TARPIALAINEN Tarpian Suunnan, www.sci.fi/ tarpsu JÄSENTIEDOTE N:O 2/2007 9.11.2007 Suunnistusta 1956-2007 SYYSKOKOUS Aika: Sunnuntai 25.11.2007 KLO 16.00 Paikka: INNILÄN MAJA Sotavallantie 119, LEMPÄÄLÄ Kahvitarjoilu ja palkintojenjako TERVETULOA! Johtokunta
Kultaa, hopeaa ja pronssia Vuosi aloitettiin Ollin ja Jarin hisumenestyksellä. Ollihan oli pronssilla WMOC:ssa ja Jari neljäs. Pitkän matkan hisun SM:ssä järjestys oli toisin päin - Jari SMhopealla ja Olli neljäs. Pojat jatkoivat vahvaa kauttaan voittamalla Tunturisuunnistuksen. Kesän jymymenestyksestä vastasi H55-joukkue Risto Suominen, Juhani Nippala ja Ari Ovaska SM-viestissä ottamalla SM-hopeaa Laitilan maastossa. Lajin luonteeseen kuuluu myös se, että iskukykyisten viestijoukkueiden kokoamisessa seurarajat ovat joustavia. Tarpialaisista esim. Toivosen Tero on tällä kaudella palvellut KooVeetä ja puolustusvoimia. Näistä viimeksi mainittuun liittyen Tero otti ampumasuunnistuksen MMkisoissa Lahdessa MM-pronssia M20-sarjassa, hopeaa SotUL:n varusmiessarjassa ja SM-kultaa M20-sarjassa. Onnittelut menestyjille ja niillekin, jotka ovat suunnistaneet ilman huippumenestystä! Vuoden päätapahtuma olivat AM -pitkä ja -viesti 18.-19. 8. 2007 Lempäälän Liikuntakeskuksen maastossa. Iso urakka oli jo kilpailualueen kartan tekeminen kisakuntoon. Vähän yllättäen maastokin sai kehuja kulkukelpoisuudestaan. Toki on sanottava, että pyrittiin käyttämään maaston parhaita osia. Ratojen laadintaan toi lisähaastetta se, että lähes kaikki hakkuualueet olivat taimikolla ja sellaisina kiellettyjä alueita. Ansiokkaasti ratamestarit Ari Ovaska ja Reijo Simonen haastavasta tehtävästään selvisivät. T-rastien epävirallinen kävijäennätys tehtiin toukokuussa, kun Jarmo ja Aleksi Lehden mestaroimille Isokivenmaan rasteille saatiin n. 250 kävijää. Kannessa oleva kuva autojonosta on tästä T-rastitapahtumasta, johon osallistui KooVeen suunnistuskoululaisia. Yhteistyötä tehtiin myös Pirkkalan Hiihtäjien ja Urjalan Urheilijoiden kanssa. Syyskokouksessa on tarkoitus ottaa esille johtokunnan valmistelemana Tarpian Suunnan toimintasääntöjen päivittäminen SUL:n uusien mallisääntöjen pohjalta. Toistaiseksi voimassaolevat säännöt ovat vuodelta 1979. Uusina asioina on mm. maininnat antidopingitoiminnasta, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämisestä sekä kulttuurien moninaisuuden ja ympäristön kestävän kehityksen tukemisesta. Harri Koski TarpSun puheenjohtaja Tarpian Suunnan sisäinen rankikisa H. Paananen Kisaan mukaan pääsemiseksi täytyy olla vähintään 16- sarjassa, ja maksanut lisenssin. Osanottajien sijoitusta verrataan valtakunnan suunnistusrankin perusteella. Jokaisen henkilökohtaista sijoitusta verrataan sen sarjan kokonaisosanottajamäärään. (esim. 100xsijoitus/sarjan kokonaismäärällä). Vuoden 2007 kymmenen parhaan tulokset (samalla sarjassaan puolenvälin paremmalle puolelle sijoittuneet): 1.Ari Ovaska 3,76 2.Arvo Mikkonen 4,60 3.Juhani Nippala 5,32 4.Esa Toivonen 10,78 5.Risto Suominen 15,87 6.Jari Maunuksela 25,30 7.Olli Savikko 25,88 8.Anita Laaksonen 27,87 9.Heikki Järvenpää 38,15 10.Tuija Olli 42,42 Seuran mestaruudet 2007: Miesten seuranmestariksi Tarmo Kokko ja naisten Riitta Haverinen. H35 D21 1. Kokko Tarmo 50.43 1. Sundström Anu-M.1.21.56 H40 D45 1. Länsipuro Harri 1.06.26 1. Haverinen Riitta 38.31 H45 D10RR 1. Simonen Reijo 53.01 1. Ilomäki Anni 26.55 2. Salmia Tuuli 31.39 H50 3. Salmia Tessa 33.33 1. Toivonen Esa 29.29 2. Koski Harri 42.08 D12TR 1. Ilomäki Ida 22.00 H75 1. Murto Antti 42.22 2. Välimäki Reetta 51.22 H10RR D12 1. Jakala Akseli 23.52 1. Vuorinen Leena 32.27 2. Haakana Teemu 40.01 3. Hartus Miikka 42.36 D14 1. Simonen Noora 1.05.36 D21 1. Sundström Anu-M.1.21.56 D18 1. Lintula Heidi 1.07.43 AM-pistesijat: AM-sprint VaHa: H55 4. Juhani Nippala AM-yö OrPo: H35 6. Tommi Haakana H50 4. Esa Toivonen H55 5. Ari Ovaska VIRKIÄ-JUKOLA 16.-17.6.2007 Lapualla Venlat: 1. Joukkue (K.Lehti, T.Olli, T.Soini, A.Laaksonen) 514. sija. Jukolan-viesti:
1. joukkue (A. Ijäs, T. Haakana, J. Maunuksela, H. Ovaska, A. Ovaska, E. Toivonen, O. Savikko) sijoitus 292. 2. Joukkue (K.Viertola, T. Kokko, R. Sundström, J. Nippala, A. Lehti, J.Lehti, J.Bäck) sijoitus 570. 3. joukkue (A. Tossavainen, H.Koski, O.Salminen,) hyl. H55-joukkueen seuramitali ORAVAPOLKUTOIMINTAA 2007 Oravapolkutoiminta aloitettiin keväällä tuttuun tapaan Innilän hiihtomajalla Lempäälässä 19.04.07. Ilmoittautumisen jälkeen aloitettiin radan piirtäminen omalle kartalle sekä tutustuttiin pururadan maastoon ja rastien hakuun. Kevät oli tullut ajallaan, maasto lumesta vapaa ja kevättä ilmassa. Ekakertalaisten kanssa käytiin läpi suunnistuksen perusasioita, karttaa ja muita suunnistuksen välineitä. Kierrettiin pihan suunnistusrataa ja harjoiteltiin leimausta ja rastitunnuksia. Paikalla oli mukavat 25 lasta + vanhemmat. Ilahduttavaa oli nähdä mukana ihan uusia nuoria suunnistajanalkuja ikäluokkaa 2000 2003. Jatkoa seurasi eri puolella aluetta oravapolkuharjoituksina T-rastien yhteydessä. Näitä oli kesän mittaan yhteensä 12, kevät-kesällä 6 kpl ja loppukesällä toiset 6 kpl. RR- ja TR- ratoja oli kiertämässä yhteensä 59 lasta, osa saattajien kera, osa omatoimisesti. Aktiivisia, yli 3 kertaa osallistuneita oli 8 hlöä. Suorituksia tuli yhteensä n. 250 + saattajat. Aika moni jaksoi osallistua lähes joka kerta. Paljon kävi myös ns. kokeilijoita, jotka pääsivät tutustumaan suunnistuksen saloihin. Lisänä olivat alle 15 -vuotiaat nuoret, jotka juoksivat jo ns. suoria ratoja (C- tai D-ratoja). Heitä oli 7 hlöä. Suorituksia tuli yhteensä lähes 300, joka tekee keskiarvona 20 suoritusta / kerta. Kasvua yli 30 % viime vuoteen. Ilmeisesti ratamestarit olivat saaneet laadittua sopivia ja vaihtelevia ratoja eri puolille aluetta. Lähialueilla oli oravapolkulaisille tarjolla lapsille tarkoitettuja kisoja ja tapahtumia. Suosituin oli jälleen kerran toukokuun lopulla pidetty Särkänniemisuunnistus (9 osallistujaa) sitten Mikonpäivän suunnistus, Munkkirastit ja Seikkailuiden yö lokakuun puolivälissä Kangasalla. Ennen seikkailuiden yötä pidimme pienen yöharjoituksen, jossa totuttelimme lamppujen käyttöön pimeässä metsässä. Näihin tapahtumiin osallistui yhteensä 23 lasta. Lasten suusta kuultuna kivaa oli kaikilla. Näihin kisoihin osallistumiseen toivotaan jatkossakin lisää osallistujia. Oravapolkulaisten kustannukset maksaa seura. Oravapolkutoiminnan lisäksi kouluille on laadittu opetuskarttoja sekä rakennettu suunnistusratoja. Syksyn liikuntakoulutusta varten pystytettiin siimarilla sekä oikeilla rastilipuilla varustetut RR- ja TR-radat Onkemäenkoululle Vesilahteen 13.9.07. Mattilankoululle 17-21.9.07. ja Moisionkoululle 26.9.- 12.10.07. Lempäälään. Näitä ratoja oli kiertänyt kaikkiaan 293 lasta ja suorituksia tuli eri radat ja kerrat yhteenlaskien yhteensä n. 650. Nuorisotoiminnan puolesta: Reijo Simonen puh. 0400-831094. E-mail: reijo.simonen@metso.com. Kauden alussa 26.04.2007 ratamestarin opastusta Toijalassa; Tuuli, Tessa, Johanna, Teppo ja Esa. Seikkailujen Yö 12.10.2007 Kangasalla; Teppo ja Esa. Jussi, Venla, Salla ja Noora.
sellaisesta alueesta minne ei todennäköisesti suunnistaja ja/tai koululainen kovin useasti mene; ei ole niin kova paine tehdä täydellistä heti kättelyssä. Vaikka yritin varoa merkkaamasta liikaa kiviä, piti tämä pieni kartan ylälaidasta löytyvä alue kävellä useaan kertaan läpi. Kiviähän Vesilahden maastoista löytyy, ja kriteerin asettaminen on erittäin hankalaa, varsinkin vasta-alkajalle. Epävarmuutta aiheutti myös maaston kuvaustyylit; milloin pitäisi laittaa vihreätä, milloin taas varoittaa maapohjasta pystyviivoituksella jne, jne. ENSI KERTAA SUUNNISTUSKARTTAA TEKEMÄSSÄ Kimmo Viertola Uusi GPS hankittuna sekä hirveä into tehdä suunnistuskartta, mutta ei tippaakaan kokemusta kartanteosta; ainoastaan kartanluvusta. Lisättynä pienellä lupauksella siitä, että kartta olisi seuraavana syksynä valmiina koululaisten käyttöön. Tässä olivat ainekset Pohjankota suunnistuskartan tekoon. GPS laite, Garmin 60CSx, tuli hankittua aika tarkalleen vuosi sitten tilaamalla se USA:sta nettikaupasta. Laitteen hankkimiseen antoi sysäyksen Kosken Harrin vinkki, että Vesilahdella Onkemäen koulu oli kysellyt suunnistuskarttaa koulun ympäristöstä. Kartoitettavaa aluetta haarukoitiin koulun kanssa tovi ja viimein päädyttiin rajaamaan kartta Onkemäen koulusta luoteeseen siten, että Pohjankota tuli kartalle. Alaa kartalla olisi n. 3 km 2 :ä. Pohjakota on kaikille avoin kota, jossa voi vaelluksen ohessa käydä vaikkapa paistamassa makkaraa ja keittämässä kahvit Ensimmäinen kokemus GPS:n käytöstä kartoituksessa oli lievästi hämmentävä. Aloitin koulun läheisestä metsästä käyden lähes jokaisen kiven luona merkaten sen GPS:llä. Tuntui helpolta, ehkäpä liiankin helpolta. Kotona sitten reitin tietokoneelle siirrettyäni huomasin, että kartoittamani alue oli erittäin pieni ja aivan tupaten täynnä merkkaamiani kiviä. Jos laitoin pienen kiven merkin OCADissä yhden GPS:llä merkkaamani kiven kohdalle, peitin samalla kymmenen muuta merkkaamaani kiveä. No, ei se sitten niin helppoa ollutkaan Päätin aloittaa kartoituksen uudestaan kartan toiselta laidalta. Ajattelin, että helpompi aloittaa Anna lahjaksi Tarpian Suunnan Kartasto! Ensimmäiseen puoleen neliökilometriin meni paljon aikaa, kuten myös kartan kuvaustyyliä tuli muutettua useaan kertaan OCADillä. Ja takaraivossa jyskytti koko ajan, että menikö tämä nyt oikein ja miten tämä pitäisi kuvata. Pikku hiljaa alkoi itselleni sopiva työskentelytapa löytyä; valitsin ensin sopivan selkeiden maastokohtien rajaaman alueen. Tämän jälkeen kävelin kyseisen alueen suht nopeasti läpi merkaten GPS:llä polut ja kuviorajat. Tämän tiedon vein OCADiin ja piirsin kartaksi. Tulostin kartan ja seuraavalla kerralla kävin alueen tarkasti läpi merkaten kivet, kuopat, jyrkänteet, ojat, jne., siis kaikki se mikä jäi ensimmäisellä kerralla merkkaamatta. Näin toimien tulosteita tuli kyllä paljon, mutta totesin tämän sopivan itselleni ja mielestäni kartoitus rupesi sujumaan ihan mukavaa vauhtia. Ja itse asiassa kartoitukseen rupesi jäämään koukkuun. Vähälumisen talven myötä tuota aloituskohdan kartoitusta pystyi tekemään tammikuulle asti. Maalis/huhtikuussa suurin osa lumesta oli jo pois ja metsä aamuisin pikkupakkasen jäljiltä erittäin hyvin käveltävässä kunnossa, ei upottanut ja toisaalta näkyvyys oli hyvä kun puissa ei ollut lehtiä. Keskimääräinen kartoituskerta maastossa muodostui tässä vaiheessa aika vakioksi; kävelyä noin kolme tuntia kerralla, jolloin matkaa kertyi maastokohdasta riippuen 7-10 km:ä. Tuli myös kokeiltua kartan piirtoa suoraan metsässä. Mukana
oli muutaman kerran pienikokoinen kannettava tietokone, johon siirsin suoraan metsässä GPS tiedot. Sitten vaan reppujakkaralla istuen kädet hieman kohmeessa Bezier käyriä piirtäen ja kiviä sijoittaen. Juhannuksen tienoilla kartoitus oli kääntymässä jo voiton puolelle, koulun lähistöllä on isoja hakkuuaukeita ja ne olisivat suhteellisen nopeita kartoittaa. Rupesin jo uskomaan siihen, että kartta tosiaan olisi valmis syksyllä. Silloisten helteiden aikaan totesin, etteivät kuumat kelit tosiaankaan ole otollisinta kartoitusaikaa. Yli 25 asteen helteessä reittä myöten risukossa rämpien ja kärpäsiä ympäriltä huiskien tulee tehtyä aika nopeita päätöksiä alueen kuvaamisesta kartalle ja samalla tulee todenneeksi, ettei ihan joka neliömetriä varmaankaan ole aivan pakko käydä kartoittaessa läpi. Koulujen alkamisen aikaan kartta rupesi olemaan loppusilausta vaille valmis. Kävin myös keväällä kartoittamillani alueilla huomatakseni, että maasto näyttää aivan erilaiselta kuin keväällä ja sen, että metsätraktori oli vierallut kesän aikana monessa maastokohdassa. Nämä johtivat vielä viime hetken säätöön kartassa, osin maastokuvausta piti muuttaa ja myös kiviä piti siirtää ja muutama uusi lisätäkin. Aina tuntui uutta löytyvän, kun maastossa kävi kiertelemässä. Kaikki tämä oli omiaan aiheuttamaan epävarmuutta, että mitenkähän kartalle suunnitellut T-rastit tulisivat onnistumaan. vuosi sitten, nyt on jotain konkreettista olemassa mistä lähteä liikkeelle ja maasto on tullut hyvinkin tutuksi. Kuluneen vuoden aikana työmatkani ovat pääosin kohdistuneet Aasiaan; Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Kontrasti siitä, että kävelee Pekingin kaduilla muutaman miljoonan muun ihmisen kanssa siihen, että seisoo keskellä vesilahtelaista metsää täydellisessä hiljaisuudessa, on valtava. Kun tuon kontrastin on kokenut, niin osaa kyllä antaa arvoa Suomen luonnolle ja metsille joissa voi kulkea vaikkapa suunnistuskarttaa tekemässä. KUVA 1. Olympiahumu kiihtyy Pekingissä. Joskus sen säätämisen on loputtava ja todettava, että nyt kartta on valmis. Tämä päivä koitti syyskuun alussa jolloin jäi vielä vähän aikaa suunnitella T-rastien radat siten, että päästäisiin käyttämään parhaita maastokohtia. Runsassateinen kesä, mikä oli tehnyt maastosta paikoin rehevää, vaikeutti osin tätä ratamestarityötä. KUVA 2. Hirvi Onkemäen metsässä. Syyskuun 13. päivänä pidettiin sitten T-rastit kartalla. Aamupäivällä Onkemäen koulun oppilaat kiersivät TR- ja RR-ratoja, useimmat oppilaat useammankin kerran. Iltapäivällä oli varsinaisten T-rastien vuoro; huojennus oli tietenkin valtava, kun kaikki löysivät rastit. Muutamia puutteita kartasta huomattiin ja muutaman maastokohdan kuvaus herätti keskustelua. Myös käyristä havaittiin, että niitä voisi osin parannella/tarkentaa. Palautteen perusteella on helppo lähteä luomaan kartan seuraavaa versiota. Lähtökohta on aivan eri kuin
Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta!