Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut



Samankaltaiset tiedostot
Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria

Kuinka pidämme vasikat terveinä?

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Etälantala MTY Veljekset Herrala Isokankaantie Vimpeli

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2

Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin

Siilotilasäiliöt ja maitohuoneratkaisut


Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

ESITIEDOT: VASIKKAKASVATTAMOT

Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

Vasikan kasvatusolosuhteet

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio

Tautisuojaus ja hygieniaohjeet

Parhaat käytännöt välikasvattamossa

Kuivitus Sakari Alasuutari, TTS Vantaa,

Eläinten hyvinvointikorvaus (EHK) Naudat, siat, lampaat, vuohet ja siipikarja

Eläinten hyvinvointikorvaus

ELÄINTEN HYVINVOINTI LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarttuvista taudeista

Mukava olo. Lypsykarjan vasikkatilat

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto emolehmätiloilla

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Vasikoille omat tilat Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

Broilerien kasvatus optimaalisissa olosuhteissa. Elina Santavuori HK Agri Oy

TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN

Lihanautojen tuotanto-olosuhteet ja ympäristövaikutukset

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Eläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa

Tarttuvat eläintaudit

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Vinopohjakasvattamo, 240 pihviteurasta

KOTIELÄIN Valvonnan näkökulma ja sudenkuopat. Uudenmaan Ely

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

ARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

Eläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Lihanautojen loppukasvatus 4x 184 (208) paikkaa 59200

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Vasikkaripulit ja näytteenotto

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

Pysytään terveinä! Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto lihanautakasvattamoissa

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Vasikoiden hengitystietulehdus

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Lihantuotanto SIANLIHA

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS 2016 SIKA. Sanna Lempiäinen V-S ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Eläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa

Tampere Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Reippaana raittiissa ilmassa. Ilmanvaihto eläintiloissa

Miljoona litraa yksillä harteilla

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Pikkuvasikoiden iglukasvatus

Transkriptio:

Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot

Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen kg m 2 /eläin m 2 / 100kg m 2 /eläin m 2 / 100kg alle 150 1,5 1,00 1,5 1,00 Eläinsuojelulain vaatimus 150-200 1,7 0,85 1,7 0,85 Eläinsuojelulain vaatimus 200-300 1,8 0,60 2,5 0,83 Eläinsuojelulain vaatimus 300-400 2,0 0,50 3,0 0,75 Eläinsuojelulain suositus 400-500 2,3 0,46 3,5 0,70 Eläinsuojelulain suositus 500-600 2,5 0,42 4,0 0,67 Eläinsuojelulain suositus 600-700 2,7 0,39 4,5 0,64 Laajennetu suositus yli 700 3,0 0,35 5,0 0,59 Laajennettu suositus

Tilantarve (lämmin kasvattamo) Käytännössä välikasvatetulle (160-200 kg) vasikalle esim. kolmen kokoisia karsinoita Pienimmät 2,0 m 2 / eläin Seuraavat 2,5 m 2 / eläin Lopussa 3,0 m 2 / eläin

Tilantarve (kylmäkasvattamo) Kokokuivikkeella: Mitä enemmän tilaa, sitä helpommin kuivike pysyy kuivana Vinokuivikkeella: Pienet eläimet tiheämpään kuin suuret, jotta kuivikkeet tulevat alas vinolta alueelta Käytännössä esim. kolmen kokoisia karsinoita Pienimmät 3,0 m 2 / eläin Seuraavat 4,0 m 2 / eläin Lopussa 5,0 m 2 / eläin

Karsinaratkaisut lämminkasvatuksessa Palkkipohja Jos toimii hyvin Eläintiheyden ollessa optimaalinen eläimet pysyvät itsestään puhtaina Jos toimii huonosti märkänä liukas makuualustana voi olla vetoinen Huonokuntoiset palkit altistavat häntäpolkemille ja sorkkavaurioille Raskailla sonneilla loppukasvatuksessa altistaa jalkasairauksille

Ikä Suositukset palkki- ja rakoleveydeksi Palkin leveys, mm < 6 kk 70 30 Raon leveys, mm 6-12 kk 90 35 12-18 kk 100 35 18-22 kk 110 35

Karsinaratkaisut lämminpihatossa Osaritilä-ratkaisussa ritilä ruokintapöydän edessä Makuualue Vinobetonipohjainen, kaltevuus max 8 % tai Makuuritiläpalkki Kuivitus ei välttämätön Karsinan syvyyssuositus 6 m Makuualue rauhottuu makaamiselle häntäpolkemien riski

Hiehoille tehty osaritiläpohja

Kylmäkasvatuksen edellytykset Säänsuojan on oltava vedoton Oltava mahdollisuus oven sulkemiseen pressulla/muovikaistaleella kylmimmillä ilmoilla Kattoon ei saa muodostua kondenssivettä Makuualustan oltava kuiva, makuualusta ei saa jäätyä Eläimet totutettava kylmään vähitellen Talvikarvan kasvaminen vie noin kuukauden

Kylmäkasvatuksen edellytykset Mahdollisuus sairaseristykseen lämpimiin tiloihin Juomakupit, joissa vesi ei jäädy

Karsinaratkaisut kylmäpihatossa Kestokuivikepohja koko karsinan alueella Vaatii paljon kuiviketta (olki, turve), 5-15 kg/eläin/pv Vaatii paljon alaa/eläin: 3-4 m 2 /loppukasvatettava sonni Sorkat eivät kulu Makuualue tyhjennetään 2-4 kertaa vuodessa Pohja perustettava lämpimään vuodenaikaan Kuivikeolki levitettävä tasaisesti karsinaan, jotta lannan ja kuivikkeen suhde oikea

Osakuivikepohja tavallisin kylmäkasvattamoratkaisu Sopii nuorille < 250 kiloisille naudoille, jotka aktiivisia liikkumaan vie lantaa kohti lantakäytävää Vinokuivikepohjassa kaltevuus 6-10 % Makuualueen lantakäytävän puoleisessa päässä 2 % suurempi Pienempi kuivikemenekki, 5-6 kg/eläin/pv Pienempi pinta-ala/eläin Sorkat pääsevät kulumaan lantakäytävällä

Vinokuivikepohja kylmäkasvatuksessa Pakkasilla lannan kulku voi pysähtyä Neliö/lievä suorakaide karsinamuodoltaan paras Kuiviketta makuualueen takaosassa 30-50 cm, etuosassa n 10 cm Makuualueen ja lantakäytävän väliin porras (15-20 cm), joka edistää lannan kulkeutumista lantakäytävälle Poikittaiset rakenteet makuualueen ja lantakäytävän välissä voivat estää/hidastaa lannan kulkeutumista lantakäytävälle

Laakasiilosta Laakasiiloista nuorkarjaosastoksi Mahdollisuuksia rakentaa vajaakäyttöisiin tiloihin Ruokinnan järjestäminen helppoa Riittävästi sisäkorkeutta

Karsinatyypit toimivat oikein käyttettyinä Kiinteän alueen ja rakolattian suhde Eläintiheys Karsinan muoto Kuivitettava niin paljon, ettei liisteröidy

Ryhmittely Samaan karsinaan samalta tilalta tulleet eläimet Jos ryhmiä on pakko yhdistellä, tulisi se tehdä mahdollisimman myöhään, ei < 4,5 kk ikäisillä Saman karsinan eläinten ikäero ei yli 3 vk Osaston tyhjennys kerralla Edellisen erän huonosti kasvaneita ei saa siirtää seuraavan erän joukkoon

Loppukasvatuksessa ryhmällä suuri merkitys Iso tuleva ryhmä (30-40) voidaan puolittaa Järkevä ryhmäkoko 15-20 eläintä Pieni ryhmäkoko ja kiinteät betoniset väliaidat pitävät eläinkontaktit hallinnassa tautipaine

Loppukasvattamossa tiheä täyttöväli lisää kuolleisuutta Lähde: Kertatäyttöiset kasvattamot-hanke Täyttöväli ja kuolleisuus 6 5 Kuolleisuus % 4 3 2 1 0 Täyttö alle 3 kk välein Täyttö harvemmin

Tautien hallinta - liikenne osaston sisällä hallintaan Reittien piirtäminen pohjapiirrokseen auttaa hahmottamaan liikenteen osastossa Rehulle varastosta pöytään Hoitajille puhtaasta likaiseen päin Eläimille hoitokäytäviä pitkin Raadoille suoraan karsinasta ulos Lannalle ei risteymiä rehureitin kanssa rehureitillä vähiten muuta liikettä Eläinten siirtoja ruokintapöydän yli tulee välttää

Eläinkuljetus Tautien hallinta rakenneratkaisuissa Suora lastaus karsinasta teurasautoon Optimi: kuljettaja ei sisälle kasvattamoon Köydet, rukkaset tilalta Vierailijoille talon varusteet tai kertakäyttöhaalarit ja saapassuojat Koskee myös tilalla käyviä ammattilaisia: lomittajat, putkimiehet, sähkömiehet, sorkkahoitaja, yms Tautisulku

Hoitaja Tautien hallinta rakenneratkaisuissa Optimi: eri osastoilla eri hoitaja tai hoitojärjestys 1. Juottovasikat 2. Vierotetut 3. Loppukasvatettavat Eri osastoilla eri haalarit, saappaat ja työvälineet Saappaiden pesupisteet likaisen ja puhtaan alueen välillä (lantakäytävä/ruokintapöytä) Käsienpesumahdollisuus Lämmintä vettä ja puhdas pyyhe

Tuhoeläintorjunta Tautien hallinta rakenneratkaisuissa Jos rottia/hiiriä ei näy, määrä on kohtuudessa Jos rottia/hiiriä näkyy yksittäisiä, aika tehostaa torjuntatoimia Rottatorjunta syksyisin vuosittain ja aina tarvittaessa Kärpästorjunta maaliskuulla ja aina tarvittaessa

Sairaan eläimen käsittely Eristäminen tärkeää loppukasvatuksessa eläinsuojelullisesti! Ryhmä sortaa heikompaa Jos ei eristysmahdollisuutta teurastus / lopetus Eristettyjen sonnien palauttaminen laumaan voi aiheuttaa tappeluja Tutkittava eläin on saatava kiinni Käsittelyhäkit tai -kujanteet

Sairasosasto Suurissa yksiköissä suositeltavaa olla erillinen sairasosasto, johon etenkin tarttuvia tauteja sairastavat eläimet voidaan eristää Ei kontaktia muihin eläimiin Erillinen ilmastointi ja lannanpoisto Hoitajalla erilliset vaatteet ja saappaat Käsienpesumahdollisuus Hoidetaan terveiden eläinten jälkeen Hyvät olosuhteet, valaistus, ruokinta Eristystilan kapasiteetti esim. 20 % ryhmän koosta

Ruokintapöydän päähän kiinnitettävä siirrettävä portti V Väki- ja karkearehu Apu käsittelyssä ja lääkitsemisessä Houkutellaan eläin rehulla pöytään Käännettävällä portilla painetaan käsiteltävä eläin seinää vasten