Viikkokokous 31.1.2001

Viikkokokous 31.1.2001 http://www.kolumbus.fi/rotary.nurmijarvi/

Käsi kädessä hyvät Rotarit! Näin otsikoi edellisessä, viisi vuotta sitten julkaistussa Nurmijärven Rotary 1971-1996 -historiikissa Inner Wheel -klubin tervehdyksen kirjoittaja, nyt jo edesmennyt, PHF Hilkka Janhonen. Muistan Hilkan sanat, jotka hän lausui meille kevään koulutustilaisuuteen saapuneille Martta-hotellissa toukokuussa 1999. Hän toivoi meidän ymmärtävän ystävyyden merkityksen elämässämme. "Olemme täällä palvelemassa ja auttamassa toinen toisiamme. Olkaamme keskenämme ystäviä." Minulla on suuri kunnia Inner Wheel -klubin puolesta saada esittää teille, arvoisat rotarit, lämmin tervehdyksemme ja sydämelliset onnittelumme juhliessanne klubinne 30-vuotista taivalta. Nurmijärven Rotary-klubi perustettiin vuonna 1971, ja se on toiminut siitä asti aktiivisena ja osallistumisprosentiltaan korkeana. Aktiivinen toiminta ja monipuoliset projektit ovat olleet keskeisiä. Useista mainitakseni mm. nuorisovaihdon ja monien alojen korkeatasoiset esitelmät klubikokouksissa. Kaikissa näissä tilaisuuksissa ja monissa muissakin olemme tunteneet vahvaa yhteyttä ja ystävyyttä. Inner Wheel -klubien tämän vuoden 2001 teema kiteyttää asian: " Strangers are friends we have not met." Arvoisat, juhlivat Rotarit, olkoon tulevaisuus uusia mieleenpainuvia hetkiä tuova sekä ystävyyteen ja yhteistyöhön innostava. Inner Wheel -klubi puolesta, kiitollisuudella, Tarja Lausvaara. Jo 1900-luvun alussa Rotary-liikkeen perustaja Paul Harris oli sitä mieltä, että omassa elinympäristössään jokainen voi pyrkiä ystävystymään ja tutustumaan toistensa elämänasenteisiin. Rotary-liike on ennen kaikkea epäitsekäs palvelujärjestö. Rotaryn puoliso tai perheenjäsen voi kuulua Inner Wheel -klubiin, joten ilman Rotareja ei meidän Inner Wheel -klubiammekaan olisi olemassa. Aito ystävyys ja palvelemisen ihanne sekä kansojen keskeinen yhteisymmärrys ovat Inner Wheel -järjestön perustana. Hyvät Rotarit, monia mieleen painuneita yhteisiä hetkiä olemme saaneet viettää kanssanne. Vuosituhannen vaihtumisen kunniaksi te, arvoisat Rotarit, kutsuitte meidät Inner Wheel -sisaret kanssanne nostamaan maljan tulevalle uudelle vuosituhannelle. Oli iloinen ja hyvä hetki yhdessä! Mieleeni tulee myös viimekesäinen tutustumisretki Luopioisiin, ja siellä erityisesti kirkkoveneella soutu kesäisellä Kukkiajärvellä oli hieno yhteinen hetki. Yhteistyön ja auttamisen tunsi jokainen soutaja kämmenissäänkin! Elokuun lopussa retkeilimme isommassa yhteisessä veneessä, joka vei meidät Tammisaaren saaristoon nauttimaan kesän viimeisestä illasta tulineen ja tunnelmineen. Tutustuminen ja ystävyys lujittuivat ja syvenivät tuonkin matkan aikana. Oheinen Rotarypiirin 6360, Michigan USA, rotarien lähettämä kirje saatiin Raina Lampiselän ja Hilkka Janhosen Paul Harris Fellow -tunnustusten liitteenä.

Raskaita menetyksiä Veikko Hietamies PHF 1929-97 Keväällä1997 saimme järkyttävän viestin Yhdysvaltain länsirannikolta. Veikko oli lähtenyt paikallisen rotaryveljen kanssa lentämään Tyynelle Valtamerelle sieltä koskaan palaamatta. Hän oli tuolloin Kaliforniassa piirimme GSE- opintoryhmän vetäjänä. Eversti evp Veikko Hietamies suoritti ansiokkaan uran Suomen Ilmavoimien palveluksessa. Hän toimi muun muassa koelentueen ja ilmasotakoulun johtajana sekä Washington D.C.:ssä sotilasasiamiehenä. Veikolle Rotary oli läheinen harrastus. Hän liittyi järjestöön jo v. 1961 ja ehti palvella kolmessa klubissa ennen Nurmijärvelle tuloaan v.1981. Rotaryveljemme hoiti klubissa useita tehtäviä. Presidenttinä hän oli 1987-88. Veikko on jäänyt pysyvästi mieleen aina palvelemaan valmiina rotaryaatteen sisäistäneenä veljenä. Hän on monella tavalla jättänyt jälkiä toimintaamme, muun muassa Eskon Puumerkkinä. Se on Veikon suunnittelema, valama ja klubille lahjoittama pronssimitali, joita klubi on antanut ansioituneille nurmijärveläisille. Rainer Lampiselkä PHF 1948-2000 Hilkka Janhonen kiinnittää PHF -tunnuksen Rainer Lampiselän rintapieleen 25-v. juhlassa. Viikkokokouksen päättyessä 12.1. kuulimme murheellisen tiedon. Pidetyn rotaryveljen Rainer Lampiselän elämä oli juuri päättynyt nopeasti edenneen sairauden murtamana. Nukarilainen kauppapuutarhuri tunnettin paitsi menestyksellisenä yrittäjänä monien vastuullisten luottamustehtävien tunnollisena hoitajana. Muun muassa pitäjämme kunnanvaltuutettuna hän toimi parikymmentä vuotta. Rainer kertoi monista harrastuksistaan Rotaryn olleen hänelle läheisimmän. Paitsi oman klubin aktiivisena Veikko Hietamies lähdössä viimeiselle lennolleen. jäsenenä, hänen läsnäoloprosenttinsa oli useana vuotena täydet sata, ja presidenttinä 1990-91, Rainer osallistui piirin tehtäviin. Hän palveli yli 7 vuotta governorin alue-edustajana ja oli mm käynnistämässä rotarytoimintaa Pietarissa ja Tallinnassa. Hilkka Janhonen PHF 1935-99 Keskellä kauneinta kesää kuulimme, että aina aktiivinen IW-sisaremme Hilkka oli yllättäen saanut iäisyyskutsun 7.7.-99. Hän toimi paitsi Nurmijärven IW-klubin presidenttinä (1995-96) IW-piirin 142 puheenjohtajana (1998-1999). Hilkka oli keskeisenä vaikuttajana monissa hankkeissa niin Suomessa kuin Virossa. Mainittakoon vain Siru huumekoiran hankinta ja Viron orpolasten tukeminen. Kun rotarypiirin 6360, Michigan, USA, rotarit hankkivat hänelle PHFtunnustuksen, luki luovutuskirjassa sattuvasti. Hilkka Janhoselle, halutessaan kunnioittaa hänen muistoaan ja arvostaen hänen laajaalaista palveluaan Rotarylle, jota hän aina aktiivisesti tuki.

Nuorisovaihdosta Rotaryn nuorisovaihdon keskeisin tavoite on kasvaminen kansainvälisyyteen. Se on tärkeätä jo tänäänkin, mutta tulevaisuudessa yhä välttämättömämpää. Työmme on pyyteetöntä ilman taloudellisia tavoitteita. Suomen rotary-klubien kautta osallistuu kansainväliseen vaihtoon vuosittain noin 700 suomalaista ja ulkolaista nuorta. Rotaryn kansainvälisen nuorisovaihdon muodot ovat vuosi-, kesä- ja leirivaihdot. Kohdemaita ovat Euroopan, Amerikan mantereen ja Kauko-Idän maat. Saattaapa Israelista tai Afrikastakin löytyä kohteita. Nuoren tulee olla 16-20 vuotias. Osallistujalle itselleen koituu lähinnä kohtuulliset lentojen kustannukset. Nurmijärven klubilla on ollut vuosivaihdossa nuori noin joka toinen vuosi. Viimeksi oli Nurmijärvellä nuorimies Yhdysvalloista vuoden ja vastaavasti vietti Hannele Jaatinen vuoden Kanadassa. Nyttemmin on nähtävissä lyhempien vaihtojen yleistyminen. Enimmillään meiltä on ollut neljä osallistujaa kesävaihtoon ja -leireille. Sain ilon viettää tähänastisen elämäni kaksi parasta ja tapahtumarikasta viikkoa kesäleirillä Italiassa. Leirin päätarkoitus oli oppia lentämään sekä samalla tutustua Italian kulttuuriin. Olen aina ollut kiinnostunut lentämisestä, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun sain itse lentää. Täytyy myöntää, että aluksi hiukan pelotti, mutta viimeisillä lennoille teimme ohjaajan kanssa jo silmukkojakin. Asuin isäntäperheessä Milanon lähellä. Perheet olivat ystävällisiä ja kaikesta huolehdittiin erittäin hyvin. Saimme kunnian vierailla myös muutamissa rotarykokouksissa, joista emme kielen takia ymmärtäneet kovinkaan paljoa. Meistä nuorista tuli parissa viikossa hyvin läheisiä ja huomasimme eri maiden kulttuuriset erot. Me leiriläiset olemme pitäneet yhteyttä kirjeitse, sekä myös puhelimitse. Tulen muistamaan tämän leirin koko loppuelämäni ja jo nyt suunnittelen uutta reissua samoille seuduille. Suosittelen tätä ainutlaatuista mahdollisuutta kaikille reippaille suomalaisille nuorille. (Jussi Siren) Aulis Ylinen Nurmijärven klubin lähettämien nuorten kokemukset ovat olleet todella myönteisiä. Näistä haluan lainata kahden nuoren kertomuksia: Elämäni vuosi! Vuoteni vietin Brittiläisessä Kolumbiassa. Asuin luonnonkauniissa pikkukaupungissa Princetonissa, jossa asukkaita oli noin 3000. Kaikki tuntui erilaiselta, vaikka mistään kulttuurishokista ei voitane puhua. Oli vain totuttava uusiin tapoihin ja menettelyihin. Oli oltava rohkeutta kohdata uusia ihmisiä ja solmittava uusia ystävyyssuhteita. Kielimuuri loi tietysti omat vaikeutensa, vaikka kieltä jo ennestään luulin osaavanikin. Käytännössä käyttö on erilaista. Vuoden aikana tunteet harhailivat epävarmuudesta onnellisuuteen. Kaverit ja harrastukset pitivät onneksi minut kiireisenä. Kokonaisuudessaan vuoteni oli tähänastisen elämäni parhain ja tulen varmasti palaamaan muistoihini ja kokemuksiini monesti. Sydämessäni tulee aina asumaan halu ja kaipuu maailmalle. Se voi muuttaa elämääsi. (Hannele Jaatinen) Kesävaihto-oppilaana Kanadassa ollut Hannele Jaatinen kertoi kokemuksistaan 22.9.1999.

Huumetyöstämme Klubin toiminta huumetyössä on ollut aktiivista ja monipuolista. Idean isänä voidaan pitää Tauno Janhosta, joka presidenttikaudellaan teki yhdessä Rainer Lampiselän kanssa aloitteen koko piirin huumetyön käynnistämisestä. Tämä ei ottanut tulta, mutta ei lannistanut Taunoa. Toiminta aloitettiin oman klubin piirissä. Siitä oli minun luontevaa jatkaa alan ammattilaisena kun liityin Rotaryyn vuoden 1997 alussa. Klubikokouksissamme on pidetty päihteitä, niiden aiheuttamia ongelmia, hoitoonohjausta ja hoitoa sivuavia esityksiä toistakymmentä. Omien aihepiiriä tuntevien veljien lisäksi meillä on ollut useita vierailijoita. Ohjelmassamme on ollut myös aiheeseen liittyviä vierailuja, joista siihen välittömämmin kuului tutustuminen työelämän päihdekuntoutukseen Kalliolan klinikoilla Nukarilla. Eräs Taunon ensimmäisistä ehdotuksista oli Nurmijärven koululaisille järjestettävä huumeaiheinen kirjoitus - ja julistekilpailu. Se oli avoin kaikille yläasteen 8 luokkalaisille. Parhaat työt palkittiin ja lunastettiin. Niitä muokattiin edelleen myyntiaineistoksi. Nuorten aktiivinen osallistuminen sekä paikallislehtien kirjoittelu kilpailusta pitivät yllä huumeiden vastaista keskustelua. Veli Olli Suomisen oman presidenttivuotensa kuvauksessa on mukana toistaiseksi laajin osahankkeemme huumeiden vastaisessa työssämme. Se oli ammattiauttajille helmikuussa 1998 järjestetty kolmen luennon sarja, jonka toteutimme yhteistyössä kunnan johdon ja kansalaisopisto Jukolan kanssa. Luentosarjan suosio oli yllätys: Koulutuspaikkana toiminut kunnan valtuustosali täyttyi pääasiassa sosiaali-, terveys- ja koulutoimen alalla toimivista, sekä muista monipuolisista aihepiirin kysymyksistä kiinnostuneista. Klubi on julkaissut kaksi jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen jaettua lehteä, Nurmijärven Rotary -98 ja Nurmijärven Rotary 2000, joissa keskeisenä sanomana on ollut kasvatus ja huumeasiat. Rotary Norden lehden numero 5/1998 esitteli klubimme siihenastista huumeiden vastaista työtä. Paikallisissa lehdissä on ollut uutisia hankkeisiimme liittyvistä aiheista. Parhaillaan on menossa Rotaryn ja Inner Wheelin yhteinen hanke Koulutus elämään (LEC) Se toteutetaan perustetun säätiön puitteissa. Sen tavoitteena on tarjota 3-13 vuotiaille virikkeitä päihteettömään, hyvään elämään. Motto Ei päihteitä vastaan, vaan terveen elämän puolesta kuvaa lähestymistapaamme. Hankkeen puitteissa sama lapsiryhmä kohdataan joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Säätiö on perustettu lahjoitusvaroin (150000 mk) tämän vuoden alussa. Myöhemmin keväällä saapuu Suomeen käyttöömme pyörillä kulkeva koulutusyksikkö, johon olemme saaneet n. 500000 mk lahjoituksen. Tässä valtakunnallisessa hankkeessa Pirkko Kiikka on edustanut Nurmijärven IW-klubia ja minä rotareita. Kiinnostuneet voivat saada lisätietoja internetistä osoitteesta http://www.kolumbus.fi/ rotary.nurmijarvi/koulutuselamaan.htm Klubi on tukenut taloudellisesti kuvattuja toimenpiteitä maksamalla kouluttajille palkkioita, antamalla stipendejä kirjoitus- ja julistekilpailun voittajille ja avustamalla allekirjoittanutta Koulutus elämäänhankkeen tutustumismatkaan Lontooseen. Päihdeongelma koskettaa meitä jokaista. Kohtaamme päivittäin vaikeuksissa olevia. Kuvattu toiminta on yksi tapa toteuttaa rotaryvuoden 1997-98 RI:n presidentin Glen W. Kinrossin teemaa Osoita, että Rotary kantaa huolta. Jyrki Lausvaara

Sääksi projekti Kiljavannummella sijaitsee luonnonkaunis, kirkasvetinen ja hiekkarantainen Sääksjärvi. Sen hoidosta huolehtivat suojeluyhdistys, Hyvinkään kaupunki ja Nurmijärven kunta. Erityisesti yleinen uimaranta on ollut Hyvinkään ja Nurmijärven yhteisen kehitystyön kohteena. Nurmijärven Rotaryklubi on ollut uimarannan ja sen ympäristön kunnostuksessa mukana ns. Sääksi projektin nimen alla. Se alkoi vuonna 1995 syksyllä, jolloin veli Jorma Kaartaman aloitteesta ja yhteistyössä Nurmijärven kunnan liikuntatoimen kanssa puhdistettiin rantaa ja korjattiin laitureita talviteloille. Samalla virisi ajatus, että yhteistyö jatkuisi. Mainitun ajatuksen pohjalta kehittyi suunnitelma rannalle johtavan tien portista. Sen tarkoituksena olisi rajata pysäköintialue uimarannasta ja luoda tulijoille "puhdashenkinen" tunnelma ja sen mukainen käyttäytymismalli. Portti ja infotaulu rakennettiin kesäkuun alussa 1996. Kävi, kuten rakentamisessa usein, että työn aikana syntyy uusia ajatuksia ja suunnitelmia. Massiivinen portti tauluineen yksin näytti orvolle piikkilankaaitojen välissä. Päätettiin jatkaa Sääksi projektia keväällä 1997. Toukokuussa oli vuorossa lauta-aita, Jykevä Sääksin portti á la Janhonen Perinneaitaa syntyy toukokuussa 2000. Etualalla Tauno, jonka osuus hankkeessa oli ratkaiseva. joka maalattiin portin väreihin sopivaksi. Aita antoi kehyksen autojen pysäköintipaikalle. Roskien sijoittaminen niille kuuluviin astioihin on ollut rannalla satunnaista. Syntyi ajatus luokseen kutsuvista keräilypaikoista. Rotaryklubimme rakensi puisia jätesäkkien suojuksia keväällä 1998. Näiden astioiden "luokseen kutsu" oli niin voimakas, että kun työ oli valmis niin jo seuraavana yönä rannalla liikkujat hakivat ne lukkojen takaa ja polttivat, kai lämpimikseen. Vaikeudet ja harmit antavat Rotareille sisua ja voimaa. Seuraavana keväänä oli vuorossa uimarannan penkkien kunnostaminen ja maalaus. Työ sujui sutjakkaasti ja vauhtia antoi järveltä puhaltava navakka tuuli. Aika rientää ja vuodet vierivät, vuorossa on mielenkiintoinen vuosiluku 2000. Myös Sääksi projektissa oli mielenkiintoinen työ, perinneaidan rakentaminen kuntopolun ja karavaanarialueen väliin. Aitariu`t ja seiväsparit sidottiin toisiinsa pienistä halkaistuista kuusenrungoista peräisin olevilla vitsaksilla. Muutaman illan aikana aitaa kohosi noin 200 metrin matkalle. Sääksjärven uinti- ja virkistyskeitaan kehittäminen tuskin tulee koskaan valmiiksi. Nurmijärven rotareilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus kokoontua ja osallistua mielenkiintoisiin tapahtumiin jatkamaan Sääksi projektia. Tauno Janhonen

Kahvitauko Hämeenlinnassa 29.4.2000 Past Governor Aarno Palm vieraili klubissamme 28.6.2000 ja luovutti Raija Lampiselälle PHF -arvon ja tunnuksen. (Kuva yllä). Samassa tilaisuudessa hän ojensi myös Tauno Janhoselle tämän vaimolle Hilkalle postuumisti myönnetyn PHF -arvon. Rotaryveli Aatto Maunuksela on ollut usean vaihto-oppilaamme isäntänä. Gaye Byrne Australiasta on jo kolmatta kertaa täällä verestämässä muistojaan. Aatto esittelemässä Byrniä ja tämän miestä Shanea sekä työtoveria Brett Clarkea kokouksessamme. Klubikokous 14.2.2001 Kuulimme terapeutti Soinnun riipaisevan esityksen nainen, äiti, narkomaani, terapeutti. Hän kertoi kokemuksistaan narkomaanina ja selviytymisestään. Kokeilut alkoivat pilvenpoltolla vaihto-oppilasvuotena. Käyttö jatkui kotiin palattuaan. Ainevalikoima karttui amfetamiiniin ja heroiiniin. Elämä alkoi pyöriä aineiden ehdoilla. Narkomaanin normaalit sosiaaliset siteet katkeavat ja aineet sekä niiden hankinta ohjaavat käyttäjää. Tavallisesti tähän vaiheeseen liittyy rikollisuuden mukaantulo. Käytön rahoittaminen vaatii päivittäin niin paljon, että laillisin keinoin se ei onnistu. Narkomaani uskoo alkuvaiheessa, että voi lopettaa käytön niin halutessaan. Myös elämän hallinta voi olla lähellä normaalista. Käytön jatkuessa irtaantuminen on yhä vaikeampaa ja ongelmat kasvavat. Narkomaanin maailma on raaka ja armoton. Koukussa tekee mitä älyttömämpiä tekoja. Vieroittautuminen ei yleensä onnistu ilman ulkopuolista apua. Hoito on pitkä prosessi, jossa on myös opittava vastaanottamaan apua. Usein on opeteltava normaalielämän asiat uudelleen. Samalla on irrottauduttava entisestä elämästä ja kaveripiireistä. Entisenä narkomaanina Sointu totesi, että radikaali väliintulo on usein paras ratkaisu. Ennaltaehkäisevänä toimena on tärkeää, että vanhemmat välittävät lapsistaan ja asettavat riittävät rajat.

ROTARYVUOSI 2000-2001 Jorma Kaartama Vuoden teema AVAA SILMÄT- TARTU TOIMEEN on ehkä parhaiten toteutunut ns. Tarton EEG-projektissa, jonka tavoitteena on saada video- EEG-monitorointilaitteisto Tarton yliopistoon. Projekti on ensinmäinen kansainvälinen Matching Grant projekti Nurmijärven klubin historiassa. Projekti käynnistyi jo edellisenä rotaryvuotena mutta anomus RI:n osallistumisesta hankkeeseen jätettiin helmikuussa 2001. Projekti on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2002 aikana. Syksyn ohjelmassa korostuivat erityisesti retket ja vierailut. Veli Olli Vallinkoski oli järjestänyt hienon loppukesän juhlan (26.8.) Tammisaaren saaristomaisemiin. 1906 rakenneffu laiva Ms Sunna oli matkamme tukialus, sillä tutustuimme" Suomenlahden kauneimpaan saaristoon ja Tammisaaren kansallispuistoon". Sen salongeissa nautimme maittavan päivällisen ja illan lopuksi auringon jo laskiessa saavuimme Sommarön saaren Skaldon kylään juhlimaan muinaismuistojen yötä ja tanssimaan kesän viimeiset lavatanssit. Syyskuun vierailukohteena oli Uudenmaan maaseutuopisto (12.9.). Vierailun jäijestelyt hoiti Inner Wheel-sisar Tuula Iso-Herttua. Vierailun antia lisäsi erityisesti opiston oppilaiden laulu- ja soittoesitykset. Kiertokäynnin aikana vaikutuksen tekivät erityisesti kanalintutarhat, jotka ovatsuomen oloissakin erityisen merkitykselliset ns. maatiaisrotujen säilyttämiseksi. Lokakuussa oli kaksi vierailua. Ensimmäisenä vierailimme (4.10.) Keravalla Sinebrykoffin panimossa. Nikolai Sinebrykoff perusti panimon 1819 Suomeen ja se pysyi suvussa aina vuoteen 1984, jolloin Rettig-konserni osti sen. Nykyisin panimon omistaa tanskalainen Carlsberg. Yrityshistoria kuvastaa hyvin 9O-luvun ns. kansainvälistymisprosessia, jonka tuloksena Suomen yritysten omistuksia siirtyi ulkomaisiin käsiin. Toinen lokakuun vierailu oli Kivi-oopperassa. Esitys pidettiin Nurmijärven kirkossa ja oli tavallaan poikkeuksellinen tapahtuma. Kirjoittajan mielestä esitys oli oopperana hyvä, mutta ei sopinut mitenkään kirkossa esitettäväksi. Valitettavasti esitys tuotti kunnalle (meille veronmaksajille) 300.000 mk:n tappiot. Marraskuussa vierailukohteena oli presidentti Jorma Kaartaman yritys eli Lajupek Oy. Lajupek Oy:llä on kaksi tehdasta ja vierailu tehtiin uuteen Veikkarin tehtaaseen. Vierailun aikana tutustuttiin tyypilliseen hienomekaaniseen konepajaan, jonka tuotanto on Presidenttien tehtävien vaihto 28.6.2000 koneistusta, levyosien puristusta ja instrumenttien kokoonpanoa. Yritys työllistää noin 50 henkeä. Kevään 2001 ohjelma oli pääasiassa veljien esitelmiä, joista mainittakoon veli Tauno Janhosen kolmiosainen esityssarja: Sukuseuran perustaminen ja toiminta/sukututkimus/talo- ja henkilöhistoria. Kevätkauden päätapahtuma klubin 30-vuotisjuhla Haikon kartanossa on tätä kirjoitettaessa vielä edessä, joten sen selostus "julkaistaan seuraavassa painoksessa". Samoin kevään vierailuista "Pihatalkoista Lampiselällä" ja Sääksiprojektin jatkosta kirjoitettaneen myöhemmin. Governorin vierailu 29.11.2000. Piirimme Governor Lars Nystèn sekä alue-edustaja Pentti Silvennoinen olivat saapuneet klubin vieraiksi. Veli Governor puhui vuoden teemasta Avaa silmät - tartu toimeen, ja välitti RI:n presidentin Frank J. Devlynin tervehdyksen. DG Nystèn kävi myös läpi RI:n asettamien työryhmien (Task Forces for 2000-2001) ohjelmia. Ne käsittävät parikymmentä parannustointa yhteiskunnan eri aloilla. Klubit ja rotarit voivat poimia niistä itselleen tavoitteita ja malleja. Klubi ja past presi-denttimme Eero K. Niemi saivat Past RI-presidentin Carlo Ravizzan myöntämät kunniakirjat edellisen rotaryvuoden toiminnastaan. Kokoukseen oli saapunut myös kaukaisia vieraita Australiasta: Gaye Byrne, vaihto-oppilas 11 vuoden takaa, miehensä Shane ja ystävänsä Brett Clark. Gaye kertoi yllättävän hyvällä suo- mella silloisista kokemuksistaan ja nykyisistä kuulumisistaan. Näkyvimpinä muutoksina maassamme Gaye piti lisääntyneitä kännyköitä ja etnisisiä ravintoloita.

Vanhan vuosituhannen viimeisessä kokouksessa lahjoittivat Charterjäsenemme Pekka Pelin, Aarre Aittasalmi ja Paavo Handolin 1000 USD nuorisotoimintaan. Lahjoittajat ovat kaikki Paul Harris Felloweja, Paavo heistä klubimme ensimmäinen. Kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä kertoo eduskunnan työstä vierailullamme 20.10.1999. Amerikan ystävämme Karl Rainer Sandelin Vuodesta 1996 olemme saaneet lukea ystäviimme rotaryveli Rainerin Michiganista. Hän kertoo oheisessa tervehdyksessään miten tulimme tutuiksi. Sen jälkeen on yhteys säilynyt sekä klubi- että henkilötasolla. Erityisesti Indianapoliksen RI:n konventioon osallistuneet nurmijärveläiset muistavat lämmöllä Rainerin vieraanvaraisuuden ja ystävyyden. Hän muun muassa opasti ja kuljetti ryhmäämme satoja maileja Yhdysvalloissa. Rainer on myös sekä henkilökohtaisesti että rotarypiirinsä kautta tukenut projektejamme. Häneen sopii kirjaimellisesti tervehdykseensä liittämänsä Rotaryn palvelemisen ajatus. Näin Rainer: Governor vuoteni jälkeen onnistuin aikaansaamaan piiriemme välisen GSE-vaihdon RID Jorma Lampenin ja PDG Aarno Palmin avulla. Tämä ilahdutti minua. Onhan Suomi synnyinmaani. Näin saataisiin Lounais-Michiganiin lisätietoa Suomesta ja sen rotareista. Saapuessamme helmikuisessa pakkasessa vuonna 1996 oli meitä vastassa useita klubinne jäseniä. Vierailu muodostui hienoksi. Tutustumiskohteina olivat Nurmijärven kunta, sen eri laitoksia ja yrityksiä sekä myös kirkko. Ymmärsimme miksi jo Aleksis Kivi oli sitä ihaillut! Erityisesti muistamme illan metsästysmajalla hyvine ruokineen ja saunoineen. Luulenpa että koko GSE-ryhmämme uskaltautui saunasta lumeen! Kiitos nurmijärveläisten, vierailustamme tuli paras mahdollinen, sillä ryhmämme jäsenet ovat yhä yhteydessä isäntäperheisiinsä. Jatkona ovat olleet piiriemme ystävyysvaihto sekä yhteiset Viron projektit. Olemme nauttineet Rotaryliikkeen annista ja ystävyyden rikkaudesta muistaen samalla velvollisuutemme muitakin kohtaan. Viisi vuotta on kulunut. Poissa on kolme keskeistä ystäväämme: Veikko Hietamies, Hilkka Janhonen ja Rainer Lampiselkä. Kunniotamme heidän muistoaan.he noudattivat mottoamme: Service above Self! Rainer Sandelin klubissamme 18.10.2000

Presidenttinä kahdella vuosituhannella Eero K. Niemi Rotaryn espanjalaisen maailmanpresidentin Carlo Ravizzan vuositeema oli Rotary 2000: Toimi johdonmukaisesti, uskottavasti ja pitkäjänteisesti. Klubin uusi toimintakausi alkoi surullisissa merkeissä, kun aktiivinen Inner Wheel-sisar Hilkka Janhonen menehtyi äkillisesti heinäkuun alkupuolella. Toinen murheellinen tilaisuus oli tammikuussa kun veli Rainer Lampiselkä haudattiin ikilepoon vain 51 vuotiaana. Klubilla oli vuoden aikana kaikkiaan 51 kokous- ta tai muuta tapahtumaa. Ne oli ryhmitelty teemojen ympärille, joita olivat sosiaali- ja terveystoimi, yhteiskuntakuukausi, maanpuolustus, koulutus, liikenne, viestintä ja retkeily. Korkeatasoisia esitelmiä pitivät sekä omat klubiveljet että ulkopuoliset. Lukuisista vierailleista asian-tuntijoista mainittakoon puolustus- ja opetusministeriöiden kansliapäälliköt. Teimme seitsemän vierailua, joista erityisesti ovat jääneet mieleen käynti Eduskunnassa kansanedustaja, rotaryveli Eero Akaan-Penttilän opastamana, tutustuminen Riihimäen Viestirykmenttiin, vierailu Pasilan Radiotaloon toimittaja Esko Riihelän johdolla ja retki Hämeenlinnaan. Siellä tutustuimme ensin itse Hämeen Linnaan, kävimme Lepaan puutarhaopistossa ja vietimme lopuksi illan vuosijuhlan merkeissä Vanajan linnassa. Myös kirkkovenesoutu Luopioisten Kukkianjärvellä hienossa kesäsäässä jäi mieleen. Rakot kämmenissä muistuttivat siitä pitkään. Vuosituhannen vaihdetta vietimme tavallista juhlavammin avec tilaisuutena. Klubin charter- jäsenet Aarre Aittasalmi, Paavo Handolin ja Pekka Pelin muistelivat klubin 28-vuotista taivalta ja lahjoittivat 1000 USD:n shekin klubin nuorisotoimintaan. Inner Whel-sisarjärjestön perustajiin kuulunut Kyllikki Aittasalmi kertoi sen vaiheista ja vielä kieliakrobaatti veli Urpo Vilska esitti uudelle vuosituhannelle sepittämänsä pakinan. Klubin toiminta oli muutenkin aktiivista.projektit edistyivät. Life-education, eli lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja edistävä ja huumeiden käyttöä vastustava projekti ( koulutus elämään ) sai vauhtia Tarja ja Jyrki Lausvaarojen Lontoon matkasta lokakuussa. Myös ns. Tarton projekti, josta kerrotaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin, sai potkua veljiemme Matti Iivanaisen ja Rainer Lampiselän syyskuun vierailusta Tartossa. Paikallista Sääksiprojektia jatkettiin rakentamalla 200 metriä riukuaitaa yhteisrannalle. Presidentti Eero K. Niemi esittelee Charter-veljien lahjakirjaa. Klubi teki oman lehden, jonka teemoina olivat hyvä elämä ja kasvatus on kaikkien asia. Lehti ilmestyi huhtikuussa. Sen painos oli 13200 kappaletta. Se jaettiin jokaiseen nurmijärveläiseen talouteen. Uudistimme klubin mallisäännön ja järjestysmuodon RI:n edellyttämiksi. Nurmijärven Yhteiskoulun oppilaiden avustuksella laadittiin klubille oma internet kotisivu. Tekijät Atte Honkasalo ja Joonas Laitio saivat stipendit samoinkuin parhaat tsemppaajat, uudet ylioppilaat Pia Kallio ja Samuli Saarenpää. Kauden viimeisessä kokouksessa 28.6. entinen piirigovernor Aarno Palm kävi luovuttamassa Rainer Sandelinin aloitteesta Michiganin Kalamazoon RC:n lahjoittamat PHF-arvot Raija Lampiselälle sekä postuumisti Hilkka Janhoselle ansiokkaasta IW toiminnasta ja klubin tukemisesta. Kokous 5.1.2000. Presidentti Eero K. Niemi totesi uuden vuoden ja - vuosituhannen ensi kokousta avatessaan, että onneksi juuri mitkään ne asiat, joista meitä kovasti varoitettiin ja peloiteltiin, eivät toteutuneet. Tietotekniikka toimii, saamme sähköä, vettä ja kaikkea muutakin normaalisti. Jälkeenpäin voidaan ajatella, että oli hyvä miettiä mitä sitten jos kaikki ei toimisikaan. Miten riippuvaisia olemme toisistamme ja haavoittuvia tekniikasta. Veli Jaakko Julkusen esitys Lukioopetus tänään toi eteemme paljon muutoksia kokeneen koulujärjestelmän tämän päivän tilannetta ja tulevaisuuden haasteita. Jo 60% ikäluokasta on lukioissa tai saa vastaavaa koulutusta muissa oppilaitoksissa. Useimmille oli uutta paitsi luokattoman lukion suoritus opiskelijan omaan tahtiin 2-4 vuodessa myös mahdollisuus suorittaa ammatillinen ja yotutkinto samanaikaisesti sekä etäopiskelun mahdollisuus. Esitys antoi uskoa siihen, uudistunut koulujärjestelmämme kykenee hoitamaan tärkeän tehtävänsä vastaisuudessakin kasvukivuista huolimatta.

Vierailu 15.8.-98. Veli Rainer Lampiselkä ja Raija olivat kutsuneet meidät avec Nukarille viettämään satavuotissyntymäpäiviä. Lampiselät olivat pystyttäneet upeaan puutarhaansa teltat, joiden suojassa saimme nauttia maittavan päivällisen viineineen. Säiden haltijakin oli suonut poutailman, joten voimme välipalana kilpailla ulkona tikanheitossa ja golfin peluussa. Illan hämärtyessä jatkoimme juhlaa sisällä musiikkiesitysten ja yhteislaulun merkeissä. Vierailu 16.6.-99. Vierailimme normaalina kokousaikana Pentti ja Jaakko Lehmusvaaran tilalla Nukarilla. Ensinmainittu esitteli veljensä kanssa omistamaansa maatalousyhtymää. Se on erikoistunut lihakarjan kasvatukseen ja sitä tukevaan peltoviljelyyn. Saimme myönteisen kuvan siitä, miten EU-Suomessakin voi maataloudessa menestyä. Se edellyttää soveltuvaa tuotantomuodon valintaa sekä monipuolista yrittäjyyttä. Tilalla se merkitsi muun muassa metsätalouden ja ulkopuolisille myytävien konepalvelujen liittämistä joustavasti yhtymän liiketoimintaan. Emäntä Marita Lehmusvirta, jolla on vakituinen virka muualla, tarjosi joukolle kahvit runsaine lisukkeineen. Marraskuu -99. Presidentti Eero Niemi kirjoitti maanpuolustukselle nimetyn kuukauden ohjelmasta tiedotteessamme muun muassa: Marraskuun 30. päivänä 60 vuotta sitten alkoi talvisota, jossa Suomi joutui äärimmäisen kovissa olosuhteissa puolustamaan maatamme. Sen aikana uhraukset olivat suuret. On syytä muistaa niitä aikoja ja kunnioittaa niitä ihmisiä, jotka panivat silloin henkensä alttiiksi. Maanpuolustus on edelleen tärkeä asia. Siihen tulee itsenäisen Suomen pystyä vastakin jos tilanne sitä vaatii. Teemaan liittyi neljä klubiesitystä, joiden pitäjinä olivat kansliapäällikkö Pertti Nykänen ( Puolustus hallinnon nykytila ), klubiveli Markku Pajunen ( Ammattina maanpuolustus ), rehtori Jorma Mikkola ( Vapaaehtoinen maanpuolustus ) sekä klubiveli Hannu Lakee ( Poliisin erikoisryhmien käyttö ). Aiheeseen liittyi vielä vierailu avec 4.12. Riihimäen Viestirykmentissä. Kokonaisuudessaan tilaisuudet antoivat monipuolisen kuvan ulkoiseen turvallisuuteemme liittyvistä asioista. Kokous 29.12.-99. Vuosituhannen viimeisessä kokouksessa piti verbaalisista kyvyistään tunnettu klubiveli Urpo Wilska millenium pakinan, joka lyhennettynä julkaistiin Rotary Nordenissa. Näin veli Urpo tulevaisuuteenkin luotaavassa pakinassaan mm.: Vaikka kukaan meistä ei ole pystynyt vaikuttamaan omaan hedelmöittymiseensä, voimme olla ylpeitä vanhempiemme hormonitoiminnasta ja samalla siitä, että he elivät normaalissa fyysisessä maailmassa ilman kansainvälisen verkostoitumisen tuomaa virtuaalitodellisuutta. Otaksun näet, että tulevina vuosina nuorella naisella ja kotimikrolla ovat kutakuinkin yhtä suuret mahdollisuudet tulla raskaaksi. Aamuyöhön kestävä surfailu taitaa viekotella Härmän pojan ensin virtuaaliseen thai-hierontaan ja sitten hurmosta muistuttavaan breakdanceen, joka totisesti eroaa Hilma Jalkasen ja Väinö Lahtisen opastamasta raittiin kodin kuntovoimistelusta kylmine pyyhkeineen aamuisella parvekkeella. Tulevaisuuden geeniteknologian kautta ihmiskunta muuttuu. Voi esittää ajatuksia siitä miten tuo eittämättä milloinkaan ennen koettu ihmiskunta toimii? Ehkä seuraavankin milleniumin koittaessa IW ja rotary voivat vapautuneina viettää tuhannen vaihtumista yhdessä ja ehkäpä ultraäänelle geeniteknologioiduilla kuuloelimillä aistia jonkun ajatuksiltaan hurahtaneen veljen esseetä. Itse unelmoin silloiseenkin tilanteeseen jotain ainutlaatuisen vanhanaikaista - inhimillistä läheisyyttä kuten nyt. Eskon puumerkki Veikko Hietamies suunnitteli ja myös itse toteutti pronssisen mitalin "Eskon puumerkki". Klubi on myöntänyt niitä 5 kpl asetetut ehdot täyttäville Nurmijärveläisille. Ensimmäisen sai Chapterveljemme PHF Paavo Handolin.

Presidentin 1998-99 mietteitä Hannu Korpi-Halkola RI:n presidentin James l. Lacyn teemana oli Tee Rotarytoiveistasi Totta. Rotaryliikkeen voidaan katsoa saaneen alkunsa perustajajäsentensä toiveista ja unelmista. Niistä tulee syntyä käytännön toiminnan tavoitteita. Paul Harris toivoi voivansa valaa ystävyyden ja toveruuden perusarvoja liike- ja ammattielämään. Rotareiden unelmista ovat saaneet alkunsa sen monet toimintamuodot kuten nuorisovaihto, rotaract,interact ja rotarysäätiö. Viimeksimainitun tuella on voitu toteuttaa muun muassa mittava maailmanlaajuinen tavoite suojata maailman kaikki lapset poliolta Polio Plus projektilla, johon on saatu myöhemmin mukaan muitakin tahoja. Tänä päivänä maailmaa uhkaavat huumet ja Aids. Kaudellani klubissamme täyttyneistä toiveista tulee ensin mieleeni hyvä toverihenki ja miellyttävä ilmapiiri sekä aktiivinen osallistuminen kokouksiimme. Jäsenten määrä kasvoi kolmella. Ammattipalveluun liittyen teimme useita yritysvierailuja. Jäsenten toimesta veimme tietoa eri ammateista ja käytännön työelämästä Nurmijärven Yhteiskoulun oppilaille. Huume-projektimme jatkui. Veli Jyrki Lausvaara osallistui Töölön klubin Huume työryhmään. Kunnan liikuntatoimen kanssa jatkoimme jo perinteeksi muodostunutta Sääksi projektia. Kansainvälisyyttä toi meille vaihto-oppilaaksi vuodeksi Yhdysvalloista saapunut Sam Force. Vastaavasti lähetimme vuosivaihtoon Kanadaan Hannele Jaatisen. Kesäleireille osallistuivat kauttamme Elina Kiiski ja Nina Pesonen. Klubiveli Mikko Iisakkilan 50v- merkkipäivää vietimme heinäkuussa Ahjolassa. Vähän myöhemmin pitivät Raija ja Rainer Lampiselkä kotonaan Nukarilla satavuotissyntymäpäiväjuhlat, jotka varmasti jäivät kaikien läsnäolleiden mieleen. Ikävöiden voin todeta niiden jääneen veli Rainerin viimeisiksi merkkipäiviksi kanssamme. Keväällä vierailimme Vermon raveissa, jossa meillä oli mahdollisuus voittaa helpolla rahaa. Taisimme päinvastoin päästä helpolla rahoistamme. Myöhemmin teimme erittäin onnistuneen tutustumisretken Havistra -yhtiön toimintaan ja Tallinnaan. Presidenttivuosi kasvatti minua rotarina ja jätti paljon mukavia muistoja. Toimittajan lisäys: Hannu lienee meistä perinpohjaisimmin klubin käytännön toimintaa tunteva ja sitä eninten eri tehtävissä palvellut veli. Hän toimi viitisen vuotta rahastonhoitajana, sitten molempina sihteereinä, klubipalvelun vetäjänä ja presidentteinä. Hallitusvuosia kertyi kymmenen! Hannun kaudella kävimme mm. Vermossa.

Kokous 4.2.-98. Kokous oli avec tilaisuus. Siihen osallistui 29 veljeä ja useita Inner Wheel-sisaria. Jukka Iso-Herttua piti koskettavan esityksen elämän perusarvoista työnimellä kevyt iltasalaatti. Miten ihmisiin on voitu vaikuttaa fyysisesti ja psyykkisesti siten, että oma tahto, halu ja elämän visio on hävinnyt. Sodan jälkeen näimme siitä esimerkkejä. Silloinen hätä, puute ja kurjuus ovat nykyisin harvinaisia. Tulevaisuuden uskon horjumiseen tai katoamiseen on nykyihmisellä usein syynä elämän näkymättömyys. Monen ihmisen ainoa toive on selvitä seuraavasta lainan lyhennyksestä. Syntyy tarkoituksettomuuden tunne, puuttuu uutta luova visio, tulevaisuuden näkymä. Hyvässä elämässä tarvitaan näköaloja. Hyvässä yhteiskunnassa vallitsee myös aito yksilöllisyys. Ihminen ei elä yksin leivästä. Elämä on Jumalan lahja, joka on saatava kasvamaan korkoa. Rakkaus ja visio tulevaisuuteen antavat elämälle mielekkyyttä. Rakkaus aateloi ihmisen. Muistakaamme rakkauden kultainen sääntö: Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi! Sintran Rotaryklubi on pystyttänyt Euroopan mantereen läntisimpään paikkaan Paul Harrisin muistomerkin Rotaryliikeen 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Rotaryviirejä maailmalta Kullakin maailman yli 25000 RI-klubilla on oma symbolinsa, viirinsä. Veljien ulkomaanmatkojen yhteydessä tehdyillä klubivierailuilla on ollut rotarykäytännön mukaisesti tapana vaihtaa näitä. Vastaavasti täällä vierailleet rotarit ovat lahjoittaneet omien klubiensa tunnuksia. Kokoelmaam me on näin kertynyt vuosien saatossa yli 250 viiriä eri puolilta maailmaa. Niistä suuri osa on Inner Wheel-sisarten ompelemissa seinävaatteissa. Klubiviirit osoittavat näyttävästi järjestömme kansainvälisen luonteen. Miten Rotary yhdistää kansoja, rotuja ja uskontoja.

Osoita, että Rotary kantaa huolta 1997-98 Olli Suominen Kauden alkua leimasi keväällä tapahtunut Veikko Hietamiehen katoaminen lento-onnettomuudessa. Hautajaisten sijaan järjestettiin seurakuntakeskuksessa syksyllä arvokas muistotilaisuus, jossa sukulaiset, ystävät, rotaryveljet ja työtoverit muistelivat lämpimästi joukostamme poistunutta.veli Veikko, olet edelleen elävänä ajatuksissamme. Vuoden teemaksi valitsimme nuorisotoiminnan ja päihteiden käytön ennaltaehkäisyn. Aktiiviset rotaryn kesävaihtoon ja kesäleireille osallistuneet neljä nuorta kertoivat kokouksessamme onnistuneista matkoistaan. Elokuussa tapasimme Julie Dwyerin (os Sandler) Australiasta, joka oli saapunut poikansa ja äitinsä kanssa verestämään vaihto-oppilasvuotensa 1985 muistoja Nurmijärvellä. Vierailun isäntänä oli veli Juhani Laru, yksi Julien silloisista sijaisisistä, joka on ollut jatkuvasti yhteydessä kaukaisiin ystäviinsä. Tämä on oiva esimerkki siitä, miten vaihto-oppilasvuosi voi luoda ystävyyssuhteita, joita eivät etäisyydet häiritse. Lehtiprojekti liittyi vuoden teemaan. Sitä ryhtyivät koordinoimaan veljet Tauno Janhonen, Antti Sarjamo ja Markku Jalava. Hanke onnistui, kiitos korkeatasoisten artikkelien ja yritysten mainoksina antaman tuen. Saadut varat käytettiin nuorisovaihtoon. Klubimme järjesti huumetietouden esitelmäsarjan Nurmijärven virastotalossa. Sen suunnittelivat veljet Matti Iivanainen ja Jyrki Lausvaara. Heidän lisäkseen korkeatasoisina asiantuntijoina oli henkilöitä sosiaalija poliisitoimen sekä lääketieteen aloilta. Valtuustosali täyttyi kolmena iltana aktiivisista osaanottajista (110). Esityksissä ja vilkkaissa keskusteluissa käsiteltiin mm. huumeiden käytön yleisyyttä Nurmijärvellä ja Helsingin alueella, ongelman tunnistamista, käyttäjän ensiapua ja hoitoon ohjaamista sekä hoitomahdollisuuksia. Itsenäisen Suomen 80-vuotissyntymäpäivää juhlittiin avec tilaisuutena. Juhlaesitelmässään veli Aarre Aittasalmi kuvasi itsenäistymisen eri vaiheita mielenkiintoisesti ja monipuolisesti. Aarren siteeraamat Aleksis Kiven sanat Seitsemässä Veljeksessä kuvaavat kauniisti omalla tavallaan suomalaisten kypsymistä oman arvonsa ja laatunsa tuntoon. 4.4.-98 vietimme vuosijuhlaa Turussa. Ohjelmassa oli teatteriesitys, käynnit Aboa Vetus ja Ars Nova museoissa sekä Wallac Oy:ssä. Yhtiön tiloissa nautimme myös illallisen. Illan kohokohta oli PHFtunnusten luovuttaminen veli Tauno Janhoselle hänen monipuolisesti ansiokkaasta rotarytoiminnastaan. Veli Taunoa onniteltiin maljoin ja mitalia ihasteltiin vielä kotimatkallakin. Huumekoulutusta ammattiauttajille vuonna 1998

25v.-juhla 27.4.-96. Otteita perustajajäsen Aarre Aittasalmen pakinasta: Kaksi ja puoli vuosikymmentä sitten Nurmijärvi oli valkea läikkä rotarytoiminnan kartalla. Espoon Rotaryklubin toimesta tavattiin, keskusteltiin ja soiteltiin. Näin saatiin kokoon 20 aktiivista jäsentä aloittamaan Nurmijärven Rotaryklubi. Kokoontumispaikka oli silloisen Nurmijärven OP:n kokoushuone. Tila oli pieni. Sen täytti pitkä ja leveä pöytä, jonka ympärille veljespiiri juuri mahtui. Kun oli vieraita, niin viimeksi tulleet saivat tyytyä istumaan seinän vierustan tuoleilla ja nauttimaan niillä ateriansa. Sopu antoi tilaa. Niissä olosuhteissa koetimme sisäistää, mitä rotary on. Piiri, johon kuuluimme oli laaja. Se ulottui Hangosta Keiteleelle ja Kiskosta Ruotsinpyhtäälle. Myöhemminhän se oli vielä suurempi ulottuen idässä Tyynelle Valtamerelle ja lännessä Itämerelle. Pohjoisessa oli Jäämeri... Paikatessani tuohon aikaan ulkomailla oli hauska kertoa terveisiä maailman laajimmasta rotarypiiristä. Se herätti hilpeyttä ja kysymyksiä. Vieriköön rotaryratas edelleen! Toivon klubille me edelleen aktiivista aikaa ja veljillemme kaikkea hyvää tulevina vuosikymmeninä! Kokous 16.10.-97. Veli Arvo Peltonen kertoi elämänmenosta Nurmijärvellä Aleksis Kiven aikoihin. Esitys perustui Viljo Peltolaisen kirjaan Kuuden Vuosikymmenen Takaa (1928). Sen jälkeen vei rotaryveli Kalevi Österberg meidät tutustumaan Aleksis Kiven koulumestarin Malakias Costianderin entiselle talolle. Hän oli sen ostanut ja juuri saanut sen entisöinnin päätökseen. Saimme ihastella Kalevin hienoa kulttuuritekoa, jonka hän oli tehnyt korjaamalla jo pahoin ränsistyneen rakennuksen. Intercity- tilaisuus 23.11.-96. Edessä oli yksi uuden Pendoliinon testiajoista Turkuun. Retkeläisillä oli mahdollisuus tutustua junaan, sen rakenteeseen ja tekniikkan. Matka oli Klaukkalan klubin, ja siellä lähinnä veli Markku Pesosen järjestämä. Me pääsimme mukaan avec Intercity yhteistyömme merkeissä. Tietomme junasta olivat lähinnä uutisista. Oli tippunut laatikoita raiteille, oli ollut myöhästymisiä ja ongelmia. Kuitenkin matkamme taittui tasaisesti ja joutuisasti. Mittari näytti, että enimmillään vauhti oli 200 km tunnissa. Turussa matkamme jatkui Linnaan. Lyhyen historian kertauksen jälkeen pääsimme nauttimaan menneen ajan tunnelmista ja mauista Juhana Herttuan kellarissa itsensä keskiaikaisen Linnan Voudin isännöidessä ja ajan trubaduurien viihdyttäessä. Kokous 18.6.-97. Viikkokokouksen esitelmän piti veli Markku Jalava marsalkka Mannerheimistä, jonka syntymästä oli tullut juuri kuluneeksi 130 vuotta. Markku kysyi oliko Mannerheim myytti vai historiallinen henkilö. Hänen koko elämänsä tapahtumien läpikäynti antoi vastauksen: Historiallinen henkilö, jonka loistava ura on tehnyt hänestä myytinkin. Kokoukseemme oli tullut ystävyysvaihtovieraita Michiganista tutun Karl Rainer Sandelinin johdolla. Ryhmän 22 osaanottajasta oli 10 saapunut Nurmijärvelle. He olivat Portagen ja Lansingin klubeista. Täällä heidän isäntänään oli Rainer Lampiselkä. Presidentti Tauno Janhonen kertoi Skotlannin rotarykonvention tapahtumista. Piirin Governor oli lähettänyt klubille kunniamaininnan Paremman huomisen rakentamisesta. Kokous 20.8.-97. EMU- lintu vai raha? oli veli Simo Nummisen luokite-esitelmän otsikko. Simon tuntien tiesimme odottaa asiantuntevaa esitystä Euroopan talous- ja rahaliitosta (Economic and Monetary Union, EMU). Suomi on jo liittynyt EMU:n kahteen vaiheeseen, kolmas lähestyy. Siihen voivat liittyä maat, jotka täyttävät ns lähentymiskriteerit. Ne ovat: vakaa hintataso, pieni julkinen alijäämä (alle 3%), pieni julkinen velka (alle 60% BKT:sta), vakaa valuuttakurssi ja alhaiset korot. Kun 3. vaihe toteutuu unioniin hyväksyttyjen maiden rahapolitiikka yhdentyy ja euro tulee yhteiseksi rahaksi. Meillä Euroon liittymiseen tarvitaan EU:n hyväksymisen ohella Eduskunnan päätös. Siirtymäkausi on 1.1.1999-31.12.2001.Sen jälkeen tulevat eurosetelit ja eurokolikot käyttöön ja viimeistään 1.7.2002 ne ovat ainoita maksuvälineitä. Suomi ei voi estää rahaliiton toteutumista. Veli Simon mukaan puoluepoliittiset näkökohdat tulisi jättää meillä asian käsittelystä syrjään.

ROTARY-VUOSI 1996-97 Tauno Janhonen Vuoden suunnittelu alkoi taktiikkapalaverissa vaalikokouksen jälkeen. Alustavia ajatuksia hiottiin edelleen hallituksen jäsenille järjestetyssä takkaillassa, ja väylien vetäjien kanssa ne rakentuivat edelleen viikkoohjelmiksi. Pääosan esitelmistä pitivät omat veljet tai heidän kutsumansa vierailijat. Vuoden aikana kutsuttiin ryhmätyönä tarkistetun luokiteluettelon perusteella 6 uutta jäsentä. Kun lisäksi yksi entinen palasi klubiin nousi jäsenmäärämme 41:en. Lunastimme yhden PHF-tunnuksen, joka luovutettiin veli Karl H. Rannalle. Kaikkiaan 4 rotaryveljeämme osallistui kaudella100 %:sesti tilaisuuksiin. Nykyaika on täynnä projekteja. Niitä oli myös ohjelmassamme. Sääksi-projekti jatkui. Alueen klubipresidenttien kokouksessa ehdotimme yhteistä hanketta huumeiden ja päihteiden vastaiseen työhön. Aloite ei saanut siellä kannatusta, mutta omassa klubissa projekti kuitenkin käynnistettiin. Jatkona edellisellä toimintakaudella vastaanottamallemme GSE-ryhmän vierailulle haimme vastavierailulle Kaliforniaan lähtemään kiinnostuneita. Klubimme ehdokas DI Arto Hämäläinen tuli yhdeksi valituista. Ryhmän johtajaksi nimitettiin klubiveljemme Veikko Hietamies. Hänen matkansa päättyi kohtalokkaasti lentoturmassa San Franciscon lähellä 29.4. Kesäleireille osallistuivat klubimme valitsemina Kati Haahti (Itävalta), Riikka Forsten (Ranska) ja Anna Vaihia (Israel). Jarmo Pellinen matkusti Yhdysvaltoihin kesävaihtoon ja vastaavasti Jarmon isäntäperheestä tuli vastavuoroisesti nuori mies Pellisille. Michiganista piiristä 6360 saapui ryhmä ystävyysvaihtovieraita klubiimme Rainer Sandelinin johdolla. Kesäkuun alussa klubin presidentti osallistui RI:n konventioon Skotlannin Glasgow ssa. Saimme RI:n presidentin kunniamaininnan paremman huomisen rakentajina. Vuosijuhlaa vietettiin Tampereella. Isänmaan miehet teatterinäytöksen jälkeen juhlittiin Grand Hotellissa, jossa muun muassa kerrattiin Paul Harrisin elämänvaiheita, jotka päättyivät juuri 50 vuotta aiemmin. Yhteistoiminta IW-klubin kanssa jatkui mm kahvikonsertin muodossa 9.3. Eräitä klubin vaikuttajia Hämeenlinnassa 29.4.2000. Vasemmalta Kalevi Österberg, Eero Niemi, Aulis Ylinen ja Tauno Jankonen Poimintoja kuukausitiedotteista Presidentit Veikko Hietamies ja Kalevi Österberg toimittivat omilla toimikausillaan 80-luvulla säännöllisiä kuukausiselosteita. Sitä aiemmin ja sen jälkeen niitä tehtiin satunnaisesti. V.1995 päätti hallitus, että tiedotteet pyritään tekemään kuukausittain. Näin onkin siitä lähtien toimittu. Niitä ovat tehneet milloin presidentti milloin sihteeri, hyvin usein yhdessä. Joskus ovat muutkin klubiveljet tarttuneet kynään. Selosteet antavat hyvän kuvan klubin tapahtumista. Lisäyksinä presidenttien vuosikatsauksiin muutamia poimintoja niistä.

Governorin tervehdys Kolmekymmentä vuotta aktiivista rotarytoimintaa Suomessa on hieno saavutus klubille. Olemme siirtyneet uudelle vuosituhannelle. RI:n presidenttimme Frank J. Devlynin tunnuslause sen ensi vuodelle on CREATE AWARENESS - TAKE ACTION, AVAA SILMÄT - TARTU TOIMEEN. Toimikaamme tämän mukaan. Olemme osa kansainvälistä palvelujärjestöä. Meidän on syytä iloita piirissämme Nurmijärven hienoista kansainvälisistä projekteista. Nuorisovaihto, ja nyt meneillään oleva Matching Grant hanke EEG- monitorilaitteiston hankkimiseksi Tarton yliopistoon, ovat hyvin laadukkaita ja tärkeitä projekteja. Nurmijärven monet nuoret jäsenet voivat taata toiminnan jatkuvuuden samalla kun vanhemmat jäsenet tuovat kokemusta rotarytoimintaan. Presidentti Frank J. Devlynin eräs tavoite tälle rotaryvuodelle, samoinkuin minun tavoitteenikin, on laatu. Kehittämällä edelleen laadukkuutta rotarytoiminnassa tulevat klubit ja koko järjestömme saavuttamaan suuria tuloksia. Lars Nysten Piirin 1420 Governor 2000-2001 Haluan onnitella Nurmijärven Rotaryklubia 30 vuoden toiminnasta ja välittää presidentti Frank J. Devlynin terveiset juhlivalle klubille. Lars Nystèn

Saatteeksi Nurmijärven Rotaryklubin historiikin jatko-osa vuosilta 1996-2001 osoittaa toimintamme aktiivisuutta. Sitä se on ollut erityisesti nuorisonvaihdossa ja useissa projekteissa. Tämä on hyvä lähtökohta uudelle vuosituhannelle. Ympäristössämme viimeiset viisi vuotta ovat olleet muutosta niin hyvään kuin vääräänkin suuntaan. Ajan ilmiöitä ovat lisääntyvä eriarvoisuus, "optioitsekkyys", äkkirikastumisen ihannointi, dopingsekoilut jne. Mm. neljän kysymyksen kokeen ensimmäinen "onko tämä totta" on usein unohdettu. Toivonkin uuden vuosituhannen saatteeksi painamaan kielteisen kehityksen jarrua ja palauttamaan kunniaan vanhat eettisen ja moraaliset arvot. Ohjeeksi sopii esimerkiksi toinen rotaryn neljän kysymyksen kokeeesta "onko tämä oikeudenmukaista kaikkia osapuolia kohtaan". Tässä on ikääntyvän klubimme toiminnalle lähtökohtaa seuraavalle 30 vuotisjaksolle. Samalla varmasti kunnioitamme parhaiten edellistä rotarysukupolvea. Jorma Kaartama Preseidentti 2000-2001 Lukijalle Presidentti Karl H. Ranta esittelee 25 v. historiikkimme vuosijuhlassa 28.4.1996 Klubin 30 vuotisjuhlien lähestyessä päätti hallitus julkaista jatko-osan 25 vuotishistoriikkiimme. Lupasin toimia sen kokoajana. Lehden tekotapa on sama kuin historiikin. Entisiltä presidenteiltä, projektien vastuullisilta ja muilta veljiltä sekä lähipiiriltämme pyydettiin ideoita, kirjoituksia ja valokuvia. Niitä kerääntyikin runsaasti. Kiitän sydämellisesti kaikkia hyvässä yhteistyössä mukana olleita ja työtä tukeneita. Saatua aineistoa on jouduttu muokkaamaan. Olen pyrkinyt poistamaan kirjoitusten päällekkäisyyksiä. Jonkin verran olen yhdenmukaistanut aiheiden käsittelyä Oman ongelmansa muodosti taitto. Sivukokonaisuuksien aikaansaamiseksi jouduin tekemään lyhennyksiä. Valitan, jos joku kirjoittajista kokee aineistoaan raadellun. Aivan erityisen kiitoksen ansaitsee Jaakko Julkunen. Hän hoiti julkaisumme tulostuksen ja kopioinnin. Suureksi osaksi on Jaakon ansiota, että tavoitteeksi asetettu julkaisun toimittaminen ilman klubille koituvia kuluja lähes toteutui. Karl H. Ranta