URAKKARAJALIITE (YSE 1998)

Rakennuskohde Terveyskeskus, Oulainen, korjaus- ja muutossuunnittelu - URAKKARAJALIITE (YSE 1998) Päiväys 24.4.2014 Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita: PÄÄURAKKA (RU) LVI-URAKKA A- URAKKA SÄ- URAKKA SPRINKLERIURAKKA Laatija: SIPARK Oy, Insinööritoimisto Säkkinen Ky, Insinööritoimisto Ylitalo Oy, Caverion Suomi Oy

i URAKKARAJALIITTEEN SISÄLLYSLUETTELO HALLINTOJÄRJESTELYT... 1 Työmaan hallinto... 1 Informointivelvollisuudet... 1 Työmaan ohjaus ja valvonta... 1 Asioiden kirjaaminen... 2 Työaikataulu... 2 Suunnitelma-aikataulu... 3 Varauspiirustukset... 3 Piirustusten jakelumenettely... 4 Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat... 4 Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat... 4 Kokeet ja mallit... 4 Urakoitsijan mallisuoritukset... 4 Tutkimukset... 5 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT... 5 Rakennusalue... 5 Työnaikaiset rakenteet... 5 Työnaikaiset asennukset... 6 Rakennusvälineet... 6 Telineet ja suojarakenteet... 6 Mittaukset... 7 Nostot ja siirrot... 7 Tarvikkeiden varastointi, suojaukset ja vastaanotto... 7 Työmaahuolto... 8 Rakennusaikainen käyttö... 9 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT... 9 Rakennuskohteen kuvaus... 10 Rakennusten rakenteet ja materiaalit... 10 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle... 10 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä... 10 Ympäristöturvallisuus... 10 Palosuojelu... 10 Pölyn leviämisen estäminen ja siivouskäytännöt... 11 Siivous purkuaikana:... 12 Siivous sisävalmistusvaiheessa:... 12 Pintojen ja kalusteiden valmistumisvaiheessa:... 12 Loppusiivous, vaihe 1, kun pinnat ja kiintokalusteet on asennettu, ennen toimintakokeita:... 12 Loppusiivous, vaihe 2, toimintakokeiden jälkeen:... 12 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMAT... 14 Työmaan laatusuunnitelma... 14 Työmaan kosteussuunnitelma... 14 Työmaan tiiveyssuunnitelma... 15 Työmaan yleinen ympäristösuunnitelma... 15 Työmaan pölynhallintasuunnitelma... 15 VASTAANOTTO... 15 Yleistä... 15 Vastaanoton dokumentointi... 16 Vastaanoton kuvaus... 16 Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä... 16 Laite- ja asennustapatarkastukset... 16 Viranomaistarkastukset... 16 Urakoitsijoiden suorittamat toimintatarkastukset... 16 Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät)... 17 LVl - ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta... 17 Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoitsijoiden osalta... 17 LVI-rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat... 17 Sähkö- tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat... 17 Toimintakokeet... 18 Yleistä... 18 Säädöt ja mittaukset... 18 Rakennusautomatiikan viritys... 19

2 Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistojen toimivuustarkastus... 19 Kuormituskokeet... 19 Käyttöhenkilökunnan koulutus... 19 LVI- ja rakennusautomaatio- sekä sähköjärjestelmien yhteiskoekäyttö... 19 Turvajärjestelmät... 19 Tarkistusmittaukset... 19 Muut urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset... 19 Vastaanoton aikataulu... 20 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat... 20 KÄYTTÖÖNOTTO... 20 Luovutusasiakirjat... 20 Huoltokirjan laatimiseen liittyvät tehtävät sekä käyttö- ja huolto-ohjeet... 20 Käytön opastus... 21 Takuuajan toimenpiteet... 21 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET... 21 Purkutyöt... 21 Varaukset... 21 Reiät ja syvennykset... 21 Asennus- ja kuljetusaukot... 22 Läpivientien sovituskappaleet... 22 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet... 22 Jälkipaikkaus... 22 LVISA -laitteiden merkinnät... 23 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet... 23 Yleiset velvoitteet... 23 Rakennusaputyöt... 24 Oviympäristöön liittyvät urakkarajat ja velvoitteet... 24 Pääurakka / rakennusurakan ovi- ja lukitustyöt... 24 Lvia urakasta... Error! Bookmark not defined. Sähköurakasta... 24 Sprinkleriurakasta... 27 Lvia-urakoitsijan työt ja velvoitteet... 27 Yleiset velvoitteet... 27 Sähköurakasta... 27 Rakennusurakasta... 29 Sprinkleriurakasta... 29 Sprinkleriurakoitsija... 29 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet... 29 Yleiset velvoitteet... 29 Lvia-urakasta... 29 Rakennusurakasta... 29 Sprinkleriurakasta... 31 Sprinkleriurakoitsija... 31

1 HALLINTOJÄRJESTELYT Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) pääurakoitsija on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Päätoteuttajalla tulee olla asiantuntemus ja tosiasialliset toimivaltuudet huolehtia työturvallisuuslain (738/2002) 51 :ssä tarkoitetuista päätoteuttajan velvoitteista (Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta N:o 205/ 2009). Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on luovutettava rakennuttajalle kirjallinen selvitys kunkin laitteen määräysten ja standardien mukaisuudesta. Urakoitsijan tulee hyväksyttää kaikki laitteet rakennuttajalla ennen laitteen tilausta. Koneiden edellytetään täyttävän EU-direktiivien ja niihin liittyvien standardien toiminta- ja työturvallisuusvaatimukset. Työmaan ohjaus ja valvonta Rakennuttaja asettaa työmaalle paikallisvalvojat. Valvojien oikeudet ovat YSE 1998 mukaiset. Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestelyn mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan.

2 Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. Työn valvoja vahvistaa päiväkirjamerkinnät nimikirjoituksellaan. Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: aikataulussa huomioidaan urakkaohjelman mukainen vaiheistaminen aikataulussa huomioidaan mielenterveystoimiston talotekniikan rakennusaikainen toiminta aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka-aikakaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä kerroksittain kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus ja siten, että tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämä rakennustöiden puhtausluokkavaatimus P2 saavutetaan siivous aikataulutetaan kaksivaiheisena aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle aikatauluun merkitään myös sivu-urakoitsijoiden työt Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja -urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia (valujen + tasoitteen kuivuminen varmistettava mittaamalla mattovalmistajan ohjeiden mukaisesti ennen matotustöitä) työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan, sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika rakennustyön vaiheistus ja vaiheistuksen riippuvuudet työvaiheiden aikataulut on laadittava siten, ettei pölyäviä töitä tehdä samassa tilassa ja samaan aikaan ilmanvaihtokanavien ja laitteiden asennusten kanssa yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen putki-, IV-, rakennusautomaatio ja sähköurakan osalta taloteknisten järjestelmien osatarkastukset, toimintakokeet ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta ja sovittaminen siivoukseen säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset ja malliasennusten ja -tilojen valmistuminen

3 Koekäyttöön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, kohdan VASTAANOTTO mukainen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle. Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. Suunnitelma-aikataulu Tilaaja laatii urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa alustavan suunnitelma-aikataulun. Urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla em. aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelma-aikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään alustavana lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: varauspiirustusten kiertoajat ja kiertojärjestys asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden suunnitelmien, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen toimituksiin liittyvät suunnitelmakatselmukset Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot, jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista, aikatauluun sidottuna, työmaalle. Varauspiirustukset Varauspiirustukset laaditaan suunnittelijoiden yhteistyönä. Varauspiirustukset tehdään cad-muodossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan laatimaa ohjetta. Piirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Reikäkuvien valmistuttua, porauskohtien merkitsemisen jälkeen, pidetään työmaalla reikien oikeellisuuden vahvistava katselmus, johon osallistuvat asianomaiset suunnittelijat, urakoitsijat ja valvoja. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. tehdään kohdan Varaukset mukaisesti.

4 Piirustusten jakelumenettely Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa projektin suunnitteluvaiheessa sovittua ohjelmisto- ja piirustusformaattia. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Suunnitelmapiirustuksista toimitetaan kopioita seuraavasti: rakennuspiirustuksia 4 sarjaa rakennepiirustuksia 4 sarjaa LVI-piirustuksia 4 sarjaa sähköpiirustuksia 4 sarjaa automaatiopiirustuksia 4 sarjaa sprinkleripiirustuksia 4 sarjaa Kaikki urakoitsijoille toimitetavat piirustukset kierrätetään työmaan vastaavan työnjohtajan kautta. Vastaava työnjohtaja luovuttaa piirustukset rakennuttajan kanssa sopimussuhteessa oleville urakoitsijalle kuittausta vastaan. Valvojalle tulevat piirustussarjat toimitetaan sovittavaan osoitteeseen, josta sovitaan ensimmäisessä työmaakokouksessa. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijan tehtäviin sisältyvät kaikkien esivalmisteisten kylmiöelementtien, betoni-, teräs- ja puurakenteiden valmistuspiirustusten suunnittelu ja em. suunnitelmien kopiointikustannukset. Urakoitsijalta tulevien asennussuunnitelmien hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Urakoitsijan laatimat piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla ja suunnitelma-aikataulun mukaisesti rakennuspiirustukset 2 sarjaa rakennepiirustukset 2 sarjaa LVI-piirustukset 3 sarjaa sähköpiirustukset 3 sarjaa sprinkleripiirustukset 3 sarjaa Kaikki piirustukset toimitetaan paperisina kopioina arkistokokoon taitettuna seläkkeillä varustettuna sekä ne tulee toimittaa myös sähköisessä muodossa dvd levylle tallennettuna. Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. Asennustietojen puuttumisen aiheuttamasta töiden tai niitä varten tarvittavien osasuunnitelmien myöhästymisestä vastaa ao. urakoitsija. Kokeet ja mallit Mallihuone tai muut sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä koestuksista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta, tms., jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa. Urakoitsijan mallisuoritukset Työhön sisältyy mm. seuraavat urakoitsijoiden yhteistyönä tekemät mallit: alakattotyypit sisältäen ilmastointi- ja valaisinyksiköt, alakattosuuttimet, mahdolliset tarkastusluukut sekä muut kattopintaan sovitettavat asennukset kuten yläpohjan IV kanavien läpiviennit akustoverhouksineen. peitettävät, eristettävät ja suojattavat asennukset verhouksineen toistuvat LVI-,sprinkleri- ja sähköasennukset huoneissa arinarakenteineen, kiinnikkeineen, väliseinäliittymineen ja kattoverhouksineen

5 eristettävät ja/tai suojattavat asennukset verhouksineen asennukset huollettavissa kanavissa/pystykuiluissa mallipotilashuone ja siihen liittyvä kylpyhuonetila, jossa olisi tekniikka ja varustus paikallaan ja todetaan toimivaksi Eri urakoitsijan yhteisiä suorituksia koskevat tiedot ks. URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET. Huom. mitään asennusten verhouksia (kuten alakatot, kotelot, yms.) ei ole lupa laittaa umpeen ennen ao. malliasennusten hyväksymistä ja asennustarkastuksia. Tutkimukset Rakennusaikana tehdään tiiveystutkimukset ja ulkoilmaolosuhteiden salliessa lämpökuvaus. Rakenteiden ja liittymien tiiveys toteutetaan matalaenergiatasoon: ilmanvuotoluku vähemmän kuin 1 l/h (q50), joka todennetaan rakennustyön aikaisella koepaineistuksella. Mittaus suoritetaan kahdessa eri vaiheessa: vaippa tiivis muttei pinnoitteita sekä valmiista rakennuksesta. Mikäli havaitaan, että rakennus ei täytä ilmavuotoluvun 1 vaatimusta, urakoitsija korjaa työsuoritusta siten, että vaatimus täyttyy. Ks myös kohta mittaukset. Urakoitsija kustantaa tutkimukset, mittaukset ja kaikki etukäteiset ja jälkikäteiset järjestelyt. Tarpeen mukaan voidaan tehdä rakennusaikana myös muita tutkimuksia. Ne tulevat urakoitsijan huomioitavaksi (urakoitsija korjaa suoritusta tutkimuksen tuloksen mukaiseksi). TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT Rakennusalue Rakennus- ja urakka-alue on esitetty asemapiirustuksessa. Urakka-alueen ulkopuolella tehdään lvias ja r- suunnitelmien mukaisia asennuksia ja korjauksia (mm. lämpöjohtoihin ja viemäreihin liittyviä ja sähköasennuksiin liittyviä töitä). Myös näistä töistä aiheutuvat korjaukset, paikkaukset ja muu jälkihoito kuuluvat urakkaan. Lämpö-, vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön piha-alueelta sovittavan alueen, joista pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Pääurakoitsija vastaa sen siisteydestä, järjestyksestä ja talvikunnossa pidosta. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat. Urakoitsijan edustaja laatii tilaisuudesta pöytäkirjan. Rakennusurakoitsijan on ennen rakennustöihin ryhtymistä selvitettävä nykyisten maakaapeleiden ja putkilinjojen sijainti. Rakennusurakoitsija korvaa maakaapeleiden ja putkilinjojen korjaukset/ uusimiset sekä käyttökeskeytyksistä johtuvat kustannukset, mikäli kaapeleita katkotaan tai vahingoitetaan Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle ja hyväksyttää sen tarvittavilta osin rakennuttajalla ja viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten rakennuttajan ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. Työnaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten niiltä osin kun toimintoja ei saada sijoitettua rakennuksen sisäpuolelle. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WC-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perustana oleviin henkilömääriin.

6 Lisäksi pääurakoitsija varaa. toimistotilaa rakennuttajan valvojille toimistotilat sivu- ja aliurakoitsijoille Pääurakoitsija hankkii sivu- ja aliurakoitsijoiden käyttöönsä tarvitsemat lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat työkalujen ja rakennusmateriaalien säilytystä varten. Rakennuksen sisäpuolisesta käytöstä on sovittava yhdessä pääurakoitsijan kanssa. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Lisäksi pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään mm. rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden liikenimet suojaa säilytettävät alueet ja kasvillisuuden työmaa-alueella aitaamalla tai muulla luotettavalla tavalla tarvittavassa laajuudessa vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden turvallisuudesta ja kunnossapidosta väliaikaisten rakennusten ja rakennelmien poistamisen jälkeen tulee alue pintarakenteiden ja kasvillisuutensa osalta palauttaa luovutusta vastaavaksi vastaa varoitusmerkkien ja työsuojeluviranomaisten edellyttämien työturvallisuuskylttien asentamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden purkamisesta ja poiskuljettamisesta työn päätyttyä Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii, asentaa ja vastaa rakennustyömaan työnaikaisista sähkö-, vesi-, viemäri-, ja lämmityskustannuksista myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien osalta. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/16A, tulee olla kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Mikäli olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan kotimaan tietoliikenneyhteyksiä ja puhelinliikennettä varten. sähköpostiyhteydet työmaalle pääurakoitsija vastaa em. kustannuksista ja toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen liittymäpakat tulee urakoitsijan selvittää urakan tarjousvaiheessa urakkakohteeseen tutustumisen yhteydessä pääurakoitsija toimittaa työmaakäyttöön väliaikaisen tavara- ja henkilöhissin työmaaliikennettä varten Rakennusalue ja rakennuskohde luovutetaan urakoitsijalle siinä kunnossa kuin ne ovat urakkasopimusvaiheessa. Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. Telineet ja suojarakenteet Työkohteen vanhojen säilytettävien rakennusosien, pintojen, laitteiden sekä keskeneräisten ja valmiiden rakennusosien suojaaminen vahingoilta kaikkien urakoitsijoiden ja rakennuttajan erillisurakoitsijoiden tai hankkijoiden suorittamien töiden osalta on pääurakoitsijan velvollisuus. Kaikkien työhön osallistuvien urakoitsijoiden tulee huolehtia siitä, ettei rakennustöiden yhteydessä vahingoiteta säilytettäviä rakenteita eikä työalueille ja kulkuväylille tehtyjä suojauksia tarpeettomasti siirretä tai jätetä palauttamatta paikoilleen esim. asennustöiden ja materiaalisiirtojen yhteydessä. Vaurion sattuessa on pääurakoitsija velvollinen välittömästi korjaamaan suojauksen vahingoittuneet

7 osat tai korvaamaan ne uusilla. Mikäli vaurio johtuu toisen urakoitsijan huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä, suoritetaan uusintasuojaus ko. urakoitsijan kustannuksella. Pääurakoitsija vastaa urakka-alueen rajalle suojaseinien rakentamisesta ja niihin liittyvän tekniikan toiminnasta. Pölyn kulkeutuminen toiminnassa oleviin tiloihin tulee estää alipaineistamalla työalue. Rakennuksen toimintaan liittyvät viralliset merkit, viranomaisten asettamat merkkipisteet yms. suojataan rakennustyön aikana tilaajan ja/tai ao. viranomaisten hyväksymällä tavalla siten, etteivät ne siirry paikaltaan tai vahingoitu ja että ne ovat tarvittaessa helposti näkyvissä. Viranomaisten asettamia merkkejä tai vastaavia ei saa siirtää ilman ao. lupaa. Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. Mittaukset Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Pääurakoitsijan on ennen mittojen asettamista verrattava kaikkia eri suunnitelmien piirustuksia ja toteutuvia mittoja keskenään mahdollisten ristiriitaisuuksien selville saamiseksi. Mikäli niitä ilmenee, on syy selvitettävä ja virhe oikaistava ennen mitan asettamista. Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. Ennen päällysteiden asentamista alustan kosteus mitataan, mittaajan ja vastaavan työnjohtajan allekirjoittama mittauspöytäkirja luovutetaan rakennuttajalle. Betonin kosteuden mittaukset tulee suorittaa RT 14-10984 ohjeita noudattaen. Mittauspöytäkirjojen tulee olla kyseisen RT 14-10984 esimerkkiraportin mukaisia, mittaajan ja vastaavan työnjohtajan allekirjoittamia raportteja. Mittaajaan tulee olla vähintään PKM-pätevyyden omaava kosteudenmittajaa. Betonialustan kosteus todetaan betonin suhteellisen kosteuden perusteella. Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan mittausajankohdan valvojalle. Uusien, täydentävien rakennusosien ja LVIS-laitteiden mitoitus tulee tarkistaa ennen valmistusta asennuspaikalta. Jos mittatarkistus on laiminlyöty ja rakennusosan tai laitteen asennusta ei tämän vuoksi voida suorittaa suunnitelmien mukaisesti, vastaa ko. urakoitsija kaikista tästä aiheutuvista muutos- ja suunnittelukustannuksista. Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. Tarvikkeiden varastointi, suojaukset ja vastaanotto Tarvikkeet tulee hankkia työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä: - välivarastointia on vältettävä Pääurakoitsija hankkii ja järjestää asianmukaiset varastotilat ja hyväksyttää ne osana työmaasuunnitelmaa. - varaston on oltava sisätilassa tai vastaavalla tavalla suojaa muodostava (katettu, sivusuunnassa suojattu riittävän iso, vähintään 3x6m, tukeva, tuulen ja sateen pitävä suojateltta)

8 - varaston oltava irti maasta, suojassa sade- ja pintavesiltä (h= vähintään 150mm maasta, ei valuma-alueella, suoraan maassa ei saa varastoida) - tuotteiden valmistajien suojausohjeet on huomioitava järjestelyissä Kukin urakoitsija vastaa omien tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta säännösten mukaisesta varastoinnista niille varatulla paikalla sekä suojaamisesta sadetta, likaa ja pölyä vastaan huomioiden kohteelle asetetut sisäilma- ja töiden suorituksen puhtausluokkavaatimukset (P2, P1). Samoin kukin urakoitsija vastaa jo asentamiensa rakennus- ja laiteosien tarvittavasta uudelleensuojaamisesta (ns. erikoissuojauksesta) valmistajan ohjeita noudattaen. - keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat suojataan siten, etteivät ne vahingoitu tai kastu asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana - sisätiloihin tulevien tuotteiden suojaukset poistetaan asennusvaiheen alkaessa valmistajien ohjeiden mukaisesti - pölylle ja muulle lialle alttiina olevat materiaalit ja laitteet suojataan uudestaan heti asennusten jälkeen, mikäli asennusten jälkeen suoritetaan pölyäviä työvaiheita. Erikoissuojattavia rakennus- ja laiteosia sekä pintoja ovat: lämpöpatterit muut kuin roiskevesitiiviit valaisimet lv-kanavat ja laiteosat mukaan lukien äänenvaimentimet ja palopellit jäähdytinlaitteet sähkökeskukset, valaisimet ja muut pölylle alttiit laitteet talotekniikan yms. vaatimat aukot kiinteässä alakatossa asennetut lattiapinnat kauttaaltaan vaurioitumiselle alttiit kalustepinnat Suojauksessa voidaan käyttää rakennus- ja laiteosien kuljetuspakkauksia, mikäli ne ovat riittävän tiiviit ja kestävät kosteutta tarvittavassa määrin. Rakennusurakoitsija poistaa suojaukset tarvikkeista ja tuotteista, mutta vasta ennen toimintakoetta suoritettavassa loppusiivouksessa. Tasoitus ja maalaustöiden huomioiminen: Rakennusurakoitsija suojaa sähköasennukset sekä ilmavaihtolaitteiston osat roiskeilta ennen tasoitetöitä. Suojaukset poistetaan vasta siten, kun kaikki roiskeita aiheuttavat työt alueella ovat päättyneet. Rakennusurakoitsija poistaa pinnoille jääneet tasoiteroiskeet välittömästi tasoitetyön päätyttyä. Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä ja muiden jätteidensä lajittelusta (Vnp nro 295/97 mukaan) ja kuljettaa jätteen päivittäin pääurakoitsijan järjestämään keräyspisteeseen. Keräyspisteeseen pääurakoitsija hankkii jätelavan (-t), yhteiseen käyttöön ja huolehtii säännöllisesti jätteiden poiskuljettamisesta lavalta eteenpäin myös muiden urakoitsijoiden jätteen osalta. Pölyävä purkujäte toimitetaan aina suljetuissa astioissa tai muutoin suojattuna, jotta pöly ei leviä työmaan sisätiloihin tai ympäristöön. Pääurakoitsija suojaa pölyävää jätettä sisältävät jätekeräyspisteet siten että jätepöly ei leviä käsittelyn aikana ympäristöön. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden jätteiden käsittelyssä noudatetaan RATU 82-0239 -ohjeita. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä (rakennus-, pakkaus- yms. jätteen lajittelua työ-pistekohtaisiin jäteastioihin työn aikana). Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja -menetelmät ovat asianmukaisia. Pääurakoitsija suojaa pölyävää jätettä sisältävät jätekeräyspisteet niin, että ilmavirrat eivät levitä ympäristöön jätteen käsittelyn aikana syntyvää pölyä. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden jätteiden käsittelyssä noudatetaan RATU 82-0239 -ohjeita. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä.

9 Rakennusaikainen vesi voidaan käyttää kiinteistön olemassa olevasta verkostosta. Verkoston vaatimat muutokset pääurakoitsija tekee omalla kustannuksellaan. Rakennusaikainen sähkö voidaan ottaa rakennusalueella olevan jakeluverkkoyhtiön jakokaapin kautta (=erillinen työmaaaikainen sähköliittymä). Jätevedet voidaan johtaa kunnan jätevesiverkostoon nykyisen tonttiviemärin kautta. Työmaa-alueen ja rakennusten vartioinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työajasta ja liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. Pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein ja pölyttömin työmenetelmin tehdystä päivittäisestä työmaasiivouksesta huomioiden töiden ajoitukset ja ohjeet työskentelystä puhtausluokan P2 mukaisesti. Pääurakoitsija esittää työmaan pölynhallintasuunnitelmassa lajiteltavat jätejakeet, jäteastioiden sijoittamisen alueittain/kerroksittain työmaa sisätiloissa, jätekeräyspisteiden sijoittamisen työmaan ulkoalueilla työvaiheittain sekä pölyävän purkujätteen käsittelytavat. Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijoiden hyväksymä ammattitaitoinen henkilö lämmönluovuttimet puhdistetaan huolellisesti rakennusaikaisesta pölystä Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: lämmitys tulee pitää käytössä töiden edistymisen mukaan mielenterveystoimiston vesi- ja viemärilaitteiden, lämmityksen ja ilmanvaihdon tulee olla toiminnassa rakennustyön ajan lukuun ottamatta muutostöiden aiheuttamia katkoksia ilmanvaihtolaitteistoa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat ja konehuoneet puhdistettu ja lupa rakennuttajalta on saatu ilmastointisuodattimien uusimisen ja kojeiden puhdistamisen rakennusaikaisen käytön jälkeen tekee IVurakoitsija omakustannushintaan pääurakoitsijalle Ilmastointikanavien sisäpuolisen puhdistuksen suorittaa ilmanvaihtourakoitsija ennen vastaanottotarkastusta PU-urakoitsija painehuuhtelee kaikki jäte- ja sadevesiviemärilinjat ja LVI-urakoitsija videokuvaa ne ennen peittämistä ja ennen vastaanottotarkastusta. Nauhat luovutetaan tilaajalle vastaanottotarkastuksessa avoimella optiikalla varustettuja valaisimia ei saa käyttää työmaa aikaiseen valaistukseen (ennen loppusiivousta), vaan ne on suojattava pölyltä lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja Mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Nykyisiä tiloja voidaan ottaa työmaan tiloiksi em. edellytyksin rakennuttajan luvalla. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa.

10 Tämä luku on valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (VNp 629/1994; 5 ) tarkoittama rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Asiakirjassa on em. velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. Rakennuskohteen kuvaus Rakennus on 1980-90 luvuilla rakennettu terveyskeskus, joka peruskorjataan kattavasti urakkaalueelta ja lisäksi tehtävään sisältyvät lvia ja s osalta liitokset vanhoihin järjestelmiin.. Rakennusten rakenteet ja materiaalit Olevan rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia. Seinät ovat pääosin muurattuja seiniä ja pieneltä osin rankaseiniä. Uudet sisäseinät muurataan harkoista ja tasoitetaan tai tehdään puurankaisina. Välipohjat ovat ajalle tyypillisiä betonilaattoja, joiden pintalaatat uusitaan. Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle Alueen ympärillä on julkista liikennettä, henkilöliikennettä ja huoltoliikennettä. Rakennustyön ajaksi terveyskeskuksen toiminto siirretään osittain väistötilaan, osa toiminnoista on korjauksen ulkopuolella. Terveyskeskukseen jäävä toiminta tulee huomioida työmaajärjestelyissä ja kaikki toiminnan vaatimat suojaukset sisältyvät pääurakkaan ja se tulee huomioida rakentamistyössä sekä työmaan järjestelyissä. Ks. kohdat: rakennuskohteen kuvaus ja työmaan laatusuunnitelma. Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä Työmaan huoltoliikenne tulee suojata yleisöliikenteeltä niin, että siitä ei aiheudu vaaraa ulkopuolisille tai työmaan sisäiselle toiminnalle. Pääurakoitsijan tulee esittää liikennejärjestelyt tilaajan hyväksyttäväksi työmaan käyttösuunnitelmassa. Ympäristöturvallisuus Keskeisesti urakka-alue tulee suojata aitaamalla (h vähintään 2m). Aidan sijoituksesta ja kattavuudesta on sovittava tilaajan kanssa. Tontin maaperän saastumisen estämiseksi alueella saa varastoida polttoöljyä vain tarkastetuissa farmarisäiliöissä. Koneiden huollon yhteydessä on estettävä jäteöljyn pääsy maaperään. Mahdollisten öljyvahinkojen torjumiseksi työmaalla on oltava palaturvetta öljyvahingon ensitorjuntaan. Maaperään ei saa sijoittaa ylijäämärakennusjätettä kuten puuta, betonia tai lasia. Materiaalien kierrätysohjeet on esitetty urakkaohjelmassa. Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny. Ensisijassa tulee aina käyttää tulityön vaihtoehtona ns. kymiä menetelmiä. Mikäli tulityölle ei löydy kylmään menetelmään perustuvaa vaihtoehtoa ja tilaajan suostumuksella joudutaan tulityöhön, niin silloin noudatetaan erillisä tulityöohjeita, jotka urakoitsija on velvollinen laatimaan. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulitöitä ovat mm. työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tällä työmaalla avotulen käyttö ja tupakointi rakennuksissa on kielletty. Pääurakoitsija huolehtii koko urakka-alueen työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisesta tulityöpalovartioinnin ja vähintään 2 tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija.

11 Työmaa-aikaisen automaattisen paloilmoitusjärjestelmä rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta vastaa pääurakoitsija. Pölyn leviämisen estäminen ja siivouskäytännöt Työmaalle asetetaan rakennusta puhtausluokkavaatimus P2 ja sisäilmavaatimus S2. Kaikkien urakoitsijoiden on toteutuksessaan otettava huomioon S2 ja P2 vaatimustaso. Hyvän sisäilmaston saavuttaminen edellyttää rakentamisen kaikkien osapuolten yhteistoimintaa ja eri osapuolille osoitettujen ohjeiden noudattamista. Koko rakennusalueella ilmanvaihdontyöt tehdään puhdastyönä (P2). Kun aukkoja tai reikiä tehdään timanttileikkaamalla, on erityisesti huolehdittava siitä, että jäähdytysvesi ei pääse kastelemaan valmiita tai kuivuvia rakenteita, rakennusosia tai asennettuja rakennus- ja LVIS-tarvikkeita. Mahdollisesti kostuneet pinnat on kuivattava välittömästi ja vaurioituneet tarvikkeet tai alueet on vaihdettava tai uusittava. Rakennustyössä syntyy runsaasti pölyä erityisesti piikkaus- ja poraustyössä sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta- ja siivoustyössä. Em. työvaiheissa tulee käyttää kohdepoistolla varustettuja laitteita ja P1 tiloissa erillistä osastointia, joilla estetään pölyn leviäminen ympäröiviin rakenteisiin ja työalueiden ulkopuolelle. Pääurakoitsija hankkii kohdepoiston ja alipaineistuksen välineistön ja huolehtii suodattimien vaihdosta ja korvausilman saannista työn aikana. - purkujätteet poistetaan rakennuksesta katetulle lavalle niin, että pölyn leviämien minimoidaan - purkutöissä noudatetaan kosteus- ja mikrobivaurio purkutyö ohjetta (RATU 82-0239) ja/tai tavanomaisen purkutyön ohjetta (RATU 82-0240) - purkutöiden aikana työmaa-alueet alipaineistetaan niin, että poistoilman määrä on purkutyössä RATU 82-0239 (6-10 kertainen ilman vaihtuvuus tunnissa) ja RATU 82-0240 (6-10 kertainen ilman vaihtuvuus tunnissa) mukainen, ellei toisin määritellä - alakattolevyjen talotekniikan vaatimat aukot aukot suojataan levyn yläpinnalle asennettavalla muovilla tms., asennettuun levykattoon tehtävät aukot tehdään vähän pölyä synnyttävillä työmenetelmillä ja alakaton yläpuolelle jäänyt sahausjäte puhdistetaan ennen aukon suojaamista - kaikki kattopinnat ja hissi- ja laitekuilut pölynsidontamaalataan piiloon jääviltä pinnoilta - pöly on tehokkaasti estettävä käyttäen tiiviitä suojaseiniä ja osastoituja alipaineistettuja tiloja, alipaineistusta käytetään rakentamisen aikana (poistoilma on suodatettava, se ei saa johtua ilmanvaihtoon) tasoitustyön, hionnan, piikkauksen, sahauksen, siivouksen aikana - pääurakoitsija huomioi pölyävät työvaiheet aikataulussa - pääurakoitsija sovittaa työmaan loppusiivouksen työmaa-aikatauluun siten, että siivous vaiheistuu kahteen vaiheeseen: toimintakokeita ennen tehtyyn siivoukseen ja erilliseen loppusiivoukseen - loppusiivoukset on esitettävä työmaa-aikataulussa. Kaksivaiheisen loppusiivouksen lisäksi pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä siivouksesta: - pääurakoitsija osoittaa siivoukseen tarvittaville koneille, laitteille ja välineille asianmukaisen säilytystilan - pääurakoitsija huolehtii, että siivous voidaan tehdä riittävässä valaistuksessa - harjasiivous ja muiden pölyävien siivousmenetelmien käyttö on työmaalla aina kielletty - käytetään aina hienopölysuodattimella varustettua imuria (väh.98 % suodatus alle 3 prm hiukkasille) tai keskuspölynimuria

12 - pölyä aiheuttavat koneet ja laitteet tulee aina varustaa kohdepoistolaittein Siivous purkuaikana: - purkualueiden lattiapinnat puhdistetaan päivittäin käyttämällä lapiota, lattiankuivainta ja teollisuusimuria (ei harjaa) - purkutöiden päätyttyä purkamisesta syntynyt pöly poistetaan kaikilta taso- ja pystypinnoilta imuroimalla hienopölysuodattimella varustetulla imurilla tai keskuspölynimurilla. - pintojen puhtaus todennetaan (valvoja) visuaalisesti ennen seuraavien työvaiheiden aloittamista. Siivous sisävalmistusvaiheessa: - työmaa siivotaan päivittäin: roskat poistetaan lattiapinnoilta lattiankuivaimella ja hieno irtolika imuroidaan hienopölysuodattimella varustetulla imurilla tai keskuspölynimurilla - työskentelyn aikana lattiapinnoilla voi olla jonkin verran karkeaa irtolikaa ja hienoa rakennuspölyä, mutta vaativissa tiloissa, kuten ilmanvaihdon asennustöiden ja sähköasennusten aikana, lattiapintojen tulee olla pölyimuripuhtaita aina asennustöiden aikana. Pintojen ja kalusteiden valmistumisvaiheessa: - työmaa siivotaan päivittäin: roskat poistetaan lattiapinnoilta lattiankuivaimella ja hieno irtolika imuroidaan hienopölysuodattimella varustetulla imurilla tai keskuspölynimurilla - työskentelyn aikana lattiapinnoilla voi olla jonkin verran karkeaa irtolikaa ja hienoa rakennuspölyä, mutta ei karkeata irtolikaa - kaikki kalusteiden ja pintojen alle piiloon jäävät pinnat puhdistetaan irtoliasta ennen pölynsidonta maalausta ja sulkemista, puhtaus todennetaan silmämääräisesti ennen pölynsidontaa - myös lv-kanavien ulkopinnat, sähkökourut, putket ja alakattorungot puhdistetaan Loppusiivous, vaihe 1, kun pinnat ja kiintokalusteet on asennettu, ennen toimintakokeita: - rakennus- ja asennustöitä ei tehdä yhtäaikaisesti loppusiivouksen kanssa, ilman erikoistoimia voidaan tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta, ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä - tiloja ei saa käyttää varastointiin - loppusiivottaviin tiloihin johtavien käytävien ja aulojen lattiat pinnoitetaan likaa ja pölyä keräävillä matoilla - suojamuovit ja pahvit poistetaan, lattioilla olevat suojapahvit imuroidaan hyvin hienopölysuodattimella varustetulla imurilla ennen niiden poistamista (pöly ei saa levitä) - kaikki pinnat puhdistetaan koneellisesti materiaalien valmistajan ohjeiden mukaan, puhdistetaan kaikki näkyviin jäävät ja ei-näkyviin jäävät pinnat edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille - harjaavia työmenetelmiä ei saa käyttää - siivouksen jälkeen tilat tarkastetaan ja tarkastus dokumentoidaan (tilaajan hankkima ulkopuolinen tarkastaja kirjaa) - loppusiivotut tilat erotetaan pölytiiveillä suojauksilla (seinät ja ovet) tiloista, joita ei ole loppusiivottu - pääurakoitsija vastaa puhtaustason ylläpidosta siivouksen jälkeen - työmaaliikenne siivotuilla alueilla estetään Loppusiivous, vaihe 2, toimintakokeiden jälkeen: - poistetaan pinnoille laskeutunut hienopöly, tahrat, yms. imurointi hienopölysuodattimella varustetulla imurilla, pyyhintä nihkeäpyyhkimällä mikrokuituliinalla - dokumentoidaan samoin kuin ensimmäisen vaiheen siivous

13 - siivoustarkastuksessa ja dokumentoinnissa arvioitavat osa-alueet: ovien, ovenpielten ja ovilasien puhdistus, ei saa olla suojakalvoja, tarroja, irtolikaa tai tahroja seinäpinnat, porraskaiteet, katkaisijat, pistorasiat sekä seinäpinnoilla olevat muut laitteet ovat tahrattomat ja pölyttömät, lämpöpattereiden ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja ikkunoissa, ulko- ja sisälasipinnoilla, ikkunan puitteissa ja ikkunalaudoilla ei ole tarroja, irtolikaa tai tahroja (silikoni, laasti, maali yms.), sälekaihtimissa ei ole irtolikaa tai tahroja kiinteiden kalusteiden ja koneiden suojakalvot ja -muovit on poistettu, sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja, kalusteiden ja koneiden takana ei ole suojamuoveja, likaa tai tahroja uudet ja säilytettävät lattiapinnat on puhdistettu materiaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti, lattiapinnoilla ja jalkalistoilla ei ole roskia, irtolikaa tai tahroja, uusien lattiapintojen käyttöönottopuhdistus sekä uusien ja säilytettävien pintojen hoito tai suojaus on tehty valmistajan ohjeiden mukaisesti lattiakaivojen ritilöistä on poistettu suojamuovit, lattiakaivon ulko- ja sisäpinnoilla ei ole roskia, irtolikaa tai häiritseviä tahroja valaisinten, lv-kanavien, ilmanvaihtoventtiilien ja muiden näkyvien ylätasojen ulkopinnoilla ei ole näkyvää irtolikaa tai tahroja, pinnoilta on poistettu suojakalvot ja muovit, alas laskettujen alakattojen yläpuolella olevilla pinnoilla ei ole irtolikaa (puhtaus todennettu jo ennen toimintakoetta) teknisten tilojen puhdistus (sähkötilat, lv-konehuoneet jne.) tehdään samoin kuin muidenkin tilojen ennen toimintakokeita alakaton yläpuolella, pinnat yli180cm, pinnat alle 180cm 5%, ennen luovutusta vastaavasti yli 180cm 1% ja lattiat 3% Puhdas ilmanvaihtotyö: tavoitteena on varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Asennukset tehdään ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen. Ennen lv-asennusten aloitusta varmistetaan asennusalueiden puhtauskatselmuksin, joihin osallistuvat pääurakoitsija, lvurakoitsija ja tilaaja. Katselmuksessa todetaan, että asennusalueen olosuhteet täyttävät alla esitetyt vaatimukset: talotekniikka-asennusten vaatimat läpimenot ovat valmiit pölyävät työvaiheet on päätetty / keskeytetty jätteet on poistettu ja/tai lajiteltu jäteastioihin työmaaliikennettä ei ohjata lv-asennusalueen kautta lattiapinnalta on imuroitu irtolika asennettu kanavisto suojataan likaantumiselta tasoitetöiden aikana lv-asennusalueet eristetään osastoinnein, mikäli ympäröivissä tiloissa tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita. lv-asennusalueet merkitään työvaiheesta tiedottavin kyltein. Tarvittavasta osastoinnista ja lv-asennusalueen merkinnästä vastaa pääurakoitsija. lv-urakoitsija poistaa asennuksesta tiedottavat merkinnät asennuksen päätyttyä. Asennusalueiden on täytettävä edellä mainitut puhtausvaatimukset koko työvaiheen ajan. llmanvaihtojärjestelmän asennuksessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat: tuotteiden suojaukset poistetaan vasta juuri ennen asentamista asennustyön aikana ei ilmanvaihtojärjestelmään saa päästä likaa kanavien ja kanavaosien sisäpintoihin ei saa jäädä jäysteitä, ruuveja eikä muita likaa kerääviä tai puhdistustyötä vaikeuttavia epätasaisuuksia kanaviston kaikki avonaiset päät on suljettava pölytiiviisti aina asennustyön taukojen ja keskeytysten aikana aina käyttöönottoon asti

14 Pääurakoitsija esittää työmaan pölynhallintasuunnitelmassaan, miten lv-asennustyöt tahdistetaan suhteessa pölyäviin työvaiheisiin, millaisin lohkojaoin lv-asennustyöt suoritetaan ja kuinka työmaa osastoidaan, jos lv-asennusalueiden puhtauden varmistaminen sitä edellyttää. TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMAT Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään: tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi tuotannonsuunnittelu- ja -ohjaustehtävät käytettävät menettely- ja työskentelytavat kosteuden hallinta tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt tiedonkulku ja kirjaukset yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen laatusuunnitelman tulee sisältää rakennustöiden puhtaussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan urakkasopimuksen solmimisen jälkeen kuitenkin ennen aloituskokousta. Työmaan laatusuunnitelman kokoaa pääurakoitsija ja sen hyväksyy rakennuttaja. Työmaan kosteussuunnitelma Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma laaditaan RT 07-10805 mukaisesti ja sen tulee sisältää seuraavat asiat: 1. Kosteusriskien kartoitus tarkastetaan kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat luetteloidaan rakenteet, tuotteet ja materiaalit, joiden toteutukseen työmaalla voi liittyä kosteusteknisiä ongelmia työnjohdon on valvonnassaan kiinnitettävä huomiota näiden rakenneyksityiskohtien toteutukseen 2. Rakenteiden kuivumisaika-arviot/ päällystettävyys laaditaan kuivumisaika-arviot rakenteille, jotka päällystetään kosteusherkällä materiaalilla rakenneosittain kirjataan päällystettävyyspäätöksen perusteina olevat kosteusmittaukset ja päällystämisperuste kuivumisaika-arvioiden perusteella määritellään, millaiset olosuhteet kohteeseen tulee luoda, jotta kuivuminen tapahtuu tavoiteaikataulun mukaisesti 3. Työmaaolosuhteiden hallinnan suunnittelu suunnitellaan rakenteiden ja materiaalien sääsuojaukset ja rakennuksen kuivatuksen toteutus 4. Kosteusmittaussuunnitelma laaditaan ennakkoon mittausmenetelmä ja laitteisto, mittareiden kalibrointi mittausaikataulu ja mittauspisteiden sijainti 5. Kosteudenhallinnan organisointi, seuranta ja valvonta sopimusasiakirjoissa eri osapuolten tehtävät ja vastuut dokumentointi asiakirjoissa: kosteudenhallinnan suorittaminen poikkeusolosuhteet, vesivahingot mittaustulokset ja rakenteiden päällystämispäätökset

15 Työmaan tiiveyssuunnitelma Työmaan tiiveyssuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään puutteet toteutettavan rakennuksen vaipan ilmatiiveydessä (ilmanvuotoluku 1). Esitetään etukäteissuunnitelmassa tekotapa tai toimintamalli: liikuntasaumojen tiivistystapa, selvitetään suunnitteluratkaisut ja ohjeet läpivientien laipat, esitetään työmaakokouksessa erikoissuunnittelijoiden hyväksyttäväksi ikkunoiden, ovien ja muiden aukkojen tiivistys, selvitetään suunnitteluratkaisut ja ohjeet sokkelin ja rungon liitoksen tiivistys, selvitetään suunnitteluratkaisut ja ohjeet ilmasulun teippaustapa, selvitetään suunnitteluratkaisut ja ohjeet ilmasulkujen jatkoskotien sijoitustapa ruuvien ja naulojen käyttötilanteet ilmansulun yhteydessä ilmasulun kuormituksen estäminen, esitetään ratkaisu ilmansulun toteutuksen dokumentointi tilaajan teettämän työnaikaisen tiiveyskokeen ja siinä mahdollisesti ilmenneiden puutteiden korjaustavan dokumentointi Työmaan yleinen ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm. materiaali- ja energiatalouden hallinta työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö pölyn ja melun torjunta vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen Työmaan pölynhallintasuunnitelma Työmaan pölynhallintasuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla saavutetaan rakennusaikainen puhtaustaso tiloissa ja taloteknisissä järjestelmissä. Esitetään etukäteissuunnitelmassa tekotapa tai toimintamalli: pölyävien työvaiheiden huomioiminen aikataulussa arvio pölyävistä työvaiheista ja esitys pölyn leviämisen estämisestä siivousten huomioiminen aikataulussa siivouskäytännöt puhdastilojen osastointi VASTAANOTTO Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee eri urakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Vastaanottomenettelyn tulee nojautua työmaan laatusuunnitelman mukaan tehtyyn tilaajan ja urakoitsijan suorittamaan valvontaan ja asennustapatarkastuksiin. Vastaanottomenettely on vaiheittainen. Vaiheet, niiden aikavaraukset ja riippuvuus muista tehtävistä ilmenevät kohdassa 5.5

16 olevasta taulukosta. Ne tulee esittää lopullisessa työaikataulussa, jonka pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa ja hyväksyttää rakennuttajalla. Seuraavassa esitetään vastaanottomenettelyn yleiskuvaus ja urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet. Urakkakohtaiset vaatimukset ilmenevät yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin alla esitetyssä laajuudessa. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Rakennusurakoitsijan on tarvittaessa osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. Vastaanoton kuvaus Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelmaasiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettelyt on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Laite- ja asennustapatarkastukset Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutos- tai lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden suorittamat toimintatarkastukset Urakoitsijoiden suorittamat toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden työn laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa.

17 Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät) tilat ovat riittävän valmiit toimintatarkastusten suorittamiseksi. Se edellyttää mm., että seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu ja tilat ovat pölyttömiä ja siivottu imurointitasoon tekniset tilat sekä valvomo- ja alakeskustilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu LVl- sprinkleri- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta teknisten tilojen valaistus toimii laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta ilmavirtojen säätölaitteet ja ilmanvaihdon huonelaitteet on asennettu nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on tehty lämmitysverkostojen menoveden lämpötila on säädetty suuruusluokkaisesti oikealle tasolle laitteiden sähkönsyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu valvontapisteet on ohjelmoitu valvomolaitteiden sähköistystyöt ovat valmiit säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu valvomolaitteet ovat toiminnassa valvomopisteet on liitetty valvomopäätteille ja grafiikkoihin jatkohälytykset toimivat laitteet ja kaapelit on merkitty Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoitsijoiden osalta teknisten tilojen valaistus toimii laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty verkoston mittaukset ja koestukset suoritettu laitteet kytketty ja viritetty toimintakuntoon laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa laitteet ja kaapelit on merkitty LVI-rakennusautomaatio- ja sprinklerijärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat varolaitteiden toiminnot häiriötoiminnot toimilaitteiden oikeat ajosuunnat paikallisten mittarien toiminnot taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot laitteiden merkinnät tarkepiirustusten oikeellisuuden tarkistaminen käyttöohjeet ja dokumentoinnit Sähkö- tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin laitteiden merkinnät käyttöohjeet ja dokumentoinnit Rakennusautomaatioon liittyvien toimintojen tarkastukset käsittävät kenttälaitteiden ja valvomolaitteiden (grafiikkakuvat) muodostaman kokonaisuuden.