Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

of 24 Parhalahti_Meluselvitys_JR15 1211-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 11.12.2015 YKo JRd CGr Parhalahden tuulivoimapuiston meluselvitys. Rev02 5.1.2016 YKo JRd CGr Päivitetty napakorkeus Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 24 Sisällys 1 Yhteenveto... 3 2 Tausta... 4 3 Melu... 4 3.1 Melun muodostuminen... 5 4 Melun ohjearvot... 6 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista... 6 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat... 6 5 Lähtötiedot ja menetelmät... 6 5.1 Lähtötiedot... 6 5.2 Menetelmät... 8 6 Arvioidut meluvaikutukset... 9 6.1 Nykytilanne... 9 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 9 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 9 6.4 Pienitaajuinen melu... 11 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset... 12 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 12 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 13 8 Lähteet... 14 9 Mallinnustietojen raportti... 15 9.1 Parhalahti... 15 9.2 Sarvankangas... 17 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset... 19 Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot)... 20 Liite 3: Voimaloiden sijainnit... 24

of 24 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Parhalahden tuulivoimapuiston vaikutusalueella. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver3.0.639 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tuloksia on vertailtu valtioneuvoston asetuksen ohjearvoihin (Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 8/2015). Pienitaajuinen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpideraja-arvoihin. Tulokset: Melumallinnusten perusteella valtioneuvoston asetuksen ohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Myöskään STM:n antamia sisätilojen pienitaajuisen melun ohjearvoja ei ylitetä. Tulosten perusteella todetaan, että Parhalahden tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset.

of 24 2 Tausta Tämä meluselvitys on tehty Parhalahden tuulivoimapuistolle Pyhäjoen kunnan alueella. Puisto on kokonaisuudessaan kymmenen voimalan laajuinen. Parhalahden melumallinnus on tehty Vestas V126 3.3 MW serrated blades voimalalla, jonka napakorkeus on 147 metriä voimaloille 1-7 ja 166 metriä voimaloille 8-10. Roottorin halkaisija on 126 metriä kaikille voimaloille. Mallinnuksessa käytettiin Vestaksen 27.8.2015 päivittämiä uusia V126:n äänitietoja. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver3.0.639 ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Pienitaajunen melu on laskettu käyttäen R Ver3.1.1-ohjelmistoa ja työ on tehty ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita noudattaen. 3 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (db[a]) on eri kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A-painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia ovat tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta.

of 24 3.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. 130 db Kipukynnys 100-120 db Rock-konsertti 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m)

of 24 4 Melun ohjearvot 4.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 2. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. 4.2 Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2015 Asumisterveysasetuksessa määrittelemät yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun toimenpiderajat on esitetty alla. Taulukko 3. Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle. Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 5 Lähtötiedot ja menetelmät 5.1 Lähtötiedot Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO 9613-2 standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalatiedot, kuten äänitehotasojen takuuarvot, on saatu voimalan valmistajalta. Äänitehotasot ilmoitetaan joko kokonaisäänitehotasona tai 1/3 oktaavikaistoittain riippuen

of 24 valmistajasta ja käytettävästä voimalasta. Parhalahden tapauksessa äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on mainittu alla. Taulukko 4. Parhalahden voimalatiedot. Hankealue Projektivaihe Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Parhalahti Rakennusvaihe 7 x V126 3.3MW voimalat 1-7 serrated blades Parhalahti Rakennusvaihe 3 x V126 3.3MW voimalat 8-10 serrated blades Sarvankangas Rakennusvaihe 14 x V126 3.3MW clean blades Voimalan äänitehotaso (L wa) 147 106.0 db(a) 166 106.0 db(a) 147 108.5 db(a) Taulukko 5. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, 0.4 kerroin Tarkastelupisteen korkeus (metriä 4 m maanpinnan yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Kasvillisuuden vaimentavaa vaikutusta ei ole mallinnuksessa huomioitu, koska nykyisten tutkimusten perusteella ei riittävää luotettavuutta tästä voida saavuttaa. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan, jota on päivitetty paikallisten kuntaviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin kahdeksan havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan.

of 24 5.2 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver3.0.639 ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n tarjoama tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO 9613-2 standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä hankkeesta aiheutuvat melutasot tarkastelluissa pisteissä. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti melupäästöarvoon lisätään 2 db, jos asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ylittää 60 metriä. Korjaus tehdään, kun etäisyys voimalan ja asunnon välillä on enintään kolme kilometriä. Parhalahdella korkeusero ei ylitä 60 metriä, joten melupäästöarvoon ei ole lisätty 2 db. Jos ääni on erityisen häiritsevää eli kapeakaistaista tai impulssimaista lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen asetuksen ohjearvoon vertaamista. Voimalatoimittajan lähtötietojen perusteella, tämän mallinnuksen laskentatuloksiin ei ole tarvetta lisätä sanktiota. Pienitaajuinen melulaskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Rakennusten äänieristys on laskettu DSO 1284 menetelmän mukaisesti, ja tuloksia on vertailtu asumisterveysasetuksessa oleviin sisämelun toimenpiderajoihin. Kuva 1. Pienitaajuisen melun laskentakaava (Ympäristöministeriö, 2014)

of 24 6 Arvioidut meluvaikutukset Parhalahden meluvaikutukset on arvioitu kymmenellä tuulivoimalalla kaavoitetun sijoitussuunnitelman mukaisesti. 6.1 Nykytilanne Parhalahden tuulivoimapuiston alue on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja sen äänimaisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. 6.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa lähialueiden melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. 6.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Valtioneuvoston asetuksen ulkomelutason ohjearvojen mukaiset äänitasot ulottuvat Parhalahden tuulivoimapuistohankkeessa siten, että 40 dba:n raja ulottuu 500-1300 metrin päähän uloimmasta voimalasta. Parhalahden melumallinnuksessa on käytetty Vestaksen V126 3.3 MW serrated blade voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 106.0 dba:ä (kuva 2). Napakorkeus voimaloille 1-7 on 147 metriä ja voimaloille 8-10 166 metriä.

of 24 Kuva 2. Parhalahden tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kahdeksan havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dba. Alueen läheisyydestä on valittu kahdeksan havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on lueteltu liitteessä 1. Alla esitellään meluvaikutukset kun myös Sarvankankaan tuulivoimapuisto on otettu huomioon. Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot alitetaan myös tässä mallinuksessa.

of 24 Kuva 3. Parhalahden ja Sarvankankaan tuulivoimapuistojen melumallinnus. Kuvaan on merkitty kirjaimin kahdeksan havainnointipistettä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Parhalahden tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 dba, joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa. 6.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen toimenpideraja-arvot alittuvat selvästi. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa raja-arvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Laskennan tulokset löytyvät liitteestä 2. Laskennassa ei ole otettu huomioon asuntojen todellisia äänieristysominaisuuksia, joten todellinen pienitaajuinen melu voi olla laskettua korkeampi (DSO laskentamenetelmässä käytetään ainoastaan talojen keskimääräistä äänieristystä). Lasketut arvot eivät kuitenkaan ole

of 24 lähellä asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvoja, joten arvion mukaan marginaalit ovat riittävät, eivätkä raja-arvot ylity. 6.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 6.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Mallinnuksessa on käytetty ympäristöministeriön ohjeistuksen ja siellä mainittujen standardien mukaisia menetelmiä ja tulokset on raportoitu ohjeistuksen mukaisesti. Mallinnusmenetelmiin sisältyy aina pieni epävarmuus, jota on pienennetty mm. asiantuntijoiden yhteisesti päättämillä mallinnuksen lähtötiedoilla, jotka ympäristöministeriö on julkaissut. Mallinnuksessa käytetty voimalatyyppi on hankekehittäjän arvion mukaan todennäköisin voimalavaihtoehto kyseiselle alueelle ja valittaessa eri voimalatyyppi, melumallinnuksen tulokset voivat muuttua. Pienitaajuisen melun laskennassa käytettävä menetelmä käyttää oletuksena keskimääräistä talojen rakenteiden äänieristysarvoa, joten talojen eristykset voivat todellisuudessa olla joko suuremmat tai pienemmät.

of 24 7 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan aikaan kuitenkin roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella, joskaan tälle ei meluselvityksen tulosten mukaan ole tarvetta Parhalahden hankkeessa. Kohtuuton meluhaitta voidaan tarvittaessa ehkäistä myös pysäyttämällä voimalat kriittiseksi ajaksi. Meluselvityksen tulosten perusteella voimaloiden pysäyttämiselle ei ole tarvetta.

of 24 8 Lähteet Sosiaali- ja Terveysministeriö (2015). Asumisterveysasetus. Helsinki. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1907834 Suomen ympäristökeskus (2014). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. http://wwwd3.ymparisto.fi/d3/paikkatieto.htm Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107 Vestas (2015). V126-3.3/3.45MW Third Octaves according to General Specification, DMS 0048-2151_V03 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Helsinki. http://www.tuulivoimaopas.fi/files/40/tuulivoimarakentamisen_suunnittelu.pdf Ympäristöministeriö (2014). Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/42937/oh_2_2014.pdf?sequence=1 Maanmittauslaitos (2015). Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi - versio 1.0-1.5.2012. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

of 24 9 Mallinnustietojen raportti 9.1 Parhalahti RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: 5.1.2016 Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Jukka Rönnlund ja Yigit Kolbasi, Etha Wind Oy Laatija: Jukka Rönnlund Tarkastaja/hyväksyjä: Christian Granlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver3.0.629 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 147m, 166,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.3 MW 147m (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106.0 dba) Oktaaveittain [Hz] 1/3-oktaaveittain [Hz] 31,5 75.8 20 63.5 200 90.3 2000 91.9 63 85.4 25 68.6 250 92.3 2500 89.7 125 91.7 31,5 69.0 315 95.1 3150 86.3 250 97.8 40 73.4 400 95.4 4000 85.2 500 101.0 50 77.4 500 96.1 5000 75.7 1000 101.3 63 80.4 630 97.0 6300 67.2 2000 96.6 80 82.6 800 96.4 8000 60.5 4000 89.0 100 84.8 1000 97.0 10000 60.5 8000 68.7 125 87.4 1250 96.3 160 88.0 1600 93.2 Kok. 106.0 AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.3 MW 166m (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 106.0 dba) Oktaaveittain [Hz] 1/3-oktaaveittain [Hz]

of 24 31,5 75.8 20 63.6 200 90.3 2000 91.9 63 85.4 25 68.7 250 92.3 2500 89.7 125 91.7 31,5 69.1 315 95.1 3150 86.2 250 97.8 40 73.5 400 95.4 4000 85.2 500 101.0 50 77.5 500 96.1 5000 75.6 1000 101.3 63 80.4 630 97.0 6300 67.1 2000 96.6 80 82.6 800 96.4 8000 60.5 4000 89.0 100 84.8 1000 97.0 10000 60.5 8000 68.7 125 87.4 1250 96.3 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus 160 88.0 1600 93.2 Kok. 106.0 Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 2 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 HUOM Vesialueet, (0) / (G) Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Ainoastaan maa-aluekerrointa käytetty. Maa-alueet, (0) / (G) Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 24 9.2 Sarvankangas RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Mallinnusraportin numero/tunniste: Raportin hyväksyntäpäivämäärä: 5.1.2016 Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Jukka Rönnlund ja Yigit Kolbasi, Etha Wind Oy Laatija: Jukka Rönnlund Tarkastaja/hyväksyjä: Christian Granlund MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver3.0.629 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 147m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 3.3 MW (Voimalavalmistaja on taannut kokonaismeluarvon 108.5 dba) Oktaaveittain [Hz] 1/3-oktaaveittain [Hz] 31,5 74,9 20 63,3 200 90,0 2000 96,8 63 85,1 25 68,4 250 92,9 2500 95,0 125 92,8 31,5 68,9 315 94,0 3150 92,2 250 97,4 40 72,1 400 94,7 4000 91,8 500 102,4 50 76,8 500 97,8 5000 87,2 1000 104,4 63 79,8 630 99,1 6300 80,3 2000 101,5 80 82,6 800 99,4 8000 71,8 4000 95,7 100 86,0 1000 99,7 10000 71,8 8000 81,4 125 89,3 1250 99,7 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus 160 88,2 1600 97,9 Kok. 108,5 Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä: kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT

of 24 Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 2 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 HUOM Vesialueet, (0) / (G) Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Ainoastaan maa-aluekerrointa käytetty. Maa-alueet, (0) / (G) Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 24 Liite 1: Melumallinnuksen tulokset Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Taulukko 6. Meluarvot valituissa kohteissa. Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Rakennuksen tyyppi Ohjearvo (dba) Parhalahti, Melu (dba) Parhalahti + Sarvankangas, Melu (dba) Ohjearvojen ylitys a 374066 7156675 Vakituinen asunto 40 18,4 31,6 Ei b 382137 7154924 Vapaa-ajan asunto 40 32,5 34,0 Ei c 378411 7152133 Vakituinen asunto 40 30,9 32,2 Ei d 379067 7152577 Vapaa-ajan asunto 40 34,9 35,7 Ei e 378889 7152540 Vapaa-ajan asunto 40 34,1 35,1 Ei f 383515 7155065 Vapaa-ajan asunto 40 28,6 29,9 Ei g 378627 7158389 Vakituinen asunto 40 22,0 35,9 Ei h 381061 7157720 Vapaa-ajan asunto 40 23,5 32,0 Ei

Liite 2: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot) Page 20 of 24 Asumisterveysasetuksen toimenpideraja-arvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa toimenpideraja-arvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla toimenpideraja-arvot alittuvat selvästi. Taulukko 7. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuu s (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 43.74 52.67 51.58 54.09 53.57 50.23 46.06 47.23 25 42.90 51.92 50.83 53.35 52.82 49.47 45.26 46.44 31,5 37.74 46.80 45.70 48.23 47.70 44.34 40.11 41.29 40 36.80 45.95 44.85 47.39 46.86 43.47 39.20 40.40 50 36.17 45.40 44.29 46.85 46.32 42.91 38.60 39.81 63 34.39 43.78 42.67 45.26 44.72 41.24 36.88 38.11 80 31.86 41.46 40.34 42.96 42.42 38.88 34.43 35.68 100 29.47 39.44 38.29 40.98 40.43 36.79 32.17 33.47 125 27.13 37.63 36.44 39.23 38.65 34.88 30.01 31.37 160 21.73 32.97 31.74 34.65 34.06 30.08 24.86 26.31 200 20.07 32.28 30.97 34.07 33.44 29.20 23.53 25.08 Taulukko 8. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuu s (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 37.14 46.07 44.98 47.49 46.97 43.63 39.46 40.63 25 34.50 43.52 42.43 44.95 44.42 41.07 36.86 38.04 31,5 26.94 36.00 34.90 37.43 36.90 33.54 29.31 30.49 40 25.40 34.55 33.45 35.99 35.46 32.07 27.80 29.00 50 23.17 32.40 31.29 33.85 33.32 29.91 25.60 26.81 63 17.79 27.18 26.07 28.66 28.12 24.64 20.28 21.51 80 12.16 21.76 20.64 23.26 22.72 19.18 14.73 15.98 100 8.27 18.24 17.09 19.78 19.23 15.59 10.97 12.27 125 6.93 17.43 16.24 19.03 18.45 14.68 9.81 11.17 160 0.53 11.77 10.54 13.45 12.86 8.88 3.66 5.11 200-1.13 11.08 9.77 12.87 12.24 8.00 2.33 3.88

db db Page 21 of 24 Vapaa-ajan asunto d, Parhalahti 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vapaa-ajan asunnossa d. Vakituinen asunto c, Parhalahti 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 db 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat, vakituisessa asunnossa c.

of 24 Taulukko 9. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella, Parhalahti + Sarvankangas Taajuu s (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 52.01 54.49 53.47 55.47 55.08 51.96 54.95 52.90 25 51.24 53.73 52.71 54.72 54.33 51.19 54.20 52.13 31,5 46.19 48.64 47.61 49.63 49.23 46.08 49.16 47.06 40 44.30 47.40 46.35 48.48 48.06 44.84 47.27 45.34 50 44.31 47.06 46.01 48.10 47.69 44.47 47.32 45.26 63 42.67 45.43 44.37 46.49 46.07 42.79 45.71 43.61 80 40.80 43.28 42.21 44.32 43.91 40.58 43.90 41.68 100 39.76 41.67 40.57 42.65 42.25 38.86 42.95 40.50 125 38.46 40.08 38.92 41.04 40.65 37.12 41.77 39.13 160 32.07 34.69 33.46 35.87 35.41 31.60 35.53 32.92 200 30.69 33.76 32.42 35.07 34.56 30.45 34.34 31.59 Taulukko 10. Pienitaajuinen melu sisätiloissa, Parhalahti + Sarvankangas. Taajuu s (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 45.41 47.89 46.87 48.87 48.48 45.36 48.35 46.30 25 42.84 45.33 44.31 46.32 45.93 42.79 45.80 43.73 31,5 35.39 37.84 36.81 38.83 38.43 35.28 38.36 36.26 40 32.90 36.00 34.95 37.08 36.66 33.44 35.87 33.94 50 31.31 34.06 33.01 35.10 34.69 31.47 34.32 32.26 63 26.07 28.83 27.77 29.89 29.47 26.19 29.11 27.01 80 21.10 23.58 22.51 24.62 24.21 20.88 24.20 21.98 100 18.56 20.47 19.37 21.45 21.05 17.66 21.75 19.30 125 18.26 19.88 18.72 20.84 20.45 16.92 21.57 18.93 160 10.87 13.49 12.26 14.67 14.21 10.40 14.33 11.72 200 9.49 12.56 11.22 13.87 13.36 9.25 13.14 10.39

db db Page 23 of 24 Vapaa-ajan asunto d, Parhalahti + Sarvankangas 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat asunnossa d, Parhalahti + Sarvankangas. Vakituinen asunto c, Parhalahti + Sarvankangas 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 db 20 25 31.5 40 50 63 80 100 125 160 Hz Sisällä Toimenpideraja Kuva 4. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen pienitaajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimenpiderajat vakituisessa asunnossa c, Parhalahti + Sarvankangas.

of 24 Liite 3: Voimaloiden sijainnit Voimala Taulukko 11. Parhalahden voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen (ETRS-TM35- FIN) Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi 1 378052 7154546 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 2 378985 7154435 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 3 379524 7153862 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 4 380360 7153684 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 5 381232 7153338 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 6 380816 7152711 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 7 381654 7152856 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 8 382055 7152504 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 9 382539 7152221 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade 10 383048 7152648 106.0 VESTAS V126-3.3 MW serrated blade Voimala Taulukko 12. Sarvankankaan voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen (ETRS-TM35- FIN) Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Kokonaisäänenvoimakkuus [db(a)] Tuulivoimalatyyppi 1 7158121 376555 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 2 7157589 376315 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 3 7156833 376071 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 4 7157213 376787 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 5 7156889 377339 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 6 7156473 376811 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 7 7156447 377765 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 8 7155941 378059 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 9 7156029 378655 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 10 7155965 379635 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 11 7156435 379125 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 12 7156469 378335 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 13 7155605 379063 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade 14 7155353 379711 108.5 VESTAS V126-3.3 MW clean blade