Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018
Kuvat: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki Marja Kivilompolo Jussi Partanen Taitto: Acamedia Paino: Hämeen kirjapaino 2019
Sisällys 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2018... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea... 5 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat 3. Edunvalvonta...7 Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta 4. Veljesjärjestö... 8 Vertaistuki Hengellinen työ Tapahtumat 5. Järjestö... 11 Säilytettävä toimiva järjestörakenne Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet... 15 3
1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2018 Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö, jonka varsinaisia jäseniä ovat sotainvalidit ja puolisojäseniä sotainvalidien aviopuolisot ja lesket. Liiton ajankohtainen tehtävä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2018 alussa 1 958 ja vuoden päättyessä 1 515. Kertomusvuonna poistui joukostamme 441 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli 95 vuotta. Huomattava osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa 7 246 ja vuoden lopussa 6 278. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 476 ja sotainvalidien leskiä 5 802. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2018 alussa yhteensä 3 522 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 216. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 4 Tukijäsenet ovat jäsenten arjessa tehtävän työn selkäranka. Harjavallan osastossa kokoontui keväällä perinteikäs perhepiiri.
2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Vastuu sodan takia vammautuneiden ja sairastuneiden hoidosta ja korvaamisesta kuuluu ensisijaisesti valtiolle. Veljesliiton monivuotinen tavoite toteutui joulukuussa 2018 eduskunnan hyväksyessä lainmuutoksen, joka oikeuttaa myös 10 ja 15 prosentin sotainvalidit saamaan sotilasvammalain perusteella laitoshoitoa. Arjen tukeminen Sotainvalidit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvitsevat kotona selviytyäkseen erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä, ja enemmistö liiton sotainvalidijäsenistäkin on yksin asuvia leskiä. Kotona asuminen voi yleensä jatkua, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa osaaikaiseen laitoshoitoon ja saada kuntoutusta helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton omaisuuden tultua jo pääosin käytetyksi sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukemiseen jouduttiin kentälle jaettava tuki puolittamaan verrattuna edelliseen vuoteen. Tukea on jaettu sotainvalidipiirien kautta niiden jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Vuoden 2017 liittokokouksen päätösten mukaan on korostettu veljesvastuuta, joka velvoittaa kohdentamaan tukea vähävaraisille sotainvalidipiireille ja osastoille heidän jäsentensä huollon turvaamiseksi. Tähän on sisältynyt muun muassa puolisoiden ja leskien kuntoutusta, apua arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Erityisesti pienituloisia puolisojäseniä voitiin tukea merkittävästi Me-säätiön Veteraanivastuu ry:lle antamilla lahjoitusvaroilla, joita Veljesliiton välittämien hakemusten tuloksena sai 114 sotainvalidin leskeä, yhteensä 54 300 euroa. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tuki lisäksi muun muassa avustajatoiminta, asuntojen korjausneuvonta ja Palvelu-tv-hankkeet. Perinteiseen tapaan myös sotainvalidipiirit ja osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvaroista sekä liiton tuen turvin edelleen avustuksia heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidi- ja puolisojäsenille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Vuoden 2018 aikana oli avustajatoiminnan piirissä asiakkaita yhteensä 3 037. Heistä 102 oli sotainvalideja ja 1 103 sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 595 ja heidän puolisoitaan ja leskiään 1 237. Työtunteja avustajille kertyi 107 052, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille 44 481. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille mielekästä työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2018 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 179 avustajaa ja työsuhteita oli yhteensä 309. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. 5
Avustajatoiminta tuo kiireetöntä tukea sotainvaliditalouksiin. Kouvolassa Pirkko Heikkinen vieraili leski - jäsenen Salme Laineen luona keväällä 2018. Avustajien työtä organisoi 10 aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. Keski-Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri. Lisäksi muuttama sotainvalidi- ja veteraaniyhdistys oli palkannut oman avustajan. Vuoden aikana toiminnan lopettivat Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan aluehankkeet. Veteraanivastuu ry:n keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille 150 000 euroa ja Me-säätiöltä saatuja lahjoitusvaroja 106 500 euroa. Veljesliiton tuki avustajatoiminnalle oli 20 400 euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden omistusta ja hallintoa koskevissa muutoksissa sekä tulevissa sote-järjestelyissä. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. Kaunialan sairaalassa toiminta jatkui yhdessä kiinteistön omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Joulukuussa tehdyn sopimuksen mukaan Kaunialan Sairaala Oy:n osake-enemmistö siirtyy Vantaalle 30.4.2019 mennessä. Siihen saakka liiton nimeämillä edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli vuoden alussa 190 ja vuoden lopussa 199 hoitopaikkaa. Käytännössä paikkojen suhteen on toimittu joustavasti siten, että sotainvalidien pääsy hoitoon on turvattu. Kaunialan Sairaala Oy maksoi takaisin neljäsosan jäljellä olevasta, sille vuonna 2013 myönnetystä pääomalainasta. 6 Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin perustama Kyyhkylä-säätiö, jonka hyväksytty sääntömuutos muutti tukisäätiöksi. Säätiö myi omistamansa Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:n ja sen Kouvolassa ylläpitämän Haanojan palvelukeskuksen. Kuntoutussairaalan toiminnasta vastaa Kyyhkylä Oy sekä majoitusja ravitsemustoiminnasta Kyyhkylän Kartano Oy.
3. Edunvalvonta Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Lievävammaisten sotainvalidien vanhuudenturvan kannalta merkittävä uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 17.12.2018 sen sosiaali- ja terveysvaliokunnan kaikkien jäsenten yhteisen lakialoitteen pohjalta. Uudistus tuli voimaan 1.1.2019, ja se antaa sodan johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille 10 ja 15 prosentin sotainvalideille mahdollisuuden päästä tarvittaessa osa-aikaiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon sotainvalidien sairas- ja veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Samasta ajankohdasta lukien muuttui kunnan järjestämä pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla maksuttomaksi. Tämä uudistus poisti sotainvalidien keskuudessa epäoikeudenmukaiseksi koetun haitta-asterajan, joka oli rajannut lähes 40 prosenttia sotainvalideista sotilasvammalain mukaisen laitoshoidon ulkopuolelle. Liiton tavoitteena on sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen kehittäminen. Vuoden 2018 aikana tehtiin tätä koskevia esityksiä muun muassa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle, mutta ne eivät vielä johtaneet kuntoutukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen. Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Valtiokonttorin toteuttama sotainvalidien hoitolaitosten kilpailutus muutti vuoden 2018 alusta myös neuvontapalvelusta maksettavia korvauksia. Koska matkoja ei korvattu enää erikseen, lopetti tämä joiltakin etäisimmiltä paikkakunnilta palveluneuvojien kotikäynnit. Sotainvalidipiirit kartoittivat neuvontapalvelun tilanteen alueillaan, ja esiin tulleista epäkohdista raportoitiin Valtiokonttorille, joka toteutti syksyllä 2018 asiasta myös oman laajan kyselyn. Valtiokonttori antoi joulukuussa uuden vuotta 2019 koskevan neuvontapalveluohjeen, jolla korotettiin yli 100 kilometrin kotikäyntien tunneilta maksettavaa korvausta. Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 14 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2018 aikana 73 sotainvalidin asunnon korjausta. 7
4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä, ja vertaistuki on ollut kantava voima. Elämää on helpottanut, kun on voitu vaihtaa osin yhteisiä kokemuksia pitkän elämän ajalta. Iän karttuessa ja kunnon heiketessä kynnys osallistua yhteisiin tilaisuuksiin nousee. Virkistystilaisuuksille ja muille yhteen kokoaville tapahtumille on silti ollut tarvetta, sillä yksinäisyys on ongelma osalle jäsenistä. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat sekä piirien ja osastojen muut toimijat ovat innostaneet ja auttaneet jäseniä mukaan tapaamisiin. Helsingin piirin puolisokerho kokoontuu säännöllisesti palvelukeskuksessa. Tärkeintä on yhteen tuleminen ja tuttujen tapaaminen. Hengellinen työ Piirien luottamuspapit toimivat alueillaan eri tavoin. Moni vieraili veljeskodeissa tapaamassa sotainvalideja, osallistui alueensa sotainvalidien ja veteraanien tapahtumiin ja saattoi poisnukkuneen jäsenen viimeiseen lepoon. Lisäksi luottamuspapit jakoivat keskenään Sotainvalidi-lehden hengellisen aukeaman kirjoitusvuorot. Luottamuspapit kokoontuivat neuvottelupäiville Kangasalle 30. 31.10.2018 keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 8 Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtaja on Seppo Väätäinen. Vuonna 2018 järjestettiin 25 seutukunnallista sekä alueellista kirkkopäivää eri puolilla maata, ja tapahtumat keräsivät yli 5 000 osallistujaa.
Tapahtumat Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2018 Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Helsingissä teemalla Yhdessä eteenpäin Framåt tillsammans. YLE televisioi juhlan suorana. Eri puolilla maata sekä veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuntakohtaisia veteraanipäivän juhlia, jotka keräsivät hyvin lähialueidensa sotiemme veteraaneja. Veteraanipäivän pääjuhla Helsingissä keräsi ison yleisön. SuomiAreena Porissa 16. 20.7.2018 Veljesliitto oli muiden veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanivastuun järjestämänä Suomi- Areenalla keskustelutilaisuudessa 20.7., jonka aiheena oli Tarvitsevatko sotiemme veteraanit vielä apua. Veljesliiton puolesta keskusteluun osallistui puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale. Paikalla oli myös alueen sotainvalideja, veteraaneja sekä lotta. 2018 oli Puolustusvoimien juhlavuosi, minkä vuoksi se oli yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Tämä tarjosi mahdollisuuden myös veteraanijärjestöjen osallistumiseen. SuomiAreenan keskustelutilaisuus sekä torilla pidetty torivartti. 9
Sotainvalidipäivä 18.8.2018 Sotainvalidipäivä osui lauantaille, joten päivän perinteisiä juhlallisuuksia vietettiin jo päivä aikaisemmin, 17.8. Liiton hallitus laski seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus oli ravintola Ostrobotnian juhlasalissa. Tapahtumassa Presidentin kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. Sotainvalidipiirit puolestaan kutsuivat oman alueensa kunniakerhon jäsenet sotainvalidipäivänä järjestettyihin tilaisuuksiin. Osa piireistä järjesti sotainvalidipäivän juhlallisuudet toisena ajankohtana. Sotainvalidipäivä alkoi seppeleenlaskuilla Hietaniemen hautausmaalla. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon seminaari pidettiin 24.10.2018 Helsingissä. Kentän neuvottelupäivät järjestettiin Vantaalla 16.5.2018 ja piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä yhdistettynä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiviin Tampereella 11. 12.10.2018. Sotainvalidien Perinnejärjestö kutsui 12.11.2018 koolle perinneyhdistysten ja sotainvalidipiirien edustajat keskustelemaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kuulemaan Veljesliiton ajankohtaisista asioista. Osanotto oli hyvä ja keskustelujen perusteella Perinnejärjestön johto on luottavainen tulevaisuuden suhteen. 10
5. Järjestö Säilytettävä toimiva järjestörakenne Liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta on olennaista, että jokainen voi kuulua sellaiseen sotainvalidiosastoon tai -piiriin, joka pitää heistä huolta. Jäsenmäärän supistuminen heijastuu myös järjestörakenteeseen. Sotainvalidiosastoja purkautui vuoden 2018 aikana 37, ja niiden jäsenet siirtyivät sotainvalidipiirin henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 120. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisojäsenet olivat suoraan piirin jäseniä eikä osastoporrasta enää ollut. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistyksien voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Jatkossakin liitolla tulee olla toimiva, koko maan kattava organisaatio, jotta side kaikkiin sotainvalideihin ja puolisojäseniin säilyy. Piirien vastuu jäsenistä korostuu samoin kuin vaikuttaminen kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sotainvalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilöinä. Jämsän osaston puheenjohtaja Rauli Jakobsson ja sihteeri Topi Lehtinen kotikäynnillä sotainvalidin lesken Rauha Jokisen luona. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 14 toiminnanjohtajaa, joista 11 oli osaaikaisia. Keski-Pohjanmaan, Lahden ja Varsinais-Suomen sotainvalidipiirien toimintavuoden aikana tekemillä päätöksillä siirtyi vastuu toiminnanjohtajien tehtävien hoidosta piirille. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Helsingin ja Uudenmaan sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Jäsenkunnan ja liiton taloudellisten voimavarojen supistuessa jouduttiin myös lyhentämään useiden toiminnanjohtajien työaikaa. Muutoksien myötä korostuu yhteistyö sotainvalidien neuvontapalvelun kanssa jäsenten lakisääteisten korvausten ja palvelujen turvaamisessa. Käytännön huoltotyötä tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. 11
Liiton luottamusmiesjohto ja pääsihteeri osallistuivat piirien vuosikokouksiin ja neuvottelupäiville sekä niiden yhteydessä keskustelivat piirien johdon kanssa piirin tilanteesta ja jatkosuunnitelmista. Sotainvalidipiirit purkautuvat, kun sotainvalidien lukumäärä lähestyy kahtakymmentä. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Veljesliiton viestintä Veljesliiton viestinnässä keskityttiin kertomaan sotainvalideista paitsi veteraaneina myös sodan vuoksi pysyvästi vammautuneina henkilöinä. Veljesliiton ulkoinen viestintä siirtyi entistä enemmän verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Perinteisiä tiedotteita laitettiin vain muutamia kappaleita sotainvalideja ja veteraaneja koskevina merkkipäivinä. Tiedot teet kohdennettiin kunkin sotainvalidipiirin alueelle. Sisäistä viestintää hoidettiin piirien toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille toimitettavalla piiritiedotteella. Tällä pyrittiin varmistamaan tarvittaessa nopeakin tiedonkulku. Osastoille lähetettiin vuoden aikana kaksi jäsenkirjettä. Näiden lisäksi yhteydenpito kentälle hoitui mutkattomasti suoraan puhelimitse tai sähköpostitse. Viestinnässä tapahtui loppuvuodesta henkilömuutoksia, kun tiedottaja Elina Ruuttila siirtyi muihin tehtäviin ja hänen sijaisenaan toiminut Marja Kivilompolo nimitettiin liittoon viestintäpäälliköksi 1. joulukuuta lähtien. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehdessä siirryttiin harvempaan ilmestymistiheyteen, neljään kertaan vuodessa. Oma lehti on yhä Veljesliiton tärkein viestintäkanava, joka tavoittaa jäsenet ja heidän asioitaan hoitavat omaiset. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli 14 811. Sotainvalidi-lehti on yhä liiton merkittävin viestintäkanava. 12
Lehden teemoina olivat sotainvalidien parissa tehtävä työ, perinneyhdistykset aktivoituvat, sodanjälkeiset sukupolvet sekä sote-uudistus. Muutoin sisällössä huomioitiin ikäihmisten arjen tukeminen, sotainvalidien ja puolisojen haastattelut, hyvinvointi sekä edunvalvonta ja ajankohtaiset asiat. Kullekin piirille oli varattu yksi tai puolikas sivu omista asioista tiedottamiseen. Myös hengellinen työ näkyi lehdessä omana aukeamanaan, jonka sisällöstä vastasivat luottamuspapit. Lehden tärkeimmät tekstit julkaistiin myös ruotsiksi. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Keräys oli hyvin esillä toimintavuonna, vaikka sen tulos ei yltänytkään edellisen Suomi 100 -juhlavuoden saavutukseen. Veteraanivastuu ry:n Me-säätiöltä saadulla lahjoituksella voitiin alentaa avustajatoiminnan asiakasmaksuja ja myöntää erityisesti pienituloisille leskille avustuksia. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. Asiantuntijakollegio Kollegio kokoontui sovitun käytännön mukaisesti vuoden aikana kahdesti. Syksyn tapaamisen erityisaiheena oli veteraanien perinnetyö, sen sisältö ja tulevaisuus. Edelleen valmisteluvaiheessa oleva maakunta- ja sote-uudistus puhututti kollegiota ja niiden vaikutukset sotainvalidihuoltoon ja sotainvalidien veljeskotien tulevaisuuteen. Sotainvalidien ja puolisojäsenten tarvitsemat palvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet ovat kollegion vakioaiheena. Kollegion jäsenten antamat evästykset Veljesliiton toiminnalle ja sen muutosvaiheen läpiviennille on koettu arvokkaiksi. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteistyö Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja tukevan Kungafonden-säätiön kanssa jatkui. 13
Liiton talous Liiton tuki kentälle Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin tuki kentälle puolittamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 1 047 314 euroa (2 134 393 euroa vuonna 2017). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyh distyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimiston kustannuksia, joita karsittiin toiminnanjohtajien työaikoja lyhentämällä ja tehtäviä yhdistämällä. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 203 629 euroa (290 530 euroa) ja keskustoimiston kulut 317 823 euroa (436 341 euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 1 068 766 euroa (2 861 265 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna, mutta oli aiempaa pienempää. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 0 euroa (82 503 euroa). Liitto on saanut lahjoituksia muun muassa Kaunialan toverikunta ry:ltä. Varainhankinnan tulos oli 483 019 euroa (159 179 euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli - 594 021 euroa ( - 2 712 737 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen ja taloustoimikunnan päätösten sekä liiton sijoitusten hoidosta vastanneen Evli-pankin asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Liitossa ja sen keskustoimistossa tehtiin vuoden aikana erilaisia säästötoimenpiteitä, joilla toimintaa sopeutettiin vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia 15 904 euroa (104 572 euroa) ja arvon alennuksia - 13 096 euroa (- 22 084 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 915 309 euroa (1 064 067 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna 321 287 euroa ( - 1 648 669 euroa). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi 23.1.2018 liiton omistamien Kiinteistö Oy Jermun osakkeille vapautuksen aravarajoituksista. Nämä ja liiton omistamat Kiinteistö Oy Korsun osakkeet myytiin Kauniaisten kaupungille elokuussa 2018. Myös viimeinen liiton omistuksessa ollut asunto-osake myytiin 13.3.2018. Tulos vuodelta 2018 Liiton saamat yleisavustukset (STEA) olivat yhteensä 152 000 euroa (150 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2018 yhteensä - 41 712 euroa (- 873 928 euroa). 14
6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2018 HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki Jaakko Torppa, Kerava 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Ahti Karttunen, Outokumpu Markku Honkasalo, Helsinki Heimo Purhonen, Salo Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Lahdenperä, Tornio Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Heinola Marja-Liisa Taipale, Helsinki Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Jäsenet Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere 15
Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Veikko Junttila, Nivala 2. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Pentti Jouppila, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla 16
Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Tiina Lind. 17
Toimintaa tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Pääsihteeri Seppo Savolainen Asiamies Päätoimittaja Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Vuosi 2018 oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 25. toimintavuosi. Perinnejärjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa. Yhdistyksissä oli 1 330 jäsentä. Perinnejärjestö on Sotainvalidien Veljesliiton ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteisö jäsen. Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen 18.8. Sotainvalidipäivään. Perinnejärjestö järjesti perinneyhdistyksille seminaarin 12.11.2018 Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin Veljesliiton ja Perinnejärjestön ajankohtaisia asioita, sotiemme veteraanien perinnetyötä sekä kuultiin perinneyhdistysten nykyisestä toiminnasta ja näkemyksiä valmiudesta vastuunottoon sotainvalidipiirien purkautuessa. Paikalla olivat edustajat 14 perinneyhdistyksestä ja myös Veljesliiton johto, yhteensä 30 henkilöä. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti vuoden aikana perinnejärjestöä lukuisissa eri tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Järjestön vuosikokous pidettiin 6.6.2018 Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana oli Veljesliiton pääsihteeri Seppo Savolainen. Virallisia kokousedustajia oli 19 edustaen 15 perinneyhdistystä. Lisäksi läsnä oli yksi perustajajäsen ja seitsemän muuta henkilöä. 18 Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Jäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Hannu Reko (Kanta-Häme) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme), varapj. Varajäsen Kalervo Viitanen (Uusimaa) Ilkka Nurmi (Satakunta) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Reijo Johansson (Pirkka-Häme)
Mikko Ruskeala (Lahti) Lyyli Vento (Kymi) Vilho Räihä (Pohjois-Pohjanmaa) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Juha Koponen (Pohjois-Savo) Pertti Halonen (Kainuu) Pentti Perttula (Helsinki) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Tony Westerlund (Rannikko-Pohjanmaa) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Pertti Koivunen (Sisä-Suomi) Jari-Matti Autere (Varsinais-Suomi), sihteeri Taloudenhoitaja Kirjanpitäjä Marjo Kovanen HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ahola Paavo, Tampere; Angerma Helene Pia, Helsinki; Hänninen Orvokki, Kerava; Koistinen Allan, Mikkeli; Koivisto Olavi, Saarijärvi; Koskinen Esko, Säkylä; Laakso Pentti, Utti; Latvala Raimo, Mustasaari; Lehtovirta Erkki, Helsinki; Leinonen Tuulikki, Joensuu; Lipiäinen Pekka, Kouvola; Saarela Marja, Turku; Sahra Eero, Juupajoki; Sarjanen Onni, Hämeenlinna; Suominen Mauno, Piikkiö; Törmänen Eero, Kemijärvi; Vaaranmaa Risto, Seinäjoki; Vepsäläinen Otto, Leppävirta Sotainvalidien ansioristi on osoitus sotainvalidien hyväksi tehdystä työstä. Valtakunnallinen jakotilaisuus pidettiin Helsingissä 17.8. Samassa tilaisuudessa kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. 19
Sotainvalidien ansioristi Ahlroth Mervi, toimitusjohtaja, Kaunialan sairaala; Hakala Marko, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjanmaan piiri; Heikkinen Erkki, puheenjohtaja, Suomen Sotaveteraaniliitto; Hongisto Simo, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Hämäläinen Arto, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Ilvonen Katja, toimitusjohtaja, Oulunkylän Kuntoutussairaala; Joutsiniemi Kaarina, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Karhu Soile, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; Kulmala- Sjöman Mira, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen piiri; Luoma-Aho Outi, budjettineuvos, valtiovarainministeriö; Lähteenmäki Liisa, johtaja, Ilveskoti; Maaluoto Marko, majuri, Puolustusvoimat; Mattila Pirkko, sosiaali- ja terveysministeri; Mikkonen Pia, varainhankinnan päällikkö, Veteraanivastuu; Moilanen Heikki, liiton hallituksen jäsen, Satakunnan piirin puheenjohtaja; Ollikainen Eeva, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Orlamo Matti, everstiluutnantti; Papunen Erkki, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ; Pekonen Aino-Kaisa, kansanedustaja; Purra Erja, ravintolapäällikkö, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Rehn-Kivi Veronica, kansanedustaja; Ryömä Outi, osastosihteeri, Kaunialan Sairaala; Saarenheimo Marja, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto; Santavuori Helena, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Takala Eeva-Liisa, toimistosih teeri, Kaunialan Sairaala; Toivonen Rauni, Valtiokonttori; Uimonen Isto, Valtiokonttori; Vuorinen Juha, puheenjohtaja, Kanta-Hämeen piiri Airo Kari, Lahti; Halmet Usko, Oulainen; Hellström Risto, Salo; Heponen Olavi, Jyväskylä; Honkela Veli, Kalajoki; Hulkko Matti, Pelkosenniemi; Huttunen Pertti, Kaavi; Ingves Birger, Kristinestad; Isaksson Kaarina, Mynämäki; Jokiniemi Seija, Kauhajoki; Kalinen Kari, Outokumpu; Kannaste Mikko, Rantasalmi; Karumaa Aila, Hämeenlinna; Kilpeläinen Reino, Sotkamo; Lumme Lauri, Tampere; Luumi Kari, Rautjärvi; Makkonen Taavetti, Savonlinna; Myllärinen Hannu, Lappeenranta; Niemi Arvo, Espoo; Ovaska Pentti Hannu, Hausjärvi; Pura Juhani, Valkeakoski; Ratala Heimo, Merikarvia; Simppala Simo, Seinäjoki; Uotila Semmi, Säkylä Marskin Sotainvalidirahasto Anttila Eino, Pudasjärvi; Enkulla Magnus, Kristinestad; Happonen Heikki, Perniö; Hiljanen Juulia, Maaninka; Huuskonen Sulo, Rovaniemi; Issakainen Kauko, Mikkeli; Kiukas Esko, Joutseno; Laatikainen Antti, Ilomantsi; Lampinen Taito, Jyväskylä; Lautaoja Toivo, Kankaanpää; Leppikallio Heikki, Loppi; Nybacka Kurt, Nykarleby; Rämö Reino Matti, Forssa; Räty Tuomo Tommi, Helsinki; Sosoi Benjam, Halli; Suuronen Veikko Ilmari, Orimattila; Vesala Taito, Helsinki. 20
Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki P. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 keskuststo@sotainvalidit.fi, www.sotainvalidit.fi Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla, irtisanoutunut 30.11.2018) Tiedottaja Marja Kivilompolo, 1.12.2018 alkaen viestintäpäällikkö Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm 31.12.2018 saakka Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli kuusi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi työskenteli kunniamerkkipalvelussa. Liiton varoista maksettiin palkka 14 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. Sotainvalidien Veljesliiton nimeämät edustajat laitosyhteisöissä, joiden hallinnossa liitolla on enemmistö Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus 31.8.2018 saakka Markku Honkasalo, puheenjohtaja Jäsenet: Vesa Ekroos Hannu Toivonen Arto Tauria Varajäsenet: Juhani Saari Katariina Kuurola Markku Tarvainen Seppo Savolainen Kyyhkylä-säätiön hallitus 1.9.2018 alkaen Markku Honkasalo, puheenjohtaja Jäsenet: Marja-Liisa Taipale Vesa Ekroos 21
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. 2018 2017 VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot 700 000,00 308 875,14 Muut kulut -1 247 313,84-2 443 268,70 Kulujäämä -547 313,84-2 134 393,56 YHDISTYSTOIMINTA Tuotot 14 431,69 12 864,87 Henkilöstökulut -42 536,76-35 971,12 Stea:n kattamat kulut -10 900,00-10 000,00 Muut kulut -164 624,40-257 424,27 Kulujäämä -203 629,47-290 530,52 KESKUSTOIMISTO Tuotot 9 634,00 12 000,00 Henkilöstökulut -896 185,90-1 069 595,68 Stea:n kattamat henkilöstökulut -126 100,00-122 500,00 Henkilöstökulujen siirto 768 624,39 837 944,45 Poistot -950,04-4 770,73 Muut kulut -72 845,37-89 419,36 Kulujäämä -317 822,92-436 341,32 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -1 068 766,23-2 861 265,40 VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot 586 600,79 229 371,48 Henkilöstökulut -37 216,40-38 733,34 Muut kulut -74 639,32-42 109,99 Tuottojäämä 474 745,07 148 528,15 Tuotto- / kulujäämä -594 021,16-2 712 737,25 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 940 499,96 1 139 250,78 Kulut -25 191,18-75 183,22 915 308,78 1 064 067,56 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ 321 287,62-1 648 669,69 POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot 0,00 465 031,70 0,00 465 031,70 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset 152 000,00 150 000,00 Ruotsin piirin osuus -15 000,00-17 500,00 TILIKAUDEN TULOS 458 287,62-1 051 137,99 MUUT RAHASTOT Tuotot 0,00 594,72 Siirto rahastoon -500 000,00 0,00 Siirto rahastoon/kauniala 0,00-594,72 Siirto rahastoon/tukia 0,00 177 209,31-500 000,00 177 209,31 22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -41 712,38-873 928,68
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. T A S E V A S T A A V A A 31.12.2018 31.12.2017 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 19 668,36 28 631,41 19 668,36 28 631,41 Sijoitukset Kiinteistöt 100 912,76 100 912,76 Asunto-osakkeet 0,00 73 750,86 Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet 838 995,17 894 480,76 Muut osakkeet ja osuudet 35 909,40 35 909,40 Lainasaamiset 0,00 26 486,24 975 817,33 1 131 540,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot 45 103,56 44 420,67 Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni 184 551,37 246 068,50 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 13 846,98 18 653,59 Siirtosaamiset 104 033,50 123 419,39 117 880,48 142 072,98 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset 766 822,84 128 916,06 766 822,84 128 916,06 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 109 843,94 1 721 649,64 23
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. V A S T A T T A V A A 31.12.2018 31.12.2017 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 1 299 614,96 2 173 543,64 Huolto- ja tukirahasto 2005-2025, liite 1 500 000,00 0,00 Muut rahastot, liite 1 151 554,85 158 228,68 Tilikauden tulos, liite 1-41 712,38-873 928,68 609 842,47-715 700,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 17 510,53 21 605,76 Siirtovelat 162 713,31 220 222,50 Muut lyhytaikaiset velat 20 162,67 21 977,74 200 386,51 263 806,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 109 843,94 1 721 649,64 24
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa 492 137 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Pääomalainaa on jäljellä 184 551 euroa 31.12.2018. Henkilökunnan lukumäärä v. 2018 oli keskimäärin 22 (2017/25) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2018 oli heistä 21 (2017/24) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT 2018 2017 Palkat, palkkiot 896 185,90 1 069 595,68 Lakisääteiset sosiaalikulut 150 867,93 184 337,95 Muut henkilöstösivukulut 20 735,61 24 789,08 1 067 789,44 1 278 722,71 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot 26 216,95 125 969,93 Vuokratuotot 643,65 8 508,60 Korkotuotot 765,93 2 540,18 Omaisuuden arvonmuutokset 15 904,00 104 572,45 Muut tuotot 896 969,42 897 659,62 Tuotot yhteensä 940 499,95 1 139 250,78 Kulut Vastikkeet - 648,20-5 529,70 Muut hoitokulut - 11 446,88-47 569,28 Omaisuuden arvonmuutokset - 13 096,10-22 084,24 Kulut yhteensä - 25 191,18-75 183,22 25
POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT 2018 2017 Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 0,00 465 031,70 0,00 465 031,70 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Taide-esineet 1.1. 26 271,10 26 271,10 Vähennykset - 8 013,01 0,00 18 258,09 26 271,10 Koneet ja kalustot 1.1. 2 360,31 7 131,04 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset - 479,95 0,00 Poistot - 470,09-4 770,73 1 410,27 2 360,31 Tasearvo 31.12. 19 668,36 28 631,41 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT 2018 2017 Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo 559 742,96 586 831,61 Kirjanpitoarvo 325 780,81 322 596,72 Erotus 233 962,15 264 234,89 Sijoitusrahastot Markkina-arvo 573 331,35 718 163,91 Kirjanpitoarvo 513 214,36 571 884,04 Erotus 60 116,99 146 279,87 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL 28 633,24 43 229,51 Veteraanivastuu ry 46 823,28 50 000,00 Muut siirtosaamiset 28 576,98 30 189,88 104 033,50 123 419,39 26
2018 2017 OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. 1 299 614,96 1 440 292,41 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2025:stä 0,00 733 251,23 Tilikauden yli-/alijäämä - 41 712,38-873 928,68 Oma pääoma 1 257 902,58 1 299 614,96 Huolto- ja tukirahasto 2005-2025 1.1. 0,00 733 251,23 Lisäys: Kyyhkylä-säätiön avustus 500 000,00 0,00 Vähennys: Siirto omaan pääomaan 0,00-733 251,23 500 000,00 0,00 Muut rahastot 2018 2017 Marskin rahasto 1.1. 6 673,83 Lisäys 0,00 Vähennys - 6 673,83 0,00 6 673,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. 151 554,85 Lisäys 0,00 Vähennys 0,00 151 554,85 151 554,85 151 554,85 158 228,68 OMA PÄÄOMA 31.12.2018 1 909 457,43 1 457 843,64 2018 2017 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki 0,00 16 564,50 Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen 160 753,81 192 523,50 Muut siirtovelat 1 959,50 11 134,50 162 713,31 220 222,50 Hallitus päätti kokouksessa 27.3.2019 muuttaa Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 nimen Huolto- ja tukirahasto 2005-2025:ksi. 27
28
29
30
Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2018 Piiri Osastoja Sotainv. jäseniä Kuolleet Uusia päätöksiä Puolisoita Leskiä Tukijäseniä Helsinki 126 37 33 296 65 Uusimaa 14 93 20 2 26 352 248 Varsinais-Suomi 8 113 46 37 543 214 Kanta-Häme 12 55 26 1 13 239 294 Pirkka-Häme 12 112 47 35 585 172 Lahti 7 41 9 10 209 56 Kymi 4 87 24 36 370 123 Satakunta 8 101 31 1 34 326 183 Sisä-Suomi 10 82 22 22 311 209 Suur-Savo 5 54 15 17 321 51 Rannikko-Pohjanmaa 54 28 14 259 59 Etelä-Pohjanmaa 21 95 25 29 443 489 Pohjois-Savo 5 77 19 23 342 56 Pohjois-Karjala 7 94 21 39 260 97 Keski-Pohjanmaa 3 35 14 14 221 125 Pohjois-Pohjanmaa 89 21 27 313 350 Kainuu 74 8 1 18 132 105 Lappi 4 85 19 20 200 182 Ruotsi 48 9 29 80 138 Yhteensä 120 1 515 441 5 476 5 802 3 216 Sotainvalidijäsenet 1 515 Poistuma 22,5 % Puolisojäsenet 6 278 Tukijäsenet 3 216 11 009 Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 62 Sotasokeat 5 (puolisojäseniä 18) Vuonna 2018 kuolleiden jäsenten määrä 441 Uusia myönteisiä päätöksiä 5 Vähennys vuoden 2018 aikana 436