(epävirallinen) Häme Ympäristö ja luonnonvarat PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/443/07.00/2013 YSO/581/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2013 ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta. ILMOITTAJA Riihimäen kaupunki (Y-tunnus: 0152563-4) Tekniset palvelut PL 125, 11101 RIIHIMÄKI LASKUTUSOSOITE Riihimäen kaupunki PL 99, 11101 RIIHIMÄKI KIINTEISTÖN OMISTAJA Riihimäen kaupunki Kiinteistörekisteritunnus: 694-11-103-4 PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI Riihimäen kaupunki, Lasilantie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentti VIREILLETULOAIKA 25.10.2013. YMPÄRISTÖ JA MAANKÄYTTÖ Toimintahistoria ja nykytilanne Kohteena olevassa tenniskentässä on käytetty tummaa jätetäyttöä, joka on todennäköisesti lasitehtaalta peräisin olevaa ylitekuonaa. Tenniskentän pinta on tiilimurskaa. Kohdekiinteistö on vuonna 2011 voimaan tulleella asemakaavamuutoksella kaavoitettu asuinkäyttöön. Tenniskentän itäpuolelle on kaavoitettu puistoalue. Ympäristössä on asuinpienrakennuksia ja puistoalueita. Suoritemaksu 500 euroa (J1002) HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295025000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
HAMELY/443/07.00/2013 2/9 MAAPERÄ SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Alueen maaperä oli koekuopista tehtyjen havaintojen perusteella silttiä/ savea, jonka päällä oli noin 0,5 m tummaa jätetäyttöä. Koekuopissa ei havaittu pohjavettä. Kohde on Herajoen I-luokan (0469451) pohjavesialueen rajalla. Lähistöllä ei ole pintavesiä. TUTKIMUKSET JA TULOKSET Ramboll Finland Oy teki kohteessa maaperätutkimuksia elokuussa 2013 (Tutkimusraportti 22.8.2013, työnumero 1510007475, Riihimäen kaupunki, Lasilantien tenniskenttä). Koekuoppia kaivettiin kaivinkoneella yhteensä kolme kappaletta, KK1, KK2 ja KK3. Jokaisesta koekuopasta otettiin näytteet jätetäytöstä ja perusmaasta jätetäytön alapuolelta. Tenniskentän pintarakenteena olevan tiilimurskan alla todettiin 0,2-0,4 metriä paksu tumma jätetäyttökerros. Jätetäyttökerros ulottuu tutkimuksen perusteella enimmillään noin 0,5 metrin syvyyteen maanpinnasta mitattuna. Täyttökerroksen alapuolella on siltistä ja savesta koostuva perusmaa. Laboratorionäytteet ohjattiin tutkittaviksi Ramboll Finland Oy:n akkreditoituun ympäristölaboratorioon. Kaikista näytteistä analysoitiin metallien ja öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet. Lisäksi koekuopasta KK2 ja KK3 analysoitiin yhdet syanidinäytteet. Tutkimuspisteessä KK2 havaittiin täyttökerroksessa kuparia yli Vna 214/2007 alemman ohjearvon (180 mg/kg). Tutkimuspisteessä KK3 kuparipitoisuus oli täyttökerroksessa alemman ohjearvon rajalla (150 mg/kg). Kummassakin tutkimuspisteessä ylittyivät täyttökerroksessa arseenin, koboltin, lyijyn ja nikkelin kynnysarvot. Tutkimuspisteessä KK1 ylittyi täyttökerroksessa ainoastaan arseenin kynnysarvo. Syvemmältä otetuissa, perusmaata edustavissa näytteissä ei havaittu ohjearvojen ylityksiä missään tutkimuspisteessä. PILAANTUNEISUUDEN JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI Kohteessa havaitut kohonneet metallipitoisuudet jätetäyttökerroksessa ovat todennäköisesti peräisin lasinvalmistuksessa käytetyistä raakaaineista. Kohteessa ylittyi kuparin Vna 214/2007 mukainen alempi ohjearvo tutkimuspisteessä KK2 ja tutkimuspisteessä KK3 kuparipitoisuus oli ohjearvon rajalla. Koska kohde on kaavoitettu asuinkäyttöön, kohteen täyttömaa tulkitaan pilaantuneeksi kuparin suhteen. Perusmaa täytön alla on tutkimusten perusteella puhdasta. PUHDISTUKSEN TAVOITETASOT Tutkimuksen perusteella kunnostettavaksi tulee koko tenniskentän alue, jolla jätetäyttöä esiintyy. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 550 m 2. Kunnostuksessa muodostuvien pilaantuneeksi luokiteltavien massojen määrä on arvion mukaan 300 m 3 eli noin 500 tonnia.
HAMELY/443/07.00/2013 3/9 Kunnostustavoitteeksi kohteeseen esitetään tutkimusraportissa esitetyn pilaantuneisuusarvioinnin perusteella Vna 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa metalleille: Antimoni 10 mg/kg Arseeni 50 mg/kg Kadmium 10 mg/kg Koboltti 100 mg/kg Kromi 200 mg/kg Kupari 150 mg/kg Lyijy 200 mg/kg Nikkeli 100 mg/kg Sinkki 250 mg/kg Vanadiini 150 mg/kg KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Puhdistusaikataulu Ennen kunnostuksen käynnistämistä tehdään työstä kirjallinen aloitusilmoitus Hämeen ELYkeskukselle. Pilaantuneille massoille selvitetään etukäteen asianmukaiset luvat omaava vastaanottopaikka, joka ilmoitetaan kunnostuksen aloitusilmoituksessa. Aloitusilmoituksessa ilmoitetaan myös kunnostusta ohjaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Työmaa-alue rajataan ja merkitään asianmukaisesti, jotta sivullisten tahaton pääsy työmaalle estyy. Alueella työskentelevän rakennusurakoitsijan tulee selvittää vesijohtojen, viemäreiden sekä kaapeleiden ja muiden johtorakenteiden sijainnit työmaa-alueella ennen kunnostustyön aloittamista. Poistettavat jätetäyttöjä sisältävät pilaantuneet massat tenniskentän alueelta (= pitoisuus yli kunnostuksen tavoitetason) kaivetaan kaivinkoneella ja lastataan kuorma-autoihin. Kaivetut massat voidaan hetkellisesti kaivaa kasalle työmaa-alueelle kaivun sujuvuuden varmistamiseksi ja autojen lastauksen helpottamiseksi. Pilaantuneiden massojen väliaikainen läjittäminen saattaa olla tarpeellista myös kenttätestien ja laboratorioanalyysien (mahdolliset pika-analyysit) valmistumisen ajan. Pitempiaikaista välivarastointia ei tehdä. Tarvittaessa kasat suojataan haittaaineiden leviämisen estämiseksi esimerkiksi kevytpeitteillä. Kaikista kohteesta poiskuljetettavista pilaantuneiden massojen kuormista laaditaan jätelain 646/2011 121 :n mukaiset siirtoasiakirjat. Pilaantuneet massat kuljetetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva lupa vastaanottaa ja käsitellä/ loppusijoittaa todetulla tavalla pilaantunutta maa-ainesta. Kunnostustyö on tarkoitus toteuttaa marras-joulukuussa 2013. Massanvaihtotyön kestoajaksi kohteessa arvioidaan noin 1 viikko.
HAMELY/443/07.00/2013 4/9 Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta sekä tarkkailu Työsuojelu Kohteessa on ympäristötekninen valvoja paikalla, kun pilaantuneita maita kaivetaan tai käsitellään. Valvojan yhteystiedot ilmoitetaan viranomaiselle työn aloitusilmoituksen yhteydessä. Valvoja ohjaa massanvaihtoa aistinvaraisten arvioiden, kenttämittarilla analysoitujen metallipitoisuuksien (XRF-analysaattori) sekä kohteen tutkimusvaiheessa tehtyjen maanäytteiden laboratorioanalyysien perusteella. Valvojan tehtäviin kuuluvat myös kaivettujen massojen sijoituskohteen osoittaminen maanrakennusurakoitsijalle, massamäärien kirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin. Kaivanto mitataan ja kaivualueen rajaus dokumentoidaan kunnostuksen loppuraporttiin. Kunnostustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi otettavat jäännösnäytteet otetaan massanvaihtokaivannon seinämistä ja pohjasta edustavina kokoomanäytteinä siten, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin näytteenottoalueen maaperän keskimääräistä haitta-ainepitoisuutta. Jäännösnäytteet otetaan kaivuseinämistä siten, että mahdollinen maaperän kerroksellisuudesta johtuva pitoisuusero kaivannon seinämissä tulee riittävällä tarkkuudella laboratorioanalyyseissä todennettua. Kunnostuskaivannon alueelta otetaan jäännöspitoisuusnäytteitä seuraavasti: 3 kokoomanäytettä kunnostuskaivannon pohjatasolta (noin yksi näyte/200 m 2 ) 1 kokoomanäyte kunnostuskaivannon seinämistä (noin yksi näyte/50 m 2 ) Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan Ramboll Finland Oy:n akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa metallit. Tuloksia verrataan kunnostuksen tavoitearvoihin. Kunnostuksen jälkeen kaivanto täytetään puhtailla maa-aineksilla. Työ todetaan päättyneeksi kun tässä kunnostussuunnitelmassa esitetyt ja Hämeen ELYkeskuksen ilmoituksen perusteella myöntämän kunnostuksen lupapäätöksen mukaiset ehdot täyttyvät. Kunnostustoimenpiteiden päättymisestä laaditaan päättymisilmoitus. Mikäli kohteen kunnostustoimenpiteet toteutuvat tämän kunnostussuunnitelman mukaisesti, ei jälkiseurantaa kohteessa tarvita. Mikäli jostakin ennalta odottamattomasta syystä esitettyihin kunnostustavoitteisiin ei päästä ja kohteen maaperään jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, laaditaan niiden mahdollisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista Vna 214/2007 mukainen riskinarvio ja arvioidaan jälkiseurantatarve kunnostuksen loppuraportoinnin yhteydessä. Työsuojelusta kunnostusalueella vastaa pääurakoitsija. Kunnostustyössä noudatetaan yleisiä työsuojeluohjeita ja lakeja. Työsuojelu koskee erityisesti urakoitsijan henkilökuntaa, mutta myös ympäristöteknistä valvojaa. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat ovat pilaantuneiden maaainesten sisältämien haitta-aineiden leviämisen estäminen, haitta-
HAMELY/443/07.00/2013 5/9 aineille altistumisen minimointi, kaivantoturvallisuus ja liikennejärjestelyt. Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista. Pilaantuneilla alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia (suojavaatteet, -kengät ja - käsineet). Näytteenoton yhteydessä käytetään suojakäsineitä ihokosketuksen välttämiseksi. Ympäristövaikutukset ja -haittojen ehkäisy Raportointi Massanvaihto toteutetaan tavanomaisena maankaivu- ja maansiirtotyönä, eikä se näin ollen aiheuta merkittävää melu-, tärinä- tai pölyhaittaa. Liikennöintiä haitta-aineita sisältävän maan päällä vältetään. Pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Tarvittaessa massoja kastellaan kevyesti pölyämisen estämiseksi. Kunnostustöiden päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa kuvataan: kunnostustyön osapuolet ja yhteyshenkilöt kunnostustyön toteutus kunnostuksen aikainen työmaapäiväkirja poistetut massamäärät ja sijoituspaikat lopetusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset arvio kunnostustavoitteiden saavuttamisesta mahdollisten jäännöspitoisuuksien riskitarkastelu Loppuraportti toimitetaan Hämeen ELY-keskukselle sekä Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus asiakirjoineen on toimitettu tiedoksi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Määräykset Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muuten määrätä. 1. Puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen ELY-keskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta.
HAMELY/443/07.00/2013 6/9 2. Ilmoituksessa tarkoitetun kohdealueen maaperä on puhdistettava valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, on maaperä puhdistettava valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. 3. Käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen pitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maaaines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maaaineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maaainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.
HAMELY/443/07.00/2013 7/9 6. Maaperän puhdistustyön yhteydessä esille tulevat jätteet on poistettava. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Riihimäen kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- tai kierrätyspaikkaan. 7. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maaainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa, kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi ja keskeyttää kaivu kovalla tuulella. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen ELYkeskukselle ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haitta-aineiden pitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, tiedot vesienkäsittelystä, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta. Tiivistelmä loppuraportista tulee toimittaa Hämeen ELY -keskukselle myös sähköisellä lomakkeella suomi.fi -asiointipalvelun kautta (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenottoja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Määräysten perustelut Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-7) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-7) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 8) kannalta.
HAMELY/443/07.00/2013 8/9 Kohteen maaperän puhdistukselle määräyksessä 2 edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten perusteella sekä alueen maankäyttö huomioiden. Maa-ainesjätteen luokittelussa on noudatettava ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2007 esitettyjä periaatteita. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä annetut vaarallisen jätteen raja-arvot tai jolla on jokin muu ko. asetuksen mukaisista vaaraominaisuuksista. Pilaantuneeseen maaainekseen sovellettavia vaarallisen jätteen raja-arvoja on esitetty ympäristöhallinnon ohjeen 2/2007 liitteessä 14. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (2.5.2013/331) mukaisesti, kriteereinä mm jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus, jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. Tästä syystä muun kuin pilaantuneen maa-ainesjätteen asianmukainen käsittely edellyttää, että jätteen luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita (määräys 6). Maaperän puhdistaminen pilaantuneella alueella ja pilaantuneen maaaineksen poistaminen ja toimittaminen käsiteltäväksi luvan omaavaan paikkaan voidaan tehdä ilmoitukseen perustuen ilman ympäristölupaa, koska pilaantuneen maaperän pilaantumisen aste ja laajuus on ilmoituksen liitteenä raportoiduissa tutkimuksissa riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa massanvaihtomenetelmää, eikä puhdistamisesta aiheudu muuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta haittaa naapurustolle. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4, 7, 8, 75, 77, 78, 96, 105 Ympäristönsuojeluasetus 25, 26, 27 Jätelaki 5, 12, 13, 15, 17, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 2.5.2013/331 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012)
HAMELY/443/07.00/2013 9/9 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muut. 961/1998) nojalla. Maksun määrä 500 perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012). Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 50 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 10 h. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös (saantitodistuksella) Riihimäen kaupunki, Tekniset palvelut, PL 125, 11101 RIIHIMÄKI Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Hämeen ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Riihimäen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Maria Väänänen, p. 0295 025246. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen viimeistään 19.12.2013. Valitusosoitus on liitteenä. Diplomi-insinööri Olli Valo Ympäristöinsinööri Maria Väänänen LIITTEET Valitusosoitus