S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. XVIII. TEOLLISUUSTILASTOA. 23. V U O N N A 1906. JÄLKIMÄINEN OSA. TEHTAAT JA KÄSI AMMATTI LUK KE ET. H E L S IN K I, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T I N K I R J A P A I N O S S A, 1908.
19?/. i; o4
Sisällys: Siv. Yleiskatsaus...... I Taulu 1. Tehdas- ja käsiammattiteollisuusluokituksen aak k o slu e tte lo... 1 2. Summittainen katsaus Suomen teollisuuteen (vuori- ja metalliteollisuus luk u u n o te ttu n a )... 4 3. Summittainen katsaus Suomen teollisuuteen (vuori- ja metalliteollisuus luk u u n o te ttu n a )... 5 4 ooh 5. Summittainen katsaus teollisuudessa toimiviin työntekijöihin.... 6 6. Katsaus teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja lä ä n ittä in... 8 7. Summittainen katsaus teollisuuteen eri teollisuudenhaarojen mukaan j a e t t u n a... 12,, 8. Erikoiskatsaus eri teollisuudenhaarat työpaikkain ja työntekijäin lukuun sekä tuotannon b ru ttoarv oon... IS 9. Erikoiskatsaus valmisteiden laatuun ja määrään sekä kulutettuihin raakaaineisiin... 74 10. Yhteenveto taulusta 9... 102 11. Tehtaat ja käsiammattiliikkeetkaupungeittain,kauppaloittain ja kihlakunnittain 110 12. Teollisuudessa käytetyt m o o tto rit...179 13. Yhteenveto taulusta 1 2...190 14....191 15. Vuonna 1903 perustettujen, Teollisuushallitukselle ilmoitettujen teollisuuslaitosten lu e tte lo... 192 16. Vierasta kansallisuutta olevain ammatinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme k au p u n g eissa... 198 17. Vierasta kansallisuutta olevain ammatinharjoittajain ja työntekijäin luku maamme kihlakunnissa...201
O ik a isu ja. Tauluihin : Taulu 8 sivu 59. Teurastamojen tuotantoarvo on ilmoitettu olevan kaikken kaikkiaan Smk 527 700, lue Smk. 1527 700. 9 sivu 79. Sysienvalmistus Oulun läänissä; valmisteiden joukossa sanotaan tonnia tervaa, lue tynnyriä tervaa. 9 sivu 92. Kuopion läänin maaseudun kauppajauhomyllyt. Kulutettujen raaka-aineiden joukossa mainitaan 35 000 hl. ja 75 000 kg. kotini, viljaa, 210 677 hl. ja 6 880 000 kg. ulkom. viljaa; 1 600 hl. tullia vastaan, lue 27 717 hl. kotim. 56 089 hl. ja 80 000 kg. ulkom. viljaa; 5 772 hl. tullia vastaan.
Tässä esitetty julkaisu, joka käsittelee 1906 vuoden teollisuustilaston jälkimäistä osaa, liittyy pääasiallisesti niinhyvin järjestyksensä kuin esitystapansa puolesta lähinnä edelliseen julkaisuun. Ainoa huomattava muutos on käytettyä koneellista käyttövoimaa käsittelevissä tauluissa. Ennen on tilastoon otettu nekin moottorit, joiden kevosvoimaluvusta ei ole ollut tietoja. Kun tätä menettelyä on pidetty vääränä, on nyt otettu lukuun ainoastaan ne moottorit, joiden voima on ilmoitettu. Kun teollisuuden tarpeisiin on nyttemmin ruvettu käyttämään muitakin kaasukoneita kuin valokaasumoottoreita, niinkuin Dawson-, asetyleeni- y. m. kaasukoneita, sekä kun petroli- ja bentsinikone niinhyvin rakenteeltaan kuin toimintatavaltaan on aivan valokaasukoneen kaltainen, on yhteiseksi nimeksi kaasu- ja petrolikoneille otettu käytäntöön»polttomoottori». Vuonna 1906 on huomattavana tuntuvaa lisääntymistä mitä niinhyvin työntekijäin lukuun kuin tuotantoarvoon tulee. Työpalkkain luku sitä vastoin on vähentynyt, pääasiallisimmin rakennus- ja kiviteollisuudessa. Viimeksi kuluneen kymmenvuotiskauden aikana tapahtuneen kehityksen valaisemiseksi julkaistaan seuraava taulu, jossa metalliteollisuuskin on otettu lukuun: Vuonna. Työpalkkain luku. Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden luvusta. Työntoldjäluku. Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden luvusta. Tuotannon bruttoarvo Lisäännys tai vähennys % edell. vuoden määrästä. 1896.... 7 261 + 1.0 73 010 + 11.9 218 981 227 + 15.8 1897.... 7 355 + 1.3 79 917 + 9.5 251 509 840 + 14.9 1898.... 7 787 + 0.9 91 055 + 13.9 283 671147 + 12.8 1899.... 8 055 + 3.4 101 978 + 12.0 309 930 951 + 9.3 1900.... 8 038 0.2 98 761-3.2 339 585 259 + 9.6 1901.... 8 218 + CO 95 855-2.9 316 522 087-6.8 1902.... 8 474 + 3.1 95 248-0.6 309 814 326-2.1 1903.... 8 797 + 3.8 101 262 + 6.3 351 609 649 + 13.5 1904.... 8 679-1.3 101 621 + 0.4 369 613 864 + 5.1 1905.... 9 054 + 4.3 107 828 + 6.1 392 544 700 + 6.2 1906.... 8 827-2.5 113 518 -f* 5.3 439 478 282 + 11.9
II Jos kaupunkien ja maaseudun teollisuustoiminnan erottaa toisistaan ja vertaa keskenään vuosien 1905 ja 1906 työpaikkojen ja työntekijöiden lukua sekä tuotannon bruttoarvoa (metalliteollisuus taaskin lukuunotettuna), niin saa seuraavat luvut: Kaupungeissa j a kauppaloissa: Vuonna Työpalkkain Työntekijäin Tuotantoarvo luku lisäännys luku lisäännys Smk. lisäännys 1905.. 4161 56 949 229181600 [1906.. 3 986 4.2»/o 58 343 + 2.4 % 258 322 884 + 1 2.6 % Maaseudulla : 1905.. 4 893 50879 163 363100 1906.. 4841 l.i% 55175 + 8.4 % 181 155 398 + 10.9% Tuotantoarvo on lisääntynyt jonkun verran enemmän kaupungeissa ja kauppaloissa kuin maaseudulla, jota vastoin työntekijäluku on maaseudulla lisääntynyt tuntuvasti enemmän. Seuraavissa kahdessa yhdistelmässä on toimitettu näiden lukujen välinen vertailu kahtena viime vuotena. Työpaikkoja: Työntekijöitä: L ä ä n i. luku vuonna 1905. luku vuonna 1906. vähennys lisäännys tai /oluku vuonna 1905. luku vuonna 1906. lisäännys tai vähennys /o* U u d e n m a a n... 1560 1430 8.3 23 786 24 794 f 4.2 Turun ja P o rin... 1643 1633 0.6 18 597 20 380 -f 9.6 H ä m e e n... 1015 1026 + 1.1 18 738 20 003 -f 6.8 V iip u rin... 1551 1548 0.2 21074 21 377 + 1.4 M ik k elin... 578 525 9.9 2 703 2 713 + 0.4 K u o p io n... 846 829 2.0 6 348 6 808 + 7.2 V aasan... 1348 1322 1.9 9 789 10 467 -f 6.9 O u lu n... 513 514 + 0.2 6 793 6 976 + 2.7 Yhteensä 9 054 8 824 2.5 107 828 113 518 + 5.3
ni T u otan toarvo: Lääni. Smk vuonna 1905. Smk vuonna 1906. lisäännys tai vähennys % U u d e n m a a n... 95 947 300 99 901 237 + 4.1 Turun ja P o rin... 66 369 500 84 142 914 + 26.8 H ä m e e n... 68 237 400 77 792 724 + 14.0 V iip u r in... 70 629 900 73 880 925 + 4.0 M ik k elin... 6 731 900 7 931 800 + 17.8 K u o p io n... 19 078 500 20 193 260 + 5.8 V a a sa n... 41 892 200 48 574 936 + 15.9 O u l u n... 23 658 000 27 060 486 + 14.4 Yhteensä 392 544 700 439 478 282 + 11.9 Työpaikkain luku on vähentynyt kaikissa muissa paitsi Hämeen ja Oulun lääneissä; työntekijäin luku on lisääntynyt kaikissa lääneissä, enimmin Turun ja Porin läänissä; ja tuotantoarvo on lisääntynyt kaikissa lääneissä, enimmin Turun ja Porin läänissä. Suurimmat muutokset vuonna 1906 vuoteen 1905 verraten ovat tapahtuneet seuraavissa kaupungeissa. Enemmän kuin miljonan markkaa on tuotantoarvo lisääntynyt Turussa (lisäännys 10 816 717 markkaa = 34.3 /0), Porissa (2 061 300 markkaa = 16.8 /0), Tampereella (4 373 854 markkaa = 12.4 /0), Viipurissa (1190850 markkaa = 10.1 %), Kotkassa (1713 674 markkassa == 23.8 %), Nikolainkaupungissa (3 214 436 markkaa -- 19.6 /0), Oulussa (1 887 312 markkaa = 20.6 %) ja Pietarsaaressa (1 500 630 markkaa = 16.6 /0). Lisääntynyt on tuotantoarvo, vaikkei täydellä miljonalla markalla, Kuopiossa, Tammisaaressa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa, Savonlinnassa, Kokkolassa, Kemissä ja Kajaanissa. Helsingissä on tuotantoarvo vähentynyt 637 350 markkaa, johtuen tämä metalliteollisuuden alalla vallinneesta pitkällisestä työnseisahduksesta. Niinpä on Helsingin metalliteollisuuden tuotantoarvo 13 362 350 markkaa vuonna 1906 edellisen vuoden 18 431 334 markkaa vastaan, joten vähennys on noin 5 miljonaa markkaa. Huomattava on, että työnseisahduksen aikana Helsingistä saapui tilauksia maaseutujen konepajoille siten kohottaen näiden seutujen tuotantoarvoa. Tuotantoarvon vähennemistä on huomattavana Hangossa, Raumalla ja Mikkelissä. Työntekijäin luvussa on suurin lisäännys tapahtunut Turussa (636), sitä likinnä Tampereella (495), sitten Pietarsaaressa (276) ja Kotkassa (230). Viipurissa on työntekijäin luku vähentynyt (326) ja Helsingissä (253). Maaseudulla on tuotantoarvon lisäännys ollut suurin Pernajan kihla
IV kunnassa (lisäännys 3629500 markkaa= 131.5 /o), Lohjan kihlakunnassa (1102711 markkaa 42.4 %), Helsingin kihlakunnassa (1 124 200 markkaa = 15.9 /0), Halikon kihlakunnassa (1 411 011 markkaa = 28.1 /0), Ulvilan kihlakunnassa (2 368 305 markkaa 52.4 / ) ja Tammelan kihlakunnassa (2 494 370 markkaa = 21-0 %) Muut kihlakunnat, joissa on sanottavampaa lisäännystä huomattavana, ovat Piikkiön, Tyrvään, Hauhon, Pirkkalan, Ruoveden, Jääsken, Mikkelin, Lapuan, Pietarsaaren ja Oulun kihlakunnat. Sanottavampaa tuotantoarvon vähenemistä on huomattavana Raaseporin ja Lappeen kihlakunnissa. Lappeen kihlakunnan tuotantoarvon väheneminen (2 250 520 markkaa) johtuu siitä, että Kuusankosken puuhiomo on siirretty Lappeen kihlakunnasta Pernajan kihlakuntaan, josta syystä myös on huomattavana vastaava lisäännys viimeksi mainitun kihlakunnan tuotantoarvossa. Samasta syystä on Pernajan kihlakunnan työntekijäluku lisääntynyt 917 ja Lappeen kihlakunnan työntekijäluku vähentynyt 344 henkeä. Sanottavampia työntekijäluvun lisäännyksiä on ollut huomattavana Vehmaan kihlakunnassa (lisäännys 475), Ulvilan (512) ja Helsingin (271). Lisäksi on, luultavasti kuitenkin ainoastaan näennäinen lisäännys huomattavana Hollolan kihlakunnassa (lisäännys 509), mikä johtuu siitä, että sikäläisestä pyörätehtaasta on annettu työntekijäluvusta ilmeisesti liioiteltuja tietoja. Eri teollisuusryhmissä ovat työntekijäin ja työpaikkojen luvut sekä tuotannon bruttoarvo muuttuneet niin, kuin seuraavista kahdesta taulusta näkyy: Työpaikkoj a: Työntekijöitä : Teollisuusryhm ä. luku vuonna 1905. luku vuonna 1906. lisäännys tai vähennys 0/! /0' luku vuonna 1905. luku vuonna 1906. 1 /o' [lisäännys tai I vähennys I-III. M etalliteollisuus... 1 600 1 642 -{- 2.6 19 719 19 866 + 0.7 IV. K iv iteollisu u s... 363 328 9.6 9 695 9 368 3.4 V. Kemiall. teollisuus.... 249 240 3.6 2 883 2 920 + 1.3 VI. N ah k ateo llisu u s... 895 890 0.6 3 735 3 615 3.2 VII. Kutomateollisuus.... 87 86 1.1 11 902 12856 + 8.0 VIII. P ap erite o llisu u s... 162 158 2.5 9 906 10 851 4-9.5 IX. Puunjalostusteollisuus.. 899 905 + 0.7 25 465 28 503 + 11.9 X. Rakennusteollisuus... 404 347 14.1 3 775 3 951 + 4.7 X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus... 2 893 2 764 4.6 11527 11 945 + 3.6 X II. Vaatetusteollisuus.... 1332 1286 3.5 6 071 6 248 + 2.9 X III. Kuvaava teollisuus... 170 181 + 6.5 3150 3 395 + 7.8. Yhteensä 9 054 8 827 2.5 107 828 113 518 + 5.3
y Teollisuusryhm ä. T u otan toarvo: Smk v. 1905. Smk v. 1906. Lisäännys tai vähennys /0. I-III. M etalliteollisuus... 62 207 700 65 166 382 + 4.8 IV. K iv ite o llisu u s... 14 195 500 13 288 800 6.4 V. Kemiall. teollisuu s... 11 574100 12 378 500 + 6.8 VI. N ah k ateollisu u s... 17 036 400 18 264 100 + 7.2 VII. K u to m a te o llisu u s... 45 971100 55 391 400 -f 20.5 VIII. P ap eriteollisu u s... 43 163 300 44 827 400 + 3.9 IX. P uunjalostu steollisu u s... 90 404 100 108 277 100 -f 19.8 X. Rakennusteollisuus... 7 480 400 8 150 300 + 9.0 X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus... 81 218 100 91 859 900 + 13.1 X II. V aatetusteollisuu s... 11 437 900 12 967 700 + 13.4 X III. Kuvaava t e o l l i s u u s... 7 856 100 8 906 700 + 13.4 Yhteensä 392 544 700 439 478 282 + 11.9 Työpaikkain lnkn on vähentynyt useimmissa teollisuudenhaaroissa, enimmin kivi- ja rakennusteollisuudessa, mutta lisääntynyt metalli-, puu- ja kuvaavassa teollisuudessa. Työntekijäin luku on vähentynyt kivi- ja nahkateollisuudessa sekä lisääntynyt kaikissa muissa teollisuudenhaaroissa, enimmin puu- ja paperiteollisuudessa. Tuotantoarvo on lisääntynyt 17.9 miljonaa markkaa puuteollisuudessa, 9.4 miljonaa markkaa kutomateollisuudessa, 10.fi miljonaa markkaa ravinto- ja nautintoaineteollisuudessa sekä 2.9 miljonaa markkaa metalliteollisuudessa. Ainoastaan kiviteollisuuden tuotantoarvo on vähentynyt. Tiedot teollisuudessa käytettyjen moottorien luvusta sekä niiden kehittämästä voimamäärästä eivät ole täysin luotettavia. Vuodelta 1906 saatujen tietojen mukaan oli kaupungeissa 487 höyrykonetta (31 806 hevosvoimaa) ja maaseudulla 756 höyrykonetta (28 332 hevosvoimaa) eli yhteensä 1 243 höyrykonetta (60 138 hevosvoimaa), johon myös on luettu metalliteollisuudessa käytetyt höyrykoneet. Polttomoottoreita on ainoastaan vähän käytännössä. Sitä vastoin tietysti maamme luonnollista vesivoimaa käytetään laajaperäisesti teollisuuden palveluksessa. Vuonna 1906 kävi vesivoimalla 726 moottoria, jotka kehittivät yhteensä 73 313 hevosvoimaa, metalliteollisuuskin lukuun otettuna. Runsaimmin on vesivoimaa käytännössä paperiteollisuudessa, joka edustaa 53 421 hevosvoimaa, sitä likinnä kemiallisessa ja sähköteknillisessä teollisuudessa, jonka hevosvoimaluku on 4 645, sekä kutomateollisuudessa, joka käyttää 4 234 hevosvoimaa. Tässä on kuitenkin huomattava, että myllyteollisuus käyttää melkoista
Y l määrää vesivoimaa, jota ei ole voitu ottaa lukuun, syystä että sen suuruutta ei ole ilmoitettu. Sähkömoottorit eivät vieläkään ole päässeet sanottavaan käytäntöön. Lisäksi mainittakoon tietoja tärkeimmissä eri teollisuudenhaaroissa tapahtuneista muutoksista. IV. K iv ite o llisu u s ja sa v iteo llisu u s. Selostettujen kivilouhosten ja kivenhakkioiden luku on vuodesta 1905 vähentynyt 49:stä 43:en, työntekijäin luku taas lisääntynyt 1 748:sta 1 842 henkeen sekä tuotantoarvo vähentynyt 2 753 000 markasta 2 232 500 markkaan. Tiiliteollisuuden alalla on työpalkkain luku vähentynyt. 198:sta 175:en, työntekijäin luku 4 395 hengestä 4 281 henkeen ja tuotantoarvo 3 368 000 markasta 3 307 700 markkaan. Kaakeli-, fajanssi- j a posliinitehtaitten luku on edelleen 12, mutta työntekijäin lukuun nähden on huomattavana lisäännys 913 hengestä 918 henkeen ja samaten tuotantoarvo on lisääntynyt 2 208 000 markasta 2 404 200 markkaan. Lasitehtaisiin nähden on merkittävä, että niiden luku on sama kuin vuonna 1905, että työntekijäin luku on vähentynyt ja että samaten tuotantoarvo on vähentynyt 4 505 700 markasta 3 877 500 markkaan. V. K em ia llin en ja sä h k ö tek n illin en teollisu u s. Sähkövoima-asemien luku on lisääntynyt 20:stä 22:en, työntekijäin luku 230:stä 241 henkeen ja tuotantoarvo 1513 000 markasta 1533 300 markkaan. Tulitikkutehtaitten luku oli 15 vuonna 1906 edellisen vuoden 16 vastaan. Niiden työntekijäluku on vähentynyt 757 hengestä 746 henkeen, jota vastoin tuotantoarvo on lisääntynyt 1 288 460 markasta 1 320 500 markkaan. V I. N ah k ateollisu u s. Nahkatehtaitten luku on lisääntynyt 17:sta 19:än, työntekijäin luku on vähentynyt 1400 hengestä 1190 henkeen sekä tuotantoarvo lisääntynyt 7 678 000 markasta 7 945 200 markkaan. Karvuutehtaitten luku on vähentynyt 800:sta 791:en, työntekijäin luku on lisääntynyt 1896 hengestä 1 920 henkeen ja tuotantoarvo 7 657 060 markasta 8 722 400 markkaan.
vn V II. K u tom ateollisu u s. Villatatavaratehtaita oli edelleen 26, niiden työntekijäluku on lisääntynyt 2 516 hengestä 2 785 henkeen ja samaten tuotantoarvo 12 374 000 markasta 14 231 200 markkaan. Pumpulitehtaita on jo useat vuodet ollut 6. Niissä toimivien työntekijäin luku on lisääntynyt 6 611 hengestä 6 791 henkeen (2.7 %) ja tuotantantoarvo 25 599 000 markasta 31 815 700 markkaan eli 6 216 700 markkaa, mikä on 24.3 /0. Vertailun vuoksi mainittakoon, että värjäämätöntä pumpulia vuonna 1905 tuotiin maahan 5 823 587 kg ja vuonna 1906 7 325 035 kg, joten lisäännys on 25.8 /0. Tuotantoarvon kohoaminen johtuu selvästikin tuotannon todellisesta lisäännyksestä eikä hintojen noususta. Maamme ainoassa pellavatemaassa on vuonna 1906 ollut hiukan suurempi työntekijäluku kuin edellisenä vuonna, mutta tuotantoarvon on ilmoitettu sitä vastoin olevan pienempi kuin vuonna 1905. Trikootehtaiden luku on vuonna 1906 6 edellisen vuoden 5 vastaan, työntekijäin luku on lisääntynyt 807 hengestä 1 176 henkeen ja tuotantoarvo 3 102 000 markasta 4 506 900 markkaan. V II. P a p eriteollisu u s. Puuhiomojen luku on lisääntynyt 36:sta 40:en ja työntekijäin luku 2 779 hengestä 2 930 henkeen. Tuotantoarvo on siitä huolimatta vähentynyt 9 007 000 markasta 8 662 100 markkaan eli 3.8 /0. Selluloosatehtaita on 11 edellisen vuoden 10 vastaan, mutta sekä työntekijäin luku että tuotantoarvo ovat vähentyneet, ensinmainittu 897 hengestä 869 henkeen, jälkimäinen 5 027 000 markasta 4 481300 markkaan eli 10.9%- Puuvanukkeen vientimäärä väheni edellisen vuoden 51667 000 kilosta 42 77400O kiloon vuonna 1906, jota vastoin selluloosan vientimäärä lisääntyi edellisen vuoden 8 876 000 kilosta 13 407 000 kiloon vuonna 1906. Paperitehtaita oli vuonna 1906 17 edellisen vuoden 16 vastaan, työntekijäin luku on lisääntynyt 5 412 hengestä 6 080 henkeen ja tuotantoarvo 26 820 000 markasta 28 882 500 markkaan eli 2 062 500 markkaa, mikä on 7-7 %. Vuonna 1906 ilmoitettiin paperitehtaitten valmistaneen paperia 77 353 130 kg ja vuonna 1905 60 734 342 kg. Vuonna 1905 vietiin maasta eri paperilajeja 54 740 000 kg. ja vuonna 1906 59 897 000 kg. IX. P u u n ja lo stu steollisu u s. Vuodelta 1905 oli tietoja 598 sahasta ja 21640 työntekijästä, vuonna 1906 597 sahasta ja 23 772 työntekijästä. Tuotantoarvoksi on ilmoitettu
VIII 79 128 000 markkaa vuonna 1905 ja 96 093 000 markkaa vuonna 1906, mikä osottaa lisäännystä 21.4 /0. Sahattujen puutavarain määrä oli 2 776 625 m3 vuonna 1905 ja 3 097 406 m3 vuonna 1906. Ensinmainittuna vuonna käytettiin 24 927 312 ja jälkimäisenä 30 241178 tukkia. Maasta lähetettyjen lankkujen, soirojen, lautain sekä veistetyn tahi osaksi sahatun puutavaran vientimäärä oli 2 751176 m3 vuonna 1905 ja 2 915 074 m3 vuonna 1906. Puusepänteollisuutta edusti vuonna 1905 203 työpaikkaa (22 tehdasta ja 181 käsiammattiliikkettä), joissa oli 1833 työntekijää ja joiden tuotantantoarvo oli yhteensä 4 748 000 markkaa. Vuonna 1906 oli työpaikkoja 209 (28 tehdasta ja 181 käsiammattiliikettä), joissa oli 2 209 työntekijää ja joiden tuotantoarvo oli 5 471900 markkaa. Rihmarullatehlaiden luku oli vuonna 1906 7 edellisen vuoden 6 vastaan, työntekijäin liiku oli lisääntynyt 1 113 hengestä 1 205 henkeen ja tuotuntoarvo 3 228 000 markasta 3 737 900 markkaan. X. R a k en n u steo llisu u s. Toiminta rakennusteollisuuden alalla on paljon vähentynyt, mikäli nimittäin saapuneista tiedoista käy päättäminen. Varsinaisia rakennuspaikkoja on ilmoitettu vuonna 1906 olevan 69 edellisen vuoden 82 vastaan. Työntekijäluku ilmoitettiin vuonna 1905 1 740 hengeksi ja vuonna 1906 1 971 hengeksi sekä tuotantoarvo ensinmainittuna vuonna 4268 000 markaksi ja jälkimäisenä 5 072 300 markaksi. X I. R a v in to - ja n au tin toain eteollisu u s. Kauppajauhomyllyjen luku on lisääntynyt 30:sta 37:än sekä työntekijäin luku 154 hengestä 184 henkeen. Tuotantoarvo on lisääntynyt 10 208 000 markasta 12 133 600 markkaan. Tidlijauhomyllyjä oli vuonna 1905 1 933 ja niissä työntekijöitä 2 208 henkeä sekä vuonna 1906 1 857 myllyä ja 2 145 työntekijää. Vuonna 1906 kävi 135 myllyä höyryllä, 1 706 vesivoimalla, 7 sähköllä, 8 polttomoottorilla; ainoastaan yksi tuulimylly on ilmoitettu. Sokeritehtaita oli edelleen 5. Niiden työntekijäluku on ainoastaan vähäisen muuttunut, ollen vuonna 1905 722 ja vuonna 1906 794 henkeä. Tuotantoarvo on lisääntynyt 25 410 000 markasta 28 737 700 markkaan. Höyryleipomoiden luku oli vuonna 1906 6, työntekijäluku 175 henkeä ja tuotantoarvo 1199 700 markkaa edellisen vuoden 5 leipomoa, 152 työntekijää sekä 1 026 000 markan tuotantoarvoa vastaan.
IX Olutpanimoiden luku on vähentynyt 89:stä 86:en, työntekijäin luku lisääntynyt 1 257 hengestä 1 280 henkeen sekä tuotantoarvo lisääntynyt 6 718 000 markasta 7 507 000 markkaan. Kaljatehtaitten luku oli vuonna 1906 39, työntekijäin luku 93 henkeä ja tuotantoarvo 408 100 markkaa. Viinapolttimoiden luku on vähentynyt 28:sta 23:en, työntekijäin luku 599 hengestä 454 henkeen ja tuotantoarvo 2 840 000 markasta 2 408 900 markkaan. Tupakkatehtaita oli vuonna 1905 28 ja vuonna 1906 24. Niiden työntekijäluku oli lisääntynyt 2 980 hengestä 3 275 henkeen sekä tuotantoarvo 15 095 000 markasta 18 352 600 markkaan. X II. V aatetu steollisu u s. jräätälinliikkeitä ilmoitettiin olevan vuonna 1905 508 ja vuonna 1906 493. Työntekijäluku oli ensinmainittuna vuonna 2 444 ja jälkimäisenä 2 563 henkeä, tuotantoarvo ensinmainittuna vuonna 4 800000 ja jälkimäisenä 5 730 600 markkaa. Hattutehtaita oli 6 vuonna 1906 edellisen vuoden 5 vastaan. Työntekijäin luku oli lisääntynyt 244 hengestä 265 henkeen ja tuotantoarvo 1179 000 markasta 1 278 500 markkaan. Jalkinetehtaita oli maassamme 3 vuonna 1906, niissä työntekijöitä 237 henkeä ja niiden tuotantoarvo 1 076 000 markkaa. Jalkineliikkeiden luku on vähentynyt 504:stä 474:än, työntekijäin luku 1453 hengestä 1300 henkeen ja tuotantoarvo 2 314000 markasta 2 243 300 markkaan. X III. K u v a a v a teollisu u s. Kirjapainojen luku on lisääntynyt 96:sta 103:en, työntekijäin luku 2 492 hengestä 2 637 henkeen ja tuotantoarvo 6 406 000 markasta 7 104 200 markkaan eli 10.9 /0. Kivipainojen luku on lisääntynyt 9:stä 12:een, työntekijäin luku 442 hengestä 536 henkeen ja tuotantoarvo 868 000 markasta 1174 800 markkaan. Helsingissä, Teollisuushallituksessa, kesäkuussa 1908. N. Garoff.
Taulu 1. Tehdas- ja käsiammattiteollisuuteen kuuluvien teollisuuslajien aakkosellinen luettelo teollisuustilastossa noudatetun luokituksen mukaisine järjestysnumeroineen. T e o l l i s u u s l a j i n T e o l l i s u u s l a j i n p a i k k a v i r a l l i p a i k k a v i r a l l i s e s s a l u o k i t u s - s e s s a l u o k i t u s - Teollis u usla j i l u e t t e l o s s a Teollisuuslaji l u e t t e l o s s a L u o k a n n u m e r o R y h m ä n n u m e r o k u o k a n n u m e r o : R y h m ä n n u m e r o A jokaluteh taita... IX 26 K a m p a te h ta ita... I X 25 A sfalttih u op ateh taita... V III 21 K aram elliteh taita... X I 30 A sfa lttite h ta ita... V 13 K a rto n k ite h ta ita... V III 21 D3m a m iittite h ta ita...,, 14 K a rv u u te h ta ita... VI 17 E risty sliik k eitä... IV 9 K au p p ajau h om yllyjä... X I 28 E tik k a te h ta ita... X I 31 Kautsuleimasintehtaita.... IX 25 Fajanssitehtaita... IV 9 Kemigrafisia laitoksia... XTTT 36 H an sik a ste h ta ita... X I I 33 K im rö ö k k ite h ta ita... V 1 H arjan tekopajoja... VI 17 Kipsivalimoja... IV 9 H a rjateh taita... ',1 K irja n sito m a te h ta ita... V III 21 33 H attu- ja lakkityöpajoja... X I I 33 K irja n sito m o ja... 33 n H a ttu teh taita... e K irja p a in o ja... X III 36 H uopatyöpajoja... e 33 Kivilouhoksia ja kivenhakkioita IV 8 H ö y lä ä m ö jä... I X 23 K ivipainoja... XTTT 36 Höyrykabvipaahtimoja.... XI 29 K o rk k ite h ta ita... I X 23 H ö y ry le ip o m o ja... 33 30 K ravattitehtaita... X I I 33 Ja lk in e te h ta ita... X I I 33 K u iv atislaito k sia... V 13 J alkin et vöp a j 03 a... e 33 K um itavarateh taita... I X 25 Kaakao- ja suklaatehtaita... X I 29 K u m ity ö p ajo ja... V n K aak eliteh taita... IV 9 K u re liiv ite h ta ita... X I I 33 K aasu tehtaita... V 13 K y lp y la ito k sia... n 35 K a d u n k iv e ä jiä... X 27 K y n ttilä te h ta ita... V 12 Kahvin- ja siemenenpuhdistus- K äärinkaihdintehtaita... V II 20 te h taita... X I 29 K övsiteh taita... 33 33 K aid eteh taita... I X 23 L a a tik k o te h ta ita... I X 23 K aljatehtaita........ XI 31 Lakka- ja pulituuritehtaita.. V 13 K alk k ip olttim oja... IV 9 L asin leik k aajia... X 27 Teollisuustilasto 1906.
2 T eollisu uslaji Teollisu uslajin paikka v irallisessa luokitusluettelossa Hyhmän numero 1 Luokan ; numero I T eollisu uslaji T eollisu uslajin ; paikka viralli- j sessa luokitusluettelossa Ryhm än numero Luokan numero L a s i t e h t a i t a... IV 10 Puun kyllästytys ja värjäys.. V 16 L astu villatelitaita... I X 22 P u u p iirtä m ö jä... X III 36 L e ip o m o ja... X I 3 0 P u u sep än teh taita... I X 23 L iitu te h ta ita... IV 8 Puusepänt3 ö p a jo ja... 55 55 Luujauho te h ta ita... V 14 Pyroteknillisiä laboratorioita. V 14 Maalareja ja verhoilijoita... X 27 P v ö rä te h ta ita... I X 26 M akaroonitebtaita... X I 29 B ih m a ru lla te h ta ita... 55 23 M akkarantekijöitä... n 30 B u u m isark k u teh taita... 55 55 M a k k a ra te h ta ita... V e B ä ä tä lin liik k e itä... X I I 33 M a lla s te h ta ita... n e S a h o ja... I X 22 M atonkutom oja... VII 19 Saippuatehtaita... V 12 Muurareja ja rakennusurakoitsi Sateenvarjoteh taita... X II 33 joita... X 27 S atulasepäntehtaita... V I 17 M u u rilaastiteh taita... IV 9 S atulasepän tvöpajoja... 55 o Myllyjä * )... X I 28 S a v e n v a lim o ja... IV 9 N a h k a te h ta ita... VI 17 Selluloosatehtaita... V III 21 N a u h a te h ta ita... VII 20 Sem enttivalim oja... IV 9 N u o h o o jia... X 27 Siirappitehtaita... X I 29 N yörin p u n om oja... VII 20 Sikuritehtaita... 55 77 Olutpanim oja... X I 31 Silkkihuivinripsuttajia.... XII 33 P ah v iteh taita... V III 21 Sokerileipomoja... X I 30 P a in o h iiv a te h ta ita... X I 31 S o k e rite h ta ita... 55 P a ita te h ta ita... X I I 33 Sorvausteh taita... I X 23 P a p e r ite h ta ita... V III 21 S orvaustyöpajoja... 55 77 P a rk k im v lly jä... I X 22 Suu tatehtaita... V 13 P a rtu rin liik k e itä... X I I 3 4 Sysitehtaita... '... 55 77 Pellavanliktauspajoja... V II 19 Sähkövoim atehtaita... 55 77 P e lla v a te h ta ita... 55 55 S äily k eteh taita... X I 30 P esu laitok sia... X I I 35 S ä l e t e h t a i t a... I X 22 P ik iru u k k eja... V 13 Taljateb t a i t a... 55 23 P osliin iteh taita... IV 9 T a p e ttite h te h ta ita... V III 27 P u m p u lite h ta ita... V II 19 Teknokemiallisia tehtaita... V 13 Punssi- ja viinitehtaita.... XI 31 Teurastam oja... X I 30 Pussi- ja kirjeenkuoritehtaita. V ili 21 T i i lite h ta ita... IV 9 P u u h io m o ja... 55 e T orioliittiteh taita... 55 77 Puunaula- ja lestitehtaita... I X 23 Trikootehtaita... V II 19 29 *) Samaten kauppajauhomyllyt,,ja tullijauhomyllyt11.
3 Teollisuuslaji Teollisti visla.jin. paikka virallisessa luokitusluettelossa Teollisuuslaji Teolllsuuslajin paikka virallisessa luokitusluettelossa Luokan numero Ryhmän numero Luokan numero Ryhmän numero T u litik k u teh taita... V 14 V a s u te h ta ita... I X 24 Tullijauhom yllyjä... X I 28 V a u n u te h ta ita... n 26 T u p a k k a te h ta ita... 5? 32 V e rh o ilijo ita... X 21 T u rk ista v a ra te h ta ita... VI 17 V iinapolttim oja... X I 31 Turkkurintyöpajoja... X II 33 V illa k u to m o ja... V II 19 T urvepehkutehtaita... V 13 V illa te h ta ita... 18 T ynnyritehtaita... I X 23 Virvoitusjuomatehtaita * )... X I 31 T ä p e te h ta ita... V II 20 Vuorausvanuketehtaita.... V 16 T ärk k elystehtaita... V 12 V äki v iin a te h ta ita... X I 31 V alokuvaam oja... X III 36 V ä r i t e h t a it a... V 11 V annehtim oja... I X 23 V ärjäysteh taita... 75 55 V a n u te h ta ita... V II 19 V ärjääm öjä... V 55 V an u tu slaitok sia... n 18 O ljy te h ta ita... 75 12 *) Samaten kivennäisvesitehtaat
Taulu 2. Summittainen katsaus Suomen teollisuustoimintaan v. 1906. (Vuori- ja m etalliteollisuus lukuun otettuna). K a u p u ngit ja kauppalat Maaseutu Y h teen sä L ä ä n i. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon "bruttoarvo 3hnf. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon b ru tto arv o Smf. T yöpaikkoja T y ö n te k ijö itä Tuotannon b ru tto arv o 3mf. Uudenmaan lä ä n i... 990 17 616 73 667 205 440 7 178 26 234 032 1430 24 794 99 901 237 Turun ja Porin lääni.... 859 11935 60 474 517 774 8 445 23 668 397 1 633 20 380 84 142 914 Hämeen.... 435 10 946 42 537 454 591 9 057 35 255 270 1026 20 003 77 792 724 Wiipurin... 470 6 404 24 322 839 1078 14 973 49 558 086 1 548 21 377 73 880 925 Mikkelin,,... 150 620.1 662 500 375 2 093 6 269 300 525 2 713 7 931 800 Kuopion... 351 2 022 8 421121 478 4 786 11 772 139 829 6 808 20 193 260 W aasan... 436 5 396 32 861 036 886 5 071 15 713 900 1322 10 467 48 574 936 Oulun... 295 3 404 14 376 212 219 3 572 12 684 274 514 6 976 27 060 486 Yhteensä 3 986 58 343 258 322 884 4 841 55 175 181 155 398 8 827 113 518 439 478 282
Taulu 3. Summittainen katsaus Suomen teollisuustoimintaan v. 1906. (Vuori- ja m etalliteollisuus lukuun otettuna). K a u p u n g it j a k a u p p a la t M a a s e u t u Y h t e e n s ä T e o l l i s u u s r y h m ä. Työpaikkoja T yöntekijöitä! Tuotannon bruttoarvo dftn f. Työpaikkoja T yöntek ijöitä Tuotannon bruttoarvo 3hnf. Työpaikkoja T yöntek ijöitä Tuotannon bruttoarvo %mf. IV. Kiviteollisuus.... 77 2 242 4 760 800 251 7126 8528 000 328 9 368 13 288 800 V. Kemiallinen ja sähköteknillinen teollisuus 10 1232 8386 100 140 1688 3 992 400 240 2 920 12 378 500 VI. Nahkateollisuus... 154 1865 10 702 600 736 1750 7 561 500 890 3 615 18 264 100 VII. K utom ateollisuus... 50 9 880 41 731 300 36 2 976 13 660 100 86 12 856 55 391 400 VIII. Paperiteollisuus... 8 1458 5 930 500 70 9 393 38 896 900 158 10 851 44 827 400 IX. Puunjalostusteollisuus 306 7 252 31 741 900 599 21 251 76 535 200 905 28 503 108 277 100 X. Rakennusteollisuus.. 347 3 951 8150 300 347 3 951 8150 300 X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus.... 755 858 83 327 700 2 009 3 087 8532 200 2 764 11 945 91 859 900 X II. Vaatetusteollisuus.. 1 277 6005 12 032 900 9 243 934 800 1286 6248 12 967 700 XTTT. Kuvaava teollisuus.. 181 3 395 8906 700 181 3 395 8906 700 Yhteensä 3 335 46138 215 670 800 3 850 47 514 158 641 100 7 185 93 652 374 311900 1 1 I-H 1 1 1 Metalliteollisuus... 651 12 205 42 652 084 991 7 661 22 514 298 1642 19 866 65 166 382 Yhteensä 3 986 58 343 258 322 884 4 841 55 175 181155 398 827 113 518 439 478 282
I 6 7 Taulut 4 ja 5. Summittainen katsaus teollisuudessa vuonna 1906 toimineihin työntekijöihin ijän ja sukupuolen mukaan jaettuina. (Vuori- ja metalliteolli- suus lukuun otettuna). K a u p u n g i t ja k a u p p a l a t. M a a s e u t u Y h t e e n s ä T y ö v ä k i (m e s ta r it ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) T y ö v ä k i (m e sta r it ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) T y ö v ä k i (m e sta rit ja k o n tto r iv ä k i lu k u u n o te ttu in a ) A lle 15 v u o d en j 15 j a 18 v u o d en v ä lillä. M iesp. Yhteensä a la ik ä is iä " Y li 18 vuoden M iesp. Yhteensä m ie h iä Yhteensä n a is ia Kaikkien k a ik k a a n A lle 15 v u o d en 16 ja 18 v u o d en v ä lillä j Yhteensä a la ik ä is iä Y l i 18 v u o den Y hteensä m ie h iä Y hteensä n a isia Kaiken k a ik k ia a n A lle 15 v u o d en N aisp. j 15 ja 18 v u o d en v ä lillä N aisp, Yhteensä a la ik ä is iä Y l i 18 v u o den! Yhteensä m iehiä Y hteensä n a is ia Kaiken k a ik k ia a n Taulu 4. Läänittäin jaettu in a. 1 Uudenmaan l ä ä n i... 8 34 844 655 1621 11882 4113 12 814 4 802 17 616 129 14 423 106 672 5 488 1018 6040 1138 7178 217 48 1267 761 2 293 17 370 5131 18 854 5 940 24 794 1 2 Turun V... 58 46 548 597 1249 7 459 3 227 8065 3 870 11 935 ;i38 53 388 151 730 626 1089 7152 1293 8 445 196 99 936 748 1979 14 085 4 316 15 217 5163 20 880 2 3 Hämeen... 186 198 576 671 1631 4 716 4 599 5 478 5 468 10 946 1118 52 454 253 877 6068212 640 2 417 9 057 304 250 1030 924 2 508 10 784 6711 12118 7 885 20 008 3 4 Wiipurin... 57 38 353 12 570 4 800 1034 5 210 1194 6 404 87 8497 286 878 11389 2 706 11 973 3 000 14 973 144 46 850 408 1448 16 189 3 740 17183 4194 21 877 4 5 Mikkelin... 5 6 4 75 495 50 566 54 620 8 89 6103 1910 80 2 007 863 093 13-155 10178 2 405 130 2 573 140 2 713 5 6 Kuopion... 13 1 213 40 267 1464 291 1690 332 2 032 32 250 8292 4 244 250 4 526 260 4 786 45 3 463 48 559 5 708 541 6216 592 6 808 6 7 Waasan,,... 49 28 338 244 659 2 641 2 096 3 028 2 368 5 396 82 21254 97 454 3 868 749 4 204 867 5 071 131 49 592 341 1113 6509 2 845 7 232 3 235 10 467 7 S Oulun 5)... 12 4 266 27 309 2 568 527 2 846 558 3 404 20 204 35 259 3 046 267 3 270 302 3 572 32 4 470 62 568 5 614 794 6116 860 6 976 8 9 Yhteensä 468 349 3 204 2 360 6381 36 025 15 937 39 697 18 646 58 343 614 150 2 559 942 4 265 42 6398271 45 812 9 363 55 175 1082 499 5 763 3 302 10 646 78 664 24 208 85 509 28 009 113 518 9 Taulu 5. Teollisuusryhm ittäin jaettu in a. 10 IV. K iv ite o llis u u s... 12 4 70 30 116 1845 281 1927 315 3 243 20127 465 95 788 5 557 781 6223 903 7 126 213 31 535 125 904 7 402 1062 8150 1218 9 368 10 11 V. Kem iallinen ja sähköteknillinen te o llis u u s... 5 27 21 53 941 238 973 259 1232 55 42 83 126 306 850 532 988 700 1688 60 42 10147 359 1 791 770 1 961 959 2 920 11 12 VI. N a h k a te o llisu u s... 18 2 105 2 147 1381 337 1504 361 1865 5 1 49 3 58 1 648 44 1 702 48 1750 23. 3 154 25 205 3 029 381 3 206 409 3 615 12 IS V II. Kutom ateollisuus... 147 199 297 965 1608 2 236 6036 2680 7 200 9 880 43 61 74201379 876 1721 993 1983 2 976 190 260 371 1166 1987 3112 7 757 3 673 9183 12 856 13 14 V III. P a p e rite o llis u u s... 13 8 74 190 285 712 461 799 659 1458 7 220273 502 6164 2 727 6391 3 002 9 393 2010294 463 787 6876 3 188 7 190 3 661 10 851 14 15 IX. Puunjalostusteollisuus... 32 10 354 49 445 5 981 826 6367 885 7 252 177 14 1022021415 17 908 1928 19 107 2144 21 251 209 24 1376 251 1860 23 889 2 754 25 474 3 029 28 503 15 16 X. Rakennusteollisuus... 30 1 284 3 318 3 313 320 3 627 324 3 951 30 1 284 3 318 3 313 320 3 627 324 3 951 16 17 X I. Ravinto- ja nautintoaineteollis u u s... 37 26 365 462 890 3 996 3 972 4 398 4 460 8 858 2277 32 133 2 694 260 2 793 294 3 087 59 28 442 494 1023 690 4 232 7191 4 754 11 945 17! 18 X II. V a a tetu steo llisu u s... 37 45 275 240 597 3 001 2 407 3 313 2 692 6 005 14 9 23 133 87 147 96 243 37 45 289 249 620 3134 2 494 3 460 2 788 6 248 18 ID X III. Kuvaava te o llis u u s... 81 50 426 348 905 1674 816 2181 1214 3 395 81 50 426 348 905 1674 816 2181 1214 3 395 19 20 Yhteensä 412 345 2 277 2 330 5 364 25 080 15 694 27 769 18 369 46 138 510 149 2 004 941 3 604 3 5830 8080 38 344 9170 47 514 922 494 4 281 3 271 8968 60 910 23 774 66113 27 539 93 652 20 1 1 21 M etalliteollisu u s... 56 4 927 30 1017 10 945 243 11 928 277 12 205 104 1555 1 661 6809 191 7 468 193 7 661 160 5 1482 31 1678 17 754 434 19 396 470 19 866 2 i ; 22 Yhteensä 468 349 3 204 2 360 6381 36 025 15 937 39 697 18 646 58 343 614 150 2 559 942 4 265 42 6398271 45 812 9 363 55 175 1082 499h 763 3 302 10 646 78 664 24 208 85 509 28 009 113 518 22!
! _8 9 Taulu 6. Katsaus 1906 vuoden teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja läänittäin. L ä ä n i. Kaupungit ja kauppalat. I III. Kullanhuuhtomot, sulatot, metallin j alostusl aitokset sekä koneteollisuus. Tuotannon bruttoarvo IV. Kiviteollisuus. Tuotannon bruttoarvo 3nf V. Kemiallinen ja sähköteknillinen teollisuus Tuotannon bruttoarvo Sknfi VI. Nahkateollisuus. VII. Kutomateollisuus. Vili. Paperiteollisuus. Uudenmaan lään i... 143 4 861 13 908 305 27 1353 3 038!»00 i 24 524 3 882 400 22 166 1 097 400 13 760 3 575 100 24 398 990 200 Turun ja Porin lä ä n i... 148 2 969 14 685 817 18 377 859 400 19 192 927 200 24 507 2 435 700 10 1403 7 645 900 16 137 483 200 Hämeen... 76 1323 4 896 554 13 324 425 700 9 129 736 200 22 133 835 200 15 6 338 25 319 400 20 788 4151 400 "Wiipurin... 76 1569 5 618 439 6 134 358 700 11 153 1 324 800 18 91 466 300 5 46 89 100 12 70 169 500 Mikkelin... 28 118 210 000 2 2 2 900 6 20 23100 7 40 222 800 2 4 5 700 2 6 9100 Kuopion... 55 277 528 021 3 8 10 900 8 89 193 400 21 77 334 500 2 6 10 100 W aasan... 78 656 1 858 736 3 17 18 700 18 106 1 196 600 13 30 124 600 4 1327 5 094100 7 34 44100 Oulun,,... 47 432 946 212 5 27 45 600 5 19 102 400 27 821 5 186 100 1 2 2 000 5 19 72 900 Yhteensä 651 12 205 42 652 084 77 2 242 4 760 800 100 1232 8 386100 154 1865 10 702 600 50 9 880 41 731 300 88 1458 5 930 500 Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Smf. 1 Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo 1 Työntekijöitä Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo rfmf. Maaseutu. Uudenmaan lä ä n i... 73 1473 7 900 832 46 1 249 1252 800 22 334 1 520 400 56 146 638 900 6 157 1 052 600 8 1174 4 010 700 Turun ja Porin lä ä n i... 140 1389 4 849 897 69 2 223 1 978 600 23 576 770 700 144 313 1 299 300 6 499 2 006 900 3 251 1 306 000 Hämeen... 99 434 1 416 670 42 1121 1 282 800 11 47 90 400 80 254 1182 700 5 1777 8 248 300 19 1505 8 736 500 W iipurin... 440 1268 2 035 486 33 1534 2 964 500 26 346 1 054 800 109 276 1 043 700 3 84 463 600 30 5 618 20 697 900 Mikkelin... 51 395 844 600 16 164 120 200 5 9 19 300 76 166 609 000 2 2 10 000 Kuopion... 75 2 163 4 239 239 19 408 329 600 5 41 38 800 90 189 647 500 5 57 216 200 2 111 390 300 W aasan... 86 416 1 002 300 16 242 470 900 42 137 267 900 136 299 1 455 600 9 400 1 662 500 7 716 3 724 500 Oulun... 27 123 225 274 10 185 128 600 6 198 230 100 45 107 684 800 1 18 31000 Yhteensä 991 7 661 22 514 298 251 7126 8 528 000 140 1688 3 992 400 736 1750 7 561 500 36 2 976 13 660100 70 9 393 38 896 900 Koko maa. Uudenmaan lä ä n i... 216 6 334 21 809 137 73 2 602 4 291700 46 858 5 402 800 78 312 1 736 300 19 917 4 627 700 32 1572 5 000 900 Turun ja Porin lä ä n i... 288 4 358 19 535 714 87 2 600 2 838 000 42 768 1 697 900 168 820 3 735 000 16 1902 9 652 800 19 388 1 789 200 Hämeen,,... 175 1 757 6 313 224 55 1 445 1 708 500 20 176 826 600 102 387 2 017 900 20 8115 33 567 700 39 2 293 12 887 900 Wiipurin... 516 2 837 7 653 925 39 1668 3 323 200 37 499 2 379 600 127 367 1 510 000 8 130 552 700 42 5 688 20 867 400 Mikkelin... 79 513 1 054 600 18 166 123 100 11 29 42 400 83 206 831 800 4 6 15 700 2 6 9100 Kuopion... 130 2 440 4 767 260 22 416 340 500 13 130 232 200 111 266 982000 5 57 216 200 4 117 400 400 W aasan... 164 1072 2 861036 19 259 489 600 60 243 1 464 500 149 329 1 580 200 13 1727 6 756 600 14 750 3 768 600 Oulun... 74 555 1 171 486 15 212 174 200 11 217 332 500 72 928 5 870 900 1 2 2 000 6 37 103 900 Yhteensä 1642 19 866 65 166 382 328 9 368 13 288 800 240 2 920 12 378 500 890 3 615 18 264100 86 12 856 55 391 400 158 10 851 44 827 400 Teollisuustilasto 1906. 2
10 11 Katsaus 1906 vuoden teollisuuteen teollisuusryhmittäin ja läänittäin. ( j atk.) IX. Puu-, luu-, kautsu- ja niiden kaltaiset teokset. X. Rakennusteollisuus. X I. Ravinto- ja nautintoaineteollisuus. X II. Vaatetus- ja puhclistusteollisuus. XIII. Kuvaava teollisuus. Y h te e n sä. L ä ä n i. i.. Tuotannon bruttoarvo Tuotannon bruttoarvo &>nf. Tuotannon bruttoarvo Tuotannon bruttoarvo Sknf. ;Tuotannon bruttoarvo 3/m.! Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Työpaikkoja Työntekijöitä Tuotannon bruttoarvo &mf. K a u p u n g it j a k a u p p a la t. U udenm aan lä ä n i... 51 1 0 8 7 4 627 200 95 1 5 2 0 4 271 800 189 3 1 2 5 27 965 300 351 2 1 0 4 4 861 400 51 1 7 1 8 5 449 200 990 17 616 73 667 205 Turu n ja P o rin l ä ä n i... 76 2 080 10 505 300 80 842 1 4 4 6 200 153 1632 18 427 700 284 1269 2 045 200 31 527 1 012 900 859 11935 60 474 517 H äm een... 30 306 1 013 400 29 192 ;466 100 70 549 2 910 600 134 598 1 201 000 17 266 581 900 435 10 946 42 537 454 W iipurin... 41 1 6 0 0 7 053 800 47 684 756 500 76 1018 6 298 600 154 681 1 434 700 24 358 752 400 470 6 404 24 322 839 M ikkelin... 16 86 225 900 12 71 83 800 37 136 617 800 33 90 174 200 5 47 87 200 150 620 1 662 500 K u o p io n... 38 572 1 586 400 24 167 199 600 61 280 4 699 900 130 403 522 300 9 143 336 000 351 2 022 8 421 121 W aasan... 28 490 1 941 000 37 235 500 800 107 1891 20 962 400 116 413 738 400 25 197 381 600 436 5 396 32 861 036 Oulun... 26 1 031 4 788 900 23 240 425 500 62 227 1 4 4 5 400 75 447 1 055 700 19 139 305 500 295 O CO 14 376 212 Y h te e n sä 306 7 252 31 741 900 347 3 951 8 150 300 755 8 858 83 327 700 1277 6 005 12 032 900 181 3 395 8 906 700 3 986 58 343 258 322 884 M aaseu tu. U udenm aan lä ä n i... 59 2 248 8 105 300 170 397 1 752 500 - - 440 7 1 7 8 26 234 032 Turu n ja P o rin l ä ä n i... 120 2 779 11 019 900 268 402 425 100 1 13 12 000 774 8 445 23 668 397 H äm een... 73 3 309 11 785 800-260 451 1 734100 2 159 778 000... 591 9 057 35 255 270 W iip u rin,,... 68 5 1 8 4 19 355 800 365 612 1 849 300 4 51 93 000 1 0 7 8 14 973 49 558 086 M ikkelin... 24 1 1 0 7 3 851 200 201 250 815 000 375 2 093 6 269 300 K uopion... 29 1517 4 675 700 - - 253 300 1 234 800 478 4 786 11 772 139 W aasan,,... 173 2 283 6 443 800-415 558 634 600 2 20 51 800... 886 5 071 15 713 900 Oulun,,... 53 2 824 11 297 700 77 117 86 800 219 3 572 12 684 274 Yhteensä 599 21 251 76 535 200 - - - 2 009 3 087 8 532 200 9 243 934800 - - - 4 841 55 175 181155 398 K oko m aa. Uudenmaan lä ä n i... 110 3 335 12 732 500 95 1 5 2 0 41271 800 359 3 522 29 717 800 351 2 1 0 4 4 861 400 51 1 7 1 8 5 449 200 1 4 3 0 24 794 99 901 237 Turun ja Porin lä ä n i... 196 4 859 21 525 200 80 842 1446 200 421 2 034 18 852 800 285 1282 2 057 200 31 527 1 012 900 1633 20 380 84 142 914 Hämeen.,... 103 3 615 12 799 200 29 192 466 100 330 1000 4 644 700 136 757 1 979 000 17 266. 581900 1026 20 003 77 792 724 Wiipurin... 109 6 784 26 409 600 47 684 756 500 441 1630 8 147 900 158 732 1 527 700 24 358 752 400 1548 21 377 73 880 925 Mikkelin... 40 1 1 9 3 4 077 100 12 71 83 800 238 386 1 432 800 33 90 174 200 5 47 87 200 525 2 713 7 931 800 Kuopion... 67 2 089 6 262 100 24 167 199 600 314 580 5 934 700 130 403 522 300 9 143 336 000 829 6 808 2 0 1 9 3 260 W aasan.,... 201 2 773 8 384 800 37 235 500 800 522 2 449 21 597 000 118 433 790 200 25 197 381 600 1 3 2 2 10 467 48 574 936 Oulun... 79 3 855 16 086 600 23 240 425 500 139 344 1 532 200 75 447 1 055 700 19 139 305 500 514 6 976 27 060 486 Yhteensä 905 28 503 108 277 100 347 3 951 8150 300 2 764 11945 91 859 900 1286 6 248 12 967 700 181 3 395 8 906 700 8 827 113 518 439 478 282
12 T au lu 7. Summittainen katsaus Suomen tehdas- j a käsiammattiteollisuuteen v. 1906. Teollis uusryhmä! Teollisuusluokka Teollisuuslaji Kaupungeissa ja kauppaloissa Työpaikkoja Työntekijöitä *) Tuotannon bruttoarvo - ä / Työpaikkoja Maaseudulla Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Yhteensä Työntekijöitä*) Työntekijöitä ') Tuotannon bruttoarvo IV Kiviteollisuutta. 8 Kivilouhoksia ja kivenh a k k io ita... 32 971 1 816 800 u 871 415 700 43 1 8 4 2 2 232 500 L iitu te h ta ita... 1 31 5 1 0 0 0 i 2) 2) - 2 31 51 000 9 Kalkkipolttimoja.... 3 38 132 900 27 670 784 500 30 708 917 400 Tiilitehtaita... 8 296 197 100 167 3 985 3 110 600 175 4 281 3 307 700 «S a v e n v a lim o ja... 10 18 19 200 28 56 4 2 1 0 0 38 74 61 300 Kaakeli-, fajanssi- ja posliinitehtaita... 8 677 1 886 600 4 241 517 600 12 918 2 404 200» Sementtivalimoja.... 8 128 358 600 8 128 358 600 Kipsivalim oja... 2 3 2 600 2 3 2 600 Torfoliittitektaita.... 1 2 1000 1 2 10 000 E ristv sliik k eitä... 1 3 9 500 1 3 9 500 Muurilaastitehtaita... 2 15 56 500 2 15 56 500 10 L a s i t e h t a i t a... 1 60 220 000 13 1 3 0 3 3 657 500 14 1 363 3 877 500 77 2 242 4 760 800 251 7126 8 528 000 328 9 368 13 288 800 V K em iallista ja sähköteknillistä teollisuutta. 11 V ä r i t e h t a it a... 5 29 968 600 5 29 968 600 Kimröökkitehtaita... - - 4 16! 63 400 4 16 63 400 V ärjäysteh taita... 1 2) - 5 200 1 2) - 5 200 V ärjääm öjä... 39 109 251 000 70 101 205 900 109 210 456 900 12 O ljy te h ta ita... 2 29 876 300 2 29 876 300 K ynttilätehtaita... 2 76 750 000 2 76 750 000 Saippuatehtaita... 7 53 1 565 700 1 6 116 000 8 59 1 681 700 Tärkkelystehtaita.... 1 10 69 300 1 10 69 300 IB Teknokemiall. teh taita.. 10 74 497 000 2 66 719 700 12 140 1 216 700 S uu tateh taita... 1 2 39 800 1 2 39 800» Kuivatislauslaitoksia.. 17 91 167 700 17 91 167 700 P ik iru u k k eja... 2 7 84 600 2 7 84 600 M estarit ja konttoriväki lukuun otettuina. 2) Yhteinen toisen laitoksen kanssa.
13 Teollis uusryhmä j Teollisuusluokka T e o l l i s u u s l a j i Työpaikkoja Kaupungeissa ja kauppaloissa Työntekijöitä ') Tuotannon bruttoarvo Smf. 1 Työpaikkoja Maaseudulla Työntekijöitä *) Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Y hteensä Työntekijö itä 1) Tuotannon bruttoarvo Sinf. V 13 A sfa lttite k ta ita... 7 196 1048 100 7 196 1 048100 VI V II» Lakka- ja pulituuriteht.. 2 2 40 600 2 2 40 600» K aasutebtaita... 3 274 1 287 400 3 274 1 287 400» Sähkövoimatehtaita... 17 224 1497 200 5 17 36 100 2 241 1 533 300 Sysiteh t a i t a... 3 228 242 800 3 228 242 800 Turvepehkutehtaita... 9 454 180 800 9 454 180 800 Tilitikkutehtaita.... 2 149 288 400 13 597 1 032 100 15 746 1 320 500 14 P yrot. laboratorioita.. 1 5 17 000 1 5 17 000 Dynamiittitehtaita... 1 28 97 300 1 28 97 300 16 Luujauhotehtaita.... 2 28 140 000 9 36 60 600 1 64 20600 Vuorausvanuketehtaita. 1 2 1000 1 2 1000» Puun kyliästytys ja väri jäys... 1 1 19 900 1 1 19 900 N ahkateollisuutta. 101232Î 8 386100 140 1688 3 992 400 240 2 920 12 378 500 17 N ahkatehtaita... 11072 7 135 400 8 118 809 800 19 1190 7 945 200 5 K arvu u teh taita... 6 313 2 004 200 725 1 607 6718 200 791 1920 8722 400 5 Satulasepäntehtaita... 3 21 183 000 3 21 183 000 Satulasepäntyöpajoja.. 65 209 711 400 65 209 711400 5 Turkistavaratehtaita.. 1 10 13 000 1 10 13 000 H arjateh taita... 2 215 613 000 2 215 613 000 Harjantekopajoja.... 6 25 42 600 3 25 33 500 9 50 76 100 Kutomateollisuutta. 154 1865 10 702 600 736 1 750 7 561 500 890 3 615 18 264 100 18 V illa te h ta ita... 101395 7 152 900 16 1390 7 078 300 26 2 785 14 231200,, Vanutuslaitoksia.... 1 16 94 900 1 16 94 900 19 Pumpulitehtaita.... 5 5 349 25 815 700 11442 6000 000 66791 31 815 700 Pellavanlihtauspajoja.. 1 14 32 000 1 14 32 000 P e lla v a te h ta ita... 11621 3 300 000 11621 3 300 000 T rik o o te h ta ita... 61176 4 506 900 61176 4 506 900 V a n u te h ta ita... 1 23 80 000 1 23 80 000 M atonkutom oja... 1 5 3100 1 5 3100 V illa k u to m o ja... 15 181 402 000 15 181 402 000 20K övsiteh taita... 4 61 261 800 4 61 261 800 1 Nyörinpunomoja.... 3 39 64 800 3 39 64 800 N a u h a te h ta ita... 1 33 130 000 2 51 141 300 3 84 271 300 T ä p e te te h ta ita... 1 2 8100 4 40 233 600 5 42 241 700 5) Käärinkaihdintehtaita.. 3 18 86000 3 18 86000 50 9 880 41 731 300 36 2 976 13 660100 8612 856 55 391 400
14 Teol 1 Teol! Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Yhteensä lisuusryhmä lisuusluokka T eollisu uslaji Työpaikkoja ' Työnteki- ; jöitä1) Tuotannon bruttoarvo 9/mf. Työpaikkoja Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Työntekijöitä1) Työntekijöitä») Tuotannon bruttoarvo VIII Paperiteollisuutta. 21 Puuhiom oja... 2 100 281 700 38 2 830 8 380 400 40 2 930 8 662 100 Selluloosatehtaita.... 11 869 4 481 300 11 869 4 481 300 P ah v iteh taita... 1 36 9 1 0 0 0 1 36 9 1 0 0 0 «Asfalttihuopatehtaita.. 3 22 176 900 4 30 205 200 7 52 382 100» P a p e r ite h ta ita... T a p e ttite h ta ita... 2 3 466 141 3 213 500 860 000 15 1 5 614 25 669 000 14 70 000 17 4 6 080 155 28 882 500 930 000» Pussi- ja kirj. kuoriteht. 7 162 377 300 - - 7 162 377 300» Kartonkitehtaita.... 1 93 110 500 1 93 110 500 «Kartonkityöpajoja... 5 25 43 200 5 25 43 200 V Kirjansitomatehtaita.. 3 67 332 500 3 67 332 500 K irja n sito m o ja... 62 382 534 900 62 382 534 900 88 1 4 5 8 5 930 500 70 9 393 38 896 900 158 10 851 44 827 400 I X P uu-, luu-, kautsu-, guttaperkka-.ja niiden k altaiset teokset. 22 P a rk k im y lly jä... 3 25 48 200 3 25 48 200 5J S a h o ja... 35 4 437 24 251 000 562 19 335 71 842 000 597 23 772 96 093 000» Lastuvillatehtaita.... 5 34 35 800 5 34 35 800 23 Puunaula- ja lestitehtaita 1 11 26 900 1 4 5 200 2 15 3 2100 H ö y lä ä m ö jä... 2 11 17 500 1 2 7 300 3 13 24 800 Puusepäntehtaita.... 15 1122 3 644 400 10 229 492 900 25 1351 4 137 300 Puusepäntyöpajoja... 180 837 1 2961 0 0 1 8 13 700 181 845 1 309 800 Ruumisarkkutehtaita.. 16 68 185 400 16 68 185 400 Laatikkotehtaita....... 1 2 13 600 1 2 13 600 T a lja te h ta ita... 1 24 45 100 1 24 45 100 S orvausteh taita... 1 93 159 300 1 22 2 4 0 0 0 115 183 300 Sorvaustyöpajoja.... 22 45 40 700 2 45 40 700 Rihmarullatehtaita... 1 303 822 500 6 902 2 915 400 7 1205 3 737 900 K aideteh taita... 1 8 30 000 1 8 30 000 T ynnyritehtaita... 2 60 385 200 1 20 35 000 3 80 420 200 Vannehtim oja... 5 18 98 400 2 5 35 000 7 23 133 400 K o rk k ite h ta ita... 3 128 506 000 1 1 2 400 4 129 508 400 24 V a s u te h ta ita... 3 14 27 800 3 14 27.800 25 K a m p a te h ta ita... 2 4 4 200 2 4 4 2 0 0 Kum itavaratehtaita... : 90 844 600 1 90 844 600 K u m itv ö p ajo ja... 1 1 1 8 0 0 1 1 1 8 0 0 Kautsuleimasintehtaita. 5 13 46 400 5 13 46 400 26 A jokalutehtaita... 3 68 200 000 3 68 200 000 V a u n u te h ta ita... 9 19 28 300 9 19 28 300 n P vöräteh taita... i 540 145 000 1 540 145 000 306 7 252 31 741 900 599 21 251 76 535 200 905 28 503 108 277 100
IB Teo].lisuusryhmä j Teol lisuusluokka Kaupungeissa ja kauppaloissa Maaseudulla Yhteensä Teollisuuslaji Työpaikkoja Työntekijöitä >) Tuotannon bruttoarvo Työpaikkoja Työntekijoita, ) Tuotannon bruttoarvo Smf Työpaikkoja 1 Työntekijöitä1) Tuotannon bruttoarvo X Rakennusteollisuutta. 27 Muurareja ja rakennus! urakoitsijoita.... 69 1971 5 072 300 69 1971 5 072 300 «Maalareja ja verhoilijoita 212 1707 2 591 800 212 1 707 2 591 800 L asin leik k aajia... 22 44 236 200 22 44 236 200 5) N u o h o o jia... 41 116 165 700 41 116 165 700 5 K a d u n k iv e ä jiä... 3 113 84 300 3 113 84 300 347 3 951 8 1 5 0 300 347 3 951 8 150 300 X I R avinto-ja nautintoaine- teollisuutta. 28 Kauppajauhomyllyjä.. 12 119 8 811 200 25 65 3 322 400 37 184 12 133 600 5? Tullijauhomvdlyjä... 11 31 1 8 4 6 2 1 1 4 1 857 2 1 4 5 29 S o k e rite h ta ita... 5 794 28 737 700 5 794 28 737 700 S iirappitehtaita... 1 27 444 700 1 27 444 700 «M akaroonitehtaita... 1 2) ~ 2) - 1 2 3 000 2 2 3 000 Höyrykahvipaahtimoja. 2 16 434 800 2 16 434 800» Sikuritehtaita... Kahvin- ja siemenenpuh- 2 56 390 000 1 10 33 600 3 66 423 600 distustehtaita.... 1 2 65 000 1 2 65 000 Kaakao- ja suklaatehtaita 3 476 2 293 700 3 476 2 293 700 30 Höyryleipomoja... 6 175 1 199 700 6 175 1199 700 Leipomoja....... 276 1390 6 385 700 276 1 3 9 0 6 385 700» Sokerileipomoja.... 21 159 900 500 21 159 900 500» Karamellitehtaita.... 9 143 610 500 2 36 89 000 11 179 699 500 51 T eu rastam oja... 83 168 1 527 700 83 168 1 527 700 55 Makkaratehtaita.... 9 85 827 400 9 85 827 400 Makkarantekijöitä.... 55 217 1 333 100 55 217 1 333 100 55 S äilv k eteh taita... 1 8 38 000 2 4 3 4 0 0 0 3 12 72 000 5 M a lla s te h ta ita... 1 3) ~ 17 000 1 2 14 000 2 2 3 1 0 0 0 31 Olutpanim oja... 54 970 5 999 200 32 310 1 507 800 86 1 2 8 0 7 507 000 55 K a lja te h ta ita... 32 78 340 300 7 15 67 800 39 93 408 100 Viinapolttim oja... 14 210 netto 9 netto 1 403 700 23 454 netto 2 408900 55 1 005 200 244 Vakiviinatehtaita.... 36 160 netto 1 netto netto 5 697 400 2 12 600 37 162 710 000 55 Painohiivatehtaita... 3 ) _ 1 127 900 3 3) ~ 1 127 900 55 Punssi- ja viinitehtaita. 12 75 2 556 500 12 75 2 556 500 55 E tik k a te h ta ita... 2 3 28 700 1 3) ~ 44 200 3 3 72 900 55 Virvoitusjuomatehtaita. 85 300 873 900 75 204 329 400 160 504 1 203 300 32 Tupakkatehtaita.... 22 3 223 18 254 500 2 52 9 8 100 24 3 275 18 352 600 755 8 858 83 327 700 2 009 3 087 8 532 200 2 764 1 1 9 4 5 91 859 900 2) Tiedot työväestä ja tuotantoarvosta yhteisesti suklaatehtaan kanssa. 3) Yhteinen työväki toisen laitoksen kanssa.