Yrittämisessä mahdollisuus Yritystoiminnan tuet MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013
Yrittämisessä mahdollisuus Yritystoiminnan tuet Millainen yritys voi saada tukea? Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia koko Suomelle. Uusia työllistymisen ja tulonhankinnan alle kymmenen henkilöä työllistävä mikroyritys, joka tapoja on tarjolla sekä maaseudun omille sijaitsee maaseutumaisella alueella ja asukkaille että maaseudulle muuttaville. harjoittaa ohjelman tavoitteita tukevaa yritystoimintaa Perinteisen maa- ja metsätaloustuotannon rinnalle on noussut runsaasti uusia maatila, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa yrittäjyyden muotoja, kuten puunjalostus ja alle 250 henkeä työllistävä, maataloustuotteiden matkailu. Bioenergian lisääntyvä kysyntä taas ensiasteen jalostusta ja markkinointia harjoittava yritys luo monelle yritykselle kiinnostavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hoito- ja hoiva- voi saada tukea tuottavuuden lisäämiseen, laadun kehittämiseen ja kansainvälistymiseen myös muilla palveluille maaseutuympäristö voi tarjota kuin maaseutualueilla kilpailuetuja. Tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien Hakijana voi olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kehittyessä yritykset tuottavat liike-elämälle kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. palveluita myös maaseudulla. Työtä voidaan Yhteisömuotoiselta yritykseltä edellytetään, että määräysvalta yhteisössä on yhdellä tai useammalla riittävän tehdä paikasta riippumatta. Lisäksi valmistava teollisuus ja osa- tai alihankintayritykset ammattitaitoisella, 18-62 -vuotiaalla henkilöllä. voivat hyötyä maaseudun työvoimasta ja edullisimmista toimi tiloista. Yritykset ja yrittäminen luovat maaseudun hyvinvointia. Siksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Mistä tukea haetaan? keskeisenä tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan Tukea haetaan Maaseutuviraston vahvistamilla hakulomakkeilla alueen Työ- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskus), vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Suomen maaseudulle kannattaa perustaa uusia yrityksiä, ja joka tekee päätöksen tuen myöntämisestä. TE-keskusten siellä jo olevia yrityksiä kannattaa jatkossakin kehittää. yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.te-keskus.fi. Myös paikallisten toimintaryhmien kehittämisohjelmista myönnetään yritystukia. Tällöin hakemukset toimitetaan paikalliselle toimintaryhmälle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukia on mahdollista hakea kaikilla maaseutualueilla. Tarkempia tietoja maaseutualueista, kansallisista tukialueista ja muista tukiin liittyvistä asioista saa alueellisista TE-keskuksista. LISÄTIETOA: www.maaseutu.fi www.mavi.fi www.mmm.fi www.te-keskus.fi www.proagria.fi www.yrityssuomi.fi 2
Tukimuodot Kehittämistuki Kehittämistukea myönnetään asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka kehittää yrityksen liikkeenjohtoa, markkinointia, tuotteita tai muuten kehittää yrityksen toimintaa. Tuen määrä voi olla toimenpiteestä, kustannuksista ja toimialasta riippuen enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kehittämistukea voidaan myöntää myös ennen yritystoiminnan aloittamista yrityksen toimintaedellytysten selvittämiseen, jolloin tuen määrä voi olla enintään 90 prosenttia korkeintaan 1500 euron kustannuksista. Yritysryhmän kehittämishanke Vähintään kolme yritystä voi toteuttaa yhdessä kehittämishankkeen, jossa kehitetään esimerkiksi mukana olevien yritysten yhteistä markkinointia, tuotteita tai yhteisiä tuoteperheitä. Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee täyttää ohjelman edellytykset. Hakijana ja hankkeen vetäjänä voi toimia kehittämisyhteisö (neuvontajärjestö, kunnallinen elinkeinoyhtiö, oppilaitos tai muu yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio), jolloin tuen määrä voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Investointituki Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen, koneiden ja laitteiden ostamiseen tai käyttöomaisuuden erilaisiin muutos- ja parannustöihin. Tuen määrä riippuu yrityksen koosta ja siitä, millä kansallisella tukialueella yrityksen kotipaikka sijaitsee. Oheisessa taulukossa näkyvät investointituen määrät erikokoisissa yrityksissä ja eri tukialueilla. Keskisuuri yritys tarkoittaa yritystä, joka työllistää alle 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Pieni yritys työllistää alle 50 työntekijää ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Mikroyritys työllistää alle kymmenen henkeä ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Lisätietoja tukialueista ja tuen määrästä saa alueellisista TE-keskuksista. Käynnistystuki Aloittava tai yritystoimintaansa laajentava yritys voi saada käynnistystukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen. Yrittäjän omaan palkkaan tukea ei myönnetä. Tukea myönnetään enintään kahden henkilötyövuoden palkkaukseen ja enintään kahdeksi vuodeksi. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palkkausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Tukea myönnetään enintään 50 prosenttia palkasta. Käynnistystukea ei ole mahdollista saada puolta vuotta lyhyemmälle jaksolle eikä maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen. Investointituen tukiprosentit Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys, % Pieni yritys, % Maatilan muu yritystoiminta tai mikroyritys, % I tukialue 25 35 35 II tukialue 15 25 25 harvaan asuttu maaseutu 35 III tukialue 10 20 20 harvaan asuttu maaseutu 30 3
Kotikeittiöstä johtavaksi kasvistaloksi Yritystuet mahdollistivat kasvun Kasvis Galleria Oy valmistaa kasvisruokia kuluttajille ja suurkeittiöille. Valikoimassa on muun muassa röstejä, laatikoita ja leikkeleitä. Pohjois-Savossa toimiva yritys käyttää paljon kotimaisia, läheltä tulevia raaka-aineita ja toimii yhteistyössä suoraan tuottajien kanssa. Kasvis Galleria sai laajentuessaan tukea investointeihin ja henkilökunnan palkkaamiseen. Kasvistuotteille on kysyntää Kasvis Gallerian tarina alkoi 1990-luvun alussa, kun Tarja Peltolan omassa kotikeittiössään valmistamat kasvisruoat alkoivat kiinnostaa suurkeittiöitä. Peltola huomasi, ettei markkinoilla ollut pitkälle jalostettuja kasvistuotteita kysynnästä huolimatta. Ajan myötä Peltola kehitti tuotevalikoimaansa ja vuosituhannen vaihteessa syntyi Kasvis Galleria Oy. Toimitusjohtaja Tarja Peltolan aviomies Heikki Peltola, yrityksen talousjohtaja, oli alusta saakka tukena yritystoiminnassa. Vuonna 2000 yritys tarvitsi suuremmat tuotantotilat. TEkeskus myönsi Peltoloille investointitukea rakentamiskustannuksiin sekä koneiden ja laitteiden hankintaan. Lisäksi Kasvis Galleria sai käynnistystukea uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Vuonna 2005 yritys muutti jälleen suurempiin tuotantotiloihin, joissa tehtiin muutos- ja rakentamistöitä investointituen avulla. Yritystuilla oli erittäin suuri merkitys. Ne mahdollistivat yrityksen voimakkaan kasvun, kertoo Tarja Peltola. Sekä työntekijöiden määrä että liikevaihto ovat moninkertaistuneet vuodesta 2000. Nyt töissä on 16 henkeä ja innovatiivisia kasvisruokia valmistetaan moderneissa tehdastiloissa. Toinen iso askel vuosituhannen vaihteen jälkeen on meneillään nyt, kun Kasvis Galleria tavoittelee johtavan kasvistalon paikkaa Suomessa, kertoo Peltola. Kasvis Gallerian tuotteita on palkittu kahtena vuonna peräkkäin Elintarviketeollisuusliiton Vuoden Tähtituote -kilpailussa. Yrityksen tuote- ja reseptikehitystyö jatkuu. Kasvis Galleria Oy 4
Yksilöllistä hoivaa maalla Uusiutuvaa energiaa luonnosta Hoivapalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Julkisten palveluiden rinnalla toimii yhä enemmän yksityisiä hoivapalveluyrityksiä. Yksi näistä yrityksistä on vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitoon erikoistunut Kortekoti, jonka erikoissairaanhoitaja Hanna Kortesuo perusti Juupajoen kunnan Hulipaskylään. Investointiavustus ratkaisi Kortesuo sai idean Kortekodista Keski-Euroopassa toimivista yksityisistä hoivakodeista jo kymmenen vuotta ennen yrityksen perustamista. Lopullisen ratkaisun hoivakodin perustamisesta Kortesuo teki saatuaan Pirkanmaan TEkeskukselta investointiavustusta rakentamiskustannuksiin. Yritystoiminta tuskin olisi lähtenyt käyntiin ilman investointiavustusta, toteaa Kortesuo. Puolisen vuotta kestäneen rakentamisprojektin tuloksena valmistunut Kortekoti aloitti toimintansa maaliskuussa 2006. Hoivakodissa on tilat 16 asukkaalle ja se sijaitsee viihtyisässä suomalaisessa maalaisympäristössä. Lämmityksensä hoivakoti saa bioenergiasta. Talon lämpölaitos toimii puu- ja turvepelleteillä sekä viljalla. Monimuotoisempaa hoitoa Kortekodissa saa hoitoa ympäri vuorokauden. Vastaavana sairaanhoitajana toimii Hanna Kortesuo, jonka lisäksi Kortekoti työllistää kahdeksan hoivakodin työntekijää ja keittiöstä vastaavan pitopalvelun 2-3 työntekijää. Koko hoitohenkilökunta on koulutettu dementian hoitoon. Kortesuon mukaan yksityinen hoivapalveluyritys voi tarjota monimuotoisempaa ja yksilöllisempää hoitoa kuin resurssipulan kanssa taisteleva julkinen sektori. Yhteistyö kuntien ja omaisten kanssa on sujunut hyvin. Haasteena yritystoiminnassa on markkinointi, johon ei tahdo jäädä aikaa. Kortesuo haluaa pitää henkilökuntansa osaamista yllä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on tarkoitus järjestää lisää koulutusta henkilökunnalle. Bioenergia on kasveista ja eloperäisestä jätteestä valmistetusta polttoaineesta tuotettua energiaa. Suomessa puu on tärkein bioenergian raaka-aine, mutta myös pellolla kasvavien energiakasvien viljelyala lisääntyy. Ilmastonmuutos sekä öljyn ja sähkön nousevat hinnat luovat kysyntää vaihtoehtoisille energiamuodoille. Reilu neljännes Suomen energiankulutuksesta katetaan bioenergialla. Energianeuvoja innosti Kuortaneen energiaosuuskunta hankkii ja hyödyntää kotimaista, uusiutuvaa bioenergian raaka-ainetta sekä kunnostaa nuoria metsiä. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalla, vuodesta 2000 toimineella osuuskunnalla on kymmenen jäsentä ja kolme lämpölaitosta. Polttoaineena laitokset käyttävät puuhaketta sekä purusta ja ruokohelvestä valmistettuja brikettejä, tiiviiksi puristettuja polttoainejalosteita, joita osuuskunta itse valmistaa. Osuuskunta tuottaa vuosittain 5500 megawattia lämpöä ja sen suurin asiakas on Kuortaneen kunta. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Ruismäki kertoo yritysidean saaneen alkusysäyksensä vuosituhannen vaihteessa Metsäkeskuksen energianeuvojan vierailtua paikkakunnalla. Osuuskunta sai paikalliselta toimintaryhmältä rahoitusta kotimaisten polttoaineiden käytön ja alueen energiatuottajien yhteistyön mahdollisuuksien selvittämiseen. Bioenergiapuisto tavoitteena Osuuskunta on rakentanut osittain TE-keskuksen myöntämän investointiavustuksen rahoittamana kolme lämpölaitosta ja briketöintilaitoksen sekä hankkinut polttoainevaraston. Ruismäen mukaan juuri yritystuet mahdollistivat osuuskunnan toiminnan käynnistämisen. Osuuskunta suunnittelee laajentavansa lämpöverkostoa Kuortaneella ja palkkaavansa ensimmäisen työntekijän osuuskuntaan. Pitkän aikavälin visiona on pystyttää aurinko-, tuuli- ja bioenergiaa havainnollistava bioenergiapuisto. MMM kuva-arkisto / Pirjo Kuusela 5
Saaristolaisyrityksen hyvä maine kiirii rantaviivaa pitkin Kustavilainen Pienkonekeskus Heikki Eskola huoltaa veneitä ja huolehtii niiden talvisäilytyksestä. Asiakkaina on Turun saariston asukkaita ja matkailijoita. Heikki Eskolan yritys panostaa täyteen palveluun: syksyllä veneet nostetaan vedestä, huolletaan, säilytetään talven yli yrityksen varastohalleissa ja keväällä lasketaan takaisin vesille. Yritystuet alkupotkuna investointeihin Yrityksen kasvu on ollut nopeaa. Yritystukien hakemiseen Eskolaa innosti Vakka-Suomen kehityskeskuksen yritysneuvoja, joka aktiivisesti levitti tietoa tuista. TE-keskus myönsi pienkonekeskukselle investointitukea rakentamiskustannuksiin, varastohallin muutostöihin ja veneennostotrailerin hankintaan. Pienkonekeskus sai myös käynnistystukea uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Eskola korostaa yrittäjän ammattitaidon ja riittävän asiakaskunnan merkitystä yrittämiselle. Yritystuet olivat hyvä alkupotku ja helpottivat tilannetta, mutta todellinen kasvu tulee asiakkaiden kautta, sanoo Heikki Eskola. Sana hyvästä palvelusta leviää rantaviivaa pitkin. Lähes joka rannassa on vene Eskolan lisäksi yrityksessä työskentelee hänen poikansa ja kaksi muuta työntekijää. Yritys palkkaa myös kausiluonteisia työntekijöitä sesonkiaikoina. Eskola suunnittelee rakentavansa uuden hallin, sillä veneiden säilytykseen tarvitaan taas lisää tilaa. Kustavissa on kolmisentuhatta kesäasuntoa. Saaristoon saapuu vuosittain paljon kesäasukkaita muualta Suomesta ja ulkomailta, ja lähes jokaisessa rannassa on vene. Niinpä Eskola on luottavaisin mielin: veneiden ja moottorien huollossa ja säilytyksessä riittää työsarkaa. Maaseudun rauha kilpailuvalttina Yksi hollolalaisen Petrax-äänitysstudion kilpailuvalteista on sijainti maaseudulla. Petri Rappulan studiolla ovat äänittäneet levyjään monet tunnetut suomalaismuusikot, artistit ja yhtyeet, jotka kehuvat kilvan viihtyisää miljöötä, maaseudun rauhaa ja herkullista ruokaa. Uskallusta investointeihin MMM kuva-arkisto Maaseudulla sijaitseva yritys voi tarjota tiloja, palveluja ja virikkeellisen ympäristön työn tekemiseen. Esimerkiksi etätyön tekijä voi tietoliikenneyhteyksien ansiosta pitää yhteyttä minne päin maailmaa tahansa. Luovan työn tekijälle maaseutuympäristö voi toimia inspiraation lähteenä. Rappulan yritysidean juuret ovat omassa musiikkiharrastuksessa. Petraxin äänitysstudiotoiminta alkoi vuonna 1993. Nyt studiossa on tarkkaamon lisäksi kolme erikokoista soittohuonetta. Studiotilojen lisäksi Petraxissa on majoitustilat, sauna ja vapaa-ajan virikkeitä pelikoneista DVD-soittimiin. Täysihoitoon kuuluu kolme ateriaa päivässä. Yritystuet olivat apuna yrityksen kasvussa. Petrax sai 1990-luvun puolivälissä investointitukea äänityskaluston uusimiseen. Vuosituhannen vaihteessa TE-keskus myönsi tukea uuden tarkkaamon ja majoitustilojen rakennus- ja kalustohankintoihin. TE-keskus on koko ajan suhtautunut ainutkertaiseen 6
Yhteinen varausjärjestelmä yhdisti matkailuyrittäjät Vuokatin kupeessa Kainuussa toimii useita matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat loma-asuntoja alueella vieraileville matkailijoille. Talven laskettelukauden lisäksi Vuokatin lomaasunnot ovat lähes täydessä käytössä myös kesäisin. Timo Hyvönen aloitti matkailuyrittäjänä vuonna 2001. Hyvösen loma-asunnot sijaitsevat yhdeksän kilometrin päässä Vuokatin laskettelu- ja lomakeskuksesta veden äärellä. Yksitoista yrittäjää mukana Hyvönen toimi vetäjänä paikallisessa yritysryhmähankkeessa, jossa yksitoista matkailuyrittäjää teetti yhteisen www. lomavuokatti.fi -sivuston. Sivuston kautta voi tarkistaa alueen loma-asuntojen varaustilanteen ja siirtyä yrittäjien sivuille tekemään varauksen sähköisesti. Hankkeessa teetettiin yhteissivuston lisäksi omat kotisivut niille yrittäjille, joilla sellaisia ei vielä ollut. Yrittäjäporukka painatti myös yhteisen esitteen ja vieraili Pietarissa messuilla markkinoimassa palvelujaan. Yhteistyö kannatti Yrittäjät saivat rahoitusta yhteiseen markkinoinnin kehittämishankkeeseen alueen TE-keskuksen maaseutuosastolta. Korvaamattomana apuna rahoituksen hakemisessa oli ProAgrian yritysneuvoja, joka avusti hankesuunnitelman laatimisessa. Ilman hänen asiantuntemustaan hanke olisi saattanut jäädä toteutumatta, Hyvönen sanoo. Markkinointiponnistus tässä mittakaavassa olisi ollut kohtuuttoman kallis yhdelle yrittäjälle, mutta tuli edullisemmaksi, kun mukana oli monta, kertoo Hyvönen. Yhteinen markkinointihanke oli hyödyllinen ja yhdisti alueen yrittäjiä, joiden yhteistyö on jatkunut hankkeen jälkeenkin. yritysideaan erittäin positiivisesti. Uskottavuutta toi se, että yritystukea haettaessa studiolla oli asiakkaita jo olemassa, Rappula arvelee. Rappulan mukaan yritystuilla oli rauhoittava merkitys. Ne antoivat uskallusta lähteä tekemään investointeja, kertoo Rappula. Rockia vaikka kellon ympäri Asiakkaat ovat löytäneet studion puskaradion kautta. Tieto hyvästä palvelusta ja puitteista on kulkenut muusikolta toiselle. Joidenkin mielestä työhön keskittyminen on helpompaa kaupungin houkutusten ulottumattomissa. Toiset kehuvat sitä, että kaukana naapureista saa metelöidä vaikka keskellä yötä. Työtä voikin tehdä mihin vuorokauden aikaan tahansa, mikä on myös yksi Petraxin vahvuuksista. Rappulan mielestä samantyyppinen tilojen ja täysihoidon tarjoaminen voisi toimia muullakin alalla kuin musiikin äänityksessä. Olennaista on huolehtia kokonaisuudesta. Uskon hallittuun kasvuun: oman yritykseni kohdalla kasvu on tapahtunut pikkuhiljaa, Rappula sanoo. Lomavuokatti.fi 7
2009 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin