VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 2016 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 3 1. JOHDANTO 5 2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015-2016 8 3.1 KUMPPANUUSFOORUMI 8 3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN 8 3.2.1 VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT 8 3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN 9 3.2.3 SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI 10 3.2.4 RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ 11 3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA 12 4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET 13 5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN 14 6. RAHOITUSSUUNNITELMA 15 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

1. JOHDANTO Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 on laadittu kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntaohjelman 2014-2017 arvokärkien mukaisesti. Maakunnan yhteistyöryhmä 22. syyskuuta 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS Juho Savo maakuntajohtaja, 1 vpj. Kimmo Puolitaival ylijohtaja, 2 vpj. AKAVA VARSINAIS-SUOMI Eero Kuparinen puheenjohtaja, 3. vpj. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Varsinais-Suomen kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset. Yhtäältä työttömyyden kasvu on pienentynyt tasaisesti jo yli vuoden ja yritysten suhdannekehitys on koko maan mittakaavassa kohtalaista. Toisaalta työttömyyden kasvu ei vieläkään ole kääntynyt laskuun ja Venäjän tilanne luo epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Varovaisen positiivisia merkkejä on siis ollut ilmassa jo jonkin aikaa, mutta selvää käännettä parempaan ei koko maakunnan tasolla tarkasteltuna ole vielä tapahtunut. Varsinais-Suomen työttömyysaste lähti lyhyen laskujakson jälkeen uudelleen kasvuun kesäkuussa 2012 ja on kasvanut sen jälkeen joka kuukausi. Vaikka työttömyyden kasvu alkoi hidastua jo keväällä 2013, ei kasvu ole vieläkään päättynyt. Varsinais-Suomen työttömyysaste olikin vuoden 2014 kesäkuussa kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin, mikä tarkoittaa yli 7 000 työtöntä työnhakijaa enemmän. Valoisin työllisyystilanne on Vakka-Suomessa, jossa työttömyysaste on laskenut useana kuukautena viimeisen vuoden aikana. Myös Salon seudulla työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, joskin Salon työttömyysaste on yhä maakunnan seuduista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina seurannut melko tarkasti koko maan kehitystä. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 alkupuolella, mutta uusi kasvukausi antaa vielä odottaa itseään. Päätoimialoista teollisuuden liikevaihdon taantuminen näyttää niin ikään pysähtyneen. Sen sijaan pitkään kasvu-uralla olleen palvelujen liikevaihdon kehitys näyttää hieman notkahtaneen vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Positiivisimmalta näyttää rakennusalan liikevaihdon kehitys, joskaan tämä ei näy rakentamisen volyymeissä. Rakentamisen liikevaihdon kasvu saattaakin selittyä harmaan talouden vähenemisellä, mutta myös korjausrakentamisen kasvu selittää alan liikevaihdon kasvaa trendiä. Turun seudun ja samalla koko Varsinais-Suomen suhdannenäkymien yltä poistui merkittävä uhkatekijä Turun telakan kaupan ja sen poikimien kahden risteilijätilauksen myötä. TUI-varustamon uusien tilausten työllistävä vaikutus on arviolta 10 000 12 000 henkilötyövuotta, ja välillisesti tilauksen voi odottaa työllistävän tuhansia henkilöitä. Turun seudun vahvuus on monipuolinen toimialarakenne. Esimerkiksi lääketeollisuuden näkymiä kirkastaa Bayerin suunnitelmat kaksinkertaistaa Turun tehtaan tuotanto vuosina 2013 2018. Turun seudulla on myös alkamassa tai käynnissä mittavia investointeja, lääketehtaiden tuotantolaajennusten lisäksi esimerkiksi Naantalin uusi voimalaitos, valtatie 8:n nelikaistaistamisen ulottaminen Nousiaisiin ja kauppakeskus Myllyn laajennus. Maakunnan suhdannekehitys on viime aikoina ollut myönteisintä Vakka-Suomessa, jossa autotehtaan henkilöstömäärä kasvoi keväällä 300:lla ja rekrytointien odotetaan jatkuvan syksyllä. Niin ikään Yara:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on aloittamassa laajat investoinnit, joiden tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia kolmannella tuotantolinjalla. Uudessakaupungissa juuri toimintansa aloittanut soijatehdas hakeutui tuoreeltaan konkurssiin, mutta seudulla ollaan optimistisia uuden omistajan pikaisesta löytymisestä. Seudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parantaa Uudenkaupungin meriväylän syventäminen vastaamaan teollisuuden kasvun aikaansaamia tarpeita. Myös Salon seutu on toipunut hiljalleen Nokian massiivista irtisanomisista. Seudulla toimii runsaasti pieniä kasvuyrityksiä, ja uusien yritysten syntyminen on ollut Salon seudulla nopeinta maakunnassa. Rakennemuutosalue-status on nopeuttanut seudulle kaavailtuja investointeja, esimerkkinä kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla. Loimaan seudun vahvuutena on perinteisesti ollut omiin tuotteisiin nojautuva pk-valtainen yrityskanta. Loimaalla yrityssektorin tilanne vaikuttaa varsin vahvalta, mikä saattaa viimein heijastua myönteisenä kehityksenä myös työllisyydessä. Turunmaan tilanne on puolestaan kaksijakoinen. Paraisilla työttömyyden kasvu on ollut maltillista, mutta Kemiönsaaren tilanne näyttää synkemmältä ensin FN-steelin ajauduttua konkurssiin ja sitten Abloyn vähennettyä merkittävästi henkilöstöä kesällä 2014. Kemi- 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

önsaaren palvelualoilla on kuitenkin odotettavissa myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi Örön saarelle ollaan toteuttamassa merkittävää matkailuinvestointia. Oman epävarmuustekijänsä Varsinais-Suomen kehitysnäkymiin aiheuttaa Ukrainan kriisi ja Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet. Varsinais-Suomen yritysten vienti Venäjälle on noin 500 miljoonan euron luokkaa. Viennin oletetaan laskevan vuonna 2014 yhteensä vähintään 20 %, mikä merkitsee noin 100 miljoonan euron vaikutusta Varsinais-Suomen yrityksille. Monet yritykset ovat laskusuhdanteen aikana kyenneet lisäämään vientiä Venäjälle, mutta nyt joudutaan ottamaan askelia taaksepäin. Venäjän tilanne kuitenkin päivittyy jatkuvasti, ja Venäjän kaupan kehityksen ennustaminen edes lyhyellä aikavälillä on tällä hetkellä lähes mahdotonta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015-2016 Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä kärkiteemaa: - Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt - Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen - Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti - Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä 2. 3.1 KUMPPANUUSFOORUMI Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi. Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä 3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN 3.2.1 VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Meriteollisuuden keskeisen veturin Turun telakan tulevaisuus saatiin vankalle pohjalle, kun Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat sen STX:ltä. Samassa yhteydessä julkistettiin uusi tilaus kahdesta risteilyaluksesta TUI-Cruises -varustamolle. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja 2017. Tilauksen arvo on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus noin 11 000 henkilötyövuotta. Lisäksi valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10 miljoonaa euroa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toiminnan monipuolistamiseen pyritään Turku Seas 2020 -ohjelmaa toteuttamalla. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Hyvä esimerkki maakunnan ulkopuolelle ulottuvasta kumppanuudesta on Lounaisrannikko (LOURA) -yhteistyössä perustettu meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta Meridiem. Siinä toimivat seuraavat korkeakoulut ja yliopistot: Aalto-yliopisto, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi. Salon seutukunta ja Kemiönsaaren kunta ovat äkillisiä rakennemuutosalueita vuoden 2015 loppuun saakka. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2015 on vähennetty yritysten kehittämisavustuksiin suunnattavaa rakennemuutosrahoitusta vuoden 2014 20 miljoonan euron tasosta kolmeen miljoonaan euroon. Rakennemuutosalueiden elinkeinorakenteen monipuolistuminen lähtee liikkeelle uusiutuvan yritystoiminnan kautta. Tämä tulisi huomioida myös valtion tukirahoituksen suuntaamisessa. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt. Maankäytön suunnittelussa pyritään varmistamaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Saaristomeren ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Valtion talousarvioesityksessä on erillinen Itämeriraha, jonka määräraha tulee jatkossa kohdentaa erityisesti Saaristomeren alueelle. Lähi-imagon ja -ajattelun vahvistamisella parannetaan maakunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Tuottava- ja kannattava lähiruoka tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjujen kesken. Joustavat ja lähellä sijaitsevat energiaratkaisut auttavat pärjäämään toimialan globaaleissa muutoksissa. Nuoret ja opiskelijat luovat pohjaa tulevaisuuteen vaikuttaville vastuullisille valinnoille. Opiskelijat tulee saada paremmin mukaan julkiseen päätöksentekoon ja maakunnan kehittämiseen. 3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa. Turun seudun yrityspalvelutoimintoja on järjestetty kesäkuussa 2014 tehdyllä sopimuksella uudelleen. Turun seudun yrityspalvelut tuotetaan jatkossa yhden katon alla Turku Science Parkissa sijaitsevassa ICT-talossa. Taloon muuttavat Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science Park Oy ja Turun seudun yrityspalvelupiste Potkuri. Myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämis-toimintoja, esimerkiksi Turun yliopiston Brahea-keskus, sijoittuu samaan kiinteistöön. Uuteen AHJO -nimellä valmisteltuun yrityskehitysympäristöön yhdistetään Turku Science Park Oy:n yrityshautomo, Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin luovien alojen hautomo Creve ja opiskelijayhteisö Boost Turku ry. Toiminnassa tulee olemaan mukana erittäin laaja sidosryhmäverkosto, jossa ovat kiinteästi mukana alueen yritykset sekä korkeakoulut. Varsinais-Suomessa julkiset kansainvälistymispalvelut yrityksille tuotetaan tiiviissä yhteistyössä Team Finland Varsinais-Suomen toimesta. Team Finland Varsinais-Suomi-verkostossa toimii tällä hetkellä 15 organisaatiota. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

Yrittäjyyspotentiaalia vahvistetaan monin eri tavoin. Yksi tulevaisuudelle pohjaa luova keino on Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian toteuttaminen. Strategian tueksi on laadittu tiivis kouluastekohtainen toimintaohjelma, joka konkretisoi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden sopeutusohjelmaan liittyvät säästöt koskevat kaikkia koulutustasoja kohdentuen niin rakenteisiin kuin opintojen järjestämiseen. Jatkuvat leikkaukset vaarantavat Suomen ainoan todellisen kilpailutekijän, osaamisen perustaa. Täysimääräinen yliopistoindeksi tulee palauttaa ja varmistaa uuden yliopistojen rahoitusmallin aito toteuttaminen poistamalla erillisrahat. Koko koulutussektori on lähes jatkuvan muutoksen tilassa rakenteellisten uudistusten vuoksi. Hallituksen rakennepoliittiset sopeutustoimet heijastuvat vahvasti myös ammatilliseen opetukseen. Osana valtiontalouden sopeuttamisohjelmaa II asteen järjestäjäverkkoa (ml. lukiot) uudistetaan 1.1.2017 mennessä, jolloin järjestämisluvat uudistetaan. Samalla valtionosuuksia karsitaan merkittävästi. Tämä johtanee myös Varsinais-Suomessa rakenteellisiin muutoksiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä koskevien kriteerien määrittelyssä tulee ottaa huomioon järjestäjien suorituskyky ja tuloksellisuus. Aluetietopalvelu on lounaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu tiedon tuottamiseen, jalostamiseen ja hakemiseen. Aluetietopalvelu antaa kodin alueen verkostoille ja tiedolle sekä markkinoi alueen osaamista. Kaikkien verkostojen tuottama tieto tallennetaan Aluetietopalvelun tietopankkiin, ja kaikki tieto on käytettävissä sen kautta avoimesti. Osana aluetietopalvelua toteutetaan maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen. Maakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin tavoitteena on yhteinen näkemys sekä eri aikavälien (lyhyt, keskipitkä ja pitkä) osaamis- ja koulutustarpeista että laajemmista kehitysnäkymistä. Ennakointi tarjoaa tietoa vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja koulutussuunnitteluun. 3.2.3 SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia. Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena jatkuu. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi jatkaa toimintaansa virallisena osana EU:n Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston (CBSS) kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään. Maakunnassa on menossa Varsinais-Suomen liikennestrategian sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Maakunnallinen liikennestrategia sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhteisessä suunnitteluprosessissa valtakunnallisen ns. uuden liikennepolitiikan suuntaviivat sekä kestävän liikkumisen näkökohdat huomioiden. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) kehittäminen on määritelty kansallisella tasolla Suomessa yhdeksi keskeisistä painopistealueista. Tavoitteena on kehittää kasvuvyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta. Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevässä TEN-T suuntaviivapäätöksessä Varsinais-Suomi on osa Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävää. Ydinverkkokäytävään kuuluu Varsinais-Suomes- 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

sa E18 -tie (vt 1 ja Turun kehätie), Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä sekä Turun ja Helsingin välinen ratayhteys. Pohjoinen kasvuvyöhyke sisältyy luontevasti ydinverkkokäytävään. Osana tätä on tavoitteena saada TEN-T -suunnittelurahoitusta Tunnin juna -hankkeelle, jolla tarkoitetaan Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo-Lohja-Salo sekä kaksoisraiteistamalla Turku-Salo rataosuus. Turun kehätien kehittämiseen ml. suunnittelu haetaan myös TEN-T -rahoitusta. Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus on aloitettu. Valtio on myöntänyt ensimmäisen vaiheen toteutukseen 90 miljoonaa euroa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä vaatii alkuperäisen suunnitelman mukaisen 210 milj. euron investoinnin. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Varsinais-Suomen liikenteen turvallisuutta parantaviin kehittämishankkeisiin kuuluu kasitien lisäksi mm. Turku Tampere yhteysvälin (VT 9) ja E18 Turun kehätien parantaminen. Saaristoliikenteen ydinkohta on riittävän palvelutason turvaaminen. Tämä tulee huomioida myös valtion talousarvioesityksissä. Pidemmällä aikavälillä saaristoliikennettä tulee uudistaa, jotta lauttaliikenteen tehokkaampia hankinta- ja kilpailutusmalleja sekä yhteysalusliikenteen uusia joustavampia järjestämismalleja voidaan ennakkoluulottomasti arvioida. Maakunnan matkailuohjelma 2013-2020 jakaa maakunnan erityyppisiin kehittämisvyöhykkeisiin korostaen mm. saaristoa. Yhdeksi uudeksi vetovoimakohteeksi kaavaillaan Örön saarta, jota kehitetään alueelle laaditun luontomatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti. Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä nykyaikainen viestintä ja markkinointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tulee kehittää myyntiosaamista etenkin potentiaalisilla vientialoilla. 3.2.4 RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue. Tuore Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 auttaa valitsemaan sellaisia tuotannon, liikkumisen ja kulutuksen muotoja ja ottamaan käyttöön sellaisia toimintatapoja ja teknologioita, jotka ovat pitkällä tähtäimellä järkeviä. Ohjelmaa toteutetaan mm. haastekampanjan avulla. Maakunnan keskeiset julkiset toimijat yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa ovat tehneet esityksen Lounais-Suomen nimeämisestä valtakunnallisen cleantech-strategian mukaiseksi pilottialueeksi. Cleantechin osalta vain Varsinais-Suomessa on esimerkiksi vielä kansainvälisen kokoluokan jätehuollon perusratkaisu tekemättä. Kaikilla muilla alueilla päätökset on jo tehty eikä niille tulla rakentamaan suomalaisen cleantech-osaamisen keihäänkärkilaitoksia. Siksi Varsinais-Suomi on paras mahdollinen kansallinen cleantechin pilottialue. Tavoitteena on saada Lounais-Suomen asema kansallisena cleantechin pilottialueena seuraavaan hallitusohjelmaan. Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen hankintarenkaan kilpailutus vuosien 2015-2017 osalta on ratkennut ja alueen kuntavastuulla olevat sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan poltettavaksi tämän hankinta-ajan aikana neljään erilliseen jätevoimalaan maakunnan ulkopuolelle. Varsinais-Suomen alueen osalta on YVA-prosessissa tullut esille jätteen energiahyötykäyttöön rakennettavien laitosten mahdollisina sijainteina Turun Topinojan ja Raision Palovuoren alue sekä Salon alue. Hankintakilpailun tulokset vuodesta 2018 eteenpäin on tarkoitus saada selville vuoden 2014 loppuun mennessä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

Luonnonvara- ja resurssiviisaustoiminnassa Varsinais-Suomi on vahvasti mukana RESUhankkeessa (Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi) sekä UUMA 2 (uusiomaarakentamisen kehitysohjelma) työssä. RESU-hankkeessa on haastateltu maa-ainesalan yrityksiä ja kuntien kaavoitus- ja maanrakennustoiminnan asiantuntijoita uusien toimintatapojen edistämiseksi sekä pilottialueiden löytämiseksi. Varsinais-Suomessa toteuttamista odottavat useat tarpeelliset siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeet. Valtion panokseen nähden hankkeiden vaikuttavuus on ollut hyvä alueiden toimeliaisuuteen, yhteistyöhön, elinkeinotoimintaan, vesihuollon varmuuteen sekä ympäristöön ja vesien suojeluun. Kuitenkin valtionvarainministeriön budjettiesityksestä vuodelle 2015 on poistettu kaikki valtion rahat vesihuoltoinvestointeihin. Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa. Miettimällä uudella tavalla julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia. Meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan koko peruspalvelukenttään ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Kunnat ovat monelta osin olleet odottavalla kannalla ja niiden kehitystyö on ollut melko vähäistä tämän vuoksi. Kuluvan vuoden maaliskuussa puolueiden puheenjohtajat pääsivät sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Ehdotuksen mukaan sote-alueet perustuvat nykyisiin viiteen erityisvastuualueeseen. Niihin yhdistetään sekä perus- että erikoisterveydenhuolto ja lisäksi vaativaa sosiaalitointa. 3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA Turun kaupunkiseudun kasvusopimusta valmisteltiin laajan kumppaniverkoston voimin keväästä 2013 lähtien. Valmisteluun osallistuivat Turun kaupungin ohella Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Valtio teki joulukuussa 2013 kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksella edistetään seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä 2. Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku osaamisen ja luovuuden vahva liitto 3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla uuden kasvun lähteet Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa 2013 viisi kansallista teemaa (Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Tulevaisuuden terveys, Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja Kyberturvallisuus). Turun kaupunki on mukana kumppanina Oulun kaupungin vetämässä Tulevaisuuden terveys sekä Tampereen kaupungin vetämässä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutukset ovat lähteneet käyntiin laajalla rintamalla. Liitteenä 3 on tiivistelmä kasvusopimuksen ja INKA ohjelman toteutuksesta. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2. VAIHE Valtatie 8 Turku Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi. Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita. VT 8 välillä Turku -Vaasa on Liikenneviraston Elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa 2013 osoittautunut heikoimmin toimivaksi yhteysväliksi kaikista Suomen pääyhteysväleistä. Peräti 23 % vastanneista oli erittäin tyytymätön ja yli 50 % erittäin tyytymätön tai tyytymätön yhteisvälin toimivuuteen. Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Ensi vaiheen määrärahoja myönnetään liian pienissä erissä, jotta hanke voitaisiin kokonaisuutena toteuttaa kustannustehokkaasti. Myönnetyt valtion määrärahat, 90 miljoonaa euroa, tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä. Yhteysvälihankkeessa Raisio Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta. Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M. Loppuosan hankekokonaisuudesta (n. 110 M ), eli yhteysvälihankkeen 2. vaiheen uudelleenarviointi tehdään suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä 2014. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Hankkeen organisointi Yhteysvälihankkeessa parannetaan valtatieverkkoa. Valtateiden kehittäminen on lähtökohtaisesti valtion vastuulla. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, maakunnan liitot (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä alueen kunnat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma Suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli alun perin 210 M. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena esitettiin kuitenkin 1. vaiheeksi 102,5 miljoonan euron hanketta, josta valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta määrärahoista vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M. Hanke aloitettiin tammikuussa 2014 ennen Maskun vesiluvan raukeamista. Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Näihin kuu- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

luu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella. Hankkeen kustannustehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on ensimmäisen vaiheen toteutuksen loppuunsaattamista aikaistettava nyt suunnitellusta vuodesta 2018. Yhteysvälihankkeen 2. vaihe on oltava mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Kustannusarvio Turku Pori-yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on vuoden 2014 tietojen perusteella 92,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille. ALUEELLINEN RESURSSITEHOKKUUS KOHTI KIERTOTALOUTTA Lounais-Suomen alue on valittu alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IP-hankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M 6-8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE. Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/porin kaupunki; Peittoon kierrätyspuisto/prizztech; Ruokajätteet/MTT; Kierrätyspuiston ja maa-aineskierrätystoiminnan kehittäminen/turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalienkäsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että Keski- Suomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin, kuten alkuun oli puhe. Mahdolliseksi uudeksi demoksi on noussut Valonian toiminnan kehittäminen sekä vastaavan konseptin jalkauttaminen Satakuntaan. Myös kemianalan tutkimuksen ja pilotoinnin kehittäminen voi nousta yhdeksi demoksi. Mahdollisuus saada useita demoja Lounais-Suomeen ja enemmän kuin muille ydinalueille johtuu siitä, että alueemme demoilla on jo nyt vahva omarahoitus saatavilla hankkeisiin. Alustavasti oli päätetty, että alueellista toimintaa tulee vetämään ELY-keskus, koska heillä on jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ELY ei ole saamassa ministeriöiltä riittävää omarahoitusta, ja näin ollen Syken vahvan toiveen mukaisesti tulisi tämä ydinalueen koordinointi liittoihin. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana. Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle 10.10.2014. 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. OSAAMIS- JA INNOVAATIOVERKOSTOT (TEM, EAKR) Toimenpidekokonaisuus: Osaamis- ja innovaatioverkostot TYÖLLISYYS (TEM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Toimenpidekokonaisuus: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa Toimenpidekokonaisuus: Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä OSAAMINEN (OKM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Osuvaa osaamista Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa Toimenpidekokonaisuus: Osallistamalla osaamista Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus: Luovaa osaamista OSALLISUUS (STM, ESR) Toimenpidekokonaisuus: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu Toimenpidekokonaisuus: Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen Varsinais-Suomessa osallistutaan Euroopan aluekehitysrahaston Osaamis- ja innovaatioverkosto -teemaan. Euroopan sosiaalirahaston puolella painotetaan nuorisotakuun toteuttamista läpi linjan. Lisäksi tärkeinä nähdään teemat Kotona Suomessa, Osuvaa osaamista sekä Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Nämä ensisijaiset painotukset eivät poissulkevia, vaan myös muihin teemoihin voidaan tarpeen vaatiessa mennä mukaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

6. RAHOITUSSUUNNITELMA Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä. Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin (ei investointeihin) pääpainona juuri kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten hankkeet ohjataan jatkossakin pääsääntöisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uudenlaisten toimintatapojen- ja konseptien suunnittelua ja käynnistämistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen. Edelleen tuetaan pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman välitöntä ja konkreettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähähiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELYkeskuksen myöntämän rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia EAKR -rahoituksesta. Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen. ESR -osio jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais- Suomessa tavoitteena on kaikessa ESR -hanketoiminnassa lähteä maakuntastrategian mukaisista alueen tavoitteista. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka tekee hankepäätökset toteutettavista hankkeista. ESR -ohjelman varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan ESR -ohjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja toimet. Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä. Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. ESR -rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen, jossa tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva, paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA -strategia. Maaseutuohjelma 2014 2020 Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 käynnistyy vuoden 2015 puolella. Alkavalla ohjelmakaudella otetaan samalla käyttöön kokonaan uudistettu tietojärjestelmä sekä sähköinen tukihaku. Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014 2020 tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu: 1. MAA- JA PUUTARHATALOUS 2. ELINTARVIKEJALOSTUS 3. METSÄKETJU / PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄ- RISTÖPALVELUT 4. MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS 5. KESTÄVIEN RAKENTEIDEN MAASEUTU Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren tilan kohentaminen). Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa maaseudun kehittämistyössään pitkälti jo ohjelmakaudella 2007 2013 valittua linjaa ja tulee suuntaamaan kauden 2014 2020 käytettävissä olevista, 47,5 M :n ohjelmavaroista noin 2/3 maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa ovat vahvasti esillä uuden kauden toimissa. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään suosittujen lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Uudet toimintaryhmät vahvistettaneen vielä vuoden 2014 lopulla. Oletettavasti Varsinais-Suomen alueella jatkavat aiemminkin toimineet viisi ryhmää. Kolme näistä viidestä Leader -ryhmästä toimii Varsinais- Suomen ELY -keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader -ryhmää toimii osittain Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry (osin Satakunnan puolella) ja Ykkösakseli ry (osin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

Uudenmaan puolella). Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille. Meri- ja kalatalousrahasto 2014-2020 Strategiset päämäärät MMM:n hallinnonalalla viedään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon (EMKR) ja ne ovat seuraavat: 1) Kilpailukyky, 2) Uudistuminen, 3) Kestävyys ja 4) Tehokas hallinto. Sisällöllisesti EMKR:n jakauma menee neljälle temaattiselle tavoitteelle seuraavasti: 1) 3. teema kilpailukyvyn parantaminen 28 M 2) 4. vähähiilinen talous 1 M 3) 6. luonnonvarojen käytön tehokkuus 38 M 4) 8. työpaikat ja työvoiman liikkuvuus 5 M Tekninen tuki 2 M Kansallisen vastinrahoituksen osalta on EMKR:n toimeenpano-ohjelmassa (luonnos) toistaiseksi päädytty osoittamaan varoja seuraaviin investointi- ja muihin toimintalinjoihin: 1) Kalatalouden kehittäminen 51,00 M EU-osuus 36,00 M 2) YKP:n valvonta (muut menot) 1,67 M EU 15,00 M 3) YKP valvonta (alushankinnat) 0,25 M EU 0,69 M 4) Tiedonkeruu 3,75 M EU 14,33 M 5) Meripolitiikka 6,33 M EU 4,45 M 6) Varastointituki 0,00 M EU 0,53 M Yhteensä 63,00 M EU 71,00 M Työryhmän työ edelleen kesken, joten yllämainitut summat ovat epäviralliset. Käytännössä kehittämisotsikon alla rahoitusta ohjataan investointitukiin, lähinnä kalastuksen, vesiviljelyn ja jalostuksen investointeihin. Kehittämishankkeissa pääpaino tulee olemaan kalasatamissa, menekinedistämisessä, koulutuksessa, yhteistyössä ja ympäristökunnostuksissa. Ns. Kala-Leaderi eli alueellista kalatalousryhmätoimintaa jatketaan. Hallinto laatii vesiviljely-, kalastus- ja ympäristöohjelmat, joiden toimeenpanoon sitten osoitetaan varoja. Central Baltic 2014 2020 -ohjelma Central Baltic 2014 2020 -ohjelma käynnistyy vuoden 2014 aikana. Ohjelman ensimmäinen haku järjestetään niin, että haku sulkeutuu vuoden 2015 keväällä ja hankkeet voivat aloittaa syksyllä 2015. Ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena. Pk-yrityksiä tukeva prioriteetti mahdollistaa sekä uusien pk-yritysten käynnistämisen tukemisen että olemassa olevien yritysten yhteistyön lisäämisen viennin lisäämiseksi. Ympäristö-prioriteettin alle mahtuvat niin luonto- ja kulttuurikohteiden kehittäminen kestäviksi turismikohteiksi, yhteistyö rannikko- tai kaupunkialueiden suunnittelussa kuin ravinteiden ja haitallisten aineiden pääsyn vähentäminen Itämereen. Liikenneyhteyksiä pyritään parantamaan kehittä- 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

mällä liikennekäytäviä ja työskentelemällä liikenteen solmukohtien parissa sekä parantamalla pienvenesatamien toimintaedellytyksiä. Viimeinen prioriteetti tukee ammatillisen koulutuksen kehittämistä alueen työmarkkinoita paremmin palvelevaksi. Tämän prioriteetin alla on myös mahdollista toteuttaa paikallisten toimijoiden välisiä hankkeita, joilla ratkotaan sosiaalisia ongelmia. Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Ohjelmasta tuetaan sekä tavallisia hankkeita että myös niin sanottuja pienhankkeita. Pienhankkeiden kesto on rajattu kahteen vuoteen ja EAKR-rahoitusosuus 200.000 euroon. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitetaulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2015 ja 2016 11.9.2014 LIITE 1 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA Vuosi: 2015 Maakunta: Varsinais Suomi Osio: ELSA Toimintalinja / temaattiset tavoitteet RR ELY RR ELY Maakunnan liitto Maakunnan liitto Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdentamattomat Kansalaistoim Kestävä kaup. Kohdenta Kansalaistoim Kohdenta Kohdenta Yritystuet Tuki 2 EURA 2014 kehittäinen kehitäminen maton yhteensä kehittäminen maton yhteensä maton yhteensä yhteensä TL 1 Pk yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 0,978 0 0 0 0,978 0 0 0 0 0 0 0 0,978 0 EAKR 0,489 0 0 0 0,489 0 0 0 2 0 0 0 2,489 0 Valtio 0,489 0 0 0 0,489 0 0 0 0 0 0 0 0,489 0 Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TL 2 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0 0 0 0 0 1,060 0 0 1,060 0 0 0 1,060 0 EAKR 0 0 0 0 0 0,530 0 0 0,530 0 0 0 0,530 0 Valtio 0 0 0 0 0 0,275 0 0 0,275 0 0 0 0,275 0 Kunta 0 0 0 0 0 0,255 0 0 0,255 0 0 0 0,255 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,368 0 0,136 0 1,368 1,368 0 ESR 0,684 0 0,068 0 0,684 0,684 0 Valtio 0,513 0 0,051 0 0,513 0,513 0 TL 4 TL 5 Kunta 0,137 0 0,017 0 0,137 0,137 0 Muu julkinen 0,034 0 0 0 0,034 0,034 0 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 0,820 0 0,082 0 0,820 0,820 0 ESR 0,410 0 0,041 0 0,410 0,410 0 Valtio 0,308 0 0,031 0 0,308 0,308 0 Kunta 0,082 0 0,010 0 0,082 0,082 0 Muu julkinen 0,020 0 0 0 0,020 0,020 0 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 0,548 0,058 0 0,548 0,548 0 ESR 0,274 0,028 0 0,274 0,274 0 Valtio 0,205 0,022 0 0,205 0,205 0 Kunta 0,055 0,008 0 0,055 0,055 0 Muu julkinen 0,014 0 0 0,014 0,014 0 Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0 ESR 0 0 0 0 Valtio 0 0 0 0 Kunta 0 0 0 0 Muu julkinen 0 0 0 0 KAIKKI YHTEENSÄ 0,978 2,736 0,058 0,218 0 3,714 1,060 0 0 1,060 0 0 0 4,774 0 EU 0,489 1,368 0,028 0,109 0 1,857 0,530 0 0 0,530 0 0 0 2,387 0 Valtio 0,489 1,026 0,022 0,082 0 1,515 0,275 0 0 0,275 0 0 0 1,790 0 Kunta 0 0,274 0,008 0,027 0 0,274 0,255 0 0 0,255 0 0 0 0,529 0 Muu julkinen 0 0,068 0 0 0 0,068 0 0 0 0 0 0 0 0,068 0 EAKR YHTEENSÄ 0,978 0 0 0 0,978 1,060 0 0 1,060 0 0 0 2,038 0 EU 0,489 0 0 0 0,489 0,530 0 0 0,530 0 0 0 1,019 0 Valtio 0,489 0 0 0 0,489 0,275 0 0 0,275 0 0 0 0,764 0 Kunta 0 0 0 0 0 0,255 0 0 0,255 0 0 0 0,255 0 Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ESR YHTEENSÄ 2,736 0,058 0,218 0 2,736 2,736 0 EU 1,368 0,028 0,109 0 1,368 1,368 0 Valtio 1,026 0,022 0,082 0 1,026 1,026 0 Kunta 0,274 0,008 0,027 0 0,274 0,274 0 Muu julkinen 0,068 0 0 0 0,068 0,068 0