintaneljännes on päättynyt ja alkuvuoden talous on ollut alijäämäinen. Tämän kevään aikana meillä on ollut YT-neuvottelut (yhteistoimintaneuvottelut) Kuurosokeiden Kuntoutumiskeskuksessa Muuramessa. Hankintalaki on myös tuonut meille lisähaasteita. Olemme tämän kevään aikana kilpailuttaneet majoitus- ja ruokailupalvelut sopeutumisvalmennuksessa. Lisäksi meillä on parhaillaan käynnissä työterveyshuollon ja tilintarkastuksen kilpailutus. Tarkoitus on jatkaa kilpailutusta muilla toiminnoilla kesän jälkeen. Pyrimme tekemään yhteistyötä hankintojen kilpailuttamisessa muiden järjestöjen kanssa saadaksemme parempia tarjouksia. Olemme tehneet uuden sopimuksen varainhankinnan järjestämisestä Nonprofit Oy:n kanssa. Syksyllä käynnistyy koulujen päivätyökeräys ja mahdollisesti suoramarkkinointikampanja. Lahjoita tuoli -kampanjan avulla haemme Kuurosokeiden Toimintakeskuksen Toimintapäiville uusia tuoleja. Käy katsomassa lisätietoja osoitteessa: http://www.kuurosokeat.fi/tue. Kuurosokeiden Toimintakeskuksen tontilla aloitetaan Vuokratalosäätiön rakennushanke keväällä 2015. Ensimmäinen suunnittelukokous on jo pidetty. Uusien toimitilojen vaatima toimintojen suunnittelu pitää aloittaa hyvissä ajoin, jotta olemme valmiita uuteen toimitilaan. Leppoisia kesälomapäiviä. Kerätään voimia tulevan syksyn kiireitä varten. Pirkko Lieko talousjohtaja Tuntosarvi 6 7/2014 3
Kuurosokeusmääritelmää päivitetään Teksti: Ritva Rouvinen Ensimmäinen yhteispohjoismainen kuurosokeusmääritelmä kirjoitettiin jo vuonna 1980. Sen jälkeen sitä on muokattu ja uusin nyt käytössä oleva määritelmä on vuodelta 2006. Määritelmäkokonaisuus koostuu kolmesta osasta: itse määritelmästä, sen selvennyksistä ja tarkemmista kuvauksista sekä syntymästään kuurosokeiden että kuurosokeutuneiden puolelta. Suomessa kuurosokeusmääritelmä julkaistiin kokonaisuudessaan kirjana vuonna 2011. Määritelmä on luotu työkaluksi kuurosokeusalalla työskenteleville ammattilaisille ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti poliitikot, päättäjät ja viranomaiset. Lähtökohta on, että kuurosokeus nähdään toiminnallisuuden eikä pelkästään lääketieteellisen diagnoosin kautta. Pelkkä diagnoosi kertoo harvoin toimintamahdollisuuksista arkielämässä. Määritelmän kirjoittamisessa on huomioitu YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen ajatukset. Määritelmää käytetään kaikissa Pohjoismaissa ja sen käyttöönotosta on sovittu pohjoismaisessa johtajafoorumissa vuonna 2006. Jo tuolloin päätettiin määritelmän päivittämisestä muutaman vuoden kuluttua. Viime vuonna johtajafoorumi muodosti työryhmän tähän päivitystyöhön. Minä edustan työryhmässä Suomea. Työryhmä on kokoontunut yhden kerran ja esitellyt kommenttinsa kesäkuussa johtajafoorumissa. Olen kerännyt Suomessa kommentteja kuurosokeusalan kansalliselta verkostolta, aluesihteereiltä ja Suomen Kuurosokeat ry:n hallitukselta. Johtajafoorumi päätti kesäkuussa, että työryhmä jatkaa työtään ja kutsuu siihen mukaan yhden kuurosokean edustajan. Arvioitaessa nykyistä määritelmää on mietitty, kuvaako se kuurosokeutta tarpeeksi hyvin. Sen kolmiosaista rakennetta on pidetty hyvänä ja työryhmän tehtävänä on päivittää ainoastaan kaksi ensimmäistä osaa. Suurimpana puutteena on pidetty kompensoinnin käsitteen puuttumista. Eli ajatusta, että kuulovammaa ei voi kompensoida näöllä eikä näkövammaa kuulolla. Varsinkin Suomesta saaduista kommenteissa toivottiin pinnistelyn, voimien kulumisen, psyykkisen kuormittumisen ja tasapainon lisäämistä selvennyk- 4 Tuntosarvi 6 7/2014
siin. Myös saavutettavuus ja esteettömyys ja sitä kautta yhteiskunnan vastuu tulisi näkyä määritelmässä selkeämmin. Ennen työryhmän seuraavaa kokoontumista lokakuussa toivoisin keskustelua aiheesta Suomessa. Haluaisin saada ajatuksia, ideoita ja kommentteja määritelmästä. Niitä voi lähettää minulle esimerkiksi sähköpostilla. Olisi mielenkiintoista käydä keskustelua termeistä kuurosokea kuulonäkövammainen. Lisätietoja: Aluejohtaja Ritva Rouvinen, Suomen Kuurosokeat ry, 0400 884 236, ritva.rouvinen@kuurosokeat.fi. KEHONA-taidenäyttely Porissa Porin taidemuseossa on esillä KEHONA-näyttely 13.6 14.9.2014 välisenä aikana. Näyttely pohtii kehollisen tiedon ja aistien merkitystä sekä ihmisten erilaisia tapoja käyttää aistejaan. Poikkeavan aistitoiminnan pohdinta on näyttelyn lähtökohtana. Teoksia on mahdollista kosketella ja tämän lisäksi näyttely ääntelee, tuoksuu ja tuntuu. Tietoa on saatavilla pistekirjoituksella, kuvailutulkkauksen, selkokielisen materiaalin ja viittomakielisten esitysten kautta. Tuntosarvi 6 7/2014 Taiteilijat lähestyvät kosketeltavuutta ja moniaistisuutta monin eri tavoin. Pistekirjoituksen kolmiulotteisuus ja veistoksellisuus on kasvattanut pisteet isoiksi halattaviksi muodoiksi. Maalauksia koskettamalla saa tunnun joutsenen ylilennosta tai jäniksen loikasta. Veistostalojen taajamaa voi käyttää soittimena, leikkikaluna tai pelinä. Näyttelyn ovat tuottaneet yhteistyössä Porin taidemuseo ja Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto. Lisätietoja Porin taidemuseo, Eteläranta, 28100 Pori, puh. 02 621 1080, http://www. porintaidemuseo.fi. Porin lastenkulttuurikeskuksen johtaja Päivi Setälä, puh. 044 7011 086, paivi.setala@pori.fi, http://www.sakulaku.fi/esivu.php. 5
Liikkumisen iloa Rovaniemellä Teksti ja kuvat: Minna Rantapää Yhdistyksemme aluesihteeritoiminta järjesti Rovaniemellä 13. 15.5. Liikkumisen iloa -sopeutumisvalmennuskurssin, johon osallistui kuusi kurssilaista eri puolilta Lappia ja hieman kauempaakin. Santasport, Lapin Urheiluopisto, järjesti kurssillamme monipuolista liikunnallista ohjelmaa: maastokävelyä, tuolijumppaa, tasapainoharjoituksia, keilailua ja tarkkuuspelejä. Lisäksi kylpylä oli käytettävissämme. Lähes kaikki kurssilaiset kävivätkin iltaisin uimassa, vesijuoksemassa tai muuten vain nauttimassa rentouttavista poreista. Liikunnanohjaajanamme toimi myös viittomakielenohjaajakoulutuksen saanut, aina iloinen ja reipas Sara Ruohonen. Ensimmäisenä iltana tutustuimme toisiimme ulkona erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla. Narunpäästä vetämällä vastaan tuli joku, johon sai tutustua esimerkiksi kysymällä lempivuodenaikaa ja siihen liittyvää liikuntaharrastusta. Rikkinäisessä puhelimessa jokainen sai vuorollaan keksiä liikkeen, jonka näytti seuraavalle. Viesti meni eteenpäin usein hieman muuttuen. Ihmismadossa liikuttiin jonossa erilaisia liikkeitä vaihdellen: kumarassa, kyykyssä, varpaillaan ja huojuen. Toisena päivänä kurssillamme vieraili liikuntapäivätempausten puuhamies Esko Jäntti. Hän kertoi omakohtaisia kokemuksiaan liikuntaharrastuksen aloittamisesta ja liikunnan hyödyistä. Haittojahan liikunnalla ei ole laisinkaan! Esko antoi myös vinkkejä lihaskunnon ja tasapainon parantamiseksi. Yksinkertainen kyykkyynmeno kehittää reisilihaksia ja parantaa kehonhallintaa, joten sitä kannattaa harrastaa päivittäin. 6 Tuntosarvi 6 7/2014
Saran ohjaaman tuolijumpan lisäksi kävimme maastokävelyllä vaikeakulkuisessa Ounasvaaran maastossa. Rovala-opiston viittomakielenohjaajaopiskelijat olivat työssäoppimassa ja harjoittelivat opastamista sekä kuvailua opettajansa Petri Siparin johdolla. Lenkin päätteeksi maistuivatkin nokipannukahvit pihan laavulla, jossa Kari Rantatalo innostui muistelemaan lapsuutensa liikuntakokemuksia. Eläinten ystävänä hän kertoi pienenä poikana vapauttaneensa riekkoja ansalangoista. Kerran hän jopa piilotti poveensa pienen jäniksenpojan viedäkseen sen kotiinsa lemmikiksi. Karin äiti ei ollut yhtä innostunut, ja Kani Kaneli saikin huutia luudasta. Illalla taisi olla vuorossa kaikkien suosikkilaji: keilailu. Kurssilaiset keilasivat pareittain radalla eikä taukoja pidetty. Palautteen mukaan tunti olikin liian lyhyt aika keilailulle. Viimeisenä päivänä pelasimme tarkkuuspelejä: muun muassa sisäcurlingia, puhallustikkaa, Speden palloa ja pallonkuljetusta sählymailalla. Kurssilaiset olivat tyytyväisiä liikuntapainotteiseen ohjelmaan, josta sai virkistystä niin keholle kuin mielellekin. Tästäpä on hyvä aloittaa kesä ja uusi oma säännöllinen liikuntaharrastus! Ihmismato. Vasemmalta oikealle: Outi Ahava, Sirpa Meronen, Helena Erola, Irma Luokkanen ja Sara Ruohonen. Tuntosarvi 6 7/2014 7
EDBU kuurosokeiden äänenä Euroopassa Haastattelu: Katriina Ekola Kuvat: Iva Janja Bezjak Huhtikuun lopussa Euroopan Kuurosokeiden Liiton, EDBU:n (European Deafblind Union) hallitus kokoontui Zagrebiin, Kroatiaan. Puheenjohtaja Seppo Jurvanen kertoo hyvin sujuneesta kokouksesta ja Kroatian-matkasta. - Kokouksessa ei ollut käytössä induktiota, joten tulkit joutuivat toistamaan puhetta melkein koko ajan. Kommunikaation moninaisuutta oli mielenkiintoista seurata. Kokouskielenä oli englanti, mutta osallistujat käyttivät norjaa, unkaria, italialaista viittomakieltä, lormitusta ja taktiilia espanjaa. Näitä sitten käännettiin englanniksi ja takaisin kyseisen maan edustajan käyttämälle kielelle. - Olen tyytyväinen, että saimme kokouksessa hallituksen työn tehokkaasti käyntiin, työryhmät nimettyä, hallituksen jäseniä aktivoitua ja työt jaettua. Päätimme laatia EDBU:lle strategian sekä operatiivisen toimintasuunnitelman. Ilman suunnitelmia asioita on vaikea toteuttaa, joten tehokas toiminta lähtee hyvästä suunnittelusta. Logo saatiin päätettyä 10 vuoden vääntämisen jälkeen! Seppo Jurvanen summaa kokouksen antia tyytyväisenä. - Periaatteellisella järjestöpoliittisella tasolla kokouksen tärkein anti oli se, että päätimme selkeästi tuoda esiin EDBU:n olevan kuurosokeiden ääni Euroopassa. EDBU:sta tehdään näkyvä vaikuttaja. EDBU:n tulevaisuudennäkymiä Pienenä järjestönä ja vammaisryhmänä yhteistyö on erittäin tärkeää sekä Euroopan muiden vammaisjärjestöjen kanssa että WFDB:n (Kuurosokeiden Maailmanliitto) kanssa. - Jatkamme erilaisten yhteistyö- ja kumppanuussopimusten laatimista, Seppo Jurvanen kertoo tulevaisuuden suuntaviivoista. - Yritämme myös saada jäsenjärjestöjä lisää niin, että mahdollisimman monesta Euroopan maasta olisi kansallinen jäsen. Pidän näkymiä hyvinä, 8 Tuntosarvi 6 7/2014
EDBU:n hallitus vasemmalta oikealle: Tamas Gangl (Unkari), Peter Vanhoutte (Belgia), Sanja Tarczay (Kroatia, puheenjohtaja), Seppo Jurvanen (Suomi, varapuheenjohtaja), Barbara Verna (Italia), Geir Jensen (Norja), Francisco Trigueros Molina (Espanja). meillä on ainakin aktiivinen ja luova hallitus - Rahoituksen saaminen suoraan EU:lta on myös tärkeä tavoite. Ilman vakaata taloutta on vaikea vaikuttaa ja olla näkyvillä, Seppo Jurvanen sanoo. -Seuraava kokous on jo elokuun lopussa Unkarin ERCW:n (Euroopan kuurosokeiden kuntoutumis- ja kulttuuriviikko) yhteydessä, joten pääsemme tuoreeltaan jatkamaan työskentelyämme. Tuttu porukka koolla Seppo Jurvanen on saanut henkilökohtaisia ystäviä EDBU:n hallituksen jäsenistä. - Tunnen norjalaisen Geir Jensenin jo 14 vuoden ja unkarilaisen Tommy Ganglin 10 vuoden takaa. Olemme erityisesti Tommyn kanssa hyviä ystäviä. Hän on käynyt jo kolme kertaa minun luonani kylässä ja samoin minä heidän kesämökillään Unkarissa. - EDBU:n hallitus on osoitus hyvin toimivasta kansainvälisestä yhteistyöstä, Jurvanen kehuu. Sen kautta saa tietoja ja kokemuksia siitä, millaista on olla kuurosokea eri maissa ja miten yhteistyöllä voitaisiin lisätä kaikkien kuurosokeiden oikeuksia ja kuurosokeuden tunnettavuutta. Tuntosarvi 6 7/2014 9
Kaupungin pienoismallia tutkimalla löytyi tuttajakin kohteita, muun muassa hotelli, jossa kokousosallistujat olivat majoittuneena. Kaunis puistokaupunki Kokous oli tiivis kahden päivän rupeama. Virallisen kokouksen ympärillä oli vain niukalti aikaa tutustua kokouskaupunkiin ja viettää epävirallista aikaa tuttujen ystävien kanssa. - Zagrebissa on kahdeksan hienoa puistoa ja ilmakuvassa ne muodostavat hevosenkengän muotoisen kuvion. Se oli minusta mieleenpainuvin juttu, Seppo muistelee. - Kaupungissa oli erityisen paljon ratikoita, jatkuvaa kolinaa ja ryminää. Kaupunki oli siisti, mutta joissain kohdissa viemäriverkostosta tuli todella pahat hajut. Kaupunkia oli mahdollista tutkia myös pronssisesta pienoismallista. - Pienoismalli oli halkaisijaltaan useamman metrin. Koskettelemalla oli helppo tunnistaa eri rakennukset, sieltä löytyi muun muassa meidän hotellimme. Hahmot tuntuivat kylmiltä ja metallisilta. Porukkamme tutki sitä mielenkiinnolla. Kuurosokeiden asema Kroatiassa Seppo Jurvanen kertoo kuurosokeiden asemasta Kroatiassa. - Julkisessa liikenteessä kuurosokeat ja heidän tulkkinsa/oppaansa pääsevät ilmaiseksi. Näkövammaiset ja kuurot myös, mutta eivät heidän oppaansa. 10 Tuntosarvi 6 7/2014
- Kuurosokeiden palveluissa on kehittämisen varaa. Meillä Suomessa kuurosokeilla on paremmat palvelut ja oikeudet. Esimerkiksi kommunikaatio, oikeuksienvalvonta ja kuntoutus on meillä järjestetty paremmin. - Kroatian kuurosokeiden isäntäyhdistys Dodir on hyvin aktiivinen ja toimelias järjestö. Yhdistyksen työntekijöistä suuri osa on vapaaehtoisia, eikä henkilökuntaa ole paljon. Järjestö onnistui saamaan rahoitusta tähän kokoukseen niin, että pystyi maksamaan ateriat ja osan majoituksestakin. Osallistujille jäi kustannettavaksi vain pieni omavastuuosuus. - Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa sekä kroatialaisille että muillekin eurooppalaisille kuurosokeille. Kansainvälinen yhteistyö on kokemusten vaihdon ja keskinäisen avunannon sekä kehittämisen kannalta erittäin tärkeää, Seppo Jurvanen sanoo. Silmänruokaa korville ja keholle - opinnäytetyö ruoka-annosten kuvailusta kuurosokealle Teksti: Johanna Närä Tein viittomakielentulkkiopintoihini liittyen opinnäytetyön ruoka-annosten kuvailusta puheella kommunikoivalle kuurosokealle. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, miten kuurosokealle asiakkaalle luodaan mielikuva lautasannoksesta puheen ja selkään piirtämisen keinoin ja millaisista osa-alueista ruokaannoksen kuvailu koostuu. Näiden kuvaamisessa ja analysoinnissa käytin hyödykseni kuvailun ja sosiaalishaptisen kommunikaation kieliopin perusteita. Työni tavoitteena oli lisäksi tuoda esiin ravintola-alalta lautasannoksen kokoamiseen Tuntosarvi 6 7/2014 11
liittyviä perusperiaatteita, joita tulkit voivat mahdollisesti hyödyntää ruoka-annosten kuvailussa. Tein tutkimukseni tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistossa havainnoin kolmea tulkkia, jotka toteuttivat ruoka-annosten kuvailun valokuvista samalle kuurosokealle asiakkaalle. Tulkit kuvailivat kolmea ruokaannosta. Työn tilaajana toimii Suomen Kuurosokeat ry. Saamieni tutkimustulosten mukaan ruoka-annosten kuvailu muodostui aloituksesta, tarjoiluastian ja ruoka-aineiden kuvailusta, kuvailujärjestyksestä, kuvailun laajuudesta ja kuvailun lopetuksesta. Ruoka-annosten mielikuvan muodostumiseen vaikuttivat kuvailussa käytettävät sanat, kuvailun järjestelmällisyys ja ruoka-aineen olemusta kuvailevien haptiisien käyttö. Käytetyt haptiisit ilmensivät ruokaaineen olemusta käsimuotojen, liikkeen, koon ja painovoiman käytön kautta. Puhe ja selkään piirtäminen tukivat toisiaan mielikuvan hahmottamisessa. Kuvailuissa tuli esiin kellotaulun käyttö ruoka-aineiden paikantamisessa. Kellotaulua käytetään myös ruoka-annosten esille laiton perustana. Ruoka-annoksen esille laitossa pyritään korostamaan kalleinta raaka-ainetta, joten annoksen kokoajan näkökulmasta se olisi luontainen ruoka-annoksen kuvailun aloituspiste. Ruoka-annokset ovat yleensä mietittyjä kokonaisuuksia, joilla pyritään visuaaliseen näyttävyyteen ja ruokahalun herättämiseen. Tämä on hyvä tiedostaa annoksia kuvailtaessa. Tapaustutkimukseni tulokset eivät ole yleistettäviä, mutta työstä voidaan hyödyntää tietoa käytännön kuvailutilanteisiin. Tutkimuksestani hyötyvät kuurosokeiden parissa työskentelevät viittomakielen tulkit, muut työntekijät s e k ä näkövammaisten kanssa työskentelevät henkilöt. Työni tavoite oli herättää ajatuksia ja tietoisuutta siitä, millaisin keinoin ruoka-annosten kuvailua voidaan toteuttaa. Tietoisen kuvailun lisääntyessä tutkimustulokseni hyödyttävät kuvailijoiden lisäksi kuvailun vastaanottajia. Työni on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.theseus. fi. Mahdollisia kysymyksiä opinnäytetyöhöni liittyen voi lähettää minulle osoitteeseen: narajohanna@ gmail.com. 12 Tuntosarvi 6 7/2014 Iloista ja lämpöistä kesää Tuntosarven lukijoille!
Sininen Ikkuna on luonnon muovaama tunnettu turistikohde Maltalla Gozon saarella. Meren sini on vahva luonnossakin. Malta - ritarien ja temppeliherrojen saari Välimeressä Teksti: Seija Holmila, kuvat: Stina Ojala Vapun aikaan sain olla mukana Ari Suutarlan luotsaamalla matkalla Maltalla. Matkan järjestelyistä vastasi Toiviomatkat. Järjestelyt olivat hyvät, sisältö retkikohteineen mielenkiintoinen. Erityistä oli se, että saimme kuunnella hotellin isossa kokoushuoneessa kolmea mielenkiintoista erityisosaajaa. Retkillä toimi paikallinen opas sekä suomenkielinen Toiviomatkojen opas, Eero Havia. Tuntosarvi 6 7/2014 Kulttuurineuvos Eero Niinikoski kertoi Unescosta: UNESCO perustettiin pian YK:n syntymisen jälkeen vuonna 1945 eräänlaiseksi maailman omaksitunnoksi heti maailmansodan päätteeksi, jolloin sodan aiheuttamat tuhot ja erityisesti kulttuurimenetykset tarvitsivat tukea ja apua. Unescon piirissä laadittiin vuonna 1972 sopimus yhteisestä maailmanperinnöstä. Sen ideana oli ajatus kansainvälisestä vastuusta kansallisten kulttuuri- ja luonnonperintökohteiden arvokkaim- 13
Maisema hotellin parvekkeelta: palmuja, turkoosi Välimeri, taustalla Maltan Casino. man osan säilymisestä ihmiskunnan yhteisenä maailmanperintönä. Meillä oli ilo saada kuulla lintutieteilijä Marja Norhan esitystä muuttolinnuista ja paikallisista linnuista. Saimme käydä hänen johdollaan luonnonsuojelualueella, missä muuttolinnut levähtävät matkallaan pohjoiseen. Kirjailijaprofessori Panu Rajala johdatteli meitä Mika Waltarin jalanjäljille. Waltari viihtyi Maltalla useaan otteeseen tehdessään kirjoitustyötään. Rajala paljasti myös Waltarin viimeisen teoksen kohtalon. Sitä kohtasi niin suuri itsekritiikki, että se joutui saunan pesään. Tarkoittaen, ettei teosta koskaan julkaistu. Päiväretkillä kuljimme bussilla, koska kohteet olivat saaren eri puolilla. Johanniitta-ritarien olemassaolo näkyi kaupunkikuvassa lippujen ja myyntipaikkojen tuotteissa olevina maltanristeinä ja erilaisina matkamuistoina. Saimme kuulla, että Maltan pääkaupunki on linnoituksen ympäröimä Valletta. Se on Unescon suojelun kohde ja EU:n pienin pääkaupunki. Neliökilometrillä on 7000 asukasta ja lähes 30 kirkkoa. Oppaamme kertoivat, että Vallettan ensimmäisiä rakennuksia oli Johanniittojen rakennuttama katedraali. Se on omistettu Neitsyt Marialle. Se tuhoutui muslimien valloittamana ja 14 Tuntosarvi 6 7/2014
lopulta maanjäristyksessä keskiajan alkupuolella. Tilalle rakennettiin ja useaan kertaan laajennettiin loistelias kupolikattoinen Pyhän Paavalin katedraali. Täällä Pyhän Paavalin kirkossa on kahdeksan kappelia. Ne ovat kieliryhmille. Saimme kosketella jykevää ja taidokkaasti veistettyä puista kantokatosta, jolla Paavia kannetaan juhlapaikalle. En malta olla mainitsematta kappelia, jonka patsaat ja 5 6 leveää porrasta valmistetaan paperimassasta vuosittain pääsiäiseksi. Portaat johtavat ikään kuin alttarille, jonka takaseinällä on loistelias sädehtivä aurinkoa kuvaava taideteos. Lattia oli värikästä marmoria ja sen alla oli hautakammioita. Olipa nähtävissä niinkin uusi hautakammion marmorikansi, jossa ei ollut vielä kuolinaikaa. Saimme koskettaa isoa koristeelliseksi veistettyä puista kastemaljaa. Kokoa kuvaa se, että maljaan mahtuu useampi ämpärillinen vettä. Oppaan mukaan katedraali sai sotakeväänä 1942 pommin kupolikatostaan läpi, mutta se jäi suutariksi. Parisataa jumalanpalveluksessa ollutta säästyi vaarallisessa tilanteessa. Pommijäljennös on nähtävillä. Sota-ajasta vielä, että melko suuri, noin kaksi metriä pitkä ja yksi metriä korkea hopeaportti maalattiin mustaksi, ettei se joutuisi ryöstelyn kohteeksi. Arvostetuimmaksi nousi Pyhän Johanneksen Katedraali, nimetty Johannes Kastajan muistolle. Se oli loistelias barokkityylinen rakennus täynnä arvokkaita maalauksia, kuten Caravaggion teos Johannes Kastajan mestaus. Paljon kultaa ja hopeaa. Lopuksi kerron vielä kuinka nykytekniikka pelasi kirjoitustulkeillani. Olimme Maltan katakombilla. Se on vaikeakulkuinen hautaluola Maltan pääsaarella Rabatissa. Luolaan oli rakennettu sotien aikaan huone käytettäväksi paavin pakopaikkana. Sanoin, etten tule luolaan ja aiheuta ongelmia itselleni ja ryhmälle. Kirjoitustulkkini meni luolaan ryhmäläisten mukana ja otti valokuvia tablettitietokoneellaan. Sitten hän näytti kuvat, että tällaista siellä oli. Hienoa! Muutenkin tekniikka herätti mielenkiintoa ryhmäläisissä. Pidin tablettia kädessäni ja tulkki saattoi istua etäämmällä ja kirjoittaa langattomalla näppäimistöllään. Sää oli lempeä ja aurinkoinen, noin 17 20 asteinen, mutta tuulinen. Lähtöpäivänä lämpöä oli 24 astetta ja vastaavasti yöllä Suomeen saavuttuamme lämpötila näytti nollaa. Matka oli antoisa, tykkäsin. Menisin uudelleen. Tuntosarvi 6 7/2014 15
Kuurojen kulttuuripäivät 16. 18.6.2014 Tampereella rikottiin rajoja Teksti: Sanna Paasonen, kuvat: Jatta Vanamo sekä haastateltujen kotialbumit Perjantaina 16. toukokuuta Tampereella käynnistyi valtakunnalliset Kuurojen kulttuuripäivät, joiden teemana oli Riko rajoja. Vai rikottiinko Tampere-talossa rajoja? Jos kyllä, niin mitä? Seitsemästä piipusta tunnetussa pirkanmaalaisessa kaupungissa rikottiin ainakin yleisöennätys, sillä Tampere-taloon oli tuupattu noin 800 henkeä ja sen lisäksi 250 kilpailijaa sekä 75 vapaaehtoistyöntekijää. Juuri sopivasti viikonloppuna sää lämpeni kesälukemille, mikä toimi vetonaulana etenkin viime hetken tulijoille. Useissa sukupuolirajoja rikkovissa sketsiesityksissä johtotehtävissä olevat naiset pukeutuivat miehiksi ja siivoojamiehet naisiksi. Sooloesityksissä Hannele Ilomäki, Juuso Ojala ja Ronja Anttonen toivat kipeät henkilökohtaiset kokemuksensa päivänvaloon. Joistakin esityksistä pidettiin ja toisille taas buuattiin. Juuso Ojalan kerronta pienen pojan seikkailusta suuressa pääkaupungissa sai positiivista palautetta. Tuomareiden mielestä Ojala onnistui muuttamaan ikävän kokemuksen positiiviseksi ja sai ensimmäisen sijan aikuisten sooloesityksessä. Kohta teini-ikäisen Aku Karjalaisen tanssiesitys popkuningas Michael Jacksonin tahtiin mykisti tuomarit ja yleisön. Esityksessä näkyivät muun muassa kuuluisat Moon Walk -askeleet. Kyllä kuurokin osaa tanssia! Helsingin Kuurojen Yhdistys ry:n kahdessa eri esityksessä korostettiin, miten tärkeä on toivottaa erilaisia viittomakielisiä ja viittomakielen käyttäjiä tervetulleiksi viittomakieliseen yhteisöön. Tästä asiasta on usein vaiettu, vaikka ikäviä kohtaamisia näkyy joissakin tapahtumissa. Miksi meitä kaikkia ei voitaisi hyväksyä sellaisenaan kuin olemme ja olla osa yhteisöä? Kysyin muutamilta osallistujilta seuraavia asioita: miltä tämänkertaiset kulttuuripäivät vaikuttivat ja mitä kuurojen tai viittomakielinen kulttuuri merkitsee heille. 16 Tuntosarvi 6 7/2014
1) Mitä kuurojen tai viittomakielinen kulttuuri merkitsee sinulle ja perheellesi? 2) Mikä on mielestäsi tärkein viittoma, joka kuvaa viittomakielistä kulttuurimaailmaa? 3) Kuinka monetta kertaa olet nyt mukana kulttuuripäivillä? 4) Vastasivatko Tampereen kulttuuripäivät odotuksiasi ja miksi? 5) Mikä oli mielestäsi viikonlopun kohokohta ja miksi? 6) Vapaa sana lukijoille. PÄIVI MÄNTYLÄ Helsinki (kilpailija tietovisassa ja teatteriesityksissä) 1) Kaikkea, olen kasvanut viittomakielisessä perheessä ja osallistunut vanhempieni kautta pienestä pitäen esimerkiksi yhdistystoimintaan ja kulttuuripäiville. Viittomakielinen kulttuuri on ilman muuta hyvin suuri osa minua. Tyttäreni on ollut luontevasti mukana siellä missä minäkin. 2) Varsinaista viittomaa ei tule nyt mieleen, mutta meidän tapamme antaa aplodit kädet ilmassa on just sitä jotakin. 3) Ensimmäistä kertaa olin mukana parivuotiaana ja siitä lähtien jokseenkin säännöllisesti. Paha mennä laskemaan tarkkaa lukua (hymyilee). Päivi ja Miina Mäntylä: Kulttuuri - ja Päivä -viittoma. Kuva: Jatta Vanamo. 4) Odotan aina kulttuuripäiviltä juuri sitä tunnelmaa, mitä siellä aina on, sitä ei voi sanoin kuvata, sen vain tuntee. Saman tunteen koin nytkin. Eli vastaus on kyllä. 5) Kun olimme lavalla - monen kuukauden harjoittelun jälkeen. Ihana tunne! 6) Nähdään Mikkelissä parin vuoden päästä! MIINA MÄNTYLÄ (10-vuotias), Helsinki (kilpailija teatteriesityksissä) 1) Se on ihmeellistä! 2) Hauska. 3) Nyt neljättä kertaa. 4) Odotin, että olis paljon ihmisiä ja olikin! 5) Kun sain Oscarin! (Gaalassa Miina sai parhaan tyttöesiintyjän palkinnon.) 6) Tule mukaan Mikkeliin! Tuntosarvi 6 7/2014 17
SALLA LÄHTEENMÄKI Hyvinkää (neljättä kertaa peräkkäin töissä kulttuuripäivien kilpailutoimistossa) 3) Tämä on varmaankin 8. kerta, kun pikaisesti lasken. Ensimmäiset kulttuuripäiväni olivat Vaasassa 1990-luvun alkupuolella. 4) Kaikki odotukseni täyttyivät. Meillä oli ammattimainen tiimi kasassa ja kaikki sujui todella hyvin, mitään isoja kriisejä ei syntynyt kulissien takana eikä edessäkään. 5) Parasta oli nähdä voittajien ja yleisön iloiset ilmeet! 6) Olisi hienoa nähdä kulttuuripäivien kilpailijoissa enemmän viittomakielisiä kuurosokeita. Heillä olisi varmasti paljon annettavaa yhteiselle kulttuurillemme! JARI MALKAMÄKI Salla Lähteenmäki ja Casimir-poika. Sallan kotialbumi. 1) Perheemme arjessa viittomakielinen kulttuuri on vahvasti mukana, en voisi kuvitella elämää ilman kulttuuriamme. Osallistumme teatteri- ja kulttuuritapahtumiin aina kun vain pääsemme. Viittomakieliseen kulttuuriin sisältyy meillä tietysti myös urheilukulttuuri. 2) Luovuus. Tampere (järjestelytoimikunnan jäsen, vapaaehtoiskoordinaattori ja kilpailija tietokilpailuissa) 1) Viittomakielinen kulttuuri merkitsee minulle, että viittomakielisten yhteisö näyttää omia hienoja perinteitään erilaisissa tapahtumissa kuten Kuurojen kulttuuripäivillä. Kulttuuriin kuuluu, että yhteisö näyttää myös uusia saavutuksia. Henkilökohtaisesti kulttuuri merkitsee minulle ja perheelleni, että arvostan itseäni viittomakielisenä ihmisenä, rakennan omaa identiteettiäni ja tiedän mihin yhteisöön kuulun. 2) Tähän kysymykseen on pakko laittaa kaksi viittomaa eli Riko 18 Tuntosarvi 6 7/2014
Jari Malkamäen kaksi viittomaa: Riko rajoja. Kuvat: Jatta Vanamo. rajoja. Ne kuvaavat parhaiten tällä hetkellä viittomakielistä kulttuuria. Viittomakieliset näyttävät nyt enemmän omaa identiteettiään ja kulttuuriaan muuallakin kuin viittomakielisten omassa yhteisössä. Signmark on hyvä esimerkki tästä rajojen ylityksestä. 3) Muistan, että olin ensimmäistä kertaa mukana kulttuuripäivillä Oulussa vuonna 1986. Tampereen kulttuuripäivät ovat siis 9. kerta minulle. Tuntosarvi 6 7/2014 4) Kulttuuripäivät vastasivat täysin ja myös ylittivät odotukseni. Koko viikonloppu oli huikea. Toimme myös uusia mahdollisuuksia käyttää nykyajan tekniikkaa kulttuuripäivillä. Visioni kulttuuripäivistä toteutui täydellisesti. Järjestelyt ja puitteet olivat mielestäni loistavat. Erityiskiitokset myös jokaiselle vapaaehtoiselle, Kuurojen Liiton kulttuurituotannolle sekä Tampere-talolle. 5) Kulttuuripäivien avajaiset olivat minulle viikonlopun kohokohta. Ne olivat täysin erilaiset aikaisempiin avajaisiin verrattuna. Avajaisissa oli Tampereen Viittomakieliset ry:n ja TammerSignin yhdessä tuottama video perinnerullasta. Jälkeenpäin katsottuna avajaiset olivat hienot ja hyvä esimerkki, miten voimme tuoda omia ideoitamme ja visioitamme esiin kulttuuripäiville. Avajaiset olivat hieno näytös siitä, miten voimme toteuttaa Riko rajoja! -teemaa. 6) On hienoa, että meillä viittomakielisten yhteisöllä on tällaisia hienoja tapahtumia kuten Kuurojen kulttuuripäivät, jolla on niin voimaannuttava vaikutus kaikkiin meihin viittomakielisiin. Tavataan taas Mikkelissä kahden vuoden päästä, jossa olen itse varmasti mukana. 19
TIA LAPINJOKI Espoo ( turisti ) 1) Viittomakielinen kulttuuri merkitsee minulle voimaantumista, nimenomaan voimavarojen saamista. Se, että saa jutella ihmisten kanssa omalla kielellä ilman mitään pelkoa siitä, ymmärtääkö toinen osapuoli vai ei. 2) Viittomakielisestä kulttuurista, siis kulttuuripäivistä, on tärkein viittoma esitys. Niin kauan kuin olen ollut mukana kulttuuripäivillä, siellä on aina ollut erilaisia esityksiä. 3) Olen nyt kahdeksatta kertaa kulttuuripäivillä. 4) Tampereen kulttuuripäivät ovat olleet kyllä kokonaisuudessaan hienot ja sijainti on mitä mainioin. Ainoastaan on jäänyt harmittamaan se, että esityksen ohjelma ei ollut ns. kronologisessa järjestyksessä, vaan se oli laitettu epäjärjestykseen. Tämä aiheutti hämmennystä osassa yleisöä, joka oli luullut ohjelmien menevän siinä järjestyksessä kuin mitä kulttuuripäivien lehtisessä oli. 5) Viikonlopun kohokohta oli itse kulttuuripäivät, koska se on paikka, jossa on mahdollisuus tavata muualla Suomessa asuvia vanhoja Tia Lapinjoki ja Näytelmä - viittoma. Kuva: Jatta Vanamo. tuttuja, joita näkee muuten harvoin. Ja tottakai myös nähdä uusia naamojakin! 6) Mukavaa kesää kaikille lukijoille, nähdään Etelä-Savon sydämessä, Mikkelissä vuonna 2016! SATU KANKAANPÄÄ Seinäjoki (vapaaehtoistyöntekijä lipputoimistossa) 1) Viittomakielinen kulttuuri on minulle tärkeä henkinen voimavara. Olen ylpeä siitä, että kuulun kieli- ja kulttuurivähemmistöömme. 20 Tuntosarvi 6 7/2014