LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 216 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjasnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Virrat Sysineva Oy Sivulantie 2 34800 VIRRAT TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Pohjasneva sijaitsee Kurjenkylässä Virtain kaupungissa kunnassa noin 20 km kaupungin keskustasta luoteeseen Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Seinäjoen valuma alueella ja edelleen Kurjenjoen valuma alueella. Hankealueen pinta ala on 22,4 ha, josta turvetuotantoaluetta on 19,7 ha. Sysineva Oy on 5.7.2005 Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella sekä 17.11.2005 ja 5.12.2005 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Pohjasnevan noin 22,4 ha:n suuruisen suoalueen ojittamiseen, kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Virtain kaupungissa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Hakija omistaa hanketta varten tarvittavan alueen. Voimassa olevassa Pirkanmaan seutukaavassa ei ole merkintöjä Pohjasnevan alueelle.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Hankealueesta noin 17 ha on metsäojitettu ja alueen pohjoisreunassa on ojittamatonta lähes luonnontilaista suota noin 5 ha. Ojitettu alue kasvaa lähinnä harvahkoa mäntymetsää. Ojittamattoman alueen suotyypit ovat varsinainen saraneva ja lyhytkorsinevaräme. Ojitetun alueen suotyyppi on sararämemuuttuma. Tuotantoalueen reunasta alle 500 m lounaaseen on asutusta. Hankealue sijaitsee notkelmassa. Asutuksen suuntaan 100 m:n etäisyydelle on 3 4 m:n korkeusero. Asutuksen ja tuotantoalueen välissä on 10 15 m korkea lehtipuuvaltainen tiheä metsä. Pohjasnevan hankealue rajoittuu idässä kallioisiin moreenimäkiin, etelässä ojitettuun muuttumaan, jossa on hyväkasvuinen sekametsä sekä lännessä entiseen peltoon ja ojikkomuuttumaan ja pohjoisessa ojitettuun suomuuttumaan. Hankealueen itäreunan läheisyydessä on metsäautotie ja eteläreunan läheisyydessä yleinen maantie. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelukohteita eikä tärkeitä pohjavesialueita. Hankealue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen kuuluvalla Seinäjoen valuma alueella ja edelleen Kurjenjoen valuma alueella (42.076). Kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin reittiä Heiniluoma Koukkuluoma Kurjenjoki Kurjenjärvi. Melko syvänä jokena Kurjenjoki mahdollistaa virkistyskäytön kuten uimisen ja kalastuksen. Kurjenjoen valuma alueella on varsin runsaasti maanviljelystä ja ojitettuja soita. Kurjenjoen sivuhaaran, Keisarinluoman, veden laatu on yleislaadultaan välttävää. Keisarinluoman valuma alueella sijaitsee entinen Kihniön kunnan kaatopaikka, joka on suljettu vuonna 2001. Keisarinluoma laskee Kettuluomaan, joka laskee Kurjenjokeen. Kurjenjärven pinta ala on noin 242 ha ja sen kokonaissyvyys on 2 m. Järven vesi on tummaa ja sen väriluku on huomattavan suuri. Kiintoainepitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus järvessä on melko korkea, mikä pääasiassa johtuu valuma alueelta tulevasta kuormituksesta. Veden ph on alhainen ja sen puskurikyky heikko. Kurjenjärvi luokitellaan typpi ja fosforipitoisuutensa perusteella reheväksi järveksi. Järven mataluuden vuoksi kesäaikainen kerrostuneisuus on todennäköisesti heikkoa, jolloin hapettoman alusveden syntyminen vaikeutuu. Happitilanne on ollut järvessä kohtalainen. Kurjenjärvi
3 voidaan vesistön laadullisen yleisluokituksen mukaan luokitella välttäväksi. Kurjenjärven kunnostus on ollut noin 30 vuotta suunnitteluasteella. Turvetuotannon ympäristölupahakemuksen jättämisen aikaan suunnittelu on sisältänyt korkeuserojen selvitystä. Kurjenjoessa on melko hyvä hauki ja ahvenkanta. Kalastus tapahtuu lähinnä katiskoilla, virveleillä ja onkimalla. Kalastus on kesäaikaista virkistyskalastusta. Kurjenjärven kalaston muodostavat hauki, ahven ja lahna. Järveen on myös aikaisempina vuosina istutettu karppia ja kuhaa. Järvi sopii virkistyskalastukseen välttävästi. TURVETUOTANTO Varsinaisen tuotantoalueen pinta ala on 19,7 ha. Lisäksi on varastoalueita 1,0 ha, laskeutusallasalue 0,4 ha, tukikohta 0,5 ha ja pintavalutuskenttä 0,8 ha. Hankealueen turpeiden määrä on noin 650 000 suo m 3. Turpeiden keskimaatuneisuus on H 5,5. Pohjasnevalla on saravaltaisia turpeita 92 % ja rahkavaltaisia turpeita 8 %. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 11 820 m 3 turvetta. Vuodessa on keskimäärin 25 30 tuotantopäivää. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunua. Tuotannon on arvioitu kestävän noin 30 vuotta. Jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja tuotannon päättymisajankohdan, tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Pohjasnevan hankealueen jälkikäyttömuotona voi tulla kysymykseen energiakasvin viljely tai metsätalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojat, joiden purkupäissä on lietetaskut ja virtausta säätelevillä sihdeillä varustetut päisteputkipidättimet, laskeutusallas ja noin 0,8 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, jonne kuivatusvedet johdetaan tuotantoaikana pumppaamalla. Tuotantoajan ulkopuolella vedet johdetaan laskeutusaltaasta alapuoliseen laskuojaan pintavalutuskentän ohi. Hakijan mukaan ympärivuotinen pintavalutus edellyttäisi sähköpumppua, joka olisi sijoitettava siten, ettei se jäädy pakkasella. Uuden sähköliittymän hankinta vain pumppausta varten olisi kallis investointi.
Päästöt vesistöön 4 Arvioitu vesistökuormitus sulan maan (touko lokakuun) aikana on 78 kg kiintoainesta, 702 kg orgaanista ainesta, 0,6 kg fosforia ja 19,5 kg typpeä. Pöly, melu ja liikenne Jyrsinturvetuotannosta syntyy runsaasti pölyä. Pölylaskeumat kuitenkin vähenevät voimakkaasti tuotantokentän ulkopuolelle siirryttäessä. Tuotannosta aiheutuvaan meluun voidaan hakijan mukaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa sekä tuotantomenetelmän valinnalla. Uusien koneiden melutaso on kehityksen myötä vähentynyt. Tieyhteys Pohjasnevan hankealueelle on Seinäjoen ja Virtain väliseltä maantieltä nro 694 metsäautotietä. Hankealueelle rakennetaan noin 100 m uutta tietä idän puolella olevalta metsätieltä. Metsätietä vahvistetaan, mikäli sitä kuormitetaan sulan maan aikana. Turpeen toimitukset kulutuskohteisiin tapahtuvat pääasiassa marrastoukokuun välisenä aikana. Vuosittainen rekkamäärä on noin 120 rekan edestakaista matkaa kuljetusreitillä. Tuotantokaudella liikenne lisääntyy hankealueen lähiympäristön teillä 3 6 edestakaisella matkalla vuodessa. Varastointi ja jätteet Arvio syntyvien jätteiden enimmäismäärästä: Jäteöljy 100 l Vaseliini, öljyiset paperit 20 l Kuivajäte 50 l Varikkoalueelle sijoitetaan keräilyastiat, joihin jätteet lajitellaan. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun hoitaa Lassila & Tikanoja Oyj, joka toimittaa jätteet edelleen Ekokem Oy:lle. Rautaromu myydään romuraudan välittäjille. Varikkoalueelle ei kuivamakäymälää lukuun ottamatta sijoiteta muita kiinteitä rakennelmia. Käymälän jätteet kompostoidaan. Aumamuovia ei pääsääntöisesti käytetä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hankealueesta noin 17 ha on metsäojitettu noin 15 vuotta sitten. Metsäojitettu alue ei edellytä alkukuivatusojitusta. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia luontokohteita.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 5 Tuotantoalueen pinta ala on noin 22 ha ja yläpuolisen valumaalueen pinta ala on noin 46 km 2 tuotantoalueen kuivatusvesien purkukohdassa. Tuotantoalueen pinta ala on noin 0,48 % sen valumaalueen pinta alasta, minkä vuoksi Pohjasnevan turvetuotannon vaikutuksia vesistön virtaamiin ei arvioida merkittäviksi. Vaikutus vähenee edelleen alavirrassa, kun vesistöön joutuu lisää valumavesiä. Pitoisuuksien nousu on eri virtaamatilanteissa arvioitu seuraavaksi: Virtaamatilanne Virtaama Pitoisuuden nousu Pitoisuuden nousu (m 3 /vrk) (ei vesiensuojelu (vesiensuojelutoitoimenpiteitä) menpiteet käytössä) Kiintoaine Fosfori Typpi Kiintoaine Fosfori Typpi (µg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) MNQ 0,05 310 2 84 155 1 50 MQ 0,42 38 0 10 19 0 6 MHQ 3,35 5 0 1 2 0 1 MHQ (kevät/2 vko) 7,00 0 0 0 0 0 0 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Vesistön käytölle ei arvioida aiheutuvan näkyvää haittaa. Ravinteiden ja kiintoainepitoisuuksien nousu on varsin vähäistä. Happamien kuivatusvesien johtaminen Kurjenjokeen ja Kurjenjärveen aiheuttaa ph:n laskua. Tuotantoalueen koko on varsin pieni suhteessa valuma alueeseen, jolloin laimentuminen on tehokasta ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankealueen kuivatusvesien haitallinen vaikutus kohdistuu lähinnä alapuoliseen laskuojaan sekä Heini ja Koukkuluomaan ennen Kurjenjokea. Kuivatusvesien käsittelyn jälkeen haitalliset vaikutukset alapuolisten vesien kalastukselle eivät ole kovin mainittavia. Pohjasnevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä pohjavesialueita. Mikäli tuotanto on käynnissä ja tuulee koillisen ja idän suunnista, tuotantoalueelta tuulen mukana kantautuva melu ja pöly saattaa lievästi haitata lähikiinteistöjen virkistyskäyttöä. Ko. tuulet ovat kesäisin kuitenkin melko harvinaisia ja liittyvät usein sateisiin. Pölyhaittaa voidaan huomattavasti pienentää imuvaunutekniikalla käyttämällä pölysyklonia. Melu ja pölyhaittaa estää lisäksi suon sijainti suonotkelmassa ja asutuksen suojana oleva 10 15 m korkea lehtipuuvaltainen tiheä metsä. Turvetuotantotoiminta voidaan keskeyttää klo 24.00 05.00 väliseksi vuorokaudenajaksi.
6 Ympäristöriskit Paloturvallisuus hoidetaan paloviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Tuotantotraktoreissa on alkusammutukseen tarvittava vesimäärä aina mukana. Asutuksen puoleisessa päässä on laskeutusallas, josta voidaan nopeasti saada vettä tärkeimmille kohteille. Hakijalla on vastuuvakuutus Pirkanmaan Lähivakuutusyhdistyksessä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAITAT JA VAHINGOT LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on tehnyt esityksen kuntoonpano ja tuotantovaiheen käyttöja päästötarkkailu sekä vesistötarkkailuohjelmaksi. Lisäksi hakija on tehnyt esityksen tuotantovaiheen melu, pöly ja kalataloustarkkailuohjelmaksi. Kalataloudellinen tarkkailu esitetään tehtäväksi alueen turvetuottajien yhteistarkkailuna. Hakija ei ole esittänyt hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa kalataloudellista haittaa eikä muutakaan haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Virtain kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 19.1. 20.2.2006 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 12.1.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Virtain kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Virtain kaupungilta. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suomenselän Sanomat nimisessä lehdessä 19.1.2006. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että hyväksytty mutta vahvistamaton Pirkanmaan 1. maakuntakaava ei estä turpeenottoa varsinaisten turpeenottoalueiden (EO) ulkopuolelta, mikäli muut turpeenoton edellytykset toteutuvat. Yleiskaavaa tai detaljikaavoja ei alueelta ole. Ympäristökeskuksen mukaan alueiden käytön yhteydessä on otettava huomioon myös Länsi Suomen ympäristökeskuksen hankealueen alapuolista Virtain Kurjenjärveä koskeva kunnostushanke.
7 Ympäristökeskus on todennut, että yksityistalouksien mahdollisten vedenottokaivojen sijainti ei selviä asiakirjoista. Hankkeen mahdolliset haitat vedenotolle ja tarkkailun tarpeellisuus voidaan arvioida, kun on saatu selvitys kaivoja käyttävistä kiinteistöistä ja esitys kaivojen sijainnista kartalla. Ympäristökeskuksen mukaan hakijan tulisi toimittaa hyväksyttäväksi suunnitelmat riittävän tehokkaasta virtaamansäädöstä ja ympärivuotisesta pintavalutuskentän käytöstä. Pintavalutuskentän osuudeksi ilmoitettu 3,8 % on riittävä, mutta ympäristökeskuksen mukaan on muistettava, että osuus lasketaan koko yläpuolisesta valumaalueesta eli tuotantoalueelle ei saa päästä vesiä ympäristöstä. Ennen ojien kaivua olisi laskeutusaltaat kaivettava valmiiksi hankkeesta aiheutuvan kiinteän aineskuorman vähentämiseksi. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa aineiden käsittelyn ja jätehuollon osalta, mikäli poltto ja voiteluaineiden säilytys on hoidettu siten, että päästöjä vesistöön ei aiheudu. Ympäristökeskus on huomauttanut, että mikäli paikalla työskentelevien urakoitsijoiden käyttämien polttoainesäiliöiden yhteistilavuus on yli 10 m 3, tulee kauppa ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 (päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista) mukaan alueella olla yksi yhteinen nykypäivän vaatimukset täyttävä polttoaineiden varastosäiliö kaikkien paikalla työskentelevien urakoitsijoiden käytössä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan alle 100 m:n etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on liian lyhyt mahdollisia pöly ja meluhaittoja ajatellen. Tuotantoaluetta olisi jätettävä hyödyntämättä siten, että etäisyys asuntoihin olisi vähintään 400 metriä. Työskentelyn lopettaminen yön ajaksi on oikeansuuntainen toimenpide, mutta esitetty aikarajoitus ei ole riittävä. Ympäristökeskuksen mukaan hakijan esitys tarkkailuiksi on riittävä lukuun ottamatta mahdollista lähialueen kaivojen vedenkorkeuden tarkkailutarvetta. Yksityiskohtaisten tarkkailuohjelmien laadinta ja tarkkailutyö on annettava ulkopuolisen asiantuntijan suoritettavaksi. Mahdollisista ympäristönsuojeluun liittyvistä poikkeustilanteista tulee välittömästi ilmoittaa Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, ettei hakemuksessa ole tietoja Heini ja Koukkuluoman virtaamista, veden laadusta eikä kalastosta ja kalastuksesta. Valuma alueiden suoperäisyyden ja pienen koon vuoksi niillä ei TE keskuksen mukaan liene suurta kalataloudellista merkitystä. Suunniteltu turvetuotanto lisää kiintoaine, ravinne ja humuskuormaa sekä huonontaa alapuolisten vesien jo ennestään heikkoa tilaa. Pohjasnevan osuus kokonaiskuormituksesta on kuitenkin varsin pieni, jos käytetään parasta vesiensuojelutekniikkaa. TE keskuksen
Muistutukset ja mielipiteet 8 mukaan hankkeen vaikutuksia voidaan tarkkailla sähkökoekalastuksella, mutta ohjelman yksityiskohdat on syytä hyväksyä erikseen. TE keskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Vesiensuojelussa tulee pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen mm. virtaamansäädön avulla. Luvan saaja on määrättävä tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia kalastoon Hämeen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ennalta arvioiden hankkeella ei ole sellaisia yleiseen kalatalousetuun kohdistuvia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät hoitovelvoitteen määräämistä. 3) Virtain kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmän vakituisen asunnon pihapiirissä tasoa 55 db (L Aeq ) klo 7.00 22.00 eikä tasoa 50 db (L Aeq ) klo 22.00 7.00. Loma asuntojen piha alueilla toiminnasta aiheutuva melu ei saa päivällä ylittää tasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä tasoa 40 db (L Aeq ). Lähellä oleville kiinteistöille saattaa aiheutua pölystä viihtyvyyshaittaa, erityisesti kiinteistölle RN:o 2:53, jota ei ilmakuvan mukaan ole puusto suojaamassa. Hakijan on pidättäydyttävä runsaasti pölyämistä aiheuttavista toiminnoista olosuhteissa, joissa pölyä on mahdollista kulkeutua häiritsevästi lähimmille asuin ja lomakiinteistöille. Alueelle on rakennettava virtaamansäätöpato, jotta vesien johtaminen voi tapahtua hallitusti. Pintavalutuskentän on oltava toimintakunnossa keväisin suurten kuormitusten aikaan. Varastoaumat ja laskeutusaltaan läjitysalue on sijoitettava ja rakennettava siten, ettei niistä pääse irtonaista turvetta eristysojaan. 4) Virtain kaupungin terveyslautakunnan mukaan turvetuotannon meluisat työvaiheet on pyrittävä ajoittamaan klo 7.00 22.00 väliseksi ajaksi. Toiminnan alettua toiminnanharjoittajan on selvitettävä ulkopuolisella asiantuntijalla melutasot häiriintyvissä kohteissa ja tarvittaessa ryhdyttävä toimiin meluhaitan vähentämiseksi. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää tasoa 55 db (L Aeq ) klo 7.00 22.00 eikä tasoa 50 db (L Aeq ) klo 22.00 7.00. Pölyisiä työvaiheita ei saa suorittaa voimakkaalla tuulella tuulen suunnan ollessa häiriintyviin kohteisiin päin. Tuulen suunta on varmistettava tuulipusseilla. Toiminnan aiheuttaman pölyn leviämistä on seurattava säännöllisesti. Toiminnanharjoittajan on selvitytettävä ilman hiukkaspitoisuutta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi, mikäli ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen raja arvot ylittyvät. 5) Seinäjärven osakaskunta on edellyttänyt, että turvetuotantoalueen ojitusten yhteydessä huolehditaan saostusaltaiden ym. raken
9 tamisesta säädösten mukaan. Saostusaltaat on pidettävä kunnossa. Mahdollisuuksien mukaan on tehtävä suodatuskenttiä ennen tuotantoalueen kuivatusvesien laskemista Seinäjärven Osakaskunnan vesialueille. Turvetuotantoalueen kunnostuksessa ja käytössä on toimittava viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Hakijan vastine YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Hakija on todennut Pirkanmaan ympäristökeskuksen 1) lausuntoon pintavalutuskentän riittävyydestä, että toiminta käsittää vain 0,48 % yläpuolisesta valuma alueesta. Hakija on esittänyt, että vesi johdetaan sarkaojaa pitkin sihtien läpi kaivukuoppaan ja edelleen kokoojaojaa pitkin laskeutusaltaaseen, josta vesi pumpataan pintavalutuskenttään sulan maan aikana. Talvella virtaamaa ei juuri ole. Hakijan mukaan vesien jäätyminen pintavalutuskenttään saattaa olla suurempi ongelma. Lisäksi ympärivuotinen pintavalutus on järjestelmänä kallis. Pöly ja meluhaittoja koskevalta lausunnon osalta hakija on todennut, että varsinaiselle turpeennostoalueelle on etäisyyttä noin 200 m lähimmästä asutuksesta. Pintavalutuskenttä ja laskeutusallas sijaitsevat lähempänä asutusta. Hakija on esittänyt, että toimitaan Virtain kaupungin ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti. Mikäli todellista haittaa aiheutuu, toimintaa rajoitetaan tarpeellisilta osin. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Hämeen TE keskuksen 2), Virtain kaupungin ympäristölautakunnan 3) eikä Virtain kaupungin terveyslautakunnan 4) lausunnoista. Hakija on todennut Seinäjärven osakaskunnan 5) muistutuksesta, että kaikki kohdat otetaan huomioon. Nykytilanteessa suunnitellun turpeennostoalueen kaikki ojitusvedet laskevat ilman kaivukatkoja Heiniluomaan. Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan merkityn noin 8 ha:n suuruisen alueen kuntoonpanon ja turvetuotannon osalta. Ympäristölupavirasto myöntää Sysineva Oy:lle luvan päätöksen liitteenä 2 olevaan karttaan merkityn Pohjasnevan noin 14 ha:n suuruisen hankealueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset 10 Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään päätöksen mukaiselta noin 14 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja sulan maan ajan pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Laskeutusaltaan poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaassa on oltava pintapuomi. Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Vesienkäsittelyrakenteet voidaan sijoittaa alueelle, jonka osalta turvetuotantoa koskeva hakemus on hylätty. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
11 Altaan ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7.00 22.00 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22.00 7.00. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7.00 22.00 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22.00 7.00. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
13 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Pohjasnevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, jonka pintaalasta noin 80 % on metsäojitettu. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, mikä uuden tuotantoalueen vesienkäsittelyssä tarkoittaa pääsääntöisesti pintavalutusta tai teholtaan sitä vastaavaa vesienkäsittelymenetelmää. Pohjasnevan tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet käsitellään suunnitelman mukaan pintavalutuksella. Tuotantoalueen etelä länsi sektorin läheisyydessä lähimmillään alle 100 m:n ja kauimmillaan alle 300 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueen reunasta on asutusta. Tuotannon pölyhaitat ulottuvat keskimääräisissä tuotanto olosuhteissa noin 500 m:n etäisyydelle turvetuotantoalueesta, mikäli asutuksen ja tuotantoalueen välissä ei ole pölyhaittoja vähentävää kasvillisuutta. Myös turvetuotannosta ja turpeen kuljetuksesta aiheutuva melu on häiritsevää ja ylittää valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) annetun tason. Toiminnasta aiheutuvia haittoja asutukselle ei voida riittävästi vähentää toimenpidevelvoitteilla. Osittain asutuksen välissä oleva metsä ei riittävästi estä pölyhaittoja maaston korkeussuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi asutuksen ja tuotantoalueen välistä etäisyyttä on lisätty rajaamalla tuotantoaluetta päätöksen liitekartasta 2 ilmenevältä osalta. Kun otetaan huomioon Pohjasnevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten perustelut 14 VASTAUS LAUSUNTOIHIN Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotantoaluetta on tällä päätöksellä rajoitettu olennaisesti suunnitelman mukaisesta, minkä vuoksi ympäristölupavirasto katsoo tuotantoalueen pinta alan vähäisyyden vuoksi, että sulan maan ajan käytössä oleva pintavalutus riittää vesienkäsittelyn tehostamismenetelmäksi tässä tapauksessa. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvan haitan vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräyksessä 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista huomioon lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto toteaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että koska tällä päätöksellä on rajoitettu tuotantoalueen pinta alaa olennaisesti suunnitelman mukaisesta, sulan maan ajan käytössä oleva pintavalutus voidaan hyväksyä riittäväksi vesienkäsittelyn tehostamismenetelmäksi. Koska tuotantoalue on rajattu ulottumaan vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta, ympäristökeskuksen edellyttämä yksityistalouksien mahdollisten kaivojen selvittäminen ei ole tarpeen. Vaatimuksen poikkeustilanteiden ilmoittamisesta ympäristökeskukselle ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 10). Ympäristölupavirasto ottaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 1), Virtain kaupungin ympäristölautakunnan 3) ja Virtain kaupungin terveyslautakunnan 4) vaatimukset melun vuorokaudenaikaisesta rajoittamisesta huomioon lupamääräyksessä 7). Ympäristölupavirasto ottaa pölyhaitan rajoittamista koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 6).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen 15 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.11.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)
16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 470 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Juha Helin ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 3 POHJASNEVAN TUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITEL MA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta huhti lokakuussa 1 kerta/kk ja muulloin 1 kerta/2 kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph.
Tuotantovaihe Raportointi Laadunvarmistus Perustarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesäheinäkuu ja syys lokakuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Lisäksi otetaan näyte laskuojasta joulu helmikuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kokn ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Virtain kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.