Pöytäkirja 1 (7) Prosessityöryhmän kokous 13.2.2019 Aika 13.2.2019 klo 8.30 14.30 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Kuolajärvi Läsnä Marjut Puukangas (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Emmi Kaivosoja Teemu Hellas Pinja Kimari (asialistan kohdissa 3&7.8) Tiina Leppälahti Helen Sähköverkko Oy Tomi Mäkelä Elenia Oy Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Pia Aaltonen Fortum Markets Oy Satu Kortesmäki Caruna Oy Poissa Tero Vänttilä Väre Energia Oy 1 Kokouksen avaus ja jäsenten esittely Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 8.35. Puheenjohtaja pyysi työryhmäläisiä esittäytymään, sillä kokous on ensimmäinen tällä kokoonpanolla työryhmän rotaation jälkeen. Puheenjohtaja varmisti, että uudet työryhmän jäsenet ovat saaneet ohjeen koskien kilpailulainsäädännön noudattamisesta työryhmätyöskentelyssä. Käytiin läpi prosessityöryhmän tehtävä, joka löytyy esitysmateriaalista pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja läpikävi viime kokouksen (15.1.2019) pöytäkirjan. Liittyen viime kokouksessa esille nousseeseen huoleen toimialayhteistyön toteuttamisesta rotaation jälkeen pienentyvässä prosessityöryhmässä, Rusanen kommentoi, ettei Energiateollisuus ry:lle ilmoittautunut enempää ehdokkaita työryhmään kuin mitä ryhmään nimettiin. Työryhmässä heräsi kysymys, mitä kautta voi nostaa asioita työryhmän agendalle ja puheenjohtaja vastasi, että työryhmän Projectplace-kansiosta löytyvään käsiteltävien asioiden Excel-listaan voi käydä kirjaamassa asioita, jotka haluaa tuoda työryhmän käsittelyyn. Puheenjohtaja kertoi, että työryhmän muistiot annetaan työryhmän kommentoitavaksi ja vasta tämän jälkeen julkaistaan EDIELfi-portaalissa. Edellisen kokouksen pöytäkirjan osalta ei noussut esiin kommentteja ja pöytäkirja hyväksyttiin. Sovittiin aikataulutettavaksi seuraavat työryhmän kokoukset kokouksen aikana. 2 Lyhyt katsaus projektiin Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan 1.2.2019. Ohjeistusta markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmista käytiin läpi 7.2. webinaarissa. Järjestelmäprojektin eteneminen on vauhdissa ja Fingrid vieraili CGI:n Hollannin toimistolla tutustumassa CMS-tuotteeseen (Central Market System). Vierailulla nähtiin ensimmäinen versio datahubin käyttöliittymästä, jota demotaan myös työryhmälle seuraavissa kokouksissa. Puukangas kertoi, että
Pöytäkirja 2 (7) käyttöpaikan ylläpito- ja sopimusprosessit ovat toteutettu järjestelmään ja toteutus näytti hyvältä. Käyttöliittymää tullaan esittelemään toimialalle webinaarissa kunhan saadaan suomenkielinen versio käyttöliittymästä. Tietokonversio etenee myös vauhdikkaasti ja palvelusopimukset on saatu suurilta osin solmittua. Työryhmässä nousi esiin kysymys liittyen henkilötunnusten hakemisesta Väestörekisterikeskuksesta ja siitä kuka tarjoaa ohjeistusta toimialle tunnusten hakemisesta. Työryhmässä jo tämän prosessin aloittaneet kommentoivat, että VRK:n palveluntarjoajat auttavat, mutta yleistä toimintamallia henkilötunnusten hakemisesta kaivattaisiin toimialalle. Kommenttina esiin nousi myös, että henkilötunnusten hakemisen lisäksi markkinaosapuolen on mahdollista esim. tarkastaa yrityksien nimiä YTJ:n mukaiseen muotoon, mikä on koettu käteväksi. 3 Datahub Tietosuoja ja rekisteröidyn oikeudet / Pinja Kimari Datahub tietosuojasta vastaava asiantuntija Pinja Kimari liittyi kokoukseen ja kertoi työryhmälle tietosuojasta ja rekisteröidyn oikeuksista datahubissa. GDPR luo periaatteet ja säännöt luonnollisen henkilön suojelulle henkilötietoa käsiteltäessä. Tietosuoja rakentuu teknisistä ratkaisuista, päivittäisistä operatiivisista prosesseita sekä toimintatavoista. Datahubin käyttöönoton jälkeen rekisterinpitäjinä tulevat toimimaan datahubin osalta Fingrid Datahub sekä markkinaosapuolet omien järjestelmiensä osalta, joissa on henkilötietoa. Rekisterinpitäjän velvollisuuksia on tietojen ajantasaisina pitäminen sekä SML:ssä määritetty oikeus asiakkaalle päästä käsiksi omiin tietoihinsa. Datahub järjestää pääsyn asiakkaille Suomi.fi-portaalin kautta, mutta myös markkinaosapuolilla on velvollisuus antaa asiakkaalleen tiedot, mitä hänestä säilytetään. Kimari kertoi työryhmälle, mitä tähän mennessä on mietitty käyttöönoton jälkeisistä vastuista. Fingrid ja markkinaosapuolet vastaavat käyttöoikeuksien hallinnasta, rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta sekä tietoturvan seurannasta. CGI puolestaan vastaa toimittajana tuotteen tietoturvasta ja Fingrid prosessien toiminnallisuuksien seurannasta. Kimarin esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteenä. Kimari esitteli työryhmälle tietopyyntöprosessin. Työryhmässä nousi esiin kysymys, kenelle tietopyynnöt tulisi ohjata asiakkaiden osalta, jolta henkilötunnus puuttuu? Keskusteltiin nykyisistä käytännöistä ja työryhmän näkemys oli, että asiakkaan tulee näissä tilanteissa olla yhteydessä myyjään ja osapuoli täydentää asiakkaan tietoihin puuttuvan henkilötunnuksen. Eli toteutettaisiin niin, että datahub ohjaa asiakasta ottamaan yhteyttä sopimuskumppaninsa asiakaspalveluun. Mietittävä on myös, miten tietopyynnöt otetaan vastaan. Nykyisin tietopyynnön voi tehdä esim. soittamalla tai sähköpostilla kysymällä, jolloin saa lomakkeen tietopyynnön tekemiseksi. Mietittävä on myös, miten tietopyyntö toimitetaan asiakkaalle. Nykyisin käytäntöinä on esim. tietojen toimitus palvelupisteeltä henkilötodistusta vastaan, kirjattu kirje tai postitse lähetys. Kimari havainnollisti työryhmälle tietojen oikaisuprosessia. Lähtökohtaisesti markkinaosapuolen tulee korjata asiakkaan tiedot. Työryhmässä mietitytti, miten / minkä kanavan kautta datahub ottaa yhteyttä pyyntöjen osalta? Ehdotuksena esiin nousi, että yhtiöiden tiedonvaihdon sähköpostilaatikoita voitaisiin hyödyntää tähän tarkoitukseen ja pyynnöt lähetettäisiin salattuna sähköpostina. Pyydettiin käyttöönottotyöryhmää miettimään yhteisiä käytäntöjä ja ohjeistusta toimialalle salatun sähköpostin käytöstä. Työryhmän näkemys kuitenkin oli, että tätä varten olisi kätevin vaihtoehto toteuttaa oma sanomatyyppinsä ja jos tämä ei ole mahdollista, niin sitten käytettäisiin sähköpostia. Mietittiin myös, miten kuluttaja saa tiedon siitä, että tiedot ovat päivitetty. Datahubista on annettava asiakkaalle
Pöytäkirja 3 (7) selvä viesti, mikä taho ylläpitää asiakkaan tietoa sekä kerrottava, mihin tietojen päivityspyyntö ohjataan. Työryhmän näkemys oli, että asiakas asioi tämän jälkeen vain sen tahon kanssa, johon on ottanut yhteyden. Asiakas näkee Suomi.fi-portaalista muutetut tiedot, kun ne on päivitetty. Lopuksi Kimari kertoi tietosuojaloukkausprosessista. Rekisterinpitäjän vastuulla on tiedottaa tietosuojaloukkauksista, eli datahubin tulee tiedottaa asiakasta, mikäli vuoto tapahtuu datahubista. Myös toimintatavoista tulee sopia yhteisesti, missä tapauksissa myös markkinaosapuolen tulisi tiedottaa asiakasta. Datahubin palvelusopimuksiin tullaan selventämään vastuunjakoa tietosuojaluokkauksiin liittyen. Kimari kysyi työryhmältä, miten yhtiöissä on nyt varauduttu tietovuotoihin sekä onko jo mietitty toimintatapoja, mikäli yhtiöltä tulee datahubiin päin ilmoitus tietovuodoista? Varsinaista kanavaa viesteille ei ole vielä mietitty, mutta nähtiin tärkeäksi sopia yksi yhtenäinen yhteyspiste, johon markkinaosapuolten yhteydenotot keskitetään. Fingrid toivoi markkinaosapuolilta tietoa tilanteista, mitkä aiheuttavat tietovuotoja eniten tällä hetkellä (esim. asiakas on antanut väärän sähköpostisoitteen ja sopimusvahvistus lähtee väärällä henkilölle). Työryhmäläiset lupasivat selvittää asiaa. Tietosuoja-asioista tullaan kertomaan 1.3. datahub-webinaarissa. 4 Prosessidokumentaation versio 1.7 Puheenjohtaja kertoi, että prosessidokumentaation uusi versio 1.7 on julkaistu EDIELfiportaalissa. Puheenjohtaja kävi myös lyhyesti läpi keskeisimmät muutokset uuden prosessidokumentaation version osalta. Muutoksen myötä Fingridin prosessidokumentaatio ja CGI:n toteuttama järjestelmädokumentaatio ovat nyt linjassa. Tapahtumakuvaukset (luku 4.) on siirretty Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa (prosessidokumentista) Datahub-tapahtumat dokumenttiin. Tapahtumiin liittyvät tiedot löytyvät nyt koostetusti yhdestä dokumentista. Datastandardi on jatkossa vain yksi dokumentti, johon on yhdistetty sekä suomen- että englanninkielinen versio. Puheenjohtaja esitteli uudistettua datastandardi-dokumenttia työryhmälle. Datastandardiin on tuotu myös sanomakuvaukset. Koska yhtä sanomaa voidaan käytettään useassa eri tapahtumassa on Excel-muodossa helpompaa löytää etsitty tapahtuma sekä siihen liittyvät sanomat. Muutos helpottaa myös skeemojen luontia jatkossa. Luokkakaaviot, entiteettien kuvaukset, selitteet ja muutoshistoria löytyvät kuten ennenkin ko. dokumentista. Uudistettuun prosessidokumenttiin on kuvattu sähkömarkkinalaissa datahubille asetetut velvollisuudet ja vastuut. Myös kuvaukset prosessirooleista on lisätty dokumenttiin, prosessiroolit luodaan jokaiselle osapuolelle datahubissa. Varttitaseen toteutuksen osalta on myös viety paljon täsmennyksiä dokumentaatioon ja tuntitieto-termiä on täsmennetty. Aiemman kuvauksen mukaisesti tuntitietoa ei olisi pystynyt hakemaan varttitasolla, nyt lisätty tarkennus, että resoluutio voi olla myös vartti. Dokumentaatioon viedään jatkossa vaiheistetusti päivitykset, jotta dokumentaatio on linjassa CGI:n toteutuksen kanssa. Syksyllä kun saadaan tulevat pilottiyhtiöt mukaan testaamaan skeemat ovat valmiina ja tarvittavat päivitykset tuotuina dokumentaatioon. Työryhmässä heräsi kysymys, onko datahubissa varauduttu siihen, että varttitaseeseen siirtymisen yhteydessä tulee paljon sanomia yhdellä kertaa? Hellas kommentoi, että asia on otettu huomioon sekä varauduttu. Tietojen hakemiseen liittyen selvennettiin, että tietyn myyjän kaikkien käyttöpaikkojen mittaustiedot ovat haettavissa halutulla resoluutiolla eli tunnissa tai vartissa.
Pöytäkirja 4 (7) Koska dokumentaatio seuraa tehtyä toteutusta, on huhtikuun puolenvälin tienoilla ja touko-kesäkuun vaihteessa suunniteltu julkaistavaksi seuraavat versiot prosessidokumentaatiosta. 5 Datahub rajapintakuvaus ja periaatteita järjestelmän toiminnassa Järjestelmätoimittajat tulevat pääasiallisesti käyttämään datahub-järjestelmää teknisten rajapintojen kautta. Datahubin teknisten rajapintojen määrittelydokumentit ja sanomakuvaukset on julkaistu EDIELfi-portaalissa. Dokumentteihin on kuvattu tietojen tallentamisen periaatteet sekä voimaantuloaikojen periaatteet. Keskustelussa esiin nousi asiakastiedon päivittäminen datahubissa. Asiakastietoja päivitettäessä päivitetään vain muuttuneet tiedot ( tyhjä tieto ei päivity). On kuitenkin vielä mietittävä, mitä tapahtuu, jos on tarve poistaa vanha tieto muttei ole vielä uutta päivitettyä tietoa. Työn alla on myös käyttöpaikkatietojen osalta vuosikäyttöarvion päivitys omana tapahtumanaan, kuten aiemmin on käyty läpi. Mittauksen aika-askeltiedon päivityksen toteutus on myös mietittävä sillä, kun käyttöpaikkatietojen päivitys tehdään aina vuorokauden alussa ja jos aika-askel vaihtuu kesken päivää, miten datahub toteuttaa päivityksen. Puheenjohtaja kommentoi, että ko. päivitys vaatinee oman entiteettinsä ja asia on selvityksessä CGI:n kanssa. Rusanen pyysi huomioimaan, että vuorokauden tasolla ei ole riittävä tarkkuus, sillä tämä tulee aiheuttamaan ongelmia myöhemmässä vaiheessa. Keskustelussa työryhmässä nousi esiin toive, että osoitteen tarkenne -kenttä voitaisiin tuoda jo osana osoitetta EDIELfi-käyttöpaikkarekisteriin, jotta markkinaosapuolet voisivat lähteä tekemään tiedonlaadun parannustyötä osoitteiden osalta. Kommenttina esiin nousi, ettei työtä ole vielä kannattanut aloittaa sillä osoitteen tarkenne puuttuu käyttöpaikkarekisteristä. Puheenjohtaja lupasi viedä pyynnön eteenpäin projektille ja aihe voidaan nostaa tarvittaessa Fingridin Tiedonvaihdon kehitysryhmän agendalle. 6 Kokousaikataulut Aikataulutettiin työryhmän 2019 kokoukset. Tomi Mäkelä kertoi olevansa huhti-toukokuun ajan isyysvapailla ja työryhmään tulee Elenialta täksi ajaksi mahdollisesti sijainen. 21.3. 9.00-11.00 (Skype) 5.4. 8.30-14.30 7.5. 10.00-11.30 (Skype) 28.5. 8.30-14.30 29.8. 8.30-14.30 1.10. 8.30-14.30 20.11. 8.30-14.30 7 Käsiteltävien asioiden listan läpikäynti Läpikäytiin käsiteltävien asioiden Excel-listan avoimet kohdat. Puheenjohtaja näytti ensin työryhmälle vielä jatkokäsittelyssä olevat aiheet, joihin tullaan palaamaan myöhemmissä kokouksissa.
Pöytäkirja 5 (7) 7.1 Asiakkaan yhteystiedot Tietokonversioon liittyen on tullut kysymys asiakastiedoissa olevasta yhteystiedon pakollisuudesta. Muuttunut sähkömarkkinalaki ei edellytä puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta asiakkaalta jolla sellaista ei ole antaa. SML:n mukaan loppukäyttäjältä olisi pyydettävä sopimuksen tekemistä varten ensinnäkin tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystiedoilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä osoitetta, sähköpostiosoitetta ja puhelinnumeroa. Tarkoituksena on, että lähtökohtaisesti asiakkaalta pyydettäisiin sopimusta tehtäessä kaikki edellä mainitut yhteystiedot. Koska kaikilla liittyjillä ja loppukäyttäjillä ei välttämättä ole esimerkiksi sähköpostiosoitetta tai puhelinta, ei kaikkien kolmen yhteystiedon vaatimusta voida asettaa sopimuksen tekemisen edellytykseksi. Vähimmäisvaatimuksena yhteystiedoksi riittäisi asiakkaan osoite. Näin ollen pakollisuus tulee poistaa datastandardista ja täsmennettävä tarvittavin osin dokumentaatioon tarve yhteystiedoille. 7.2 Mittaustiedon hakuun käyttöpaikan tyyppi Mittaustiedon haun voi tällä hetkellä rajata mittausalueella, käyttöpaikan tyypillä ja käyttöpaikan, tuotantoyksikön ja rajapisteen tunnuksella. Pitäisikö hakua voida rajata myös mittauspisteen tyypin perusteella (käyttöpaikat, tuotantoyksiköt tai rajapisteet)? Työryhmän näkemys oli, että haku mittauspisteen tyypin perusteella on mahdollistettava. Lisätään tapahtumaan. 7.3 Mittaustiedon haku (F08) -sanoman rakenne Mittaustiedon haku sanomassa määritetään tällä hetkellä jokaiselle haettavalle tiedolle (mittausalue/mittauspiste) erikseen haettavan tiedon yksikkö (esim. kwh, kvarh tai molemmat) ja aika-askel. Voidaanko sanoman rakennetta muuttaa niin, että yhdellä sanomalla haetaan vain tietyn aika-askeleen ja yksikköjen tietoja? Muutetaan ehdotuksen mukaisesti. Sanoman alkuun siirretään haettava aikaväli, aikaaskel ja haettavan tiedon yksikkö (kwh, kvarh), jonka jälkeen toistuvana rakenteena haettava tieto (mittausalue/mittauspiste). Toistuva rakenne mahdollistaa esim. useamman mittausalueen tietojen tai useamman yksittäisen mittauspisteen tietojen hakemisen samalla haulla. 7.4 Tuntitiedon haku varttiresoluutiolla Tällä hetkellä mittaustieto ilmoitetaan ja palautetaan D8.6 tarkkuudella. Mittaustieto toimitetaan 10Wh tarkkuudella. Tilanteessa, jossa tuntitietoja haetaan varttiin jaettuna MWh:n tarkkuudella jakaminen aiheuttaa pyöristysvirheen. Vartin resoluutiolla 10Wh --> 2,5Wh/vartti on MWh:issa 0,000 002 5 MWh. Työryhmän näkemys oli, että asia tarvitsee kuvata prosessidokumenttiin ohjeistuksena toimialalle. Mittaustiedon tarkkuutta ei muuteta sanomissa (D8.6).
Pöytäkirja 6 (7) 7.5 Tehojen tarve datahubissa Datahub käsittelee mittaustietoja ainoastaan energioina, esim. kwh ja kvarh. Nähdäänkö tarvetta toimittaa myös pätö- ja loistehoja mittaustietoina datahubiin? Vai riittääkö tehotietojen välitys laskuriveinä? Mikäli on tarve tuoda tehotietoa mittausaikasarjana datahubiin, tarvittaisiin isompi remontti tietomalliin. Tämä vaatisi muutoksia myös toimialan järjestelmissä. Huomiona, että laskuriveillä tehotietoja on jo mahdollista välittää. Tällä erää ei lähdetä tuomaan tehoja mittausaikasarjana datahubiin. Dokumentaatiota tarkennettava tältä osin ja selkeytettävä ero, missä käsitellään energiaa ja missä tehoa. 7.6 Ulkomaisten yritysten tunnukset Miten tapahtuu ulkomaisten yritysten käsittely datahubissa asiakkaina, eli miten toimitaan kun heillä ei ole Y-tunnusta. Käytetään VAT-tunnusta. Tämä mainitaan prosessidokumentissa, mutta datastandardissa mainitaan vain Y-tunnus. Fingrid tarkastaa asian. 7.7 Yritysasiakkaiden nimien tarkastus Tuleeko datahub tarkistamaan yritysten nimet YTJ:tä vasten? Tietokonversiopalvelu (Titta) tarkastaa nimet YTJ:tä vasten konversiovaiheessa. Datahubin käytön aikana ei tehdä automaattisia tarkastuksia. Huomiona, että vaarana on tiedon laadun heikkeneminen, jos joku toimija ilmoittaa jonkin muun kuin virallisen nimen. 7.8 Synteettisen datan käyttö testaamisessa Työryhmäläiset toivoivat selvennystä, miksi synteettisen datan käyttöä tullaan vaatimaan markkinaosapuolilta. Kimari tuli havainnollistamaan työryhmälle testausaikataulua ja mitä toimialalta sekä markkinaosapuolilta edellytetään missäkin vaiheessa. Järjestelmätoimittajat aloittavat tekemään testausta huhtikuussa 2019. Kun koko toimiala lähtee testaamaan (Q2/2020), datahub-järjestelmän viimeiset kehitysvaiheet on luovutettu ja pilottiryhmän testaus on tehty. Esitetyn aikataulun mukaisesti markkinaosapuolien testausta tehdään myös synteettisellä datalla, jotta voidaan varmistaa, että markkinaosapuolilla on valmius käyttää datahubia tuotantoympäristössä. Synteettisen datan määrän on kuitenkin tarkoitus olla maltillinen (kymmeniä, ei satoja käyttöpaikkoja) ja osapuolen on itse tuotettava synteettinen data. Synteettistä dataa käytetään vain, kun testataan yksipuolisesti yhtiön järjestelmien yhteensopivuutta datahub prosessien kanssa. Kimari esitteli testausvaiheiden tavoitteita. Kimarin esitysmateriaali löytyy esitysmateriaalista pöytäkirjan liitteenä. Sidosryhmätestauksessa synteettisellä datalla tehtävässä testauksessa simuloitu vastapuoli palauttaa vastaukset, eikä tässä vaiheessa tehdä vielä markkinaosapuolten välistä testausta (synteettisellä datalla ei siis ole tarkoitus tehdä markkinaosapuolten välistä end-to-end testausta). Työryhmä toivoi, että jo webinaariin 15.2. saataisiin selvennys asian suhteen esiteltäväksi toimialalle. Puheenjohtaja lupasi
Pöytäkirja 7 (7) viedä pyynnön eteenpäin webinaarin esiintyjille. Sihteerin kommentti: Ei ehditty ottaa mukaan 15.2 webinaarin, mutta käsitellään 8.3. tulossa olevassa webinaarissa, jossa aiheena on datahubin testaus- ja sertifiointisuunnitelma. 7.9 Korjauslaskenta Kysymyksiä koskien tasoituslaskentaa ja tasevirheiden korjausta: Jakaako korjauslaskennassa datahub kohteet, jotka ei ole kaukoluennassa 60min => 15min? Tasoituslaskenta / tasevirheiden korjaus (muutetaanko nimi?) Korjauslaskenta-aineisto käyttöpaikkakohtaisesti, niin kuin nytkin? Miten tasevirhekorjaus menee? 60 min ja 15 min tasejaksot? tasekorjauslaskenta 15 min ja 60 min? Korjausaineisto 15 min vai 60 min mukaan? Tasoituslaskennasta luovutaan datahubin käyttöönoton myötä. Kaikki käyttöpaikat ovat mukana tasevirhekorjauslaskennassa. JVH toimittaa laskettua 60min aikasarjaa käyttöpaikoista jotka eivät ole kaukoluennassa. Datahub jakaa nämä aikasarjat 15 minuuttiin tasevirhelaskentaa varten ja toimittaa näistä käyttöpaikkakohtaisen korjausaineiston 15min mukaan. Muilta osin tasevirhekorjausprosessia ei ole vielä käyty tarkemmin läpi ja se tarkentuu viimeistään stage 5:n aikana. 7.10 Aikasarjan lähettäminen datahubiin Aikasarjan lähettämiseen käyttöpaikalle liittyen esiin nousi kysymys, pitäisikö lähettää aikasarjaa vain silloin kun on voimassa oleva verkkosopimus, vai määritteleekö käyttöpaikan tila lähetyksen? Asiaa ei sanota suoraan dokumentaatiossa, joten mahdollisuus useille tulkinnoille. Hellas kertoi, että aikasarjaa on tarkoitus lähettää vain silloin kun verkkosopimus on voimassa. Sovittiin, että asia tulee tarkentaa prosessidokumenttiin. 8 Seuraavista kokouksista sopiminen ja kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.00. Työryhmän seuraava kokous on Skype-kokous 21.3. (klo 9.00-11.00) ja seuraava kokous paikan päällä Duetto Business Parkissa 5.4.2019. Liite Esitysmateriaali Jakelu Prosessityöryhmä Pinja Kimari