Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 18.12.2009 PIR-2005-Y-399-113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen laajennettavassa eläinsuojassa. Sammatin tila Sammatintie 36 34110 Lakiala Sammatti RN:o 2:92 Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 23.4.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle ympäristöluvan 20.9.2005. Alueella ei ole maankäyttöä ohjaavia kaavoja. Alueen maankäyttö on vakiintunut haja-asutusalueeksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN Käsittelymaksu 3130 euroa Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään 22.6.2009 päättänyt, että Sammatin tilan eläinsuojien laajennushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluissa on todettu mm. seuraavaa: Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin ja niiden muutoksiin. Lain 4 :n 2 ja 3 momenttien mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka to-
dennäköisesti aiheuttaa laadultaan tai laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, arviointia edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Eläinsuojasta ei hankesuunnitelmassa kuvatun toiminnan perusteella yksistään tai yhdessä nykyisen toiminnan kanssa todennäköisesti aiheudu ympäristövaikutuksia, jotka olisivat merkittävyydeltään verrannollisia hankeluettelossa mainittujen eläinsuojien merkittäviin ympäristövaikutuksiin (YVA-lain 4 2 kohta 2 momentti). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä tilalla Sammatti RN:o 2:92. Käytettävä paikallinen kylännimi on Takamaa. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 metriä. Lähin vesistö on Sammatinjärvestä Sorvajärveen laskeva puro, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 200 metriä. Alueella ei ole yleistä pohjavesimerkitystä. Nykyinen ympäristölupa on myönnetty eläinmäärälle 150 lypsylehmää, 120 hiehoa ja 30 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaeläintä. Ympäristölupaa haetaan nyt 400 lypsylehmälle, 250:lle 6-24 kuukauden ikäiselle nautaeläimelle ja 100:lle alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Toimintaa on tarkoitus laajentaa vähitellen. Selkeä aikataulutettu suunnitelma puuttuu. Eläimillä on nyt käytössä kolme rakennusta, joista kaksi on katoksella yhteydessä toisiinsa. Rakennuksessa nro 11 on lypsylehmät (180 lehmäpaikkaa), rakennuksessa nro 9 on nuori karja (yhteensä 140 eläinpaikkaa) ja rakennuksessa nro 12 on hiehot (50 eläinpaikkaa). Lannan poisto lypsykarjapihatosta (nro 11) ja nuorkarjarakennuksesta (nro 9) perustuu sairaskarsinoita ja pikkuvasikoita lukuun ottamatta lietelantamenetelmään (valutus suoraan säiliöön ritilälattian alta). Hiehokasvattamo (nro 12) perustuu kestokuivikepohjaan. Toimintaa on tarkoitus laajentaa. Laajennus aloitetaan rakentamalla lypsäville lehmille ja nuorkarjalle toinen halli (rakennus nro 15, 100 lehmäpaikkaa ja 77 nuorkarjapaikkaa). Lannan poisto perustuu lietelantamenetelmään. Laajennusvaiheessa 2 rakennetaan lisärakennus (nro 16) lehmille (120 paikkaa), nuorkarjalle (33 paikkaa) ja vasikoille (50 paikkaa). Lannan poisto on tarkoitus toteuttaa osittain lietteenä ja osittain kuivalantana. Lanta varastoidaan tilalla sijaitsevissa hyötytilavuudeltaan 1861 m 3 :n, 2 x 650 m 3 :n ja 250 m 3 :n lietesäiliöissä ja 1360 m 3 :n lietekuiluissa. Käytettävissä on myös Esa Kortteen tilalla sijaitsevat 1437 m 3 :n ja 200 m 3 :n lietesäiliöt sekä 400 m 3 :n kuivalantala. Lannan varastoimistilojen tehollinen tilavuus on yhteensä 6808 m 3. Lisäksi on käytettävissä viisi vuokrattua lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 3007 m 3. Lietetilavuutta on tällä hetkellä käytettävissä yhteensä 9415 m 3. Kuivikepohjalla 2
olevien pikkuvasikoiden lanta levitetään keväällä ja syksyllä suoraan peltoon ja loppu varastoidaan Kortteen tilalla olevassa 400 m 3 :n kuivalantalassa. Suunnitelmissa on rakentaa tilalle hyötytilavuudeltaan 2254 m 3 :n lietesäiliö ja 3025 m 3 :n kuivalantala. Lannan levitykseen käytettävissä oleva oma peltoala on noin 138 hehtaaria (Rajala 84 ha, Korte 54 ha). Voimassa olevia lannanlevityssopimuksia on 66 hehtaaria. Lisäksi on tehtyjä aiesopimuksia 233 hehtaarille. Lanta on ilmoitettu levitettävän urakoitsijan toimesta multaavalla itsekulkevalla levityskoneella. Levitys suoritetaan kolmessa vaiheessa (kevät noin 65 %, kesä noin 25 % ja syksy noin 10 %). Tuorerehu (6100 t/a) valmistetaan esikuivattuna pääosin torneihin. Puristenesteet johdetaan lietesäiliöön. Eläinten ruokinta suoritetaan aperuokintana. Rehu seostetaan rehuvarastossa ja levitetään mattokuljettimilla ruokintapöydille. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojien muut jätevedet lukuun ottamatta hiehokasvattamoon sijoitettavien sosiaalitilojen jätevesiä johdetaan lietesäiliöön. Sosiaalitilojen pesuvedet johdetaan imeytyskenttään ja käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön. Lypsäviä lehmiä ei laidunneta. Ensisijaisesti laidunnetaan umpilehmiä. Laidunkauden pituus on noin 3 kuukautta. Laidunalaa on kaikkiaan 10-17 hehtaaria. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka. Juotto tapahtuu siirrettävistä juottoaltaista. Tilalla on 2 x 2500 litran alumiiniset polttoainesäiliöt. Säiliöt on varustettu valuma-altailla. Varastossa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 2500-4000 kg /a. Lisäksi on arvioitu kuolleena syntyvien vasikoiden määräksi noin 20 kappaletta/a. Raadot toimitetaan järjestettyyn keräilyyn. Joissakin tapauksissa kuolleena syntyviä vasikoita saatetaan haudata sääntöjen mukaan esim. pellon peruskunnostuksen yhteydessä. Jäteöljyt, loisteputket ja muut ongelmajätteet toimitetaan ao. jätteen keräyspisteeseen. Muovituotteet käytetään uudelleen omissa varastoinneissa ja toimitetaan käytön jälkeen mahdollisuuksien mukaan keräilyyn tai hävitetään määrän ollessa pieni sekajätteen mukana. Rehujätteet levitetään kuivalannan mukana peltoon. Metalliromu toimitetaan kiertävään keräysautoon. 3
Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Liikennöinti tilalle tapahtuu liittymästä Sammatintieltä. Liikenne on normaalia maidontuotantoon liittyvää liikennettä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Ternisonneja noudetaan jatkokasvatukseen noin kerran viikossa. Teuraseläimiä noudetaan teurastamolle noin kerran kuukaudessa. Lantakuljetusten määräksi on arvioitu täydellä eläinmäärällä noin 400 kuormaa/a. Tuorerehua kuljetetaan noin 270 kuormaa/a. Valkuaisrehua ja viljaa/väkirehua tuodaan kolmen viikon välein. Appeeseen menevää viljaa tuodaan traktorilla 1-2 kertaa viikossa. Pesuaineita käytetään yhteensä noin 3 t/a (emäspesuaine, hapanpesuaine, robottien harjapesuaine, jodipitoinen vedinkasto). Pesuaineet säilytetään omissa astioissaan varastossa. Pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Käytettävät aineet ovat fosfaatittomia ja hapanpesuaineen fosforia (fosforihappo 2 %) lukuun ottamatta vaarattomia ympäristölle. Ympäristökuormitusta aiheutuu lähinnä eläinsuojan toimintaan liittyvästä liikenteestä, ilmanvaihtoon sekä lannan varastointiin, kuljetukseen ja levitykseen liittyvästä hajusta sekä rehutornin ja eläinten aiheuttamasta melusta. Myös päästöt pinta- ja pohjavesiin ovat mahdollisia. Liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta on pyritty vähentämään lähinnä kuormakokoa kasvattamalla. Lannan levitykseen liittyvää hajuhaittaa on vähennetty siirtymällä multaavaan levitykseen. Eläinten meluaminen riippuu lähinnä poikkeustilanteiden määrästä ja ruokintakerroista. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota toiminnassa. Rehutornien käyntiaika ei lisäänny. Tarkoituksena on käyttää kahta tornia yhtä aikaa, jolloin tornien käyntiaika ei lisäänny eikä melutaso oleellisesti nykyisillä torneilla tehtyyn koekuunteluun perustuen oleellisesti muutu. Suunnitteilla on myös siirtyminen lietelannan osittaiseen separointiin. Separoinnilla on vaikutusta erityisesti lannan kuljetukseen liittyvien ympäristöhaittojen vähenemiseen. Myös separoidun nesteen puhdistus vedeksi on mahdollista, jos kehitteillä oleva tekniikka osoittautuu käyttökelpoiseksi. Tilalla on varauduttu myös biokaasun hyödyntämiseen. Tällöin erityisesti lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät hajuhaitat vähenisivät.. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 8.9. 17.10.2009 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ylöjärven kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi 4
tiedotettu Ylöjärven uutisissa 9.9.2009 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 29 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ylöjärven kaupungilta ja Ylöjärven ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Ylöjärven ympäristölautakunta on lausunnossaan 29.9.2009 katsonut, että ympäristölupa toiminnan laajentamiselle voidaan myöntää, mikäli lupamääräyksissä huomioidaan mm. seuraavaa: Käytettäessä lannan varastointiin vuokra/etäsäiliöitä, tulee säiliöistä esittää luvan valvojalle tarkemmat tiedot (mm. säiliön rakenne, koko, sijainti) hyväksyttäväksi ennen laajennetun toiminnan aloittamista. Lisäksi vuokrasäiliöistä tulee esittää vuokrasopimukset. Polttonesteiden, kemikaalien ja öljytuotteiden varastoinnissa on noudatettava Ylöjärven ympäristönsuojelumääräyksiä ja lainsäädäntöä. Tuotteet on varastoitava asianmukaisesti tiiviillä ja kemikaaleja läpäisemättömällä alustalla siten, että ne eivät pääse valumaan maaperään tai viemäriin ja että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Toiminnasta aiheutuvia melu-, haju- ja liikennehaittoja tulee pyrkiä pienentämään työteknisin keinoin sekä toiminnan suunnitelmallisuudella. Ylöjärven kaupunginhallitushallitus on 5.10.2009 päättänyt antaa ympäristölautakunnan päätöksen mukaisen lausunnon. Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakija on vastineessaan 29.11.2009 todennut, että hakijalla ei ole huomautettavaa Ylöjärven kaupungin lausuntoon. Hakija on ilmoittanut täyttävänsä kaupungin esittämät ehdot. Hakijalta on saatu lisätietoa useissa puhelinkeskusteluissa. Lupahakemusta on päivitetty 3.12.2009. Ympäristökeskukselle on toimitettu hiukan muuttuneet rakennussuunnitelmat 7.12.2009. Muutoksilla ei ole vaikutusta eläinsuojan toimintaan eikä vaikutusta myöskään lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Sammatin tilalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Ylöjärven kaupungin Metsäkylässä tilalla Sammatti RN:o 2:92. Käytettävä paikallinen kylännimi on Takamaa. 5
Vastaus yksilöityyn lausuntoon Lupamääräykset Ympäristölupa myönnetään maidon- ja lihantuotannon harjoittamiselle laajuudessa 400 lypsylehmää, 250 nautaeläintä ikäluokka 6-24 kuukautta ja 100 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Ympäristölautakunnan lausunto Ympäristökeskus viittaa lupamääräyksiin ja ympäristölupahakemuksessa esitettyyn. Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojien toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä varastoimistiloissa. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että varastoimistilavaatimus täyttyy kaikissa tilanteissa. Tarvittava varastoimistilavuus täydelle eläinmäärälle on noin 14800 m 3 (hyötytilavuus). Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Lietesäiliöiden rakentaminen ja lietesäiliöiden salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on esitettävä valvontaviranomaiselle ennen rakentamisen aloittamista. Salaoja on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Varastoimistilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. 3. Mahdolliset tuorerehun puristenesteet on kerättävä talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä asianmukaisessa puhdistamossa. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää käsittely- ja tarkkailusuunnitelmaa, joka on toimitettava valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. 6
Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, on hanke toteutettava siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Tarhan rakentamista koskeva suunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi ennen rakentamisen aloittamista. 6. Lanta on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Levitettäessä lantaa peltoon on huolehdittava siitä, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltohehtaarille voidaan levittää enintään noin 20 kg kasveille käyttökelpoista fosforia/hehtaari /vuosi. Tästä poikkeaminen on mahdollista viljavuustutkimuksen perusteella. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala tai lannan vastaanottosopimus ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 8. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Kuolleiden eläinten hautaamisessa on noudatettava MMM:n asetusta nro 1022/2000. Kuolleet eläimet on varastoitava tilalla katetussa ja tiivispohjaisessa tilassa niin, että eläimistä ei aiheudu ympäristöhaittaa eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen.. 9. Polttonesteet, kemikaalit, raaka-aineet ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 7
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lannan varastoimistilojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on esitettävä valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä, -tiedot vuokrasäiliöissä varastoiduista lantamääristä, -tiedot lannan sijoittamisesta (oma pelto, vuokra- ja vastaanottosopimuksiin perustuva sijoittaminen sijoituskohteittain/lantamäärineen, laitosvastaanotto), -tiedot laidunnuksesta (laitumen pinta-ala, laidunnettu eläinmäärä, laidunnusaika), -tiedot kuolleiden eläinten määristä ja toimituspaikoista, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Kysymyksessä on nykyisen toiminnan laajentaminen. Laajennuksesta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. (Lupamääräys 1.) 8
Lannan varastoimistilavuuksien12 kuukauden laskennallisella varastoimistilavuudella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa, että toiminnanharjoittajalla on eri laajennusvaiheissa heti käytettävissä tarvittava varastoimistila. Täydelle eläinmäärälle edellytetty lietesäiliöiden yhteistilavuus noin 14800 m 3 perustuu lietelannan vuoden varastoimisaikaan (400 x 24 m 3, 200 x 15 m 3, 100 x 8 m 3, 50 x 15 m 3 x 8:12), tuorerehun puristenesteisiin (3600 t x 0,05 m 3 /t), maitohuoneen jätevesiin ja eläinsuojan muihin jätevesiin (750 m 3 ). Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastoimistilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Lupamääräys 2.) Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tämän vuoksi puristenesteet on tarpeen määrätä keräämään talteen. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. (Lupamääräys 3.) Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. Myös muut eläinsuojan jätevedet sisältävät merkittävän määrän mm. ravinteita. Tämän vuoksi myös eläinsuojan muut jätevedet on johdettava lietesäiliöön tai käsiteltävä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. (Lupamääräys 4.) Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitusriski. Fosforilannoituksen enimmäistaso on noin 20 kg kasveille käyttökelpoista fosforia/hehtaari/vuosi. Umpilehmän lannan vuotuinen kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä on suuruusluokkaa 10 kg. Jaloittelutarhoihin liittyy riski lantavesien pääsystä vesiin ja maaperään. Tämän vuoksi on tärkeätä, että mahdollinen tarha suunnitellaan ja rakennetaan asianmukaisesti. (Lupamääräys 5.) Ylilannoitus aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumisriskin. Keskimääräinen lannoitustarve on noin 20 kg kasveille käyttökelpoista fosforia/hehtaari/vuosi. Lannan fosforin käyttökelpoisuudeksi kasveille on laskettu 85 %. Nykyiset peltoalavaatimukset ovat seuraavat (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009, ympäristöministeriö): Lypsylehmä 1,3 lehmää/hehtaari (ravinne-eritys 19 kg P/lehmä/vuosi), hieho 12-24 kuukautta 3,5 eläintä/hehtaari (ravinne-eritys 6,7 kg P/vuosi), 9
lehmävasikka 6-12 kuukautta 4,5 eläintä/hehtaari (ravinne-eritys 5,3 kg P/vuosi) ja lehmävasikka alle 6 kuukautta 11 eläintä/hehtaari (ravinneeritys 2,3 kg P/vuosi. Tällöin tarvittava peltopinta-ala lupahakemuksen mukaiselle täydelle eläinmäärälle olisi noin 380 hehtaaria. Vaatimus perustuu em. karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen em. ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Lupamääräyksessä on mahdollistettu poikkeaminen em. hehtaarimäärästä viljavuustutkimuksen ja lannan ravinneanalyysin perusteella. (Lupamääräys 6.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, vietto) riippuvaa noin 30-100 metrin matkaa. (Lupamääräys 7.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Kuolleiden eläinten lyhytaikainenkin varastointi tilalla saattaa aiheuttaa lämpöisenä vuodenaikana ympäristöhaittoja, ellei asiaan kiinnitetä huomiota. (Lupamääräys 8.) Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen asianmukaisuudella ja säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Määräys haittaeläinten torjunnasta tarvittaessa perustuu rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseen. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä on pyritty varmistamaan, että toiminnanharjoittaja on riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoi- 10
LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO sen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 10). Lietesäiliöitä ja muita lannan varastoimistiloja koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. (Lupamääräys 11.) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (Lupamääräys 12.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 13.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 14.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2014 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys lannan varastoinnin järjestämisestä niin, että vuoden varastoimistilavaatimus täyttyy täydelle eläinmäärälle. Hakemukseen on liitettävä myös asianmukainen lannanlevityssuunnitelma. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen nykyiselle toiminnalle 20.9.2005 myöntämän ympäristöluvan. Toimintaa tällä lupapäätöksellä myönnetyssä laajuudessa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. 11
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1374/2004, 850/2005) Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) Päätöksessä on otettu huomioon myös ympäristöministeriön 29.6.2009 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 27.12.2006 asetuksen (N:o 1387) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 3130 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Ylöjärven kaupunginhallitus Ylöjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ylöjärven kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Vali- 12
tusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus 13
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 18.1.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle 31.12.2009 saakka ja 1.1.2010 alkaen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, 33100 Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelinvaihde: 020 610 104 telekopio: 020 610 1600 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Oikeudenkäyntimaksu käyntiosoite: Wolffintie 35, 65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 636 1060 telekopio: 06 317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: ma-pe klo 8-16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.