Vuosikertomus 2018
Sisällys 4 Lyhyesti 5 Toimitusjohtajan katsaus 6 Standardisointi 11 Infograafi 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 yhteisöt 16 Palvelut 18 Hallinto 20 Hallituksen toimintakertomus 22 Tilinpäätös Standardit hyödyttävät yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja yksilöä Standardisointi on vapaaehtoista, avointa, konsensukseen perustuvaa toimintaa, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua. Standardisointi on kansainvälistä toimintaa. Standardisointi parantaa tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojelee kuluttajaa ja ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli voimassa 26 725 SFS-standardia kymmenillä eri toimialoilla. Standardeista 97 prosenttia on eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia standardeja. HYÖDYT YRITYKSILLE Standardit parantavat kilpailukykyä tehostavat toimintaa helpottavat markkinoille pääsyä varmistavat vaatimustenmukaisuuden HYÖDYT YHTEISKUNNALLE Standardit vahvistavat kansainvälistä kilpailukykyä keventävät lainsäädäntötyötä parantavat kansalaisten elinympäristöä HYÖDYT KULUTTAJILLE Standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden turvallisuutta laatua yhteentoimivuutta 1 2 lisäävät toimintaympäristön hallittavuutta 3 2 3
Lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus 1 467 standardia vahvistettiin 27 000 voimassa olevaa SFS-standardia > 3 500 asiantuntijaa vaikuttamassa Mikä SFS? Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka jäseninä on elinkeinoelämän järjestöjä ja Suomen valtio. SFS vahvistaa Suomessa käytössä olevat SFS-standardit ja laatii standardeja yhteistyössä 11 toimialayhteisön kanssa. SFS-standardit ovat kansallisia, eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia standardeja. Suurin osa Suomessa voimassa olevista standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. SFS on kansainvälisen ISO-standardisoimisjärjestön (International Organization for Standardization) ja eurooppalaisen CEN-standardisoimisjärjestön (European Committee for Standardization) jäsen. Voimassa olevien SFS-standardien lukumäärä Kpl 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi 2018 Pohjoismainen tutkimus standardien hyödyistä valmistui. Se osoitti, että standardit synnyttävät kasvua ja auttavat yrityksiä menestymään. Lisätietoja: sfs.fi/nordic SFS järjesti Helsingissä päättäjille suunnatun Viennin ja kilpailukyvyn suurin salaisuus -tapah tuman, jonka teemana olivat standardien merkitys uusien teknologioiden käyttöönotossa, kansainvälisessä kaupassa ja markkinoille pääsyssä. Tilaisuuden esitykset ovat katsottavissa osoitteessa sfs.fi/suurin salaisuus. Suomalaisen standardisointijärjestelmän tehostamista esittänyt raportti esiteltiin keväällä. Työ raportin pohjalta jatkuu. Standardien XML-kehitystyötä jatkettiin, ja markkinointiautomaatiota pilotoitiin. Kansainväliseen standardisointiin osallistuvia suomalaisia asiantuntijoita valmennettiin ns. delegaattikoulutuksessa keväällä ja syksyllä. SFS osallistui CENin yleiskokoukseen Bledissä, Sloveniassa ja ISOn yleiskokoukseen Genevessä. Digitalisaatio etenee standardisoinnissa Yhteispohjoismainen tutkimushanke antoi vakuuttavaa näyttöä standardien hyödyistä. Vuoden 2018 toimintaa ohjasi Strategia 2020:n neljän päätavoitteen edistäminen. Tavoitteet olivat tunnettuuden kasvattaminen, standardien käytön lisääminen, osallistumisen aktivoiminen ja osallistavan järjestelmän kehittäminen. Standardeja vahvistettiin 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Tästä huolimatta standardien myynti kasvoi. Liikevaihto oli 4,1 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna ja lähes budjetti tavoitteen mukainen. Online-sopimusten määrä kasvoi edelleen samoin kuin online-palvelun osuus standardien myynnistä. Vuoden aikana valmisteltiin online-palvelun ja verkkokaupan uusia versioita ja saatiin ensimmäiset kokemukset markkinointiautomaation mahdollisuuksista standardien käytön sekä osallistumisen edistämisessä. yhteisöjen määrä pieneni yhdellä, kun Öljy- ja biopolttoaineala ry lopetti toimintansa. Sen standardisointivastuut siirtyivät pääosin SFS:n hoidettaviksi. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Sitä myönnettiin kuudelle hankkeelle, joissa painotettiin ajankohtaisille aloille suunnattuja seminaareja ja standardien käyttöä oppilaitoksissa edistäviä hankkeita. Yhteispohjoismainen tutkimushanke Influence of Standards on the Nordic Economies valmistui ja antoi vakuuttavaa näyttöä standardien hyödyistä sekä eri maiden kansantalouksille että yksittäisille toimialoille ja yrityksille. Tuloksia hyödynnettiin laajalti viestinnässä ja järjestetyissä sidosryhmätapaamisissa. ISO käynnisti yhdeksän komiteaa uusille standardisointialueille. Näistä kiinnostavimpia ovat kiertotalouteen, kestävään rahoitukseen ja jakamistalouteen liittyvät uudet komiteat. CEN käynnisti yhden uuden standardisointikomitean, joka vastaa elintarvikkeiden alkuperään liittyvästä standardisoinnista. Vuoden aikana käynnistettiin uusi Industry Advisory Forum, jonka tehtävänä on nostaa esille eri toimialojen näkemyksiä standardisoinnin tulevista painopisteistä ja muista merkittävistä standardisointiin vaikuttavista tekijöistä. Sekä ISO että CEN pyrkivät kehittämään voimakkaasti digitaalisia palveluita ja tuotteita. Järjestöjen yhteinen hanke vie standardien laadintaprosessia verkkoon tavoitteenaan laadinnan nopeuttaminen sekä prosessiin osallistumisen kynnyksen ja kustannusten alentaminen. CENin tulevaisuuden standardeja kehittävä projekti pyrkii vastaamaan käyttäjien digitaalisen ajan standardeihin kohdistuviin odotuksiin mitä tulee paperin ja pdf:n jälkeen? SFS on sisarjärjestöjensä kanssa mukana hankkeessa, jossa CENin standardikokoelma käännetään XML:lle. Pilotti valmistui vuonna 2018, ja työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2019 aikana. Taloudellisesti vuosi 2018 oli kaksi jakoinen. Liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia ja kokonaiskulut 5,5 prosenttia. Toiminnan alijäämä oli budjetoitua ja edellisvuotta pienempi. Sijoitusomaisuuden tuotto jäi kuitenkin vuoden lopun voimakkaiden kurssilaskujen vuoksi negatiiviseksi. Tilikauden alijäämäksi muodostui 0,9 miljoonaa euroa. Pekka Järvinen Toimitusjohtaja, SFS 4 5
Standardisointi Standardit parantavat kilpailukykyä Standardit ovat yrityksille tärkeä menestystekijä. Ne parantavat toimintaympäristön hallittavuutta ja kilpailukykyä sekä helpottavat markkinoille pääsyä. Standardien avulla voidaan edistää maan kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa kansalaisten elinympäristöä, mikä lisää kansallista hyvinvointia. Standardien hyödyntäminen muun muassa keventää lainsäädäntöä ja helpottaa sen ylläpitoa. Yksilötasolla standardisointi parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. Kaikki hyötyvät standardeista. Ne alentavat kustannuksia ja parantavat suorituskykyä, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. Standardisointiin vaikuttaminen Standardisointiin osallistuminen hyödyttää yrityksiä ja muita organisaatioita. Osallistumalla standardisointiin organisaatio voi vaikuttaa sille tärkeiden standardien sisältöön. Osallistumalla se saa ennakkotietoa standardeista jo niiden valmistelun aikana. Standardisointi on kaikille avointa toimintaa. Yritykset ja muut organisaatiot voivat Suomessa osallistua standardisointityöhön olemalla mukana kansallisissa standardisointiryhmissä. Osallistumalla kansainvälisiin työryhmiin ja kokouksiin yritykselle tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa suoraan kansainvälisiin standardeihin. SFS:n kaikille avoin lausuntopyyntöpalvelu lausunto.sfs.fi helpottaa sekä lausuntojen antamista että tiedonsaantia standardiehdotuksista. Esimerkkejä uusista standardeista Työterveys ja työturvallisuus SFS-ISO 45001:2018 käsittelee työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien vaatimuksia. Standardi tarjoaa organisaatioille kansainvälisesti hyväksytyn viitekehyksen, jonka avulla voidaan parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, vähentää riskejä työpaikalla sekä luoda entistä terveellisempiä ja turvallisempia työolosuhteita. Konsultointipalvelut SFS-EN ISO 20700:2018 antaa johdon konsultointipalveluja koskevia ohjeita. Standardin avulla voidaan tehostaa johdon konsultointipalveluita ja parantaa johdon konsultoinnin laatua, ammattimaisuutta, eettisyyttä ja yhteensopivuutta. Koneturvallisuus SFS-EN ISO 14118:2018 käsittelee odottamattoman käynnistymisen estämistä. Standardi on suunnattu pienille, keskisuurille ja suurille konevalmistajille sekä lainsäätäjille, työsuojeluorganisaatioille ja markkinavalvonnalle. Testauslaboratoriot SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 sisältää yleiset vaatimukset testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyydelle. Standardin vaatimukset täyttämällä laboratoriot voivat osoittaa, että ne toimivat pätevästi ja kykenevät tuottamaan luotettavia tuloksia. Kirjojen yksilöinti SFS-ISO 2108:2018 sisältää ohjeet kirjan kansainvälisen standarditunnuksen (ISBN) laatimiselle. Standardi helpottaa kirjojen yksilöimistä. 3D-tulostus SFS-EN ISO/ASTM 52901:2018 käsittelee materiaalia lisäävän valmistuksen vaatimuksia hankittaville kappaleille. Tarkoituksena on mahdollistaa tehokas ja yksiselitteinen viestintä 3D-tulostuksella valmistetun kappaleen toimittajien ja asiakkaiden välillä. Tavoitteena on varmistaa, että toimitettava kappale täyttää asiakkaan vaatimukset. Sähkö SFS 6001:2018 sisältää vaatimukset suurjännitesähköasennuksille. Vaatimusten avulla varmistetaan asennusten turvallinen ja asianmukainen toiminta. Riskienhallinta SFS-ISO 31000:2018 on yleinen riskienhallinnan standardi. Siinä esitetään kaikentyyppisten riskien hallintaan soveltuva yleinen toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaikilla toimialoilla. Standardia voidaan käyttää organisaation elinkaaren kaikissa vaiheissa, ja sitä voidaan soveltaa kaikkiin toimintoihin, myös päätöksentekoon organisaation kaikilla tasoilla. Suomalaisyritysten mukaan yritykset hyötyvät standardisoinnista Vahvistetut SFS-standardit Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä Kpl 1500 % 100 Kansallinen Maailmanlaajuinen Eurooppalainen 91 % 74 % 67 % 1000 500 80 60 40 Standardit kasvattavat asiakkaiden luottamusta Standardit avaavat markkinoita ja auttavat yrityksiä ylittämään kaupan tekniset esteet Standardit helpottavat tuotteiden ja palveluiden vientiä 0 20 0 Lähde: The Influence of Standards on the Nordic Economies, Menon Economics, Nordic Innovation, Oxford Research, 2018, suomalaiset vastaukset. 2014 2015 2016 2017 2018 1985 1995 2005 2015 2018 6 7
standardisointi case Kansallinen standardisointijärjestelmä Suomessa on hajautettu standardisointijärjestelmä, jossa SFS vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. 97 prosenttia SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Uudet teknologiat janoavat standardeja SFS keskusjärjestönä SFS toimii työ- ja elinkeinoministeriön nimeämänä standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se huolehtii siitä, että Suomessa on edellytykset standardisoinnille ja että standardisointiin liittyvät velvoitteet hoidetaan. SFS ylläpitää Suomen tarpeita vastaavaa kansallista ja kansainvälistä standardikokoelmaa ja osallistuu aktiivisesti standardisointityön ja standardien julkaisutapojen kansainväliseen kehittämiseen. Se vahvistaa ja julkistaa standardit sekä ylläpitää tietoja voimassa olevista standardeista. SFS myös ylläpitää ja kehittää standardisointiin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä tietojärjestelmiä. Lisäksi SFS tiedottaa standardisointiin liittyvistä asioista sekä markkinoi ja myy standardeja. Keskusjärjestönä SFS edistää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan etuja osallistumalla eurooppalaisen CEN-standardisointijärjestön ja maailmanlaajuisen ISO-standardisointijärjestön standardisointia ohjaavaan työhön. SFS huolehtii siitä, että suomalaisilla organisaatioilla ja asiantuntijoilla on hyvät mahdollisuudet seurata ja osallistua eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointityöhön sekä vaikuttaa alansa standardisointiin. SFS edistää suomalaisen elinkeino elämän ja yhteis kunnan etuja. yhteisöjen tehtävät yhteisöt ovat standardisointitoimintaa eri toimialoilla harjoittavia orga nisaatioita. Ne laativat SFS-standardeja SFS:n kanssa sovitulla tavalla. yhteisöt vastaavat oman toimialansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. yhteisöt käsittelevät standardisointialoitteita, valmistelevat standardiehdotuksia sekä vastaavat lausuntokierrosten ja äänestysten hoitamisesta. Tehtävissä korostuvat eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset sekä eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevat kriteerit. yhteisöt vastaavat oman toimialansa standardien kääntämisestä suomeksi elinkeinoelämän ja viranomaisten tarpeiden mukaan. Keskusjärjestöroolinsa lisäksi SFS toimii yhtenä toimialayhteisönä. SFS vastaa laajoista, toimialojen rajat ylittävistä standardeista esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnista sekä kapea-alaisista standardisointialueista, kuten pakkauksia koskevasta standardisoinnista. Teksti Kari Ahokas Kuva Konsta Leppänen Standardisoitavaa on loputtomasti, kertoo konsultointiyhtiö Not Innovated Heren yrittäjä Jarkko Vesa. Erityisen paljon sitä on uusissa teknologioissa. Nuorten teknologioiden kehitys on nopeaa niin startupeissa kuin suuryrityksissä, tekoälyä standardisoivan SR315-ryhmän puheenjohtajana toimiva Vesa sanoo. Sekä valmistajien että käyttäjien kannalta olisikin tärkeää, että uutta teknologiaa voitaisiin harmonisoida standardisoinnilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomen kannalta taas olisi oivallista, jos kotimaan terävimmät tietäjät ehtisivät mukaan standardisointiin. Eurooppalainen GSM nousi aikoinaan globaaliksi matkapuhelinstandardiksi amerikkalaisten ja aasialaisten sijaan. Nokia ja Ericsson saivat tästä vetoapua, Vesa sanoo. Perustilanne on yhä sama. Paras tapa varmistaa omien tuotteiden standardinmukaisuus on osallistua kansainväliseen standardisointiin. Samalla kehityksen globaalit kärjet tulevat tutuiksi. Tekoälyn standardisointia tekevät muun muassa Google, Microsoft ja monet kiinalaiset toimijat, Vesa sanoo. Hän huomauttaa myös, että globaalit jätit voivat helposti laittaa resurssejaan standardisointiin, mikä voi antaa niille etulyöntiasemaa. Standardisointityö kun tapahtuu omalla tai työnantajan ajalla ja kustannuksella. Vesa miettiikin, voisiko valtio lisätä osuuttaan suomalaisen standardisointityön rahoituksesta. Olen mukana rakkaudesta lajiin. On hienoa nähdä läheltä, miten uusi teknologia muotoutuu, ja samalla verkostoitua huippuosaajien kanssa. Vaikka taloudellisesti tämä on hieman kreisiä konsulttiyrittäjälle, Vesa naurahtaa. Tekoälyn standardisoinnissa käy kova vilske jopa uudeksi teknologiaksi. Sille asetetut odotukset ovat korkealla, eikä se ei ole aivan yksinkertaisinta standardisoitavaa. Esimerkiksi tekoälyn elinkaaren hallinta on monimutkaisempaa kuin perinteisten ohjelmistojen. Tekoälyhän muuttuu lennossa, kun se oppii ja muokkaa itseään. Miten hallitset tällaisen järjestelmän elinkaarta? Tämä on vain yksi asioista, joita mietimme, Vesa kuvailee tekoälystandardisoijan arkea. 8 9
case INFOgraafi Kovemmilla panoksilla voittaa aina Standardeista kilpailuetua Teksti Anne Hänninen Kuva Raisa Kyllikki Ranta Yhteisenä kielenä standardit Vaisalan tuotannosta pitkälti yli 90 prosenttia menee vientiin. Yli 6 000 erilaisen tuotteen tuotantosarjat voivat olla hyvinkin lyhyitä, mutta elinkaari venyy helposti yli 20 vuoteen. Toimitukset ulottuvat maan säämittausinfrastruktuurista yksittäisiin mittalaitteisiin esimerkiksi lentokentillä tai keskoskaapeissa. Tällaisessa toimintaympäristössä standardien merkitys korostuu. Standardit antavat yhteisen kielen, jonka ansiosta meidän, asiakkaiden ja toimittajien on helppo ymmärtää toisiamme ja sopia asioista. Johtamisen standardit ovat usein kaupankäynnin ehto, Vaisalan laatujohtaja Markku Nieminen toteaa. Yhtiössä standardeista ja hyväksynnöistä vastaava Jukka Lyömiö pitää standardeja teollisen toiminnan mahdollistajana, vaseliinina kärrynpyörissä. Ilman standardeja teollisuuden pyörät pyörisivät kovin kitkaisesti. Teknisiä standardeja käytetään kuitenkin myös hiekkana rattaissa. Monet maat luovat omia standardejaan hankaloittaakseen pääsyä markkinoilleen. Silloinkin olennaista on, että standardi on määritelty. Vain silloin sen noudattaminen on mahdollista ja vaatimukset ovat samat kaikille. Erilaiset vaatimukset vaikuttavat myös tuotekehitykseen. Ensin mietitään, missä tuotteen markkinat ovat. Halutaanko tuote samanaikaisesti koko maailmaan vai laajennetaanko eri markkinoille asteittain? Sen päätöksen mukaan haetaan tarpeellisten standardien mukaiset hyväksynnät, tuotepäällikkö Antti Heikkilä kertoo. Esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin tarkoitettujen mittalaitteiden standardit ovat erittäin sirpaleisia. Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Kiinalla, Japanilla, Venäjällä ja Kanadalla on omat standardinsa. Saman tuotteen voi joutua sertifioimaan kahdeksaan eri kertaan. Siihen rumbaan ei lähdetä ilman painavaa syytä, Heikkilä korostaa. Vaisalassa tekniset standardit painottuvat tuotekehityksessä, kun taas johtamisstandardit auttavat kehittämään yhtiön toimintaa. Myös standardien henki leijuu kaikessa mukana. Standardien keskeisiä ajatuksia on jatkuva parantaminen, ja se on meille äärimmäisen tärkeää, Nieminen sanoo. Panos Riski Ei tietoa, ei kiinnostusta Menetetyt mahdollisuudet, kilpailijoita suosivat vaatimukset Hyöty EI 0 1 2 3 Hyödynnetään olemassa olevia standardeja Yritys hyödyntää standardeja, mutta ei ennakoi alan kehitystä Hyöty käytöstä Standardeja käytetään ja seurataan Yritys osaa varautua tulevaan Hyöty käytöstä ja ennakkotiedoista Osallistutaan aktiivisesti standardisointityöhön Mahdollisuus Yritys pystyy vaikuttamaan alansa kehitykseen Strategiset hyödyt, omaan toimialaan vaikuttaminen 10 11
Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä vaikuttamista Standardeja laaditaan maailmanlaajuisesti, Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. Suomalaiset osallistuvat standardisointiin kaikilla tasoilla. CEN European Committee for Standardization Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista Euroopassa sähkö- ja telealaa lukuun ottamatta 33 jäsentä 16 979 julkaisua 1 198 uutta julkaisua vuonna 2018 395 teknistä komiteaa ja alakomiteaa, joissa 1 614 työryhmää SFS on CENin jäsen ja oli edustettuna CENin hallituksessa vuosina 2017 2018 ISO International Organization for Standardization Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Vastaa standardisoinnista sähkö- ja telealaa lukuun ottamatta 162 jäsentä 22 467 julkaisua 1 637 uutta julkaisua vuonna 2018 249 aktiivista teknistä komiteaa, 504 alakomiteaa ja 2 714 työryhmää SFS on ISOn jäsen Suomessa voimassa olevat standardit vahvistaa SFS. Suomessa vahvistetun standardin tunnus on SFS, eurooppalaisessa CEN-standardisoimisjärjestössä vahvistetun EN ja kansainvälisessä ISO-standardisoimisjärjestössä julkaistun ISO. Standardien valmistelusta vastaavat SFS ja SFS:n toimialayhteisöt. Suomi on mukana keskeisten maailmanlaajuisten standardeja laativien organisaatioiden ISOn (International Organization for Standardization), IEC:n (International Electrotechnical Commission) ja ITUn (International Telecommunication Union) toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ITUn jäsen. Suomi on edustettuna myös Euroopan alueellisissa standardisoimisorganisaatioissa CENissä, CENELECissä ja ETSIssä. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Standardisoinnin tasot Maailmanlaajuinen taso Eurooppalainen taso Kansallinen taso Sähköala IEC International Electrotechnical Commission CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization SESKO Sähköteknisen alan kansallinen standardisointijärjestö Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki CENin, CENELECin ja ETSIn eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa SFS-standardeiksi sellaisenaan, ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Vuosittain Suomessa laaditaan muutama kymmenen puhtaasti kansallista standardia. Kansainvälisiin standardeihin vaikuttaminen tapahtuu tehokkaimmin osallistumalla standardia valmistelevien teknisten komiteoiden tai niiden ala komiteoiden työhön. Teknisen komitean sihteeristövastuu tarjoaa standardisointityöhön laajimmat vaikutusmahdollisuudet. Lisää muista keinoista vaikuttaa standardien sisältöön osoitteessa sfs.fi/ mitenmukaan. Muut alat ISO International Organization for Standardization CEN European Committee for Standardization SFS Suomen Standardisoimisliitto toimialayhteisöineen Teleala ITU International Telecommunication Union ETSI European Telecommunications Standards Institute TRAFICOM Liikenne- ja viestintävirasto CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Islannin, Norjan, Pohjois-Makedonian, Serbian, Sveitsin ja Turkin standardisoimisjärjestöt. Painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille alueille. Vuonna 2018 perustettiin vain yksi uusi tekninen komitea, CEN/TC 460 Food Authenticity, joka keskittyy ruoan aitouden analyysimenetelmiin. CEN nosti innovaatioteeman strategiselle tasolle. Tavoitteena on nykyistä enemmän kannustaa uusien teknologioiden, ratkaisujen ja toimintatapojen huomioimiseen eurooppalaisessa standardisoinnissa. Perustettiin uusi korkean tason neuvoa antava ryhmä Industry Advisory Forum (IAF), jonka tehtävänä on muun muassa antaa strategisia näkemyksiä standardisoinnin tulevaisuuden painopisteistä. CENissä on käynnistetty useita toimintojen digitalisointiin liittyviä projekteja, muun muassa ISO-IEC-CEN-CENELEC-tietojärjestelmähanke, jonka tavoitteena on yhteinen standardien laadinnan digitaalinen alusta. Vuonna 2017 käynnistynyt Joint Initiative on Standardization eli JIS-hanke tähtää eurooppalaisten instituutioiden ja standardisointiyhteisön yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on pitää eurooppalainen standardisointi muuttuvan talouden, palveluiden merkityksen kasvun ja digitalisaation tahdissa. Mukana hankkeessa ovat standardisointiorganisaatioiden lisäksi Euroopan komissio, EFTA sekä esimerkiksi eurooppalaisia teollisuusliittoja ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä. JIS-hankkeessa työtä tehtiin yhteensä 15 eri teeman parissa. Näitä olivat muun muassa tutkimuksen ja innovaatioiden kytkennät standardisointiin, kansallisten viranomaisten standardisoinnin tuntemuksen lisääminen ja sidosryhmien standardisointiin osallistumisen tehostaminen. Hanke päättyy vuonna 2019, jolloin siltä odotetaan suosituksia vahvistettaviksi. Suomi ja CEN SFS tarjoaa mahdollisuuden osallistua laajasti CENin standardisointiin. Tätä varten perustetaan tarvittaessa uusia standardisointiryhmiä, jotka ovat avoimia kaikille sidosryhmille. SFS toimialayhteisöineen on osallistunut suureen osaan CENin teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä. Suomen vastuulla on yksi CENin komitean sihteeristö: CEN/TC 343 Solid Recovered Fuels. Lisäksi toimialayhteisöillä on yhden alakomitean ja 19 työryhmän sihteeristövastuut. ISOlla on jäsenorganisaatio yli 160 maassa. Länsimaiden lisäksi toimintaan ovat tulleet mukaan yhä aktiivisemmin muun muassa Aasian nousevat taloudet, etenkin Kiina. ISO on jo vuosia panostanut digitalisointiin. ISOn kaikki standardit ovat XML-pohjaisia, mikä mahdollistaa sekä lopputuotteiden että erilaisten tietokantojen teknisen tuotekehityksen. Esimerkiksi ISOn verkkosivuston Online Browsing Platform -järjestelmästä (OBP) löytyvät muun muassa kaikki standardeissa esiintyvät määritelmät ja graafiset symbolit. Pilottivaiheeseen on edennyt virtuaalinen alusta, joka mahdollistaa standardien laadinnan verkossa, ilman fyysisiä kokouksia. Ohjelmiston avulla standardiluonnoksia voidaan jatkossa kommentoida ja hakea konsensusta ajasta ja paikasta riippumatta. Järjestelmää kehitetään yhdessä IEC:n kanssa Suurin osa ISOn standardisoinnista käsittelee yhä perinteisiä teknisiä aloja koneenrakennusta, materiaalitekniikkaa, tietotekniikkaa, mittaamista ja analytiikkaa mutta laajojen horisontaalisten aihealueiden, kuten johtamisjärjestelmien ja palvelujen, suhteellinen osuus on kasvussa. Ympäristön tilaa ja energian säästöä eri tavoin tukeva standardisointi lisääntyy jatkuvasti. ISOn vuonna 2018 perustamasta yhdeksästä uudesta komiteasta neljä liittyy suoraan kestävään kehitykseen, muun muassa kiertotalous ja kestävä rahoitus. ISO on myös kehittänyt verkkotyökalun, jonka avulla yritykset voivat etsiä kestävän kehityksen tavoitteita edistäviä standardeja. (iso.org/sdgs) Suomi ja ISO SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Suomalaiset ovat osallistuneet laajasti standardien laadintaan: asiantuntijoita on ollut mukana 606 teknisessä komiteassa tai alakomiteassa. Suomi toimii sihteeristönä kiinteitä kierrätyspolttoaineita käsittelevässä teknisessä komiteassa ISO/TC 300 Solid Recovered Fuels. Suomi vastaa lisäksi kahdesta ISOn alakomitean sihteeristöstä: ISO/TC 46/SC 4 Technical Interoperability ja ISO/ TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. 12 13
yhteisöt yhteisöt yhteisöt harjoittavat standardisointitoimintaa tietyillä, erikseen määritellyillä aloilla. Ne laativat SFS-standardeja yhteistyössä SFS:n kanssa. Kemesta ry Kemian- ja metsäteollisuus 1 804 Nastarenkaat tuovat talvisissa olosuhteissa ajovarmuutta, mutta ne kuluttavat tienpintaa. Eri nastarengasyhdistelmien vaikutusten mittauksiin tarvitaan tien kuluttavuusmittauksia. Tätä varten laadittu kansallinen standardi SFS 7503:2018:en Road wear test of studded tyres kuvaa, miten nastarenkaiden tienkuluttavuutta mitataan. Väylä Tienrakennustuotteet 271 Geoteknisessä suunnittelussa laajasti käytetyt SFS-EN 1997 Eurokoodistandardit ovat nyt kattavasti tarkastettavana. Vuoden aikana julkaistiin useita asfalttimassojen testistandardien tarkistusversioita. Luonnonvarakeskus (Luke) Maatalous- ja metsäkoneet, elintarvikekuljetusvälineet 146 Automaation ja elektronisten järjestelmien merkitys kasvaa. Muun muassa turvallisuuteen liittyviä ohjausjärjestelmiä käsittelevä standardisarja SFS-EN ISO 25119 uudistettiin ja pitkälle automatisoituja koneita ja traktoreita käsittelevä standardi SFS-EN ISO 18497 valmistui. Perinteisempää standardisointia edustaa muun muassa metsäkoneiden turvallisuutta käsittelevä SFS-EN ISO 11850. Metalliteollisuuden standardisointiyhdistys ry METSTA Kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, talotekniikka ja energian hallinta 4 672 Suomessa pidettiin ydinenergian (ISO/ TC 85), avaruusteknologian (ISO/TC 20) sekä värähtelytekniikan (ISO/TC 108/SC5) teknisten komiteoiden vuosikokoukset, joihin osallistui yhteensä lähes 500 vierasta. Kansainvälisten kokousten avulla pyritään lisäämään suomalaisten asiantuntijoiden verkottumista alan kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Standardien käännöksiä valmistui 69 kappaletta. Suomennokset ovat tärkeitä etenkin PK-sektorille sekä suomen kielen teknisen terminologian kehitykselle ja huollolle. Muoviteollisuus ry Tietyt muovituotteet 399 Vuonna 2018 keskityttiin erityisesti muoviputkien, muovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Runsaan korjaus- ja uudisrakentamisen aikana muoviputkistandardit ovat ajankohtaisia sekä rakennuksissa että kunnallistekniikassa. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Rakennussektori 1 482 Rakennustuotteiden ympäristöselosteiden yleissääntöjen standardia SFS-EN 15804 muutetaan niin, että se kattaa myös hiilijalanjäljen. Muutostyö on valmistumassa teknisessä komiteassa CEN/TC 350. Raamistandardi ohjaa rakennustuotteiden teknisiä komiteoita niiden laatiessa omia täsmentäviä tuoteryhmäkohtaisia sääntöjään. Työtä koordinoi TC 350:n suomalainen puheenjohtaja Ari Ilomäki RTT:stä. Pitkällä aikavälillä EU:n komission tavoite on saada ympäristö selosteet osaksi rakennustuotteiden suoritustasoilmoituksia. Komissio on käynnistänyt tuoteryhmäkohtaisten standardisointipyyntöjen päivityksen, jotta rakennustuoteasetuksen perusvaatimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä toteutuu. SESKO Sähkötekninen standardisointi sekä Suomen edustus eurooppalaisessa CENELEC- ja maailmanlaajuisessa IEC-standardisointijärjestössä 6 367 Suomeksi ilmestyi seuraavien alueiden standardeja: räjähdysvaaralliset tilat, suurjännitesähköasennukset, ilmajohdot, sähkötyöturvallisuus, kiinteistö- ja jakeluverkkokaapelit, yleiskaapelointi, moottorilämmittimet, aurinkosähköjärjestelmät, verkkoon kytkettävien aurinkosähköjärjestelmien dokumentaatio, testit ja tarkastus, ilmoituksensiirto, koneturvallisuus, valaistuksen energiatehokkuus sekä paikallisakkuasennukset. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alat sekä suojavaatteet ja jalkojen suojaimet 729 Vuonna 2018 valmistui muun muassa uusia tuoteturvallisuusstandardeja lasten nukkumaympäristöön. Näistä löytyvät tuoteturvallisuusvaatimukset vauvojen pinnasängyissä käytettäville peitoille, unipusseille sekä pinnasängyn reunapehmusteille. Lisäksi valmistui lukuisia jalkine- ja suojavaatestandardeja sekä tekstiilihuoltoon liittyviä ammattipesustandardeja. Suomen ympäristökeskus SYKE Ympäristöalan tutkimusmenetelmät 393 SYKE järjesti teknisen komitean CEN/ TC 444 Test methods for environmental characterization of solid matrices nelipäiväisen kokouksen SFS:ssä. Julkaistiin standardi SFS-EN 17075 Water quality - General requirements and performance test procedures for water monitoring equipment - Measuring devices, jossa määritellään yleiset vaatimukset ja suorituskyvyn testausmenetelmät kannettaville ja kiinteästi asennettaville veden laadun mittalaitteille. Standardissa kuvataan yhtenäiset menettelytavat, joita käytetään mittalaitteiden keskeisten suorituskykyominaisuuksien määrittämisessä laboratoriossa tai kenttäolosuhteissa tehtyjen testien avulla. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom Teleala sekä Suomen edustus telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa 3 727 Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmisteltiin Viestintäviraston ITU-T/ ETSI-vastinryhmässä. Yhteinen liitto YTL Älyliikenne, ajoneuvot, logistiikka, raideliikenne, terveydenhuollon laitteet ja palvelut, urheilu- ja vapaa-ajan välineet, rakennuslasit, jätehuolto sekä kierrätyspolttoaineet 1 565 Älyliikenne on kasvussa. Lääkinnällisiä laitteita koskevat asetukset aiheuttavat muutostarpeita. Myös standardisoinnin horisontaalisuus lisääntyy. Muun muassa ikääntyvä yhteiskunta -komitean työryhmissä käsitellään vanhustenhoitopalvelujen ohella myös teknisiä, logistisia ja ergonomisia näkökulmia. Öljy- ja biopolttoaineala ry Öljytuotteet, öljyteknologia (mukaan lukien LNG), öljyn ja kaasun käyttölaitteet, öljylaitteistot ja -säiliöt sekä maakaasuputkistot yhdistyksen standardisointivastuut siirtyivät SFS:lle 1.12.2018 alkaen lukuun ottamatta Kemesta ry:lle siirtynyttä komiteaa CEN/TC 383. Vuonna 2018 julkaistiin pitkään valmisteltu E85-korkeaseosetanolipolttoaineen standardi SFS-EN 15293 ja otettiin käyttöön standardin SFS-EN 16942 mukaiset polttoaineiden jakelumittarimerkinnät. Nesteytettyyn maakaasuun (LNG) liittyvää standardisointia on seurattu tarkasti, koska LNG:n käyttö on lisääntymässä. Myös alan kansallisia laitosstandardeja valmisteltiin aktiivisesti. Suomen Standardisoimis liitto SFS ry Pääasiassa horisontaaliset toimialarajat ylittävät aihealueet sekä tietyt erityisalat, kuten tietotekniikan standardisointi 5 105 Uusi työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien kansainvälinen standardi SFS-ISO 45001 valmistui. Yleinen riskienhallinnan standardi SFS-ISO 31000 uusittiin. Tietoturvallisuudesta ilmestyi uusia standardeja. SFS:ään perustettiin uusi standardisointiryhmä seuraamaan ja osallistumaan tekoälyn kansainväliseen standardisointityöhön. Lue lisää: sfs.fi/tay 14 15
teksti marianna SAlin kuvitus pietari posti PALVELUT! Tarkastelee ilmiötä, jolla on kauaskantoiset seuraukset. SFS palvelee SFS palvelee standardien käyttäjiä ja standardisointiin osallistujia monipuolisesti. SFS:n kautta voi osallistua standardien laadintaan ja vaikuttaa niiden tuleviin vaatimuksiin. kova Luotto standardeihin Standardit tukevat yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ne huomioidaan, kun yrityksissä suunnitellaan tulevaisuutta. Tämä tuli ilmi, kun selvitettiin standardisoinnin merkitystä pohjoismaisille yrityksille. 6 PRESIIS 2.18 PRESIIS 2.18 7 Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta kuka tahansa voi osallistua standardien laadintaan. Standardisointityöhön osallistuva organisaatio pääsee vaikuttamaan standardien sisältöön, saa tietoa standardien tulevista vaatimuksista ja verkottuu oman alansa toimijoiden kanssa. Kansallisissa asiantuntijaryhmissä päätetään yhdessä Suomen kanta valmisteilla oleviin standardeihin työn eri vaiheissa. Ryhmät voivat myös tehdä aloitteita uusiksi standardeiksi. Standardisointityö kasvattaa osallistujan asiantuntemusta. Työhön osallistuvat perehdytetään standardisointijärjestelmään ja vaikuttamiskeinoihin standardin laadinnan aikana. Kansainvälisiin kokouksiin osallistuville järjestetään vuosittain perehdytyskoulutusta (ns. delegaattikoulutus). Lausuntopyyntöpalvelu Kaikille avoimessa lausuntopyyntöpalvelussa (lausunto.sfs.fi) ovat esillä SFS:n ja sen toimialayhteisöjen lausuntokierroksella olevat standardiehdotukset. Rekisteröityneet käyttäjät voivat arvioida standardiehdotuksia ja kommentoida niiden sisältöä. Standardien hankinta SFS:stä voi hankkia kansallisia ja eurooppalaisia SFS-standardeja sekä maailmanlaajuisia ISO- ja IEC-standardeja. SFS välittää myös CENin, CENELECin, ISOn ja IEC:n muita julkaisuja sekä ulkomaisia standardeja, joista kysytyimpiä ovat ASTM- ja DIN-standardit. Tiettyjen aihealueiden tärkeimmät standardit julkaistaan SFS-käsikirjoina, joihin liitetään tarvittaessa muuta aihepiirin tietoutta, kuten artikkeleita ja lainsäädäntöä. Standardeja voi hankkia SFS:n verkkokaupasta, SFS Online -palvelusta tai asiakaspalvelusta. Verkkokaupasta asiakas voi ladata omalle tietokoneelleen yksittäisiä standardeja sekä tilata digitaalisia tai painettuja julkaisuja. Online-palvelussa kaikki asiakkaan tarvitsemat standardit ovat samassa paikassa ja aina ajan tasalla. Palvelu mahdollistaa kokoelman räätälöinnin omien tarpeiden mukaan joko yksittäin tai aihealueittain. SFS:n myynti ja markkinointi auttavat standardikokoelman muodostamisessa. Vuonna 2018 palvelu oli käytössä lähes 500 yrityksessä, julkishallinnon organisaatiossa ja oppilaitoksessa. Tietopalvelu Tietopalvelun asiantuntijat selvittävät asiakkaille esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Tietopalvelu tarjoaa myös erilaisia seurantapalveluja. SFS-update auttaa varmistamaan, että käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla. Uudet SFS-julkaisut -palvelu kertoo uusista SFS-julkaisuista, ja CEN InfoPro tiedottaa CENin jäsenmaissa tekeillä olevista kansallisista standardeista. Direktiivipalvelu seuraa aihepiireittäin EU-lainsäädännön kehitystä. Kirjasto SFS:n kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Kirjastossa voi tutustua kansainvälisiin standardeihin, Suomen ja muiden maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. Wto-tietopiste SFS:n WTO-tietopiste huolehtii standardeja koskevista tietojenvaihtojärjestelmistä. WTO-tietopisteen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevaan TBT-sopimukseen. Oppilaitospalvelu Tavoitteena on lisätä standardien ja standardisoinnin tuntemusta opiskelijoiden ja opetushenkilöstön keskuudessa. SFS ja toimialayhteisöt tuottavat opetusmateriaaleja sekä tarjoavat asiantuntijaluentoja standardien ja standardisointityön perusteista. Osoitteessa sfsedu.fi on 32 opetusmateriaalipakettia. SFSedu löytyy myös Facebookista ja SlideSharesta. Vuoden 2019 aikana SFSedu sulautuu ilmeeltään osaksi SFS:ää, ja sen verkkosivusto siirtyy SFS:n sivuston yhteyteen. Tapahtumat SFS:n tilaisuuksien tavoitteena on lisätä standardien ja standardisoinnin hyötyjen tunnettuutta. Tapahtumat ovat avoimia kaikille, ja niiden kohderyhminä ovat yritykset, julkishallinto ja standardisointityöhön osallistuvat toimijat. Vuonna 2018 runsaat 1 000 henkeä osallistui Presiis-sidosryhmälehdessä kerrottiin vuonna 2018 muun muassa esineiden internetistä, grafeenista ja standardisoinnin vaikutuksista Pohjoismaiden talouteen. SFS:n tilaisuuksiin paikan päällä tai suoratoiston välityksellä. Vuonna 2018 SFS toteutti liike-elämän ja muiden sidosryhmien päättäjille suunnatun Viennin ja kilpailukyvyn suurin salaisuus -tapahtuman. Tapahtuman paneelikeskustelut ovat katsottavissa osoitteessa sfs.fi/suurinsalaisuus. SFS järjesti myös tilaisuuksia, joissa esiteltiin usean eri aihealueen uusia ja päivittyneitä standardeja. Tilaisuuksissa esiteltiin muun muassa työterveyden ja työturvallisuuden, laadunhallinnan ja ITalan standardeja. Lähes kaikki esittelytilaisuudet lähetettiin suoratoistona. Linkit tallenteisiin sekä esitysmateriaaleihin löytyvät kyseisen tilaisuuden sivulta osoitteesta sfs.fi/ menneettapahtumat. Sidosryhmälehti Presiis Etupäässä yrityspäättäjille suunnattu Presiis-lehti kertoo standardien merkityksestä ja hyödyistä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Lehti on tilaajilleen maksuton, ja sen voi lukea myös näköisversiona verkossa. Uutiskirjeet SFS:n uutiskirjeet käsittelevät yleisiä standardisoinnin uutisia, johtamisen standardeja, IT-alan standardeja sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardeja. SFSedu julkaisee oppilaitoksille, opettajille ja opiskelijoille suunnattua uutiskirjettä. Uutiskirjeillä oli 5 000 tilaajaa. Sosiaalinen media Sosiaalisen median kautta SFS pyrkii tavoittamaan erityisesti tahoja, joille standardisointi ei ole vielä tuttua. SFS löytyy Twitteristä, LinkedInistä ja SlideSharesta. SFSedu on mukana myös Face-bookissa. Miten palveluista saa lisätietoa? Lisätietoa SFS:n palveluista saa osoitteesta sfs.fi ja SFS:n tietopalvelusta, puh. 09 1499 3455. 16 17
hallinto Hallinto, organisaatio ja henkilöstö Standardisointilautakunta Standardisointilautakunta vahvistaa standardisoimistyön yleiset periaatteet ja menettelyohjeet sekä vahvistaa puhtaasti kansalliset standardit. Organisaatiorakenne SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävä on luoda puitteet standardisointiin osallistumiselle tiedottaa standardisoinnista ja standardeista toimia kansallisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuskanavana varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä markkinoida ja myydä standardeja sekä niihin liittyviä tuotteita ja palveluita. SFS:n missio Kasvatamme suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia standardisoinnin keinoin. SFS:n visio Johdamme huippuluokan standardisointiyhteistyötä edistäen kasvua ja tuloksellisuutta. SFS:n strategiset painopistealueet strategiakaudella 2017 2020: Standardisoinnin tunnettuuden kasvattaminen Standardisointiin osallistumisen aktivointi Standardien käytön lisääminen Standardisointijärjestelmän kehittäminen SFS:n ja suomalaisen standardisointijärjestelmän tehtävä on lisätä suomalaisen elinkeinoelämän ja julkishallinnon kiinnostusta standardisointia kohtaan sekä standardisoinnin hyötyjen tuntemusta. Henkilöstö SFS:ssä työskenteli vuonna 2018 keskimäärin 46 henkilöä, joista 64 prosenttia oli naisia ja 36 prosenttia miehiä. Henkilöstölle järjestettiin työhyvinvointia edistäviä tapahtumia sekä ammattitaitoa tukevaa koulutusta. Hallitus 1.1.2019 Matti Mikkola (puheenjohtaja) toimitusjohtaja Puutuoteteollisuus ry Antti Joensuu (varapuheenjohtaja) johtaja työ- ja elinkeinoministeriö Anders Andtbacka johtaja Uponor Oyj Timo Heikka sidosryhmäjohtaja Stora Enso Oyj Esko Keskinen johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Luhanka toimitusjohtaja Rakennustuoteteollisuus RTT ry Marko Utriainen johtaja ABB Oy Helena Vänskä toimitusjohtaja Öljy- ja biopolttoaineala ry SFS:n jäsenet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssiala ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetusministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoministeriö Valtiovarainministeriö Yhteinen liitto ry Ympäristöministeriö Puheenjohtaja Kemianteollisuus ry Sami Nikander, johtaja, vastuullisuus AKAVA ry, SAK ry ja TEK ry Timo Ali-Vehmas, DI Business Finland Pekka Ollikainen, asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Sanna-Maria Bertell, asiantuntija Eurofins Expert Services Oy Matti Lanu, tekninen johtaja Finanssiala ry Aku Pänkäläinen, turvallisuusasiantuntija Kemesta ry Minna Annala, johtava asiantuntija Kilpailu- ja kuluttajavirasto Helena Tuorila, erikoistutkija Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Hanna Järvenpää, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Antti Tahvanainen, innovaatioasioiden päällikkö Muoviteollisuus ry Vesa Kärhä, toimitusjohtaja Palvelualojen työnantajat PALTA ry Reino Ratilainen, kehityspäällikkö Rakennustuoteteollisuus RTT ry Antti Koponen, johtaja Teknologiateollisuus ry Arto Kivirinta, asiantuntija SESKO ry Sinikka Hieta-Wilkman, toimitusjohtaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuiri Kerttula, johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Anne Hyartt, erityisasiantuntija Yhteinen liitto ry Kimmo Konkarikoski, standardisointipäällikkö Standardisointi Antti Karppinen (CEN-standardisointi) Susanna Vahtila (ISO-standardisointi) Julkaisutoimi Susanna Vahtila Myynti ja markkinointi Pirjetta Laine Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen Standardisointilautakunta Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Viestintä Karina Vikman 18 19
Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Organisaatio ja hallinto Jäsenten ja samalla toimialayhteisöjen määrä väheni yhdellä, kun Öljy- ja biopolttoaineala ry lopetti toimintansa vuoden 2018 lopussa, ja sen standardisointivastuut siirtyivät lähes kokonaisuudessaan SFS:lle. Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa käytiin erillisteemoina Strategia 2020:n mukaisesti läpi viestintään, markkinointiin ja myyntiin sekä varainhoitoon liittyviä asioita. Hallitus seurasi myös suomalaisen standardisointijärjestelmän uudelleenorganisointia käsitelleen selvityksen perusteella käynnistetyn jatkotyön etenemistä. Hallituksen tueksi perustettu varainhoitovaliokunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Toiminta Vuoden aikana vahvistettiin 1 467 uutta SFS-standardia, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017 (1 721 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 233 kpl (2017: 243). Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2018 projektirahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä 55 000 euroa (2017: 71 000 euroa). Talous Vuoden 2018 taloudellinen tulos muodostui heikoksi. Toiminnan alijäämä ( 0,9 milj. euroa) oli budjetoitua ja edellisvuotta pienempi. Sijoitusomaisuuden tuotto jäi alle asetetun pitkän aikavälin tuottotavoitteen eikä riittänyt kattamaan toiminnan alijäämää. Tilikauden alijäämäksi muodostui 0,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 6,0 miljoonaa euroa, joka on 4,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017 ja 1,6 prosenttia alle budjetoidun. Vahvistetut SFS-standardit Kpl 1 500 1 000 500 0 Toiminnan muut tuotot kasvoivat (2,2 milj. euroa vs. 1,8 milj. euroa vuonna 2017) johtuen kiinteistön korkeammasta vuokrausasteesta. Kokonaistuotot olivat 8,1 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna (2017: 7,6 milj. euroa). Valtion rahoituksen määrä oli edellisvuoden tasolla 1,3 milj. euroa (2017: 1,3 milj. euroa). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 14,7 prosenttia (2017: 15,5 prosenttia). Valtion rahoitus kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, mukaan lukien kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti. Toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 5,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot kasvoivat volyymin kasvusta johtuen 5,4 prosenttia 2,5 miljoonaan euroon (2017: 2,3 milj. euroa). Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla 2,9 miljoonaa euroa (2017: 2,9 milj. euroa). Toiminnan muut kulut nousivat 9,9 prosenttia 3,7 miljoonaan euroon (2017: 3,4 milj. euroa). Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (0,83 milj. euroa, +/ 0,0 prosenttia), toimialayhteisöavustukset (0,45 milj. euroa, +/ 0,0 prosenttia), kansainvälinen toiminta (0,31 milj. euroa, -7,5 prosenttia), tietohallintokulut (0,61 milj. euroa, +16,0 prosenttia) sekä konttorija hallintokulut (0,52 milj. euroa, +21,1 prosenttia). Vuoden 2018 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli 0,9 miljoonaa euroa (2017: 1,0 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä + 0,03 miljoonaa euroa (2017: + 2,2 milj. euroa). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui 0,9 miljoonaa euroa (2017: 1,2 milj. euroa). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 1,6 prosenttia (2017: 2,1 prosenttia). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 97,8 prosenttia (2017: 97,9 prosenttia). Käännösten osuus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Henkilöstö Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 46 (2017: 46, 2016: 46). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 2,4 miljoonaa euroa (2017: 2,4 milj. euroa, 2016: 2,3 milj. euroa). Henkilöstön koulutusta jatkettiin englannin kielen koulutuksella kahdessa taso ryhmässä. Suomen kielen koulutusta järjestettiin kielenhuollon ja asiantuntijatekstien tiimoilta. Esiintymistaidon valmennusta jatkettiin. Lisäksi toteutettiin osasto- ja henkilökohtaisia koulutuksia. Toiminnan rahoitus 2018 4 % Muut 11 % oma rahoitus 15 % VaLTIONrahoitus Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Globalisaatio ja teknologisten murrosten vaikutus eri alojen arvoketjuihin tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Digitalisaatio vaatii panostuksia standardien laadintaprosessien ja tuotteiden kehittämiseen sekä kansainvälisellä, eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Muutostarpeiden edellyttämiä toimia ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen merkitys 70 % myyntitulot Liikevaihto Milj. 6 5 4 3 2 1 0 SFS:n hallitukseen kuuluvat 1.1.2019 alkaen Esko Keskinen (vas.), Antti Joensuu, Timo Heikka, Juha Luhanka, Marko Utriainen, Helena Vänskä, puheenjohtaja Matti Mikkola ja Anders Andtbacka. suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksessa on huomattava. Tämä tulo komponentti on siihen kohdistuvista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n vakaa taloudellinen asema mahdollistaa muutostarpeiden huomioimisen sekä strategian mukaiset toimet standardisoinnin tunnettuuden, siihen osallistumisen ja standardien käytön edistämiseen. 2014 2015 2016 2017 2018 Kuva Konsta Leppänen 20 21
Tilinpäätös TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA 1.1. 31.12.2018 1.1. 31.12.2017 31.12.2018 31.12.2017 Liikevaihto 5 987 175,92 5 752 667,27 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta 1 330 000,00 1 330 000,00 Standardisointituotot 233 014,30 245 092,19 Jäsenmaksut 38 900,00 38 900,00 Muut tuotot 555 972,27 2 157 886,57 215 632,60 1 829 624,79 Tuotot yhteensä 8 145 062,49 7 582 292,06 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet 2 474 788,11 2 342 559,78 Varaston lisäys/vähennys 1 690,72 2 473 097,39 3 331,83 2 345 891,61 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 404 225,24 2 370 263,39 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 440 646,28 429 894,08 Muut henkilösivukulut 54 745,65 2 899 617,17 85 502,58 2 885 660,05 Toiminnan muut kulut 3 695 310,28 3 363 404,12 Pysyvät vastaavat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 49 229 179,96 51 298 736,01 Muut saamiset 474 213,39 49 703 393,35 0,00 51 298 736,01 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 3 939,60 2 881,20 Ulkomaiset julkaisut 4 248,14 8 187,74 3 615,82 6 497,02 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä 5 693 594,12 6 030 919,76 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 550 580,89 456 807,53 Lainasaamiset tytäryrityksiltä 337 325,64 336 680,50 Siirtosaamiset 177 236,35 1 065 142,88 105 138,97 898 627,00 Rahat ja pankkisaamiset 1 520 024,61 558 992,64 57 990 342,70 58 793 772,43 Toiminnan alijäämä 922 962,35 1 012 663,72 VASTATTAVAA Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista 1 884 862,84 2 055 230,26 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 182 210,95 191 810,47 Muut korkotuotot 13 550,81 570,00 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista 1 704 598,48 53 435,22 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista 345 474,55 91 499,75 Korkokulut 53,58 30 497,99 244,71 2 209 301,49 31.12.2018 31.12.2017 Oma pääoma Oma pääoma 55 224 345,86 54 027 708,09 Toimintarahasto 2 354 630,97 2 354 630,97 Tilikauden ylijäämä -892 464,36 56 686 512,47 1 196 637,77 57 578 976,83 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 418 981,34 300 276,81 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja 892 464,36 1 196 637,77 Siirtovelat 737 743,40 739 181,09 Muut lyhytaikaiset velat 147 105,49 1 303 830,23 175 337,70 1 214 795,60 Tilikauden ylijäämä 892 464,36 1 196 637,77 57 990 342,70 58 793 772,43 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 13. maaliskuuta 2019 Matti Mikkola (puheenjohtaja), Antti Joensuu, (varapuheenjohtaja), Timo Heikka (jäsen), Anders Andtbacka, (jäsen), Juha Luhanka (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Esko Keskinen (jäsen), Marko Utriainen (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 14. maaliskuuta 2019 Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö Katariina Kaskimies, kht Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä. 22 23