Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI 2 2006 TamU:n kapteeni Mikko Kavén viihtyy Tampereella SUN SVOLI hedelmällisen yhteistyön tulos Ratinan stadionin henkilökunta on kentästään ylpeä
Näkökulmia peruskoulun liikuntakasvatukseen Liikuntatuntien sisältö Peruskoulun yläasteen tämänhetkinen liikuntatuntimäärä on 2 x 45 min/viikko. Voidaan rehellisesti sanoa, ettei tällaisella määrällä ole terveysvaikutuksia. Tuntien tarkoitusta onkin hyvä miettiä. Mitä 90 minuutin viikoittaisella ajalla tulisi tehdä? Tarjonnan monipuolisuus olisi ensisijaisen tärkeää yksittäisen lajin perinpohjaiseen opetteluun verrattuna. Näin oppilaille suotaisiin mahdollisuus kokeilla ja löytää itselleen mieluisa liikuntamuoto. Jos näin käy, voidaan liikunnanopettajan sanoa onnistuneen tehtävässään. Se ei ole pullamössösukupolven ruokkimista, jos tunneilla ei läpi talven hiihdetä kaurismäkeläisesti kehää pellolla navakassa pohjoistuulessa ja veren maku suussa opettajan huutaessa keskellä: viimeinen koululla saa nelosen!. Virikkeellisten ja innostavien lajikokeiluiden aikaansaaminen olisi tärkeää, jotta tulevat sukupolvet löytäisivät keinoja pysyä hyväkuntoisina myös työelämässä. Vielä merkityksellisempää kuin taidollisten valmiuksien opettaminen, varsinkin tällä viikkotuntimäärällä, on liikuntatuntien kasvatuksellinen puoli. Taitava opettaja voi saada erilaiset persoonat toimimaan yhdessä, opettaa kärsivällisyyttä, erilaisuuden sietämistä, häviämistä ja voittamista. Tässä vain muutama esimerkki. Kasvatuksellisuuden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Yläastelaiset väliinputoajina? Koulussa on pakollisten liikuntatuntien lisäksi mahdollista valita 2-6 viikkotuntia liikuntaa valinnaisena aineena. Ongelmana vain on se, että ne jotka liikuntaa eniten tarvitsevat, eivät useinkaan sitä lukujärjestykseensä valitse. Lisäksi näyttää siltä, että yläasteikäisten keskuudessa ei ole tällä hetkellä kovinkaan trendikästä olla hyvässä kunnossa. Voisiko yhtenä syynä olla se, ettei näille 12-15 vuotiaille markkinoida liikuntaa mediassa muodikkaana juttuna? Aikuisille tarjotaan tällä hetkellä median kautta liikuntaa, terveellisiä elämäntapoja ja uusia lajeja; on elämäntapamuutosohjelmia TV:ssä, dokumentteja, kuntokeskusten kampanjoita, artikkeleita aikakauslehdissä Lapsillekin on oma liikuntaseikkailunsa. Yläasteikäisille mainostetaan sen sijaan pelikonsoleita ja mopoja - näin karrikoidusti. Voidaankin kysyä, ovatko yläasteikäiset väliinputoajia liikuntamarkkinoinnissa? Ratkaisuja iltapäivätoimintaan Koulujen iltapäiväkerhotoiminta on puhuttanut viimeaikoina. Toiminta nähdään tärkeänä, mutta suurin kysymys on, mistä rahat? Koulujen päätehtävänä on antaa laadukasta perusopetusta ja opetuksen määrärahoja joudutaan vuosittain supistamaan. Todellisuus on se, ettei kunnilla tule olemaan perusopetuksen turvaamisen lisäksi rahaa järjestää kerhotoimintaa. Tämä on valitettavaa. Karsimalla ehkä säästetään rahaa nyt, mutta ei nähdä pitkän tähtäimen vaikutuksia; terveyden hoitaminen olisi varmasti kannattavampaa kuin sairauksien hoito tulevaisuudessa. Kimmo Sirainen on Varalan Urheiluopiston uusi rehtori. Aiemmin hän on toiminut Jämsänkosken yläasteen ja lukion rehtorina. Koulutukseltaan Sirainen on liikuntatieteiden maisteri pääaineenaan liikuntapedagogiikka Yksi ratkaisu voisi löytyä urheiluseuroista, joista löytyy ammattitaitoa liikunnallisten iltapäiväkerhojen vetämiseen. Koulu voisi tarjota seuroille tilat toimintaan, ja seura puolestaan saisi ohjattavakseen potentiaalista harrastajapohjaa. Lisäksi lasten ei tarvitse tällöin olla kotona itsekseen vaan vanhemmat voivat noutaa lapset harrastuksista suoraan työpäivän jälkeen. Tällaista toimintaa on jo kokeiltukin Tampereella ja kokemukset ovat olleet hyviä kokeilu on muuttunut jatkuvaksi toiminnaksi. Samankaltaisen mallin soisi leviävän Suomessa laajemmallekin. Hyvää ja aktiivista kesää kaikille Koululaisten kohta alkava pitkä kesäloma antaa mitä monipuolisimmat mahdollisuudet aktiivisen loman viettoon. Vain mielikuvitus asettaa rajat eri mahdollisuuksille liikkua ja harrastaa. Toivon jokaisen vanhemman tutustuvan seutukunnan liikuntapalveluiden tarjontaan ja sitä kautta ohjaamaan lapsia uusien ja mielenkiintoisten harrastusten pariin. Harrastaminen ja yhdessä tekeminen opettavat lapsille sosiaalisen käyttäytymisen vuorovaikutustaitoja juuri niitä samoja taitoja, joita tarvitaan kaikkialla elämässä. Niin, ja tietenkin sitä hyvää mieltä ja kuntoa vaikkapa sitten meillä Varalan Urheiluopistolla KIMMO SIRAINEN rehtori, Varalan Urheiluopisto www.varala.fi 2 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Pääkirjoitus 31.5.2006 Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT 2/2006 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntatoimi Suvantokatu 4 33100 TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p. 020 716 4831 Aurinkoa ja voimistelun iloa Toimitussihteeri Kari Vilkko p.040 760 2620 kari.vilkko@ideatampere.com Liikuntatoimen yhdyshenkilö Leila Lahti p. 020 716 4820 leila.lahti@tampere.fi Kesä tekee tuloaan ja samanaikaisesti Tampereen kaupungin liikuntatoimi valmistautuu Suomen isoimman liikuntatapahtuman järjestelyihin yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. SUN SVOLI 2006 suurtapahtuma tulee keräämään Tampereelle noin 15 000 voimistelun harrastajaa. Pääpaikkana on Tampereen stadion, jossa voimistellaan liikunnan ilosta. Saman viikonlopun aikana kilvoitellaan myös joukkuevoimistelun maailmanmestaruudesta Tampereen jäähallissa. Liikuntatoimi on toiminut viimeisten vuosien aikana kiinteässä yhteistyössä Suomen Voimisteluliiton kanssa. Aikaisempien kokemusten antamalla ammattitaidolla järjestelyt on etukäteen suunniteltu sillä tarkkuudella, että itse tapahtuma on helppo toteuttaa. Voimistelutapahtuma on merkittävä tapahtuma tamperelaisille urheiluseuroille, mutta kaupungissa tapahtuu koko ajan muutakin liikuntaa. Näkyvänä urheilulajina nousee esille jalkapallo. Tampereella kamppaillaan naisten jalkapallon MM-karsintaotteluja ja Tampere United on lunastamassa ennakkolupauksiaan. Tampere United on tällä hetkellä jalkapallon Veikkausliigan kärkisijoilla ja lupaan ainakin liikuntatoimen puolesta sen, että kenttäolosuhteet eivät tule olemaan menestyksen esteenä. Kevät alkoi muutaman viikon myöhässä. Oli mielestäni järkevää, että maltoimme odottaa oikeanlaisia kenttäolosuhteita, vaikka valtakunnallisestikin saimme kritiikkiä siitä, että Tampereella ei voitu pelata heti kauden alussa. Pääsääntöisesti kunnat ylläpitävät Suomessa urheiluolosuhteita, joten on ymmärrettävää, että esimerkiksi sääolosuhteet eivät voi olla määrääviä tekijöitä liikuntainvestoinneissa. Investointeja suunniteltaessa on huomioitava tasapuolisesti kaikkien liikuntalajien ja kuntalaisten tarpeet. Toivotan kaikille turnausten ja kilpailujen järjestäjille menestystä. Toivottavasti sääolosuhteet ovat suotuisat. Samalla toivotan tamperelaisille lämmintä kesää liikunnan, retkeilyn ja uinnin parissa. PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja, Tampereen kaupunki Taitto ja Layout Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) 222 33 22 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä 5.000 kpl ISSN 1795-987X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 11.8.2006. Lehti ilmestyy 31.8.2006. Kannen kuvassa: TamU:n kapteeni, maalivahti Mikko Kavén. KUVA: KARI VILKKO Lehti on luettavissa myös internetissä: www.tampere.fi/liikunta/ liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: leila.lahti@tampere.fi tai Tampereen kaupunki, liikuntatoimi Suvantokatu 4 33100 TAMPERE www.tampere.fi 3
Liikunnan ilo ja elämykset valloittavat kesäisen Tampereen 9. - 11.6. 2006 SUN SVOLI voimistelutapahtuma onnistuneen yhteistyön kukkanen Jopa 11.000 kisapassillista osallistujaa, päivittäisiä osallistujia ja kävijöitä yhteensä vähintään 15.000. Siinä lähtökohdat, kun SUN SVOLI voimistelutapahtuman suunnitelmat käynnistyivät vuonna 2004. Yli kaksi vuotta ja lukuisa määrä suunnittelupalavereja myöhemmin viimeinenkin palanen on kohdallaan. Kaikki on valmista, juhlat voivat alkaa. TEKSTI: KARI VILKKO Voimisteluseurojen kovasti toivoma suurtapahtuma SUN SVOLI täyttää kukkeimmillaan olevan Tampereen kesäkuussa. Valmistelutyö on ollut mittava mutta samalla menestyksellinen urakka niin järjestävälle organisaatiolle, yhteistyökumppaneille kuin liikuntapaikkojen olosuhteista vastaavalle Tampereen kaupungin liikuntatoimelle. - Vuosina 2002-2004 tutkimme mahdollisuuksia järjestää voimistelun valtakunnallisen suurtapahtuman Suomessa. Pitopaikaksi kartoitimme useitakin kaupunkeja. Vaaka kallistui Tampereeseen, sillä Tampereella näytti olevan juuri ne asiat kunnossa, joita me pidimme tärkeinä: upeat liikuntapaikat, hyvät puitteet myös oheisohjelmille sekä toimivat liikennejärjestelyt ja riittävästi majoituskapasiteettia. - Lisäksi Tampere on sopivan kokoinen paikka tapahtumalle, kaupunki tunnetaan erittäin liikuntamyönteisenä paikkana ja alueella toimii myös lukuisia seurojamme, SUN SVOLI 2006 projektin projektijohtaja Päivi Tamminen perustelee. Kaupunki tuntuu kovin liikuntamyönteiseltä Valintaprosessin jälkeen tapahtumalle nimitettiin järjestelytoimikunta, jolle määriteltiin vastuut. Järjestelyt ovat edenneet Suomen Voimisteluliitto SVOLI ry:n, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, paikallisten seurojen, vapaaehtoisten sekä Tampereen liikuntatoimen välisessä tiiviissä yhteistyössä. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Näin toteavat sekä SUN SVOLI:n projektijohtaja Päivi Tamminen että käyttöpäällikkö Matti Kaario Tampereen liikuntatoimesta. KUVA: KARI VILKKO 4 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Liikunnan ilo ja elämykset valloittavat kesäisen Tampereen 9. - 11.6. 2006. KUVA: SVOLI Projektijohtaja Päivi Tamminen on ollut itse kiinteässä yhteistyössä Tampereen kaupungin ja erityisesti Tampereen liikuntatoimen kanssa. Hänen mukaansa ne odotukset, jotka järjestävä organisaatio kaupungille asetti, ovat täyttyneet erinomaisesti. - Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Tampereen liikuntatoimen henkilöstö on ollut vahvasti mukana ja he ovat auttaneet meitä monella tapaa. Jos on ollut jotain kysyttävää, vastaus on saatu heti ja he ovat lähteneet viemään asioita ponnekkaasti eteenpäin. Kaupunki tuntuu kovin liikuntamyönteiseltä. Osaamista tapahtumien järjestelyissä riittää, Tamminen kiittelee. Lukuisia erilaisia SUN SVOLI -tapahtumia on kolmen päivän aikana mm. Tampereen stadionilla, Ratinanniemellä, Tampereen jäähallissa sekä MetroAuto Areenalla. Lisäksi esiintymislavoja ja tapahtumapaikkoja on ympäri kaupunkia, mm. Keskustorilla. Tamminen uskoo, että SUN SVOLI näkyy vahvasti Tampereen katukuvassa. - Toivomme, että kaupunkilaisetkin löytävät tapahtuman, tulevat katsomaan sekä itsekin löytävät lukuisissa avoimissa tilaisuuksissamme liikunnan iloa ja elämyksiä. Suurtapahtumia myös tulevina vuosina SUN SVOLI järjestelytoimikunnassa istunut käyttöpäällikkö Matti Kaario Tampereen liikuntatoimesta allekirjoittaa näkemykset hyvin sujuneesta yhteistyöstä. - Yhteistyö on projektinjohdon, mm. Päivin, kanssa sujunut varsin hyvin. Karkea, hyväksi koettu jako tässäkin arvokilpailussa on ollut se, että kaupunki huolehtii suoritus- ja tapahtumapaikoista ja järjestävä organisaatio toiminnan sisällöstä ja infrasta. Lisäksi kokemuksemme ja paikallistuntemuksemme ovat olleet heidän käytössään myös muissa asioissa. Kokouksissa olemme voineet ratkaista ongelman kuin ongelman saman tien, Kaario sanoo. Kaarion mukaan SUN SVOLI on mittasuhteiltaan suurin Tampereella järjestettävä tapahtuma pitkään aikaan. Lisää suurtapahtumia on kosolti luvassa jo lähitulevaisuudessa. - Ensi vuonna partiolaisten valtakunnallinen juhla tuo Tampereelle 20 000 osallistujaa. Vuonna 2008 karjalaisten valtakunnallinen juhla kokoaa saman verran väkeä. Jukolan viesti, Kalevan kisat ja painin EM järjestetään niin ikään vuonna 2008. Vuoden 2009 ohjelmassa ovat TUL:n liittojuhla ja Euroopan nuorten olympiapäivät. 5
KUVA: TAMU Mikko Kavén - nappulakoulun vilttiketjusta A-maajoukkueen lukoksi Jalkapallokesä 2006 on käynnistynyt tamperelaisittain iloisissa tunnelmissa. Heti keväästä lähtien Tampere Unitedia on povattu suurimmaksi mestarisuosikiksi. Liikuntasanomat jututti joukkueen kapteenia Mikko Kavénia, joka on vuodesta 2001 lähtien pelannut täydet minuutit jokaisessa pääsarjan ottelussa. Kavénin upeat torjunnat ovat tuoneet hänelle paikan myös A- maajoukkuerinkiin. TEKSTI: PETRI VILKKO Mistä olet alun perin kotoisin ja kuinka päädyit Tampereelle? Olen lähtöjään lahtelainen. FC Kuusysi oli seura, kun aloitin nämä futishommat. FC Kuusysissä pelasin vuoden 96. Sieltä lähdin HJK:n riveihin ja edelleen Skottien kautta Norjaan. Vuoden 2000 lopulla sain puhelun Tampereelta seurasta nimeltä Tampere United. He halusivat minut riveihinsä, eikä minulla ollut mitään sitä vastaan. Pari vuotta oli mennyt taistellessa loukkaantumisten kanssa, joten pelaamiseen oli kova nälkä ja sopimus syntyi. Eka työtehtävä TamU: ssa oli testit heti uudenvuoden jälkeen 2001. Kuinka urasi jalkapalloilijana alkoi? Aloitin urani hyökkääjänä. Olin mielestäni oiva target-sentteri, vaan eipä ollut nappulakouluvalmentaja samaa mieltä, enkä päässyt kertaakaan kentälle nappulakoulujen lopputurnauksessa. Vai oliko se sittenkin niin hyvä valmentaja, että näki minussa jo veskarin ja huilautti minua tulevia matseja varten. Hyvä niin! Kuinka Sinusta tuli maalivahti, olitko hyvä torjuja jo junnuna? Isoveljeni Pekka tarvitsi sparraajaa takapihalla. Isä oli hitsannut meille maalin, johon veli treenasi potkuaan. Minut pistettiin tykin ruuaksi maaliin ja siitä ne maalivahdin hommat sai alkunsa. Idea oli, että jos sain tarpeeksi monta palloa kiinni kymmenestä vedosta, tienasin jätskin. Vähitellen koppien määrä kasvoi ja isoveli oli mulle useampia jäätelöitä pystyssä. Eikä ole vieläkään maksanut niitä! En tajunnut silloin asettaa velalle korkoa. Nyt 24 vuoden jälkeen saisi jo ajaa Valion auto pihaan. Veli ei ollut huono potkimaan! Millaista oppia sait maalivahdin hommiin urasi alussa? Vuonna 83 isäni vei minut Kuusysin talvinappulakouluun maalivahtina. Pääsin aika pian Kuusysin ikäkausijoukkueeseen ja huippuvalmennukseen. Sain oppeja mm. Ismo Korhoselta (silloinen Kuusysin maalivahti) ja jo legendaariselta mv-valmentajalta Risto 6 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Parkkoselta (FC Lahden mv-valmentaja). Olin onnekas valmennuksen suhteen, sain jo junnuna sellaista oppia, jota toiset eivät saa edes liigatasolla nykyään. Harrastitko nuorempana muitakin urheilulajeja kuin jalkapalloa? 15-vuotiaaksi asti kesät meni futikseen ja talvet lätkään. Silloin tällöin kävin koristakin pelaamassa. Isä oli kiekkoporukan huoltaja ja futisjoukkueen joukkueenjohtaja, minä siinä mukana reissasin pelailemassa. Kiekko jäi pois, kun sain ensimmäisen kutsun maajoukkueleirille. Molemmille lajeille ei aika riittänyt enää. Maalivahtien työ on melkoista akrobatiaa, miten sitä puolta treenaat? Maalivahdin työ perustuu kahteen asiaan: 1. Ole aina liian hidas, jotta et ehdi pois pallon tieltä ja 2. väärään suuntaan väistäminen on iso apu. Sirkustaiteilijoita olen aina ihaillut. Kyllä kai sitä täytyy hieman akrobaattisuutta olla jos parista metristä putoaa kyljelleen ja on valmis tekemään saman useimminkin. Ero veskarilla ja akrobaatilla on se, että veskarilla on verkko takana ja akrobaatilla alapuolella. En ole treenannut erityisesti akrobatiaa. Entä miten kehität reaktiokykyäsi, jonka avulla torjut tuon tuostakin nk. varmoja maaleja? Sitä on hiukan vaikea treenata. Mielestäni se on aika pitkälle luontaista reaktionopeutta ja kokemuksen tuomaan silmää torjua ns. varmoja maaleja. Maalivahti mitataan kuitenkin aina niin, että kuinka hyvin se tekee perustorjunnat ja muun pelaamisen. Ei auta haamupelastukset, jos omiin menee koko ajan helppoja maaleja. Lähitorjuntoja treenataan usein ja on se yksi osa maalivahtipeliä. Paras harjoitus tähän on ihan simppeli pienen alueen peli, jossa maalipaikat tulevat aina läheltä ja nopeasti. Ketä kansainvälistä maalivahtia pidät esikuvanasi? Nykymaalivahdeista arvostan erityisesti Niemen Antin ihailtavan varmaa olemusta maalilla. Mitä itse pidät parhaimpina ominaisuuksinasi maalivahtina, onko joku osa-alue, jota vielä haluaisit itsessäsi kehittää? Parasta ominaisuutta on vaikea löytää itsestään. Kovalla äänellä maalinsuulla tietysti pääsee itse paljon vähemmällä. Kun ohjailee ukot edessään oikeille paikoille, niin itselle ei jää muuta kuin mehupullo ja mukava Ratinan aurinko. Kehittämistä on vielä joka osa-alueella, eniten kuitenkin siinä, kuinka potkaista pallo huonokuntoisella nurmella omalle pelaajalle. Potku! Mitä valmistautumiseesi kuuluu ottelupäivänä? Pelipäivän aamu alkaa pienellä lenkillä Isolammen maastossa. Sen jälkeen vain kuuntelen musiikkia enkä oikeastaan tee yhtään mitään. Varsinkin kotipeliin pyrin menemään jo parikin tuntia ennen ottelua. Saan hiukan aikaa ajatella tulevaa matsia ja laittaa kamat valmiiksi. Tosin kyllä huoltaja Hakala ne aina on jo pistänyt paikalleen. Eroaako maaotteluihin valmistautuminen Veikkausliigaotteluun valmistautumisesta? Idea niissä on sama. Kerätään mahdollisimman paljon voimia tulevaan otteluun ja käydään läpi vastustajaa. Millaista on kuulua tähtiä vilisevään A-maajoukkuerinkiin? Eipä tota paljon ajattele, kun marssitaan treeneihin. Hyviä pelaajia löytyy yhtälailla TamU: ssakin. Pallo se on jonka perässä me kaikki juostaan. Onhan tietty median edustajia tähtimiesten ympärillä paljon mutta se on nykyisin ihan normaalia. Ei se mua häiritse. Kiva, että on saanut olla mukana! Tampere Unitedin kausi 2006 on käynnistynyt erinomaisesti, mikä on salaisuutenne? Suurin muutos on ollut miesten määrä harjoituksissa. Joskus on ollut jopa ahdasta pukukopissa. Pääosin on treenattu samalla tavalla kuin aiemmin. Eihän meillä kovin huonosti aikaisemminkaan ole mennyt. Mielestäni taitotaso joukkueessa on noussut. Kunhan vaan kentät muillakin paikkakunnilla olisi kunnossa, niin voitaisiin se ehkä hyödyntääkin. Mitä kaupungin urheilupaikkoja TamU tai Sinä itse käytät vuoden aikana? Millaisena pidät harjoitusolosuhteita Tampereella? Pirkkahalli, jossa me elämme joka vuosi koko pitkän joulu-huhtikuun on hyvä paikka talviharjoitteluun. Mutta sen C-hallin matto, jossa me treenataan, kaipaisi kohennusta. Kaupissa tilanne on ihan hyvä, kun on uudenlaiset tekonurmet ja normaaleilla nurmikentillä ruoho vihertää. Hienoa, että pikku hiljaa päästään eroon jalkapallon tappaja-alustoista eli hiekkakentistä. Niiden takia moni junnu on lopettanut hienon lajin harrastamisen. Mikä maa on suosikkisi jalkapallon MM-kisoissa ja kuinka paljon aiot katsoa otteluita tv:stä? Brassit on mun suosikki, se pelaa huoletonta futista. En katso varmastikaan ihan kaikkia matseja. Mikä joukkue on suosikkisi eurooppalaisessa huippujalkapallossa (TamU:n ohella)? Mansesterin United! Onko tavoitteenasi jalkapallon ammattilaisura? Entä suunnitelmasi pelaajauran jälkeen? Jos jotain kiinnostavaa eteen ulkomailta tulee, se voidaan harkita. Datanomiopinnot on kesken tällä hetkellä. Ehkä jotain siihen suuntaan. Voitko suositella maalivahdiksi ryhtymistä uraansa aloitteleville pelaajille? Ei mua ainakaan kaduta ollenkaan. Suosittelen kuitenkin ensin kokeilemaan eri pelipaikkoja ja kaiken a & o on, mikä eniten kiinnostaa. Mitä vapaa-ajan harrastuksia Sinulla on, seuraatko muuta urheilua ja muiden lajien kilpailutapahtumia? Aika kuluu enimmäkseen kahden alta nelivuotiaan pojan perässä juoksemiseen. En ole paljon päässyt paikan päälle muihin urheilutapahtumiin kuin omiin. Mutta telkasta seuraan kyllä aktiivisesti. Naisfutiskin on mennyt huimasti eteenpäin Suomessa. Se on hienoa. Miten viihdyt Tampereella ja aiotko jäädä tänne myös peliurasi jälkeen? Koko meidän perhe viihtyy Tampereella hienosti. Vaimollakin on mieluisa työpaikka ja kaksospojat sekoittavat päiväkodin arkea Kaukajärvellä sujuvasti. Tampere on meidän perheelle juuri sopivankokoinen kaupunki. Tapahtumia riittää, jos niitä kaipaa. Parasta Tampereella on sen yleinen ilmapiiri, joka näkyy positiivisuutena katukuvassa. Liekö mustamakkaran ansiota? Näyttää siltä, ettei perheemme täältä mihinkään lähde. Kesäterveisesi Liikuntasanomien lukijoille? Mielellään näkisin teitä Ratinassa. Ja oikein hyvää kesää kaikille! Tampere Unitedin kapteeni, maalivahti Mikko Kavén on vuodesta 2001 lähtien pelannut täydet minuutit jokaisessa pääsarjan ottelussa. Upeat torjunnat ovat tuoneet hänelle paikan myös A-maajoukkuerinkiin. KUVA: KARI VILKKO 7
Melkein Suomen paras Ratinan stadionin henkilökunta on kentästään ylpeä TEKSTI JA KUVAT: KAISA YLHÄINEN Tampereen stadionin ruohokenttä Ratinassa loistaa vihreyttä lämpimässä auringonpaisteessa. Kentänhoidosta vastaavat Ari Välisaari, Ossi Meskanen, Jari Rothovius, Jukka Samppala, Marko Nieminen ja Raimo Pelkonen sekä urheilulaitoksen hoitajat Ahti Pihlajasaari, Ari Autio, Jukka Laine ja Kari Ylijoki voivat myhäillä tyytyväisinä, sillä kenttä on tällä hetkellä Suomen toiseksi paras. Paremmalla nurmella voidaan kehuskella vain Lahdessa. Keväämmällä Ratinaan ei oltu niinkään tyytyväisiä, kun Veikkausliigan ottelu jouduttiin perumaan. Vielä pääsiäistä edeltävänä keskiviikkona ruohomaton päällä oli lähes 20 senttiä lunta. Syyksi mainittiin Ratinan ruohokentän alta puuttuva lämmitys. Lämmityksestä saatava hyöty on kuitenkin aika mitätön verrattuna kustannuksiin, ja sillä on lisäksi helppo pilata koko nurmi, sanoo käyttöpäällikkö Matti Kaario. Samoilla linjoilla on myös Ratinan viheriöistä vastaava työnjohtaja Markku Wacklin. Hänen mukaansa kentällä olisi voitu pelata jo perutun ottelun aikaan, mutta nurmi olisi kärsinyt, eikä se olisi nyt näin hyvässä kunnossa. Säästimme arviolta 50 000 euroa, kun lämmitysjärjestelmää ei ollut. Ei sellaista summaa kannata maksaa yhden ottelun takia. Jollei kausi tästä aikaistu, selviämme hyvin, Wacklin lisää. Huolellinen hoito lämmitystä parempi Kentän lämmitys ei takaa ruohon vihertämistä, sen voi todeta monella muulla Suomen jalkapallokentällä. Tasainen ja hyvinvoiva kenttä vaatii tarkkaa hoitoa. Kolme kertaa vuodessa nurmesta lähetetään näytteet analysoitavaksi, jotta lannoitus osattaisiin säätää sopivaksi. Kun kentällä lentää kiekkoa, kuulaa ja moukaria, tulee nurmeen kuoppia. Ne korjataan kairaamalla kentän laitamilta paikka. Saimme idean golfkentiltä, Markku Wacklin paljastaa. Wacklin kiittelee asioiden sujuvuudesta asiantuntevaa tiimiään. Kentänhoitajat ovat hankkineet itselleen ahkerasti kenttämestarin tutkintoja, tai sitten heillä on työstään vuosikymmenien kokemus, kuten esimerkiksi Ari Välisaarella. Mielellään tuo näyttää töihin tulevan, kun joka päivä polkeekin työmatkansa vapaaehtoisesti, neljäkymmentä kilometriä suuntaansa, nauraa Wacklin. Wacklin ja Välisaari löytävät Ratinasta myös kritisoitavaa, esimerkiksi siivouksen tason laskeminen aikaisemmasta. On ihan eri asia, jos täällä on kokopäiväinen siivooja, kuin jos firman siivooja käy pari tuntia päivässä. Asiakkailta tulee aikaisempaa Ratinan ruoho on tällä hetkellä melkein Suomen paras, tuumivat Markku Wacklin (vas.) ja Ari Välisaari. 8 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Toukokuussa Kaupin urheilupuistoon valmistui kolmas tekonurmikenttä. Ratinassa käy jopa 500 nuorta harrastajaa päivässä. KUVA: KARI VILKKO Kauppiin kolmas tekonurmikenttä Käyttöpäällikkö Matti Kaario on ylpeä kaikesta Ratinassa. Ahti Pihlajasaaren työ ei ole pelkkää asiakaspalvelua. Mies osaa neuvoa vaikka Ratinan valvontajärjestelmän korjauksessa. TEKSTI JA KUVA: KARI VILKKO enemmän negatiivista palautetta siisteydestä, Ari Välisaari sanoo. Kentänhoitajien aikaa kuluu myös yleisen järjestyksen pitämiseen. Suuret tapahtumat kuten jalkapallo-ottelut ja kesän SunSvoli voimistelutapahtuma tuovat stadionille tuhansia vieraita. Tavallisena arkipäivänä täällä käy 300 500 koululaista, Välisaari laskee. Kaikesta voi olla ylpeä Käyttöpäällikkö Matti Kaarion mukaan Ratinan stadionia ei enää tarvitse erityisesti myydä tapahtumajärjestäjille. Suomessa ei ole montaa vastaavan kokoluokan stadionia. Viimeisimpänä investointina Ratinan kahvio- ja keittiötilat uusittiin ajanmukaisiksi. Kaikesta Ratinassa voi olla ylpeä, Kaario sanoo. Ensi vuonna stadionin radan pinnoite on tarkoitus uusia vuoden 2008 Kalevan kisoja varten. Myös katsomoon on suunniteltu 2 500 lisäpaikkaa entisten 17 000 lisäksi, jos vuoden 2009 naisten EM-kisat saadaan Tampereelle. Tapahtumat keskittyvät kesäkuukausiin, ja Kaarion työpäivät kuluvat järjestäjien ja yhteistyötahojen toiveita sovitellessa, unohtamatta tavallisia tamperelaisia. Emme ole mitään diktaattoreita, vaan pyrimme ottamaan kaikki huomioon. Suurista tapahtumista voidaan tiedottaa seuroille jo pari vuotta etukäteen. Lajikateutta purkamassa Ratinan stadionin sisätiloista vastaavat urheilulaitoksenhoitajat. He huolehtivat kaikesta mahdollisesta aina kävijämääräseurannoista jätehuollon sujuvuuteen ja asiakaspalveluun. Meidän tehtävämme on tuoda ihmisille ymmärtämystä eri lajeista. Perheiden on joskus vaikea ymmärtää, miksi lasten harjoitusvuorot on peruttu jalkapallo-ottelun takia, sanoo urheilulaitoksenhoitaja Ahti Pihlajasaari. Pihlajasaari muistuttaa, että liigaottelut, konsertit ja muut suuret tapahtumat hyödyttävät koko kaupunkia ja tavallista käyttäjää, kun koko alueen puitteita kohennetaan niitä varten. Pihlajasaari mainitsee urheilulaitoksenhoitajien yhdeksi työtehtäväksi myös urheilulajien välillä jossain määrin esiintyvän kateuden hälventämisen. Täällä Ratinassa on tilaa kaikelle, pikkupoikien painiharjoituksista Eppujen konserttiin. Toisiamme ymmärtäen saamme asiat sujumaan paremmin, Pihlajasaari hymyilee. Jalkapallon harjoitteluolosuhteet paranivat jälleen askeleen, kun Kaupin urheilupuistoon valmistui kolmas tekonurmikenttä toukokuussa. - Varsinkin junnujen ja alasarjojen jalkapallotreenaajille tämä on toivottu kädenojennus, rakennusmestari Pekka Koskela liikuntatoimesta toteaa. Kauppi sai toisen tekonurmikenttänsä vuosi sitten. Samalla käynnistyi kolmannen kentän suunnittelu. Pohjatyöt tehtiin jo syksyllä ja tekonurmi asennettiin toukokuun aikana. Tampereella tekonurmikenttiä löytyy Kaupin lisäksi Hervannan Ahvenisjärveltä, Pyynikin palloilukentältä sekä Pirkkahallista. Käyttäjäpalaute on Koskelan mukaan ollut hyvää. - Luonnonnurmelle pääsee pelaamaan vasta toukokuun puolivälissä, eivätkä hiekkakentätkään ole parhaassa mahdollisessa kunnossa heti talven jäljiltä. Sitä vastoin tekonurmella voi aloittaa harjoittelun hyvissä olosuhteissa heti lumien sulettua, Koskela sanoo. 9
Ensin Uintikeskus ja Hervanta - Pyynikin vuoro on 2007 Uimahallien uudistaminen vauhtiin remontit haittaavat käyttöä mahdollisimman vähän TEKSTIT: KARI VILKKO Tamperelaisten uimahallien uudistus on startannut täyteen vauhtiin. Toukokuussa alkoivat sekä Tampereen uintikeskuksen laajennustyöt että Hervannan uimahallin suurehko uudistustyö. Vuoroaan odottelee vielä Pyynikin uimahalli, jonka kunnostustyö on määrä alkaa vuoden 2007 aikana. Tampereen liikuntatoimi tekee kaikkensa, jotta uudistustyöt mahdollisimmat vähän haittaisivat vesiliikunnan harrastajia. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: lopputuloksena syntyy lisää kauan kaivattua allaskapasiteettia entistä paremmissa olosuhteissa. Uintikeskuksen kaivattu lisäosa rakenteille Tampereen uintikeskuksen laajennus alkoi toukokuussa maanrakennustöillä. Laajennusosaan valmistuu vapuksi 2007 yksi 25 metrin pituinen 6-ratainen harjoitusallas. Lisäksi halliin rakennetaan uusi hyppytorni ja sen juurelle uusi kansainväliset uppopallomitat täyttävä hyppyallas. - Uimahyppääjille on luvassa todella hyvät harjoitusolosuhteet laajennusosan valmistumisen jälkeen. Uimahypyn suosio on kasvava, joten uudistus tulee oivalliseen ajankohtaan, hallipäällikkö Mikko Heinonen liikuntatoimesta kertoo. - Uusi 25-metrinen uintiallas tulee pääosin seurojen käyttöön. Tämän ansiosta vanhalta puolelta vapautuu ratatilaa kuntouimareille. Uuden altaan profiili on suunniteltu niin, että tarvittaessa siinä voidaan pitää myös vesijumppia isoillekin ryhmille päiväsaikaan, Heinonen jatkaa. Laajennusosan rakentaminen ei juuri näy vesiliikunnan harrastajalle. Vanhan ja laajennusosan väliin rakennetaan väliaikainen seinä ja muutama ikkuna peitetään. Suurin rakentamisaikainen muutos on se, että vanha hyppytorni on pois käytöstä toukokuun puolivälistä alkaen uuden altaan valmistumiseen saakka. Lyhyitä käyttökatkoksia uintikeskuksen toimintaan saattaa tulla keväällä 2007 vedenkäsittelylaitteiden asennustöiden ajaksi. Tampereen uintikeskus on poikkeuksellisesti suljettuna ydinkesän 10.7. 11.8., jolloin Pyynikin uimahalli korvaa uintikeskuksen aukiolon. Tuona aikana uintikeskuksessa tehdään mahdollisimman paljon laajennusosaan liittyviä toimenpiteitä. Samalla kuntoaltaan matalan pään irtoavaa laatoitusta uusitaan. Uintikeskuksen remonttisuunnitelmat eivät tähän lopu. Seuraavat uudistukset kohdistunevat vuosille 2009-2010. Silloin uintikeskuksen vanhalle puolelle on luvassa pesuhuone ja saunaremontit sekä uudelleenjärjestelyjä mm. kuntosalin ja kahvilan osalta. Myös tilaussaunoihin on kaavailtu ajanmukaistamista. Hervantaan uusi sisääntuloaula ja lisää saunatilaa Kesäkaudella 2006 Hervannan uimahalli on suljettuna reilun kolmen kuukauden ajan 15.5. 21.8. isohkon remontin vuoksi. Remontissa saatetaan päätöksen viime kesänä aloitettu vedenkäsittelylaitteiston uudistamistyö. - Lisäksi uusimme naisten puku- ja pesuhuoneen laatoituksen. Laajennamme myös saunatilaa ja lisäämme suihkuja. Miesten pesutilan laatoitus uusitaan. Edelleen miesten ja naisten pukukaapit uusitaan, Heinonen sanoo. Näkyvimpiä uudistuksia Hervannan uimahallissa ovat kuitenkin ylätasanteella olevan sisääntuloaulan järjestelyt, jolloin valvonta- ja asiakaspalvelutila siirtyy lähemmäs altaita. Pyynikki uudistuu perinteitä kunnioittaen vuonna 2007 Komeat 50 vuotta täyttävä Pyynikin uimahalli etenee peruskorjaukseen vuoden 2007 aikana. Tarkka aloittamisaikataulu ei ole vielä varmistunut. Hallipäällikkö Heinosen mukaan pyritään kuitenkin siihen, että uintikeskuksen laajennus olisi sitä ennen valmistunut tai ainakin valmistumassa pikapuoliin. Pyynikin uimahallin ulkoiseen ilmeeseen ei ole tulossa merkittäviä muutoksia, vaan halli 10 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Uimahallien kesä 2006 (sisäänpääsyajat, hallit suljetaan 1 h 15 min myöhemmin): Tampereen uintikeskus: ma, ke to, pe klo 6.00-19.45, ti klo 13.00-19.45, la, su klo 10.00-16.45. Uimahalli on suljettu 10.7. 11.8. Juhannuksen aukioloajat: 22.6. avoinna 6.00 16.45 23. 25.6. suljettu Pyynikin uimahalli: ma, ti, pe klo 6.00-19.45, ke erityisryhmien käytössä, to klo 6.00-6.30, erityisryhmät klo 7.45-19.45, la klo 10.00-16.45, su erityisryhmien käytössä. 10.7. 6.8. maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 6-19.45, keskiviikkoisin klo 13-19.45 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-16.45. Juhannuksen aukioloajat: 22.6. avoinna 6.00 16.45 23. 25.6. suljettu Hervannan uimahalli: suljettu 15.5. 21.8. Tesoman uimahalli: ma, ti ke, pe klo 6.00-19.45, torstaisin suljettu, la ja su klo 10.00-16.45. Uimahalli on suljettuna 3. 30.7. Juhannuksena 22. 25.6. suljettu Tampereen uintikeskuksen laajennus alkoi maansiirtotöillä toukokuussa. Laajennusosa valmistuu vapuksi 2007. KUVA: KARI VILKKO remontoidaan entiselleen arkkitehdin alkuperäisiä ideoita kunnioittaen. Museoviraston näkemyksen perusteella halliin palautetaan mm. ikkunanäkymä kadulle hyppytornin puoleisesta päästä. Näin valo pääsee jälleen läpi hallin. Sisääntuloaulaankin avataan uudelleen kattoikkunanäkymä. Myös kuntosali ja kahvio on tulossa sisääntuloaulan yhteyteen. Käytännössä myös koko hallin tekniikka ja pintarakenteet uusitaan. Pyynikin uimahallikorttelin saneerauksesta vastaa Peab Seicon Oy. Kun remontti on valmis noin vuoden kuluttua sen alkamisesta, Pyynikin halli ja sen kaikki toiminnot pyritään käynnistämään yksityisen yrittäjän voimin. Uimahallien sisäänpääsyjärjestelmä uudistuu kesän aikana Liikuntatoimi uudistaa kaikkien uimahalliensa sisäänpääsyjärjestelmät kesän aikana. Uudet laitteet on toimittanut älykortti- ja mobiilipohjaisia maksu- ja kulunvalvontajärjestelmiä kehittävä, valmistava ja markkinoiva Pusatec Oy. Matkakortin leimauspaikka vaihtuu Elokuun alusta alkaen käytössä oleva uusi järjestelmä aiheuttaa käyttäjille pieniä muutoksia puomilla. - Matkakorttia ei leimata jatkossa erillisessä matkakorttilukijassa, vaan kortti leimataan sisään mentäessä puomin sisäänmenopäädyssä ja poistuttaessa puomin poislähtöpäädyssä olevassa lukijassa, tuotepäällikkö Petri Savolainen Pusatec Oy:stä kertoo. - Uudessa järjestelmässä ei myöskään toimi ennen huhtikuuta 1997 hankitut GPT:n matkakortit, joita on käytössä vielä muutamia tuhansia. Näitä selkeästi uutta korttia paksumpia kortteja on käytössä kuitenkin vain muutama prosentti kaikista matkakorteista, Savolainen huomauttaa. Sisääntultaessa matkakortti ja liikuntatoimen omat kortit leimataan samassa kohdassa. KUVA: PUSATEC OY Uimahallin henkilökunta auttaa tarvittaessa kortin tunnistamisessa. Vanhat kortit voi käydä vaihtamassa Liikennelaitoksen neuvonnassa uuteen ilman kustannuksia. Sarjakortti ensimmäisellä kerralla kassalle Uudessa järjestelmässä sarjakorttien käyttäjien tulee ennen ensimmäistä käyttökertaa käydä kassalla, jossa henkilökunta muuttaa kortit uudessa järjestelmässä toimivaksi. Uudessa järjestelmässä sarjakortit leimataan sisään mentäessä entiseen tapaan puomin päädyssä. Poistuttaessa sarjakortin voi leimata puomin päädyssä olevassa erillisessä lukijassa. Viimeisellä voimassaolokerralla kortti pitää syöttää puomin päädyssä olevaan lukijaan, jolloin puomi ottaa kortin talteen. Kertakorttien kanssa toimitaan kuten ennenkin. Poistuttaessa matkakortti leimataan erillisessä lukijassa. Sarjakorttikin leimataan lukijassa ennen viimeistä käyttökertaa. Kertakortti ja sarjakortti syötetään viimeisellä käyttökerralla alhaalla olevaan lukijan aukkoon. KUVA: PUSATEC OY - Yrittäjävetoisuus ei merkitse liikunnanharrastajille lisäkuluja, sillä kaupunki tukee yrittäjää niin, että lippujen hinnat säilyvät samantasoisina kuin muissakin halleissa, Heinonen lupaa. 11
Uimarantojen valvojat eivät ole hengenpelastajia Liikuntatoimi huolehtii tänä kesänä yhdeksän uimarannan kunnosta Kesä tuo tullessaan taas uimakauden. Tänä vuonna Tampereen liikuntatoimi palkkaa 12 nuorta huolehtimaan kaupungin uimarantojen siisteydestä ja turvallisuudesta. Varsinaisia uimavalvojia Tampereella ei kuitenkaan ole ollut noin viiteentoista vuoteen. Kaupungin uimarantojen valvojat ovat pikemminkin uimarantojen siistijöitä. He siivoavat rannan roskista ja lasinsirpaleista, ja huolehtivat, että pelastusveneet, laiturit ja pukukopit ovat aina turvallisia, listaa johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen. Uimarantojen siistijät ovat nuoria, jotka talvisin työskentelevät liikuntapaikkojen iltakäytön valvojina. Varsinaisten uimavalvojien palkkaaminen joka rannalle olisi tietysti ihanne, mutta kustannussyistä mahdotonta. Uimavalvojan olisi oltava koulutettu henkilö, ja heitä pitäisi palkata kahteen vuoroon. Henkilöstön määrä nousisi nopeasti hyvin suureksi, sillä Tampereella rantoja riittää. Lahtinen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lapsistaan: Vaikka rannalle olisikin palkattu ammattimainen valvoja, voi vahinkoja sattua. Helteisenä päivänä lapsia on vedessä niin paljon, että vieraan ihmisen on vaikea huomata, jos yksi puuttuu joukosta. Uimarannan siistijöiden palkkaaminen tehdään paitsi rantojen viihtyvyyden, myös nuorten työllistämisen takia. Suurin osa ihmisistä ymmärtää siistijöiden toimenkuvan. Silti sitä on aina syytä korostaa, Lahtinen muistuttaa. Veden lämpötilat netissä Uimarantojen siistijät myös pitävät kirjaa kävijämääristä. Lisäksi he tarkkailevat silmämääräisesti levätilannetta ja mittaavat veden lämpötilan. Kaupunki ilmoittaa tänäkin kesänä uimavesien lämpötilat nettisivuillaan. Liikuntatoimen siistijät huolehtivat tänä kesänä yhdeksästä rannasta: Eliander, Hervantajärvi, Kaukajärvi Riihiniemi, Kämmenniemi, Pyynikki, Suolijärvi, Suomensaari, Tahmela ja Tohloppi. Kaukajärvi-Riihiniemen ja Tohlopin ran- TEKSTI JA KUVAT: KAISA YLHÄINEN 12 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
Johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen muistuttaa vanhempia valvomaan lapsiaan uimareissulla. Uimavesien lämpötilat www-sivuilla ja mobiilipalveluna TEKSTI: LEILA LAHTI Uimavesien lämpötilatietoja on saatavilla tänä kesänä yhdeksältä rannalta Tampereen kaupungin liikuntatoimi mittaa arkipäivisin uimavesien lämpötilat rannoilta, joilla on henkilökuntaa. Tänä kesänä uimaveden lämpötilatietoja on saatavilla Elianderin, Hervantajärven, Kaukajärvi-Riihiniemen, Kämmenniemen, Pyynikin, Suolijärven, Suomensaaren, Tahmelan ja Tohlopin rannoilta. Uimarantojen siistijät lähettävät veden lämpötilan tekstiviestillä ja tieto päivittyy automaattisesti kaupungin verkkosivuille osoitteeseen www.tampere.fi/liikunta/ulkoilu/uimarannat. Palvelu käynnistyy viikolla 23. Uimaveden lämpötilat ovat luettavissa myös Aamulehdestä. Uimavesien lämpötilat sisältyvät myös kaupungin tarjoaman WAP-palvelupaketin Sää ja ympäristö -osioon, jonka selaaminen onnistuu matkapuhelimella. Palveluun pääsee osoitteessa www.tampereenkaupunki.com/mobiili/wap. Uimaan mieliville on Tampereella tarjolla kaikkiaan noin 40 uimarantaa tai uimapaikkaa. Liikuntapalvelujen verkkosivuilla on tietoa uimarantojen sijainneista, varustuksesta ja busseista, joilla rannoille pääsee: www.tampere. fi/liikunta/ulkoilu/uimarannat. Tampereen kaupungin liikuntatoimen kesän 2006 rantauimakoulut: nat ovat suosituimpia. Pyynikin rannalla käy myös paljon väkeä, mutta siellä ihmiset ottavat enemmän aurinkoa kuin uivat, Anne Lahtinen listaa. Ilkivalta rantojen riesana Uimarannat sijaitsevat syrjässä asutuksesta, usein metsiköiden takana. Kun lapsiperheet lähtevät rannoilta illan pimetessä, paikalle saapuu joskus epämääräistä porukkaa. Roskaaminen ei ole ainoa ongelma, vaan myös uimakopit ja laiturit joutuvat monesti ilkivallan kohteiksi. Pelastusveneitä saa jatkuvasti korjata ja hakea pitkin rantoja, airoja joudutaan uusimaan monta kertaa kesässä, Anne Lahtinen sanoo. Ilkivalta on turvallisuuskysymys, sillä pelastusveneen korjaamisessa saattaa vierähtää viikkoja. Kiusanteko myös estää joidenkin rantojen ottamisen kaupungin suojelukseen. - On tiettyjä hienoja rantoja, joilla mikään ei pysy ehjänä. Sinne on turha rakentaa mitään, Lahtinen harmittelee. Suolijärven uimaranta Hervannassa on yksi Tampereen kauneimpia 26.6. 7.7.2006: Kaukajärvi Riihiniemi Suolijärvi Tohloppi 10.7. 21.7.2006: Kaukajärvi Riihiniemi Tahmela Tohloppi 24.7. 4.8.2006: Olkahinen Pyynikki Tesoma Teiskon alue 10. 28.7.2006: Kämmenniemi ma, ke ja pe klo 10 12 Viitapohja ma, ke ja pe klo 13 15 Velaatta ti ja to klo 10 15 Ilmoittautumiset paikan päällä ensimmäisenä uimakoulupäivänä klo 10 17, jolloin opettaja ilmoittaa ryhmän kokoontumisajan. Maksuttomat uimakoulut on tarkoitettu yli 5-vuotiaille tamperelaisille lapsille. 13
Virkistysalueet: Lomalla voi lähteä Lappiin asti Valtaosa liikuntatoimen ylläpitämistä mökeistä on noin puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Lisäksi Tampere omistaa virkistysalueita kaupungin rajojen ulkopuolellakin. TEKSTI: KAISA YLHÄINEN Tampereen kaupungin omistama, tamperelaisille tarkoitettu Ihalan retkeilyalue sijaitsee Uudenkaupungin edustalla Lepäisten saaressa. Lisää tietoa: http://www.tampere.fi/liikunta/ulkoilu/leirinta http://www.uusikaupunki.fi/~mahamee/ihala/ (tekijä Marketta Hämeenkorpi) Toimivat huoltorakennukset viemäröintiä tärkeämmät Kaikilla virkistysalueilla on tilaa ja perusmukavuudet sekä teltoille että asuntovaunuille. Kaikilla alueilla on erikseen palkatut, ympärivuotiset isännät. Myös sisämajoitustilaa on kaikilla alueilla, mutta se on varattava etukäteen liikuntatoimesta. Ihalaan rakennetaan parhaillaan lisää lomamökkejä. Mökit ovat ns. kuivia mökkejä, eli vesi ei tule eikä mene. Silti myynti on ollut enemmän kuin hyvää, kun huoltorakennukset ovat lähellä ja ne ovat toimivia, sanoo Viheriäranta. Syy mökkien rakentamiseen ilman vesijohtoja viemäröintijärjestelmää on raha. Ihalan alue sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Uudenkaupungin viemäriverkosta, joten kustannukset olisivat nousseet niin suuriksi, että itse mökkien rakentamiseen olisi jäänyt paljon vähemmän rahaa. Tamperelaisille virkistysalueiden käyttö on edullista. Esimerkiksi Ihalasta saa mökin viikoksi reilulla satasella. Keskikesällä mökkejä myydään viikko kerrallaan, muuten tiloja voi vuokrata yksittäiseksi vuorokaudeksikin. Näin pyritään siihen, että mökit olisivat mahdollisimman suurella käytöllä, mutta samalla estetään se, että yksi käyttäjä varaisi mökin vaikkapa kahdeksi kuukaudeksi. Suomea kierrellessään tamperelaisten matkailijoiden kannattaa pitää oma kotikaupunki mielessä, sillä matkan varrelle saattaa sattua Tampereen kaupungin omistama virkistysalue. Liikuntatoimi ylläpitää kolmea leirintä- ja mökkialuetta kaupungin rajojen ulkopuolella. Rantakaira Perä-Posiolla Lapissa, Ihala Uudenkaupungin saaristossa ja Peltomäki järven rannalla Ylöjärvellä ovat vapaasti kaupunkilaisten vuokrattavissa. Alueet on rajattu tamperelaisten käyttöön. Toki naapurikunnistakin vierailijoita saa tulla, jos tilaa riittää, linjaa ulkoliikuntapäällikkö Lasse Viheriäranta. Viheriärannan mukaan väkeä ei kaupungin ulkopuolisilla virkistysalueilla ole ruuhkaksi saakka. Peltomäessä ja Ihalassa yöpymisiä kertyy vuodessa noin 10 15 000, Lapin Rantakairan alueen käyttö sen sijaan on mahdollisuuksiin nähden vaatimatonta. Lapin virkistysalue hankittiin tarkoituksella todellisesta luonnonrauhasta. Rantakaira on kaukana suurista laskettelukeskuksista ja menomestoista. Olen kuullut, että kun paikkaa etsittiin, oli tarkoituksena hankkia alue vieläkin pohjoisempaa, Viheriäranta kertoo. Pulesjärven leirintäalueesta entistä toimivampi Myös Tampereen rajojen sisällä on useita leirintämahdollisuuksia ja ulkoilumajoja sopivasti noin puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Kaupunkilaisten käytössä on vaihtoehtoja aina Kintulammen erämajasta Kristillan tilaan, jossa sopii järjestää vaikka perhejuhlia. Parhaillaan kunnostamme Kintulammen mökin lähellä sijaitsevaa Kortejärven tilaa kaupunkilaisten käyttöön. Kintulampi Kortejärvi alueella on yhteensä noin 750 hehtaaria retkeilyaluetta, Lasse Viheriäranta kertoo. Kun Uudenkaupungin Ihalan alue saadaan kuntoon, on tarkoitus keskittyä Pulesjärven leirintäalueen kunnostamiseen. Muun muassa alueen viemäröintijärjestelmä aiotaan nostaa uudelle tasolle. Tilaa kaupungin virkistysalueilla on Lasse Viheriärannan mukaan kohtuullisesti. Sisämajoitustiloja voi varata aikaisintaan puolta vuotta ennen tilausajankohtaa, mutta hyvällä tuurilla mökkeilemään saattaa päästä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Viheriäranta arvelee, että syynä eräiden tilojen vaatimattomaan käyttöön on juuri niiden sijainti kaukana suurista keskuksista. - Tämä aika on niin hektistä, että vapaa-ajankin pitäisi sitä olla, Viheriäranta summaa. 14 Tampereen Liikuntasanomat 2/2006
LIIKUNNANOHJAAJAT tutuiksi! Hilkka Riihivuori kuntoliikuntatoiminta (mm. sauvakävelyn ohjaus, kävelytestit, hiihdonopetus) Vesa Kanerva oppilasurheilu Pertti Ukkola liikunnan pr-työ Kesän 2006 liikuntatapahtumia Tampereella Yleisurheilun nuorten Eliittikisat 6.6.2006 Tampereen stadionilla Järjestävä seura: Tampereen Pyrintö ry Yleisurheilun Eliittikisat 7.6.2006 Tampereen stadionilla Järjestävä seura: Tampereen Pyrintö ry SUN SVOLI voimistelun suurtapahtuma (runsaasti tapahtumia eri puolilla kaupunkia) ja joukkuevoimistelun MM-kilpailut Tampereen jäähallissa 9. 11.6.2006 Järjestäjä: Suomen Voimisteluliitto yhdessä paikallisten liikuntajärjestöjen kanssa Nice run - naisten oma kuntoilutapahtuma 14.6.2006 Ratinanniemi Järjestävä seura: Tampereen Pyrintö ry Lentopalloilun seurajoukkueiden veteraanien avoimet EM-kilpailut 16. 18.6.2006 Pirkkahallissa Järjestävä seura: Kalevan Lentopallo ry Taitouinnin avoimet SM-kilpailut 16. 18.6.2006 Tampereen uintikeskuksessa Järjestävä seura: S.C. Pingviinit ry 45. Tampereen kansainväliset soudut 1. 2.7.2006 Kaukajärven soutu- ja melontastadionilla Järjestävä seura: Takon Soutajat ry FMX Challenge tapahtuma 8.7.2006 Tampereen stadionilla Järjestäjä: Production Factory Finland Oy 19. kansainvälinen Delfin Basket Tournament 3. 6.8.2006 (eri puolilla kaupunkia) ja miesten koripallon PM-kilpailut 1. - 5.8.2006 Pyynikin palloiluhallissa Järjestävä seura: Tampereen Pyrintö ry Miesten lentopallon MM-liigaa Suomi Brasilia 4. 5.8.2006 Tampereen jäähallissa Seniorien kreikkalais-roomalaisen painin PM-kilpailut 12.8.2006 Pyynikin palloiluhallissa Järjestävä seura: paikalliset painiseurat Oikaisu ja pahoittelut numerossa 1/2006 olleeseen virheeseen: Nyrkkeilyn Pyynikki-turnauksen 14. 16.4.2006 järjesti Tampereen Nyrkkeilijät ry (ei Tampereen Työväen Nyrkkeilijät ry). Toimitus. Liikuntatoimi Suvantokatu 4... 020 711 00 avoinna arkisin 8.30 15.45 fax... 020 716 4889 Tiedustelut ja varaukset... 020 716 4888 Asiakaspalvelu Sisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat, jäähallit, uimahallit, ampumaradat, tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet www.tampere.fi/liikunta/yhteystiedot 15
Tampereen Liikuntasanomat 2/2006 Kunnolliset ja riittävät liikuntapaikat investointi terveyteen KOLUMNI Tuoreen Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 3 18 vuotiaista lapsista ja nuorista 91 % harrastaa urheilua ja liikuntaa. Kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut 10 %. Suosituimmat liikuntamuodot ovat jalkapallo, pyöräily, hiihto, uinti ja juoksulenkkeily. Useimmiten lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa omatoimisesti kavereiden kanssa. Hyvä niin, mutta toisaalta tutkimustulos ei suoraan anna vastausta siihen miten aktiivista ja toistuvaa liikunta on. Tehdäänkö sitä kerran viikossa vai tavalla tai toisella päivittäin? Esimerkiksi katsottaessa katukuvaa Tampereella, ylipainoiset lapset ja nuoret pistävät silmään pelottavan usein. Jos liikunnan harrastaminen on terveyden kannalta riittävän monipuolista ja aktiivista, harvemmin liikakilojakaan kertyy. Mieleen hiipii ajatus, onko tutkimus taas kerran harhaa, miten totuudenmukaisia vastaukset ovat? Kukapa tietää Toisaalta äärettömän positiivista on se, että samaisen tutkimuksen mukaan 3 18 -vuotiaiden lasten ja nuorten osallistuminen urheiluseurojen toimintaan on kasvanut erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa kuten Tampereella, joissa jopa puolet lapsista ja nuorista on mukana järjestetyssä seuratoiminnassa. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana lasten ja nuorten osallistuminen urheiluseuratoimintaan on kaksinkertaistunut. Suomessa ollaankin tässä työssä maailman huippuja. Vain pohjoismaat Ruotsi ja Norja pääsevät samalle tasolle. Tämä on pitkälti lajiliittojen ja urheiluseurojen moniarvoisen työn ansiota. Suosituimmat urheiluseuroissa harrastettavat lajit ovat jalkapallo (106.500 harrastajaa), voimistelu (54.000), jääkiekko (47.500), salibandy (36.000) ja yleisurheilu (32.000). Vajaa kaksikymmentätuhatta harrastajaa seuroissa on hiihdossa, uinnissa, koripallossa ja lentopallossa. Pesäpallo yltää nykyisin 11.500 harrastajaan. Mikä tärkeintä, ainakin itse uskon vahvasti, että urheiluseuroissa tapahtuva säännöllinen liikuntaharrastus on myös keskimääräisesti laadukasta ja terveyden edistämisen kannalta tehokasta. Mitä tästä pitäisi päätellä? Kun kiistattomasti tiedetään, että liikunta eri muodoissaan on yksi keskeisimmistä terveyttä edistävistä tekijöistä ja nuorena opitut elämäntavat helposti jatkuvat myös pidemmälle elämään, on äärimmäisen tärkeää viljellä urheilun ja liikunnan kipinä lapsiin jo varhain. Tällöin myös fyysiset ominaisuudet liikunnan harrastamiseen kehittyvät hallitusti kasvun myötä. Lasten vanhempien lisäksi tähän työhön tarvitaan lajiliittoja, urheiluseuroja ja niissä toimivia kymmeniä, satoja ja tuhansia pääosin vapaaehtoisia valmentajia, ohjaajia ja seuratoimitsijoita. Heidän toimintansa kautta mahdollistetaan satojen tuhansien lasten ja nuorten urheilun ja liikunnan harrastaminen tässä maassa. Sen lisäksi tarvitaan pääosin kunnat ja valtio rakentamaan ja järjestämään liikunta- ja urheilupaikat sellaiseen kuntoon, että ne houkuttelevat yhä useammat lapset, nuoret ja myös aikuiset käyttämään vapaa-aikaansa liikunnan parissa. Se on varma satsaus tulevaisuuteen, kansakunnan terveyteen ja hyvinvointiin. Toivon todella, että myös yhteiskunnan asioista päättävät erityisesti kunnissa ymmärtävät tämän. Kansalaisten terveyttä ennalta edistäviin hankkeisiin investointi on varmasti yhtä tärkeää ja tuottavaa kuin jälkijättöiseen sairaiden hoitoon pakosta tarvittavat varat. Lisäksi tutkimuksesta selviää, että eniten harrastajamääriään nuorten osalta ovat kasvattaneet jalkapallo, salibandy ja uinti, joten näiden lajien olosuhteiden parantamiseen ja lisäämiseen tulee nyt erityisesti panostaa. Unohtamatta tietenkään muitakaan lajeja. Liikuntapaikkarakentamisessa pitää entistä enemmän huomioida kenttien ja salien monikäyttöisyys. Tässä mm. hyvänä mallina toimii salibandy ja futsal, joissa kenttä- ja tilavaatimukset ovat hyvin samanlaiset. Futsalin harrastajat lienee tutkimuksessa rinnastettu jalkapalloon, sillä Palloliiton laskelman mukaan futsalin harrastajia on nykyään koko maassa yhteensä noin kaksikymmentätuhatta. Jalkapallon osalta kannattaa satsata uuden sukupolven keinonurmiin, joiden käyttöaika verrattuna luonnonnurmeen on moninkertainen. Kun vielä saadaan Tampereellekin lämmitetty keinonurmikenttä harjoitus- ja pelikautta pidentämään talvi- ja kevätkaudeksi, voi jatkuvasti kasvava harrastajakunta olla tyytyväinen. Uinnin harrastajien kannalta Tampereen uintikeskuksen laajennus tuo odotetun kohennuksen nykytilanteeseen. Parasta mitä Tampereen kaupunki voi kuntalaisten urheilu- ja liikuntaharrastuksen edistämiseksi tehdä, on hoitaa olemassa olevat liikuntapaikat mahdollisimman hyvin ja suunnata uusinvestoinnit kasvavien liikuntamuotojen harrastajien tarpeiden tyydyttämiseen. Aktiivista liikuntakesää kaikille toivottaen JARMO TUOMIRANTA Piirijohtaja Suomen Palloliiton Tampereen piiri