RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 4. Vuosikerta N:o 4/61 Joulukuu 1961 YUOSIKOKOUSKUULUMISIA Eversti V Karvinen RtVY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin sunnuntaina 3. 12. 61 Hangon alueella HanRPston toimiessa ansiokkaasti isäntänä. Helsingistä, Turusta ja Kotkasta saapuneitten vieraspaikkakuntalaisten kokoonnuttua Hangon itäsatamaan siirryimme H-veneellä Russarön linnakkeelle, jossa keittiön emännät olivat panneet parastaan. Erittäin maukkaan aamiaisen jälkeen seurasi tutustuminen Russarön uutuuksiin, joista varsinkin peruskorjattu kasarmi-keittiörakennus tuntui olevan viimeistä huutoa sekä tarkoituksenmukaisuuden että varusmiesten viihtyisyyden kannalta. Samoin peruskorjattu laituri, uusi sauna ja erinäiset taisteluasemat herättivät ansaittua mielenkiintoa etenkin mukana olleen entisen pitkäaikaisen patteriston komentajan eversti J O Unin mielestä. Vuosikokousesitelmän piti maj J V e r n o Saaristomeren nimistöstä ja sen kehityksestä, josta varsin mielenkiintoisella tavalla kävi esille eri kansallisuuksien vaikutusalueet vuosisatojen vaihtuessa. Useimmillehan meistä nuo lukemattomat saaret ja saariryhmät olivat tuttuja ja mielenkiintoista oli seurata nimistön kehitystä sen nykyiseen kielirikkauteen. Varsinaisen vuosikokouksen puheenjohtajana toimi vanhan tavan mukaan isäntäjoukko-osaston komentaja evl P Heikkilä. Esitetyt yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset hyväksyttiin pitemmittä puheitta ja myös johtokunnan erovuoroiset varsinaiset jäsenet vallittiin uudelleen. Uusiksi varajäseniksi tulivat maj M Lertola ja kaot A Tukiainen, joten sekä TurRtR että Ko+RPsto oval jälleen edustettuina johtoki nnassa. Tulevaa vuoden toimintasuunnitelmassa herätti perusteilla oleva "Rannikon Puolustajain Kilta" vilkkaan keskustelun. Saatujen yksityiskohtaisten selvityksien jälkeen (evl N Simonen ja kapt V Heinikainen) päätettiin suhtautua Killan mahdolliseen perustamiseen täysin myönteisesti. Mikäli Killan tavoitteisiin tulee kuulumaan mm julkaisutoiminta oikeutettiin uusi johtokunta neuvottelemaan mm "Rannikon Puolustaja-lehden" muodostamisesta esim molempien yhdistyksien yhteisjulkaisuksi. Vuosikokouksen päätapahtumana oli uuden "Rannikkotykistön Vuosikirjan IX 1962" ilmestyminen juuri vuosikokouspäivänä. Tästä sai julkaisujaosto ja sen tarmokas puheenjohtaja evl V Vuorela hyvin ansaitsemansa kiitoksen.
SIHTEERIN POIMINTOJA KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJASTA Yhdistyksen puheenjohtajan ev V Karvisen avattua varsinaisen vuosikokouksen valittiin sen puheenjohtajaksi e vi P Heikkilä. Sihteerin kapt O Vehmaksen esitettyä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokous hyväksyi ne moitteitta ja myönsi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen yksimielisesti ev V Karvinen sekä johtokunnan erovuoroiset jäsenet uudelleen. Varajäseniksi valittiin maj M Lertola, kapt A Tukiainen, kapt J P e r k k i ja kapt O Vehmas. Yhdistyksen johtokunta toimintavuodeksi 1962 on siten seuraava: Puheenjohtaja ev V Karvinen ja jäsenet evl N Simonen, ev K Mikola, ev T : Knuuttila, evl V Vuorela, maj V L a p- p i n e n, maj T V e r i ö, maj A A Kantola, kapt K Ignatius, varajäsenet maj M Lertola, kapt A Tukiainen, kapt J Perkki, kapt O Vehmas. Jäs-enmaksu päätettiin pitää entisellään ja kokous hyväksyi johtokunnan laatiman talousarvioehdotuksen lisäten siihen vielä 20 000 mk:n avustuksen Rannikon Puolustajain Kilta ry:lle, mikäli se perustetaan toimintavuonna. Kokous hyväksyi vielä yhdistyksen toimintasuunnitelman ja hautausapurenkaan tilikertomuksen sekä myönsi hautausapurenkaan johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Lopuksi ev V Karvinen esitti kenrl E Roschierin, kenrl A Ehrnroothin ja kenrm N S a r i o n tervehdykset vuosikokoukselle. Evl V Vuorela kiitti vielä kokouksen puolesta evl P Heikkilä hyvästä puheenjohdosta ja vuosikokousjärjestelyistä sekä kapt M Lappalaista vuosijulkaisun hyväksi tehdystä työstä. Vuosikokouksen osanottajille esiteltiin kokouksessa Rannikkotykistön vuosikirja IX-1962, joka saatiin 16 vuoden tauon jälkeen julkisuuteen tähän kokoukseen mennessä. Kokouksessa kutsuvieraana olleelle kenrl V Valveelle ev V Karvinen lahjoitti ensimmäisen kappaleen, jonka jälkeen teosta myytiin hyvällä menestyksellä kokousväelle. V TOIMINTASUUNNITELMA VUODEKSI 1962 1. Rannikkotykistön vuosikirja IX-1962 ja Suomen Rannikkotykistö 1918 1958-teosten myynnin organisoiminen tehokkaimmalla tavalla yhdistyksen talouden tasapainoittamiseksi. 2. Tiedonantolehden "Rannikon Puolustaja" toimittaminen. 3. Aselajiaiheisten kirjoitusten, tutkielmien ja upseeriesitelmien yms luetteloiminen. 4. Merisotakoulun rannikkotykistölinjojen kadetti- ja upseerikurssien parhaiden oppilaiden palkitseminen. 5. Osallistuminen Rannikon Puolustajain Killan perustamiseen ja sen toiminnan aloittamisen tukeminen avustuksella sekä "Rannikon Puolustaja"-lehden luovuttaminen Killan julkaisuksi. 6. Tykistöaselajien yhteisjulkaisun aikaansaamisen edelleen tutkiminen ja kielteisessä tapauksessa mahdollisesti oman vuosikirjan julkaiseminen. 7. Pyrkimys entistä tehokkaampaan yhteistoimintaan paikallisten reserviupseerikerhojen kanssa. 8 Hautausapurenkaan toiminnan tunnetuksi tekeminen. TOIMINTAVUODEN 1961 VARRELTA J 10 Tässä vuosikokouksessa todettiin, että evl N Simonen on ollut yhdistyksen johtokunnan jäsenenä 20 vuotta, josta 7 vuotta taloudenhoitaja-sihteerinä ja 9 vuotta varapuheenjohtajana. Kiitollisuuden osoituksena tästä ainutlaatuisesta työpanoksesta yhdistyksemme toiminnassa luovutettiin hänelle yhdistykset lahjana tyylitelty Canettykki N:o 6. Tervehdyksensä vuosikokoukselle olivat lähettäneet tykistön tarkastaja kenrl E Roschier, 2. Divisioonan komentaja, kenrl A Ehrnrooth sekä entinen puheenjohtajamme kenrm N S ar i o. Suusanallisen tervehdyksensä esittivät mukanamme ollut kunniajäsenemme kenrl V Valve sekä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen edustaja neiti Sirkka-Liisa Hintikka, joka patteriston upseerinrouvien avustamana tarjosi meille tavanmukaiset vuosikokouskahvit Russarön sotilaskodissa. Vuosikokoustervehdykset lähetettiin sähkeitse puolustusministerille, puolustusvoimain komentajalle, 2. Divisioonan komentajalle ja kenraalinrouva T Järviselle, joilta vielä saman päivän kuluessa saatiin ystävälliset kiitokset ja menestyksen toivotukset. Vuosikokouksen päätyttyä siirryimme Hangon upseerikerholle, jossa nautitun toveripäivällisen aikana käyttivät puheenvuoroja mm kenrl Valve, upseerikerhon puheenjohtaja, lääkkapt L Löytövaara, evl Vuorela, kapt A Pajunen sekä yllekirjoittanut, joka mm osoitti kiitoksensa vuosikokouksen isännälle evl Heikkilälle. Hangon vuosikokouksesta 1961 jäi positiivinen vaikutelma yhdistyksemme mahdollisuuksista toimia edelleenkin aselajimme ja koko maanpuolustuksen hyväksi. 1. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen 28. toimintavuosi kului rauhallisesti vuodelle laaditun suunnitelman puitteissa. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 8 kertaa johtaessaan yhdistyksen toimintaa. 2. Yhdistyksemme tiedonantolehti "Rannikon Puolustaja" on vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta saanut jo 650 kappaleen levikin ja on muodostunut jokaisen rannikon puolustajan lehdeksi sisällöltään. 3. Yhteisen tykistöllisen vuosijulkaisun toimittamismahdollisuudet ovat tältä erää kaatuneet, joten johtokunnan päätöksestä julkaistiin oma vuosikirja. 4. Rannikkotykistön vuosikirja IX-1962 on nyt jokaisen rannikon puolustuksesta kiinnostuneen saatavissa 16 vuoden tauon jälkeen. Johtokunta toivoo, että jokainen jäsen hankkii vuosikirjan ensi tilassa ja esittelee sen tuttavilleenkin. 5. Meriupseeriyhdistyksen aloitteesta syntynyt suunnitelma pystyttää Raivaajien Muistomerkki Haapasaareen toteutui 30. 7. 1961. Yhdistyksemme osallistui Meriupseeriyhdistyksen rinnalla tämän arvokkaan muistomerkin aikaansaamiseen, muistomerkin, joka on samalla pysyvä todistus laivaston ja rannikkotykistön yhteistyöstä. Yhdistyksemme seppeleen laski muistomerkille ev V Karvinen paljastustilaisuudessa, joka oli koonnut paljon yleisöä ja entisiä raivaajia muistelemaan yhteistä työtä ja tovereita. 6. Rannikon Puolustajain Kilta ry on perusteilla rannikkotykistön veteraanien aloitteesta. Pyrkimyksenä on saada kaikki rannikkotykistössä palvelevat ja aikaisemmin palvelleet miehet ja naiset "saman lipun alle" yhteistyöhön maanpuolustuksen hyväksi. Valmisteluihin yhdistyksemme edustajina ovat osallistuneet ev Karvinen, ev K Mikola ja maj J Valtanen. 7. Johtokunta luovutti yhdistyksen kultaisen ansiomerkin N:o 12 ev evp A E Lyytiselle hänen 70-vuotispäivänään 29. 1. 1961. 3
JOUKKO-OSASTOT KERTOVAT KUULUMISIAAN Suomenlinna pesee kasvojaan Jo vuosikymmeniä oli Suomenlinnan Kirkkokentän laidassa sijainnut vanha sotilaskotirakennus ollut asukkaiden mieliharmina ja rumuudellaan hallinnut muuten niin upeaa Kirkkokentän näkymää. Tämän vuoden keväällä saatiin rakennus puretuksi ja rykmentin komentaja eversti V Karvinen teki päätöksen lippuaukion rakentamisesta tämän rakennuksen raunioille. Raivaustyöt suoritettiin talkoohengessä Rykmentin, Vaasan Rannikkopatteriston ja Suomenlinnan rakennuskonttorin toimesta. Itse suunnittelutöistä vastasi Rykmentissä silloin upseerikokelaana palvellut arkkitehtiylioppilas Jaakko Suihkonen. Aukiota päällystää vihreä nurmikenttä, jonka keskustaan on pystytetty lipputanko. Lipputangon molemmin puolin on sijoitettu vanhat 120 K/78-H tykit muistuttamaan täällä palvelevia tykistöllis-en ajattelun merkityksestä. Ensimmäinen juhlallinen lipunnosto paraateineen suoritettiin 23. päivänä kesäkuuta. Myös muita parannuksia on saatu aikaan. Niinpä aliupseerikerhon keittiöön saadaan nyt vesi kantamatta ja kauniilla näköalapaikalla sijainnut "PC" on saatu siirretyksi kerhon sisätiloihin. Vanha tuttavamme Poliisikoulu on onnellisena muuttanut Otaniemeen nykyaikaisiin koulutiloihin. Henkilöstössä ei ole tapahtunut muita huomattavampia muutoksia kuin se, että upseereita on komennettu kapteenikurssille kaksi ja että majuri J Härmälä lähtee komentajakurssille tammikuun 8. päivänä. Alipäällystön jälkikasvu näyttää valoisalta, sillä peruskurssilla on tällä hetkellä kymmenen oppilasta. Vääpeli A Peltomaa on hankkimassa ammattitaitoa Helsingin Teknillisessä oppilaitoksessa. In memoriam SUOMENLINNAN mittausupseerinsa kapteeni evp R Pietarisen muistoa. Kapteeni evp Pietarinen hukkui Liperissä joulukuun alkupäivinä. RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Rykmentti hiljentyy kunnioittamaan entisen TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Turun Rannikkotykistörykmentissä on upseeriston osalta tapahtunut seuraavat muutokset: Evl P Cederberg on eronnut vakinaisesta palveluksesta, II/TurRtR:n komentajan tehtävistä 3.7.61 ja hänen tilalleen on siirretty HanRPstosta evl T Kiviranta. 4. 7. 61 on I/TurRtR:n komentaja maj R Grönholm siirretty RE:n tekntston päälliköksi ja patteriston komentajaksi on TurESp- E:stä siirretty maj S Ravanko. 13.7.61 on maj O Inkinen siirretty TurRtR:stä Han- RPstoon pstoupseeriksi. 13.8.61 maj R Grönholm on siirretty MeriSK:un ja hänen tilalleen RE:n teknillisen toimiston päälliköksi on nimitetty maj K Aarnio. 6.9.61 on KotR- Pstosta siirretty ylil T Rönkkönen l./tur- RtR:n päälliköksi. TurRtR on saanut upseeritäydennykseksi MeriSK:sta Itn A Suorauman ja vänr R Huuhtasen. Toisaalta TurRtR:stä on siirretty KadK:un vänr:t H Högström ja J Savonheimo. Va:na on TurRtR:iin otettu palvelukseen 1.10.61 vänr K Kettunen. Alipäällystöstä on ylik T Mieloselle myönnetty anomansa ero palveluksesta 6. 7. 61. Etenkin upseeriston suhteen on tapahtunut paljon siirtoja, mitkä osaltaan ovat aiheuttaneet uusia nimityksiä ja ylennyksiä. TurRtR:llä ja HanRPstolla oli yhteinen syysleiri tykistöammuntoineen ym tilanteen mukaisine harjoituksineen örön saaristoalueella. Harjoituksesta, jonka johtajana toimi HanR- Pston komentaja evl P Heikkilä apunaan maj O Inkinen, saatiin monia hyödyllisiä kokemuksia. Rykmentti toivottaa kaikille "Rannikon Puolustajan" lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Kesäkausi kului patteristossa koulutuksen merkeissä Suomenlinnassa. Välipaloiksi käytiin Kustaanmiekalla ampumassa saluuttilaukauksia Norjan kuningasvierailun ja kesän muitten laivastovierailujen kunniaksi. Elokuussa pääsi patteristo jo kuitenkin tositoimiin osallistuen hyvällä menestyksellä Rovajärven tykistöleiriin yhdessä kenttätykistöjoukkojen kanssa. Leiri oli koulutuksellisesti hyvin antoisa. Patteristo ehti kaksi päivää Suomenlinnassa sulatella Rovajärven kokemuksia ennenkuin lähti Porkkalaan RannJP:n järjestämään 4- päiväiseen maihinnousuharjoitukseen elo- syyskuun vaihteessa. Tämä merellinen harjoitus oli vastapainoa Rovajärven maaharjoittelulle samoinkuin patteriston oma meriammuntaleiri Porkkalassa syyskuun lopulla. Patteristonhan täytyy pystyä tasavertaiseen tykistölliseen toimintaan niin merelle kuin maallekin. Syyskuu kokonaisuudessaan 1-eireineen oli omistettu reservin upseerien ja aliupseerien kertauskoulutukselle. Syksyn toiminnantäyteinen leiri- ja sotaharjoituskausi päättyi patteriston osalta 3.D:n järjestämään suureen sotaharjoitukseen Lahden itäpuolisessa maastossa lokakuun alussa. Patteristo vietti 9. vuosipäiväänsä 1. 12. 61. Ohjelmaan sisältyi alokkaiden sotilasvala Suomenlinnan kirkossa, paraatikatselmus ja paraati Suomenlinnan kentällä, päiväjuhla SlRtR:n ruokasalissa sekä iltajuhlat Suomenlinnan upseeri- ja aliupseerikerhoilla. Ensi vuonna VaaRPsto täyttää sitten pyöreät 10 vuotta. VaaRPston patteristoupseeri majuri A S a- 1 i n komennettiin 6 kuukaudeksi YK:n palvelukseen Pakistaniin 5. 10, 61. Ylil A Karhuaho ylennettiin kapteeniksi 8. 7. 61. Ylil A Metso ylennettiin kapteeniksi 6. 10. 61. Ylil J Heino nimitettiin kapteenin virkaan 6. 10. 61 ja siirrettiin Pääesikunnan tykistöosastoon. HANGON RANNIKKO- V j r PATTERISTO Hangon rannikkopatteriston vuosipäivää 1. 8. 61 vietettiin Hangossa tavallista suuremmin juhlallisuuksin. Päivä alkoi klo 08.00 suoritetulla seppeleenlaskulla sankarihaudalle. Klo 10.00 2. D:n komentaja, kenrl A Ehrnrooth suoritti paraatikaselmuksen ja otti vastaan paraatin Bulevardilla. Vuosipäivän pääjuhla oli Kaupungintalolla, jossa mm kapt T Penttilä esitti pston historiikin. Iltajuhlat vietettiin upseeri- ja aliupseerikerhoilla sekä varusmiesten osalta Palokunnantalolla. Kenrl E Roschier vieraili syyskuussa pstossa seuraten HanRPston ja TurRtR:n yhteistä syysleiriä, joka pidettiin 16. 22. 9. välisenä aikana. Myrskyävä meri esti pstoa kokoontumasta yhteen viettämään itsenäisyyspäivää. Yksiköt viettivät päivää keskuudessaan, kun sensijaan Hangossa olevat joukot osallistuivat eri kansalaisjärjestöjen järjestämään yhteiseen kansalaisjuhlaan. Patteristosta ovat siirtyneet eläkkeelle rahhoit A Kärkkäinen, ylik R Ojala ja kers R Hellström. Evl T Kiviranta siirtyi 4.7. TurRtR:in ja kapt E Kujari 15. 12. PorPR:in. Vakinaisesta palveluksesta ovat eronneet: Vänr B Eklund, vääp J Selin, ylik H Tulonen ja kers H M o b e r g. Patteristoon ovat siirtyneet: Maj O Inkinen TurRtR:stä, rahhoit M K ö y k k ä TaistK:sta, vänr U Myllyniemi ja alil J Lähteinen MeriSK:sta, ylik K Hurri ja kers U Lindström UudPr:sta sekä siviilistä kers U Sandell, kers P K ä r- k i, kers M Pennala, kers T T i s s a r i sekä kers A Österlund. Kadetti, luutn J Vehmas nimitettiin luutnantin virkaan VaaRPstossa 1. 11. 61. Patteriston esikuntavääpeli, ylivääpeli K Sievänen siirtyi eläkkeelle 7. 10. 61. Patteriston autoasentaja, ylikersantti O Vitikainen siirtyi eläkkeelle 7. 7. 61. 4 5
KOTKAN RANNIKKO- Kotkan patteriston tapahtumista kuluneen puolivuotiskauden ajalta voidaan todeta seuraavaa: 1. Patteristo osallistui "Raivaajien muistomerkin" pystyttämiseen ja mieslukuisesti sen paljastustilaisuuteen Haapasaaressa 30. 8. Ei työstä eikä tilaisuudesta ole kuulunut muuta kuin pelkkää hyvää. 2. E o taiteeseen kohdistuneen toiminnan lilisäksi on Pstossa harrastettu urheilua siinä määrin, että jalkapallojoukkueemme voitti 3. Divisioonan mestaruuden! Ainoakaan peleistä ei ollut kotisaariottelu, joten mestaruustitteli on sitäkin arvokkaampi. 3. Pston esikunta-alueen asemakaavoitusta on ryhdytty ponnekkaasti muuttamaan sen jälkeen, kun varusmiesten ja kantahenkilökunnan asumisolosuhteet saarissa olivat parantuneet. Mm syksypuolella otettiin Kyminlinnassa käyttöön tänne valmistuneet neljä uutta varastorakennusta. Edelleen on samalle alueelle nousemassa uusi autotalli asianmukaisine varusteineen. Edelleen on asiaa tunteva taho antanut ymmärtää, että Kyminlinnan ympyrän länsipuolella olevalle Niilonkylän alueelle ruvettaisiin rakentamaan heti vuoden 1962 alusta lähtien 12:n asunnon rivitaloa kantahenkilökunnalle. Rannikkotykistön Hautausapurenkaan piirissä tapahtui vuoden aikana 5 kuolemantapausta, nim Vääp Atte Ahola, TurRtR Varhoit Toivo Vanhanen, AseV 5 Sotmest evp Kustaa Nurhonen, Turku Ajom Kalle Nikkanen, SIRtR Ylik Kauko Haapajärvi, HanRPsto Avustussummana on edelleen maksettu 100.000:. Renkaan piirissä on tähän mennessä tapahtunut 33 kuolemantapausta, joten avustuksia on maksettu jo yli 3 milj. Uusia jäseniä ei ole viime aikoina riittänyt peittämään jäsenkatoa, josta n puolet johtuu eroamisista tai erottamisista (Syy: maksujen laiminlyönti). HAUTAUSAPURENGAS Rakentamisesta puheen ollen tulkoon mainituksi myös Rankin Sotilaskodin sisustan uusiminen yhdistettyine sähkö-kaasuliesineen, sisäeriöineen jne. 4. Sotilaskodista puheen ollen voidaan jälleen todeta paikallisen RSKY:n jäsenten ansiokas toiminta heidän hankittuaan mm 4 televisiota varusmiesten käyttöön. Parhaat kiitokset tästä toimeliaisuudesta. 5. Kantahenkilökunnan siirroista voidaan todeta mm: Maj E Uski on siirtynyt Merivoimien Esikuntaan ja hänen tilalleen on tullut 3. DE:sta maj P Elomaa, jolle pston alue on tuttu jo vanhastaan. Syksyllä sai Utö päällikökseen ylil Rönkkösen, joka jo tässä vaiheessa voisi kertoa alkutalven ankarista tuulista, ellei olisi parhaillaan koulupoikana. Ylil Rönkkösen tilalle tuli Rankin päälliköksi ylil Väyrynen KotRPston esikunnasta. Nyttemmin on ylil Väyrynen siirretty opetusupseeriksi MeriSK:un ja hänen tilalleen menee Rankkiin ltn Tirronen Kirkonmaasta. Joulukuun puolivälissä siirtyi ylik A Suopanki eläkkeelle. Hän lähtee merille ja lupasi viettää joulun lämpimissä maissa. Toivomme kaikille Pstosta lähteneille hyvää menestystä ja samalla käytämme tilaisuutta hyväksi toivottamalla kaikille aselajiveljille Hyvää Uutta Vuotta. Uusien jäsenien ilmoittautuminen on ollut odotettua vähäisempää, syystä, että aliupseerien hautausapurengas on osaltaan ollut vaikuttamassa eroamisiin (tosin yllättävän vähäisessä määrässä) ja Nuorempien on muistettava, että kyseessä ei ole vakuutusmuoto, vaan toveripiirissä toimiva rengas, joka pyrkii välittömästi avustamaan asetoveriemme perheitä kovan iskun hetkellä. Pienellä itsekieltäytymisellä voimme saada paljon hyvää aikaan. nuorempi upseeristo ja alipäällystö ei vielä täysin tunne kuuluvansa aselajin toveripiiriin. Ranniklcojcicäkiiripataljoona 1. Tämän lehden palstoilla on aikaisemmin lyhyen kirjoituksen puitteissa kuvattu Rannikkoj ääkäripatal j oonaa. Seikkaperäisempi selvitys pataljoonan synnystä, kokoonpanosta, koulutuksesta ja kalustosta löytyy Rannikkotykistön vuosikirjasta IX 1962 kirjoituksesta, jonka on laatinut pataljoonan komentaja, evl T Knuuttila. Kun mainituissa kirjoituksissa ei esiintynyt nimiä, jotka "perhepalstan" lukijaa kiinnostavat tulkoon tässä mainituksi muutamia: pataljoonaupseeri maj A Hukari, huoltopäällikkö ylil V Helle, 1. JKpääll kapt V Keskinen, 2. JKpääll sijainen ltn R Penttilä, TkKpääll ylil O Savolainen, EKpääll sijainen ylil R Pulakka ja AUK:n johtaja kapt E Lohi. 2. Tämän vuoden kuluessa ei kantahenkilökunnassa ole tapahtunut suuria muutoksia; tosin tavanomainen vaihtumisilmlö on todettavissa. Tammikuussa siirtyi aikaisempi huoltopäällikkö kapt Oula VaaRPstoon. Marraskuussa sai pataljoona tervetullutta upseeritäydennystä, kun 46. kadettikurssilta siirrettiin pataljoonaan vänrikit Kekkonen, Laajaniemi ja Luostarinen. Vastapalvelukseksi KadK sai 3 oppilasta "ns kesävänrikeistä". Eläkkeelle siirtyi vääp E Matilainen 6. 12. 61. Muihin joukko-osastoihin on siirtynyt 3 aliupseeria. 3. Kantahenkilökunnan jatko- ja peruskursseja on suorittanut 3 upseeria ja 4 aliupseeria. Lisäksi tulevat erinäiset lyhytaikaiset opetustilaisuudet. Kanta-aliupseerien perus- ja jatkokursseille on komennettu kaksi kertaa niin paljon kuin mitä tämä vuonna kursseilta saapui. 4. Merkittävä koulutuksen järjestely astui voimaan 1. 12. 61, jolloin patl:an perustettiin aliupseerikoulu. Tosin se tällä kertaa käsittää vain jääkärilinjan. Tukiasepuolen miehet menevät edelleen Panssarikouluun. Tämän RannJP:n aliupseerikoulun aloittamisen katsoi 2.D:n komentaja kenrl A Ehrnrooth niin tärkeäksi tapaukseksi rannikkojalkaväen kehityksessä, että hän tarkasti 16. 12. 61 koulun alkujärjestelyt ja lausui oppilaille kehoittavia sanoja tunnontarkan opiskelun välttämättömyydestä. 5. Yllä mainitun AUK:n tarkastuksen yhteydessä piti divisioonan komentaja puhuttelun koko patl:n kantahenkilöstölle kosketellen erityisesti pataljoonan koulutusja kokeilutoimintaa, joka on luonut pohjaa tuleville toimenpiteille. Tarkastus sattui vielä sikäli sopivaan ajankohtaan, että divkom voi esittää joulu- ja uudenvuodentervehdyksensä henkilökohtaisesti, mikä teki läsnäoleviin syvän vaikutuksen ja säilyy mieluisana elämyksenä. 6. Porkkalan varuskunnassa jatkuu rakennustoiminta vilkkaana, erityisen odotettu on kantahenkilökunnan uusi asuinrakennus, mikä valmistuttuaan poistaa kipeimmän asuntopulan. Ensi kesään mennessä ovat tärkeimmät rakennukset valmiit, joten varuskunta on silloin monessa suhteessa valmis (mikään varuskunta ei liene koskaan täysin valmis). 7. Porkkalan varuskunnassa vietettiin 5.7.61 RannJP:n ensimmäistä vuosipäivää. Erityistä arvoa antoi tilaisuudelle "Teikarin taisteli jäin" lähetystö ev A E Lyytisen johdolla. Lähetystö halusi täten korostaa Teikarin taistelijain perinteitä, joihin pataljoonan vuosipäivä ja perinteet perustuvat. Nuoreen polveen tekivät veteraanien isänmaalliset ja rakentavat puheet hyvän vaikutuksen. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n tiedotuslehti n:o 4/61 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittaja: kapt M Lappalainen, Helsinki PE 10 6
TALOUDENHOITAJAN TIEDOTUKSIA 1. Rannikkotykistön uusi vuosikirja saatiin valmiiksi vuosikokoukseen mennessä ja sitä on nyt saatu kirjapainosta ulos riittävästi myynnin aloittamiseksi. Kirjan myyntihinta on 600: ja myynnistä huolehtivat joukkoosastojen yhteysupseerit ja PE:ssä kapt M Lappalainen. Joukko-osastoihin kuulumattomat voivat saada kirjan suoraan taloudenhoitajalta asettamalla yhdistyksen pstilille 700: - (100: postituskuluiksi). Kirjakauppahinta on Smk 700:. Kirja on saanut erittäin hyvät arvostelut ja yhdistys toivoo sen kuuluvan jokaisen rt-miehen kirjastoon. Tässä tarkoituksessa hinta laskettiin huomattavasti alle omakustannusten. 2. Yhdistykseltä on edelleen saatavissa: Suomen Rannikkotykistö 1918 1958 (1.600: ja 2.000: ) Tyyntä ja myrskyä (150: ) Rannikkotykistö taistelee (75: ) Adresseja, postikortteja ja pienoiskortteja TK-kuvia (rt-aihe) Yhdistyksen rintamerkkejä. Sensijaan varastosta ovat loppuneet Suomenlinna-teos sekä Tykistöpatterin hajarylimitys- ja Maihinnoususotatoimi-kirjat. 3. Jäsenmaksut (500: ) peritään tammi helmikuussa "Rannikon Puolustaja"-lehden tilausluettelon uusimiseksi. Joukko-osastoihin kuulumattomat voivat asettaa heti yhdistyksen pstilille 1200: halutessaan maksaa jäsenmaksunsa vuosikirjan oston yhteydessä. Rannikon Puolustaja kiittää lukijoitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa ystävilleen Hyvää Joulua i a Onnea Vuodelle 1962! Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.