Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Sisällysluettelo Tiivistelmä Sammandrag Abstract Esipuhe 1 Jätevedenpuhdistamoiden toiminta 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite 1.2 Viikinmäki 1.3 Suomenoja 2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1 Jätevesimäärä 2.2 Tulokuormitus 2.3 Teollisuusjätevedet 3 Ympäristöluvat ja tarkkailu vuonna 2018 3.1 Ympäristöluvat 3.2 Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu 3.3 Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu 4 Päästöt vesistöön 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain 4.2 Ravinnepäästöt 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 4.4 Muut haitalliset aineet 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu 4.6 Kestävän kehityksen tunnusluvut 5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt 5.3 Hajupäästöt 5.4 Melu 6 Kemikaalit 7 Energia 8 Liete 9 Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte 10 Prosessihäiriöt ja ympäristöriskien hallinta 10.1 Viikinmäen nitrifikaatiohäiriö heinäkuussa 2018 10.2 Ympäristöriskien hallinta SSP 11 Toiminnan kehittäminen 2018 11.1 Blominmäen uusi kalliopuhdistamo 11.2 Energiatehokkuus 11.3 Tutkimus- ja kehityshankkeet 11.4 Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen 11.5 Verkostojen hallinta ja kehittäminen 12 Yhteiskuntavastuu ja sidosryhmäyhteistyö 12.1 Ympäristökasvatus ja vierailut 12.2 Kansanterveydellinen tutkimus 13 Ympäristöluvat 14 Käyttötarkkailun tulokset 2018 15 Jätevesitarkkailun tulokset 16 Näytteenotto ja tulosten laskeminen puhdistamoiden tarkkailussa 17 Jätevesitarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.1 Jätevedenpuhdistamon tarkkailussa käytetyt määritysmenetelmät 17.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietenäytteiden tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät 18 Haitallisten aineiden pitoisuudet jätevedessä 19 Raskasmetallipitoisuudet ja - tase 20 Prosessikemikaalien kulutus 21 Energian tuotanto, kulutus, osto ja päästöt 22 Lietteen laatu, määrä ja jatkokäsittelypaikka 23 Tuotetut jätteet Kuva sisällysluettelo Taulukko sisällysluettelo
Tiivistelmä Raportin tiedot Pääkaupunkiseudun jätevedet puhdistetaan Suomen kahdella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden toiminnasta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on tarjonnut jo vuodesta 2011 katsauksen jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta sekä puhdistustehokkuudesta. Tämä vuoden 2018 raportti on sarjassaan kahdeksas ja tarjoaa kuvan uusimmista jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeista. Tämä raportti on myös osa HSY:n yhteiskuntavastuuraportoinnin kokonaisuutta. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ohjaavat laitoskohtaiset ympäristöluvat. Raportin alkuun on sijoitettu taulukko laitosten ympäristölupamääräysten ja raportin lukujen keskinäisistä suhteista. Vuonna 2018 molemmat HSY:n puhdistamot täyttivät kaikki ympäristöluvan määräykset. Vähäsateisen vuoden ansioista jätevesimäärä väheni edellisestä vuodesta. HSY:n puhdistamoiden kokonaisvirtaama oli 126,9 milj. m3, josta Viikinmäkeen 92,4 milj.m3 ja Suomenojalle 34,5 milj.m3. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2018 yhteensä 1048 tonnia (v. 2017 1115 tonnia) ja fosforipäästö ennätyksellisen pieni, yhteensä 23 tonnia (v. 2017 31 tonnia). HSY:n jätevedenpuhdistuksen kehittämishankkeissa painopisteinä oli vuonna 2018 ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, haitallisten aineiden poistoon tähtäävät hankkeet ja ylivuotojen minimointi. Vuonna 2018 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon sähköenergian tuotanto oli 38 GWh ja sähköenergian omavaraisuusaste 97 %. Viikinmäen sähköntuotantomäärä oli vuonna 2018 laitoksen historian suurin. Suomenojan puhdistamon tuottaman biokaasun määrä oli 4,5 milj. m3. Suomenojalla tuotettu biokaasu jalostetaan Gasum Oy:n toimesta liikennepolttoaineeksi. Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuonna 2022, eli yli vuoden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Puhdistamon kalliorakennusurakka valmistui vuonna 2018. Töiden painopiste puhdistamolla oli betonivaluissa ja laitteistohankinnoissa. Puhdistamohankkeeseen sisältyvien Suomenojan ja Blominmäen välille rakennettavien 10 km mittaisten viemäritunneleiden rakentaminen päästiin aloittamaan myös 2018. Avainsanat: Jätevedenpuhdistus, jätevedenpuhdistamo, ravinnepäästöt, ympäristölupa, yhdyskuntien ravinnekuormitus Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Julkaisun nimi: Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot Asiasanat: jätevedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistus, ympäristölupa Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 3/2019 ISSN L: 1798-6087 ISBN (nid.): 978-952-7146-41-5 ISBN (pdf): 978-952-7146-40-8 ISSN (painettu): 1798-6087 ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095 Kieli: fi Sivuja: 23
Sammandrag Raportin tiedot Avloppsvattnet i huvudstadsregionen renas vid de två största avloppsreningsverken i Finland: Viksbacka i Helsingfors och Finno i Esbo. Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster HRM ansvarar för reningsverkens verksamhet. Årsrapporten för avloppsreningen i huvudstadsregionen har sedan 2011 erbjudit en översikt av avloppsreningsverkens verksamhet och reningseffekt. 2018 års rapport är den åttonde i ordningen och ger en bild av de senaste utvecklingsprojekten för avloppsvattenrening. Denna rapport utgör också en del av HRM:s samhällsansvarsrapportering. Verksamheten vid avloppsreningsverken styrs av anläggningsspecifika miljötillstånd. I början av rapporten finns en tabell över förhållandena mellan anläggningarnas miljötillståndsbestämmelser och placeringen inom rapporten. År 2018 uppfyllde HRM:s båda reningsverk samtliga bestämmelser enligt miljötillståndet. På grund av det regnfattiga året minskade avloppsvattenvolymerna jämfört med året innan. Det totala flödet genom HRM:s reningsverk var 126,9 milj. m3, av vilket Viksbacka stod för 92,4 milj. m3 och Finno för 34,5 milj. m3. År 2018 var de sammanlagda utsläppen av kväve till Östersjön från avloppsvattenreningen i huvudstadsregionen 1048 ton (1115 ton 2017) och fosfor rekordlåga 23 ton (31 ton 2017). Tyngdpunkten i utvecklingsprojekten för HRM:s avloppsvattenrening var under 2018 minskning av utsläppen av näringsämnen och växthusgaser samt projekt gällande rening från skadliga ämnen och minimering av bräddningar. År 2018 producerade Viksbacka avloppsreningsverk 38 GWh elenergi, och verkets självförsörjningsgrad inom elenergi låg på 97 procent. År 2018 producerade Viksbacka mer el än någonsin tidigare under verkets historia. Finno reningsverk producerade 4,5 miljoner m3 biogas. Gasum Oy förädlar biogasen som produceras vid Finno reningsverk till trafikbränsle. Blominmäki avloppsreningsverk ersätter Finno avloppsreningsverk 2022, det vill säga mer än ett år senare än den ursprungliga planen. Bergbyggnadsentreprenaden för reningsverket färdigställdes 2018. Tyngdpunkten i arbetena vid reningsverket låg på betonggjutning och utrustningsupphandlingar. Byggandet av de 10 km långa avloppstunnlarna mellan Finno och Blominmäki som ingår i projektet kunde också påbörjas 2018. Utgivare: Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Nyckelord: avloppsreningsverk, avloppsvattenrening, miljötillstånd Publikationsseriens titel och nummer: HSY:n julkaisuja 3/2019 ISSN L: 1798-6087 ISBN (hft.): 978-952-7146-41-5 ISBN (pdf): 978-952-7146-40-8 ISSN (tryckt): 1798-6087 ISSN (online): 1798-6095 Språk: fi Sidorna: 23 Nyckelord: Avloppsvattenrening, avloppsreningsverk, näringsämnesutsläpp, miljötillstånd, samkommunernas näringsbelastning
Abstract Raportin tiedot Wastewater in the Helsinki Metropolitan Area is treated at two of Finland s largest wastewater treatment plants: Viikinmäki in Helsinki and Suomenoja in Espoo. The operation of the wastewater treatment plants is the responsibility of the HSY Helsinki Region Environmental Services Authority. Since 2011, the annual report on the wastewater treatment of the Helsinki Metropolitan Area has provided an overview of the operation and treatment efficiency of the wastewater treatment plants. This report from the year 2018 is the eighth of its kind and provides an overview of the latest wastewater treatment development projects. This report is also part of HSY s corporate social responsibility reporting. The operation of the wastewater treatment plants is governed by plant-specific environmental permits. The table at the beginning of the report concerns interrelations between plant environmental permit regulations and the figures included in the report. In 2018, both of HSY s treatment plants complied with all environmental permit regulations. Because of low rainfall that year, the wastewater volume decreased compared to the previous year. In total, 126.9 million m³ of wastewater flowed through the HSY plants, of which Viikinmäki constitutes 92.4 million m³ and Suomenoja 34.5 million m³. In the Helsinki Metropolitan area, the nitrogen load into the Baltic Sea, arising from wastewater treatment, totalled 1,048 metric tons in 2018 (1,115 metric tons in 2017) while the total phosphorus input was record low at 23 metric tons (31 metric tons in 2017). In 2018, the priorities of HSY s wastewater treatment development projects were reducing nutrient and greenhouse gas emissions, minimising overflows, and implementing projects aimed at removing harmful substances. In 2018, the Viikinmäki wastewater treatment plant produced 38 GWh of electricity, with an electricity selfsufficiency ratio of 97%. Viikinmäki produced the largest amount of electricity in its history in 2018. The amount of biogas produced by the Suomenoja wastewater treatment plant was 4.5 million m3. The biogas generated at Suomenoja is refined into traffic fuel by Gasum Oy. The Blominmäki wastewater treatment plant will replace the Suomenoja wastewater treatment plant in 2022, one year later than originally planned. The rock construction project of the treatment plant was completed in 2018. Work at the treatment plant focused on concrete casting and equipment acquisitions. The construction work of sewer tunnels, encompassing 10 km between Suomenoja and Blominmäki, started in 2018 as part of the treatment plant Project. Published by: Helsinki Region Environmental Services Authority Keywords: waste water treatment plant, wastewater treatment, environmental permit Publication series' title and number: HSY:n julkaisuja 3/2019 ISSN L: 1798-6087 ISBN (pb): 978-952-7146-41-5 ISBN (pdf): 978-952-7146-40-8 ISSN (print): 1798-6087 ISSN (online): 1798-6095 Language: fi Pages: 23 Keywords: Wastewater treatment, wastewater treatment plant, nutrient emissions, environmental permit, community nutrient load
Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY puhdistaa Helsingin metropolialueen yli miljoonan asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedet kahdella puhdistamolla: Helsingin Viikinmäessä ja Espoon Suomenojalla. Puhdistamoiden rooli Suomen jätevedenpuhdistuksen ympäristökuormituksen hallinnan ja kehityksen kannalta on merkittävä. HSY:n molemmat puhdistamot purkavat puhdistetut jätevedet Itämereen, ja toiminnan jatkuva kehittäminen onkin mitä konkreettisinta Itämeren hyväksi tehtävää työtä, ja sen avulla alueen asukkaiden ja teollisuuden kuormitus voidaan minimoida. Puhdistustulokset olivat vuoden 2018 aikana erittäin korkeatasoiset ja fosforin poiston osalta tulos oli kaikkien aikojen paras. Valitettavasti vuoden 2018 aikana toteutui myös vakava, kolme viikkoa kestänyt biologisen typenpoiston häiriötilanne, jonka aiheutti ulkopuolinen myrkytys. Kun puhdistamon kokoluokka on suuri, on myös häiriön vaikutus merkittävä ja se näkyy vuoden typpikuormitustuloksessa, joka olisi ilman häiriötä ollut erinomainen. HSY on tehnyt pitkään kehittämistyötä jätevedenpuhdistuksen eri teemojen saralla. Vuosi 2018 oli erityinen vuosi energiatehokkuuden kannalta. Pitkäaikainen panostus aiheen ympärillä on näkynyt jo usean vuoden ajan tuotanto- ja tehokkuusluvuissa. Vuosi 2018 oli omalla tavallaan käänteentekevä: Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätyksellisen korkeaksi, 97 prosenttiin ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen. HSY:ssä jatkettiin myös vuonna 2018 pitkäjänteistä työtä jätevedenpuhdistuksen prosessien kehittämiseksi ja päästöjen minimoimiseksi. Vuoden 2018 aikana edennettiin fosforin talteenoton teknologian kehittämistä, minkä patentointi saatiin päätökseen. Lisäksi muita merkittäviä teemoja olivat haitallisten aineiden poistoon liittyvät hankkeet, typpioksiduulin eli ilokaasun päästöjen vähentämiseen tähtäävä tutkimus ja jäteveden ylivuotojen minimoinnin hankkeet. Tässä puhdistamoiden vuoden 2018 yhteisraportissa on kattavasti kuvattu jätevedenpuhdistuksen kokonaispäästöt koko pääkaupunkiseudun osalta. Raportoinnin lähtökohtana on ympäristölupien määräämien ja valvontaviranomaisten edellyttämien tietojen esittäminen, minkä vuoksi osa kaavioista ja taulukoista esitetään aikaisempien, vakiintuneiden mallien mukaisesti. Lisäksi raportissa esitellään jätevedenpuhdistuksen keskeisimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä annetaan yleistasoinen katsaus vuoteen 2018. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti on myös osa koko HSY:n toiminnan kattavaa ympäristövastuuraportoinnin kokonaisuutta. Raportin digitaalinen versio toteutetaan nyt ensimmäisen kerran Euroopan parlamentin ja neuvoston saavutettavuusdirektiivin (2016/2012) mukaisessa muodossa. Helsingissä 12.3.2019 Tommi Fred, toimialajohtaja Mari Heinonen, osastonjohtaja
1 Jätevedenpuhdistamoiden toiminta Global Reporting Initiativen ja Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportin vastaavuudet GRI-standardi Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportti GRI-koodi Kuvaus Kappale Raportoinnin kattavuus Energy G4-EN3 Organisaation oma energiankulutus 7 Energia Jätevedenpuhdistus Emissions G4-EN15 Suorat kasvihuonekaasupäästöt 5.1 Voimatuotannon päästöt 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt Jätevedenpuhdistus G4-EN21 Muut ilmapäästöt 5 Päästöt ilmaan Jätevedenpuhdistus Effluents and waste G4-EN22 Vesipäästöt 4 Päästöt vesistöön HSY G4-EN23 Jätteiden käsittely 9 Jätteet Jätevedenpuhdistus G4-EN24 Vuodot 4 Päästöt vesistöön, 10 Prosessihäiriöt ja ympäristöriskien hallinta G4-EN25 Vaarallisten jätteiden käsittely 9 Jätteet Jätevedenpuhdistus G4-EN26 Products and Services G4-EN27 Compliance G4-EN29 Vesistöt ja habitaatit, joihin vesipäästöjä Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Ympäristölakien ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrätyt sanktiot 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu 11 Toiminnan kehittäminen 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain HSY HSY Jätevedenpuhdistus, vesistöpäästöt: HSY Jätevedenpuhdistus
Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet Laitos Viikinmäki Suomenoja Raportin luku Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri Lupamääräys 1 Lupamääräys 1 Kappaleet 11.4 ja 10.2 Jäteveden käsittely ja päästöt mereen Lupamääräys 2 Lupamääräys 2 Luku 4 Päästöt vesistöön (ravinteet + hygieeninen laatu) Haitallisten aineiden päästöt vesistöön Lupamääräys 3 Lupamääräys 3 Kappale 4.4 Päästöt ilmaan ja melu Lupamääräys 4 Lupamääräys 4 Kappaleet 5.2, 5.3 ja 5.4 Voimatuotannon päästöt Lupamääräys 5 Kappale 5.1 Verkosto ja sen kunnostus Lupamääräys 6 Lupamääräys 5 Kappale 11.4.3 Puhdistamon käyttö ja hoito Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet Teollisuusjätevedet Lupamääräykset 7 ja 8 Lupamääräykset 6 ja 7 Lupamääräys 9 Lupamääräys 8 Erillinen raportti Muut nestemäiset jätteet Lupamääräys 10 Lupamääräys 9 Kappale 2.2 Lietteet ja jätteet Vastaanotettavien jätteiden siirtoasiakirjat Lupamääräys 11 Lupamääräys 10 Ei raportoida Lietteen jatkokäsittely Lupamääräys 12 Lupamääräys 11 Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja poiskuljetus Yleisiä velvoitteita Ei yksilöityjä toimenpiteitä, ei raportoida Kappale 8 Liete (Lietteen jatkojalostus) Lupamääräys 13 Lupamääräys 12 Kappale 9.2 Varastointi (kemikaalit jne) Lupamääräys 14 Lupamääräys 13 Häiriö- ja poikkeustilanteet Lupamääräys 15 Lupamääräys 14 Kappale 10. Riskinhallinta Lupamääräys 16 Lupamääräys 15 Kemikaalien varastointia ei raportoida. Vuotuiset määrät kappaleessa 6. Kappale 10.2 Käyttö- ja päästötarkkailu Lupamääräys 17 Lupamääräys 16 Luvut 3, 16 ja 17 Kirjanpito Lupamääräys 18 Lupamääräys 17 Ohitukset Kappaleessa 14, Häiriötilanteet 10. Viemäriverkoston korjaus 11.4.3 Kemikaalien käyttö 6 Energiantuotanto ja -kulutus 7 Jätteet 9 Poikkeavat jätevedet 2.2 Hajuvalitukset 5.4 Energiatuotannon päästöt 5.1 Ympäristövaikutusten tarkkailu Lupamääräys 19 Lupamääräys 18 Kappale 3 Raportointi Lupamääräys 20 Lupamääräys 19 Tämä raportti on luvan edellyttämä vuosiyhteenveto Toiminnan lopettaminen Lupamääräykset 20, 21 ja 22 Ei raportoida Kalatalousvelvoite Lupamääräys 21 Lupamääräys 23 Kappale 3.4 1.1 Toiminta-alue ja -tavoite Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet.
Kuva 1.1 Jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla. 1.2 Viikinmäki Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuksen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Rejektivesistä n. 15 20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä, alkujaan pilot-prosessissa, jonka käyttöä on jatkettu tutkimusjakson (2016 2017) päätyttyä. Rejektivesien erilliskäsittely vähentää ilmastuksen kuormitusta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2018. Kuva 1.2 Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2.) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.
1.3 Suomenoja Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2018. Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle. Kuva 1.3 Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi
2 Puhdistamoille tuleva kuormitus 2.1 Jätevesimäärä Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1). Kuva 2.1 Jäteveden tulovirtaamat v. 2009-2018 HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2018 jätevettä yhteensä 126,9 milj. m 3, josta Viikinmäkeen 92,4 milj.m 3 ja Suomenojalle 34,5 milj.m 3. Jätevesimäärä väheni 12,9 % vuodesta 2017. Vähennystä selittää vuoden 2018 sadesumma Helsingissä, joka oli 468,6 mm, mikä on noin 30 % pitkäaikaista keskiarvoa (660 mm) pienempi. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 112,9 milj. m 3. Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2018 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken. Taulukko 2.1 Kuntakohtaiset jätevesimäärät 2018 milj m 3 Kunta milj. m 3 Helsinki 66,35 Vantaa 19,52 Espoo 26,44 Kauniainen 0,55 Sipoo 1,63 Kirkkonummi 2,10 Siuntio 0,21 Pornainen 0,23 Mäntsälä 0,11 Järvenpää 3,31 Kerava 3,20 Tuusula 2,76 vesiosuuskunnat 0,05 KUVES yhteiset 0,39 YHT 126,86 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2018 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvä sadevesi siis jäähdyttää jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Vuoden alku oli tavanomaista lämpimämpi ja virtaamat olivat molemmilla laitoksilla koholla. Talviset helmi- ja maaliskuu palauttivat virtaamat tavanomaiselle tasolle, kunnes kevät tuli huhtikuun alussa, aiheuttaen jyrkän tulovirtaaman nousun. Kesän rankkasateet näkyvät yksittäisinä korkean virtaaman päivinä. Kuiva syksy piti virtaamat tavanomaista pienempinä.
Kuva 2.2 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2018 Viikinmäessä Kuva 2.3 Jäteveden virtaamat ja lämpötilanvaihtelut 2018 Suomenojalla Vuoden 2018 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 253 214 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 552 380 m 3 mitattiin 25.1.2018. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 94 432 m 3 ja suurin vuorokausivirtaama, 170 511 m 3 mitattiin 6.1.2018. Puhdistamoiden viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14. 2.1.1 Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2018 Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allaspinta-alasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut laitosohituksia vuonna 2018. 2.1.2 Helsingin sekaviemäröity verkosto
Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen mallin avulla. Vuonna 2018 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 56 303 m 3, josta asumisjäteveden osuus oli noin 1,3 % eli 704m 3. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2018 vain 23% vuoden 2017 ylivuodoista (2 960 m 3 ). Mallia on päivitetty vuoden 2018 alussa lisäämällä malliin Mäntymäen uusi pumppaamo ja Mäntymäki-Vallila tunneli sekä Merikannontien tunneli. Näiden päivitysten myötä yksi merkittävimmistä ylivuotokohdista (YVK036) on poistunut ylivuototilanteiden listalta (n. 10 % vuoden 2017 ylivuodoista). Raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat yli 80 % mallilla tarkasteltavien ylivuotojen kuormituksesta. Alueella siirrytään tulevaisuudessa erillisviemäröintiin, jonka pitäisi vähentää ylivuotoja. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa ja kehittää, ja tähän tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos, joka tapahtunee vuoden 2019 aikana. Simulaattorin vaihdoksen yhteydessä malli päivitetään kokonaan. Kesällä 2018 mitattiin vedenpinnankorkeuksia sekaviemärin ylivuotokaivoissa. Mittausten perusteella todettiin, että kahden ylivuotokaivon verkostoissa on tehty viime vuosina muutoksia, joiden johdosta sadevesien määrää on vähennetty merkittävästi kohteissa. Mittauksia kehitetään ja lisätään vuoden 2019 aikana. 2.2 Tulokuormitus HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2018 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD 7ATU on 70 g happea (O 2 ); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006). Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2018 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011 esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD 7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Vuoden 2017 raportissa esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku 1 069 718 oli virheellinen. Oikea arvo vuodelle 2017 on 1 236 587. Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä. Taulukko 2.2 Laitosten mitoitus ja toteutunut kuorma 2018 Laitos Tulokuormitus yksikkö Mitoitus Toteutunut 2018 % VIIKINMÄKI Virtaama m 3 /d 310 000 253 214 82 % BOD 7ATU kg/d 69 000 74 390 108 % Kok.P kg/d 2 100 1 634 78 % Kok.N kg/d 15 500 13 356 86 % Kiintoaine kg/d 75 500 80 495 107 % Asukasvastineluku 1 321 034 Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio) 855 000 SUOMENOJA Virtaama m 3 /d 110 000 94 432 86 % BOD 7ATU kg/d 16 800 22 704 135 % Kok.P kg/d 670 674 101 % Kok.N kg/d 3 800 6 725 177 % Kiintoaine kg/d 24 200 28 323 117 % Asukasvastineluku 336 345 Viemäröinnin piirissä oleva väestö (HSY:n arvio) 382 000
Kuva 2.4 Tulokuormitus: Biologinen hapenkulutus (t/a) 2009-2018 Kuva 2.5 Tulokuormitus: Fosfori (t/a) 2009-2018
Kuva 2.6 Tulokuormitus: Typpi (t/a) 2009-2018 Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2018 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 13 152 m 3. Loka-asemalle ohjattiin myös kompostointilaitoksen rejektivedet, pesu- ja puhdistuslietteet ja epäkurantit tuote-erät yhteensä 190 m 3. Kaikki em. jätejakeet sekä uudelle siirto WC asemalle tuodut jätteet, 69 m 3, ovat mukana puhdistamon tulokuormassa. Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 15 689 m 3 ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä yhteensä 37 661 m 3 muita nestemäisiä jätteitä. Rasvajätteet ja muut nestemäiset jätteet vastaanotettiin tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3). Taulukko 2.3 Nestemäisten jätteiden vastaanotto 2018 Viikinmäen viemäröintialue Vastaanotetut jätteet 2018 EWC-koodi m 3 /a Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivot 200304 13 152 Rasvakaivot 190809 15 689 Siirto WC jäte 200304 69 Murskattu biojäte 200108 640 Glykolivesi 140603 8 617 Permeaattitiiviste 020703 24 965 Kompostointilaitoksen rejektivesi 190599 169 Pesu- ja puhdistuslietteet 020201 0,1 Epäkurantit tuotteet 160306 21 Muut nestemäiset jätteet 161002 3 439 Viikinmäki yht 66 762 Kulomäen loka-asema, Vantaa (KUVES) 33 698 Viikinmäen viemäröintialue yhteensä 100 460 Suomenojan viemäröintialue Suomenojan loka-asema, Espoo Sako- ja umpikaivot 200304 62918 Koskelon loka-asema, Espoo Sako- ja umpikaivot 200304 81 924 Veikkolan loka-asema, Kirkkonummi Sako- ja umpikaivot 200304 20 401 Suomenojan viemäröintialue yhteensä 165 243 YHTEENSÄ 265 703
2.3 Teollisuusjätevedet Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi. HSY:llä oli vuoden 2018 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 60 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat. Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2018 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) osuus oli 11 % Viikinmäkeen tulevasta orgaanisen aineen kuormasta, josta neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 9 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkailun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,8 % ja kokonaistypen osalta 2,1 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD 7ATU ) kuormitus oli 0,5 % ja kokonaistypen kuormitus 9,8 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2018 oli 470 300 m 3, mikä oli 1,4 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.
3 Ympäristöluvat ja tarkkailu vuonna 2018 3.1 Ympäristöluvat Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa vuonna 2018 ohjanneet ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2018 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräysten mukaisesti. 3.2 Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu Vuonna 2018 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymiin tarkkailusuunnitelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja. Viikinmäen tulevan jäteveden näytteiden, joiden tuloksiin tulokuorman laskenta perustuu, keräily muuttui vuoden 2018 syksyllä tulokanavan saneerauksen takia. 26.9.2018 alkaen tulevan jäteveden näyte on kerätty kahdesta näytepisteestä välppäyksen ja hiekanerotuksen välistä ja näytteet on yhdistetty näytepisteiden virtaamaosuuksien suhteessa. Näytteiden keruu tapahtuu virtaamaohjatusti kokonaisvirtaaman perusteella. Korvaavat näytepisteet ovat käytössä saneerauksen valmistumiseen asti. Molemmilta puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin kuten edellisenä vuonna. 3.3 Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, ph:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin. 3.4 Ympäristövaikutusten tarkkailu Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 21.4.2017 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2018 mukana HSY:n lisäksi Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö ja Espoon kaupungin ympäristökeskus. Tarkkailun suorittaa Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö. Vuoden 2018 tarkkailutulokset on koottu lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on lyhyt yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla Vuosia 2018-2019 koskeva raportti valmistuu keväällä 2020. Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 29.1.2018 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2017 eteenpäin. Tarkkailun suorittaa Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2018 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet - palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tulokset raportoidaan vuonna keväällä 2020. Joka kolmas raportti (kuuden vuoden välein) on laaja yhteenveto, jossa käsitellään Helsingin ja Espoon merialueen kalaston kehitystä laajemmin. Vuosia 2012-2017 koskeva laaja raportti on julkaistu tammikuussa 2019. Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl, yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osuus vaellussiian poikasista istutettiin 3.5.2018 Helsingin Vanhankaupungin selälle ja Suomenojan osuus 11.5.2018. Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl, yhteensä 237 500 kpl. Yhteismäärästä puolet, 118 750 kpl, istutettiin 10.10.2018 ja toinen puolikas, 118 750 kpl, 22.10.2018, Helsingin Vanhankaupungin kosken suvantoon. Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2018 yhteensä 13 804 500 m³.
4 Päästöt vesistöön 4.1 Puhdistustulokset neljännesvuosittain Päästölaskennan perusteella vuonna 2018 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2018 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15. Taulukko 4.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2018 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona. Viikinmäki BOD 7ATU BOD 7ATU Kok.P Kok.P Kok.N COD Cr COD Cr mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % LUPAMÄÄRÄYS 10* 95* 0,30* 95* 80** 75* 85* Vuosi 2018 4,6 99 0,16 97 91 43 93 I/2018 4,6 98 0,16 97 90 45 93 II/2018 4,9 99 0,17 97 91 45 94 III/2018 4,3 98 0,16 97 88 40 93 IV/2018 4,5 98 0,16 98 94 42 93 Taulukko 4.2 Suomenojan lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2018 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona Suomenoja BOD 7ATU BOD 7ATU Kok.P Kok.P Kok.N COD Cr COD Cr mg/l poistoteho % mg/l poistoteho % poistoteho % mg/l poistoteho % LUPAMÄÄRÄYS 10* 95* 0,35* 95* 70** 75* 85* Vuosi 2018 5,0 98 0,23 97 76 37 93 I/2018 6,2 97 0,26 96 71 45 91 II/2018 5,1 98 0,21 97 74 38 93 III/2018 3,6 99 0,22 97 83 31 95 IV/2018 5,2 98 0,24 97 77 34 94 Kuvaajissa 4.1-4.5 esitetään puhdistamoiden ympäristölupamääräysten toteutuminen vuosikeskiarvoina pitoisuuksien ja poistotehojen osalta. Kuva 4.1 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus
Kuva 4.2 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus Kuva 4.3 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus Kuva 4.4 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus
Kuva 4.5 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus 4.2 Ravinnepäästöt HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon. Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2018 yhteensä 1048 tonnia (v. 2017 1115 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 23 tonnia (v. 2017 31 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2018 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin. Taulukko 4.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2018 2018 Viikinmäki Suomenoja YHT HSY tavoite Tuloskorttitavoite Typpi (Kok. N) t/a 454 594 1048 < 1200 < 1000 Fosfori (Kok. P) t/a 15 8 23 <38 < 32 Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta. Kuva 4.6 Päästöt vesistöön: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2009-2018
Kuva 4.7 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2009-2018 Kuva 4.8 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2009-2018 4.3 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2018 100 %. OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti: OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok Taulukko 4.4 esittää vuoden 2018 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.
Taulukko 4.4 Lupaindeksi ja OCP-indeksi Vuosi Viikinmäki Suomenoja Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a Lupaindeksi % OCP-indeksi mg/l OCP-indeksi t/a 2007 100 112 11 900 100* 280 9 895 2008 100* 124 14 250 100 304 11 223 2009 100 109 10 056 100 289 9 599 2010 79 158 15 269 100 326 10 613 2011 100 108 11 117 100 316 11 556 2012 100 122 14 048 100 332 12 925 2013 100 89 8 763 100 339 12 030 2014 100 108 10 366 100 328 11 242 2015 100 100 10 305 100 308 11 619 2016 100 100 9 558 100 340 12 435 2017 100 100 10 418 92 336 13 457 2018 100 109 10 098 100 334 11 667 Kuva 4.9 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2009-2018 4.4 Muut haitalliset aineet Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosforisekä TOC (=COD Cr /3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen. Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta. Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2011-2018. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta. Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2018 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat. Tietokatkoksen vuoksi Viikinmäen lähtevän veden analyyseistä jäi tekemättä. Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) sekä huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta. Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm.
muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa. Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa. Taulukko 4.5. E-PRTR-päästöt vesistöön 2018 PRTRnro Aine Viikinmäki Suomenoja Yhteensä Lähtevän veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Lähtevän veden pitoisuus mg/l Päästö vesistöön kg/a Päästö vesistöön yhteensä kg/a 12 Kokonaistyppi *) 4,9 454060 17 593855 1047915 50000 13 Kokonaisfosfori *) 0,16 15002 0,23 7994 22996 5000 17 Arseeni 0,0010 92 0,0007 24 117 5 18 Kadmium 0,00001 0,9 0,00006 1,1 2 5 19 Kromi 0,00120 111 0,0008 28 139 50 20 Kupari 0,0057 527 0,0160 552 1079 50 21 Elohopea <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 22 Nikkeli 0,0062 573 0,0061 210 784 20 23 Lyijy 0,0002 18 0,00028 10 28 20 24 Sinkki 0,041 3792 0,040 1379 5170 100 35 Dikloorimetaani (DCM) <0,0003 nd 10 40 AOX 0,03 896 1000 50 Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana 0,001 92 0,003 103 196 50 52 Tetrakloorietyleeni (PER) <0,0005 nd 10 58 Trikloorimetaani <0,0005 nd 10 64 70 Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) <0,0001 nd <0,0001 nd nd 1 0,00104 96 0,0004 12 109 1 71 Fenolit (kokonaishiilenä) <0,0385 nd <0,0385 nd nd 20 72 PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä <0,00001 nd <0,00001 nd nd 5 73 Tolueeni BTEX:nä <0,0005 nd 200 76 TOC **) 14 1294722 12 402145 1696867 50000 Kynnysarvo 79 Kloridit 89,00 8230735 61 2102644 10333379 2000000 83 Fluoridit 0,30 10341 2000 87 Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit <0,00003 nd <0,00003 nd nd 1 Osa analyyseistä tehdään puhdistamoitten lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Viikinmäen osalta marraskuussa osa analyyseistä jäi tietokatkoksen vuoksi tekemättä. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta. *) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt **) TOC = COD Cr/3 Nd = Not Detected = ei havaittu
Taulukko 4.6 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet jätevedessä v. 2012-2018, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena Viikinmäki AA-EQS, merivesi µg/l 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l Di-2 -etyyli heksyyli ftalaatti (DEHP) Oktyyli fenoli (4-(1,1,3,3- tetra metyyli butyyli) -fenoli) Dibutyyli ftalaatti (DBP) Tributyylitina Kadmium* Nikkeli* Lyijy* Elohopea* 1,3 0,01 1 0,0002 0,2 8,6 1,3 MAC- EQS: 0,07 0,23 0,058 0,85 0,1 6 4 0,1 0,15-0,31 0,054-0,062 0,19-1,5 <0,5-0,9 5-8 <1-10 <0,1-0,4 lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 0,72 0,039 <0,30 0,07 8,4 4,4 0,15 0,38-0,9 0,016-<0,10 - <0,02-0,31 5,4-11 1-17 lkm 3 3 3 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l <0,05-0,36 1,03 <0,030 <0,10 0,05 7,7 0,3 0,2 <0,30-1,9 - - <0,02-0,20 7,1-9,0 <0,1-0,5 <0,3-0,48 lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 0,25 <0,030 <0,10 0,02 7,0 0,3 <0,1 <0,30-0,35 - - <0,02-0,11 4,8-11 <0,1-0,7 lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 0,32 <0,030 <0,10 0,0006 0,04 5,7 0,3 <0,1 <0,30-1,5 - <0,10-0,2 <0,0004-0,0011 <0,02-0,08 0,9-7,4 <0,1-1,2 lkm 11 2 11 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 0,59 <0,030 <0,10 <0,0002 0,02 4,8 0,2 <0,1 <0,3-3,1 - - - <0,02-0,05 3,5-7,2 <0,1-0,6 lkm 11 9 11 8 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 1,04 <0,030 0,15 <0,0002 0,01 6,2 0,2 <0,1 <0,30-6,9 - <0,010-0,98 - <0,002 4,1-15 <0,1-3,4 lkm 12 12 12 12 12 12 12 12 - - - -
Taulukko 4.7 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet vedessä v. 2012-2018, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena Suomenoja AA-EQS, merivesi µg/l 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l Di-2 -etyyli heksyyli ftalaatti (DEHP) Oktyyli fenoli (4-(1,1,3,3- tetra metyyli butyyli) -fenoli) Dibutyyli ftalaatti (DBP) Tributyylitina Kadmium* Nikkeli* Lyijy* Elohopea* 1,3 0,01 1 0,0002 0,2 8,6 1,3 MAC- EQS: 0,07 <0,05 0,019 <0,05 <0,5 9 <1 <0,1 - - - <0,5-1,2 7-10 - <0,1-0,2 lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 5,13 0,028 0,98 0,22 11 2,5 0,16 0,46-9,8 <0,1 <0,10-1,9 <0,02-1,60 7,5-16 0,10-11 lkm 2 2 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l <0,05-0,40 0,54 <0,03 <0,1 0,05 9 0,2 < 0,3 - - - <0,02-0,18 0,4-18 <0,1-0,5 <0,3-0,56 lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l <0,3 <0,03 <0,1 0,07 9,7 0,17 <0,3 - - - <0,02-0,44 7,4-11 0,05-0,60 lkm 1 1 1 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l <0,30 <0,030 <0,10 0,0011 0,03 8,7 0,15 <0,1 <0,30-0,87 - <0,10-0,12 0,0010-0,0012 <0,02-0,09 7,6-9,7 0,05-0,30 - <0,1-<0,3 lkm 11 3 11 2 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 1,023 <0,030 <0,10 <0,0002 0,1 5,7 2 <0,1 <0,3-6,2 - <0,10-0,18 - <0,02-0,13 1,8-9,2 <0,1-0,7 lkm 11 9 11 9 12 12 12 12 keskiarvo, µg/l vaihteluväli, µg/l 0,36 <0,030 0,10 0,00025 0,06 6,1 1,2 <0,1 <0,30-0,53 - <0,10-0,19 <0,0002- <0,002 <0,02-0,14 1,8-7,7 <0,1-1,2 lkm 12 12 12 12 12 12 12 12 - - Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19. 4.5 Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2018 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit. Taulukko 4.8 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu Vaihteluväli Keskiarvo Viikinmäki Escherichia coli mpn/ml 14-1100 354 Suolistoperäiset enterokokit pmy/ml 11-84 45 Suomenoja Escherichia coli mpn/ml 86-3400 953 Suolistoperäiset enterokokit pmy/ml 39-200 108 4.6 Kestävän kehityksen tunnusluvut HSY on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen osana Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. HSY on sitoutunut kestävät yhdyskunnat -tavoitteen edistämiseen vähentämällä pääkaupunkiseudun asukkaiden typpi- ja fosforipäästöjä. Käytännössä tällä tarkoitetaan jätevedenpuhdistusprosessien tehostamista typenpoiston ja fosforinpoiston osalta.
Sitoumukset on määritetty ympäristöluvan määräyksiä tiukemmalle tasolle. Typen osalta asukaskohtaisia typpipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 20 % vuoden 2015 tasosta. Toimenpiteet sitoumuksen täyttämiseksi ovat rejektiveden erilliskäsittelyn rakentaminen Viikinmäessä ja Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Blominmäen arvioidaan valmistuvan 2022 eli hieman aiempaa arviota myöhemmin, mutta selvästi ennen vuotta 2030. Fosforin osalta asukaskohtaisia fosforipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 50 % vuoden 2015 tasosta. Fosforinpoiston tehostamisen toimenpiteinä on jälkikäsittelyn rakentaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Viikinmäen jälkikäsittelyn käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan 2026. Sitoumuksen toteutumista seurataan kahdella tunnusluvulla. Kokonaistypen ja -fosforin vesistökuormitus asukasta kohti vuodessa lasketaan käyttäen HSY-alueen asukaslukua ja HSY:n jäsenkuntien osuutta jätevedenpuhdistamoiden kokonaisjätevesimäärästä. Vuoden 2015 tasosta laskettu tavoitetaso asukaskohtaiselle typpikuormitukselle on 0,681 kg/asukas/vuosi ja fosforikuormitukselle 0,0137 kg/asukas/vuosi. Ennen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon osaprosessien ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönottoa kuormituksen vähentämismahdollisuudet ovat rajalliset ja asukaskohtaisen kuormituksen vaihtelu riippuu paljolti sääolosuhteista ja edelleen virtaamista. Virtaamavaihteluiden vaikutuksen tasaamiseksi laskentaan käytetään viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Taulukko 4.9 HSY-kuntien typpi- ja fosforipäästöt mereen asukasta kohti laskettuna Vuoden 2018 asukasluku on arvio. Vuosi HSY-kuntien asukasluku HSY-kuntien osuus jätevesimäärästä Typpi t/a Typpi kg/asukas Typpi 5v kg/asukas % vuoden 2015 tasosta Fosfori t/a Fosfori kg/asukas 2010 1 045 263 90,0 % 1154 0,994 39 0,034 2011 1 059 631 89,8 % 1043 0,884 31 0,026 2012 1 075 014 89,6 % 1234 1,029 38 0,032 2013 1 090 616 89,7 % 942 0,775 30 0,025 Fosfori 5v kg/asukas 2014 1 106 418 89,6 % 973 0,788 0,894 33 0,027 0,0286 2015 1 122 101 89,3 % 984 0,783 0,852 35 0,028 0,0275 % vuoden 2015 tasosta 2016 1 138 708 89,3 % 1027 0,805 0,836 98,2 % 32 0,025 0,0272 98,9 % 2017 1 156 806 88,8 % 1115 0,856 0,801 94,1 % 31 0,024 0,0256 93,0 % 2018 1 175 933 89,0 % 1048 0,793 0,805 94,5 % 23 0,017 0,0241 87,6 %
5 Päästöt ilmaan 5.1 Voimatuotannon päästöt Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitattiin vuonna 2018 voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2018 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla. Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten. Puhdistamolla ei ole enää tuotettu sähköä vuonna 2018 kaasumoottorin ollessa käyttöikänsä päässä. Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella. Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2018 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2. Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2018 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023. 5.2 Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % laitoksella mitatusta pitoisuudesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallissa on käytetty Viikinmäen vuoden 2018 mittausten tuloksia. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2018 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1). Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittävät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös vuonna 2017. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista on kerrottu luvussa 11.3.3.
Taulukko 5.1 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt vuonna 2018 Mitatut päästöt Ilmapäästöt 2018 Viikinmäki, kg/a Suomenoja kg/a HSY Yht Päästöt Jätevedenpuhdistus Voimatuotanto Yhteensä Jätevedenpuhdistus Voimatuotanto Yhteensä kg/a Hiukkaset 59 59 3 3 62 Metaani, CH 4 218 010 80 711 298 721 66 537 3 437 69 974 368 695 Hiilimonoksidi, CO 82 738 82 738 5 208 5 208 87 946 Hiilidioksidi, CO 2 bio 33 463 778 26 942 217 60 405 995 10 213 222 125 195 10 338 417 70 744 412 Hiilidioksidi, CO 2 fossil 49 620 49 620 1 563 392 1 563 392 1 613 012 Dityppioksidi, N 2 O 93 645 93 645 35 071 35 071 128 716 Ammoniakki, NH 3 1 998 1 998 610 610 2 608 NMVOC 2 985 0 2 985 1 118 0 1 118 4 103 Typen oksidit, NO X 1 159 33 376 34 535 434 2 320 2 754 37 289 Rikin oksidit, SO X 5 12 993 12 998 2 478 480 13 478 1,2-dikloorietaani, EDC 1 1 0 0 1 Dikloorimetaani, DCM 2 2 1 1 3 Heksaklooribentseeni, HCB 0 0 0 0 0 Pentaklooribentseeni, PCB 0 0 0 0 0 Tetrakloorieteeni, PER 19 19 7 7 27 Tetrakloorimetaani, TCM 1 1 0 0 1 1,1,1-trikloorietaani 1 1 0 0 1 Trikloorieteeni, TRI 16 16 6 6 23 Trikloorimetaani 2 2 1 1 3 Bentseeni 11 11 4 4 15 5.3 Hajupäästöt 5.3.1 Hajukartoitukset Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään. Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2018. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 21.8. ja Viikinmäessä 22.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20-300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun. Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m3). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Kaikki olfaktometriaan osallistuvat panelistit ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanolitestin. Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa suurin osa hajuhavainnoista olivat hajuttomia (21 kpl) ja pienessä määrässä oli heikkoa hajua (4 kpl). Heikkoa hajua havaittiin yhdessä kohteessa puhdistamoalueella sekä tuulen suunnassa 1 100 m puhdistamon piipusta. Havaintopaikkoja oli yhteensä 25 pisteessä, joista etäisimmät sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta noin 2 km itäkaakkoon. Jatkuvaa hajua ei havaittu lainkaan. Havaintopäivänä tuuli oli heikkoa ja sää aurinkoinen. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 1,1 m/s, nopeuden vaihdellessa välillä 0 2,7 m/s. Olfaktometritutkimus tehtiin samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkaimmat määritetyt hajupitoisuudet olivat 4>HY>2 HY/m3. Toinen havainnoista tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella piipun vieressä ja toinen Viikin tiedepiston alueella noin 750 metrin etäisyydellä piipusta. Muut kenttäolfaktometrilla määritetyt hajupitoisuudet olivat < 2 HY/m 3 (alle määritysrajan). Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle. Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelin havainnoissa vaihteli hajuttomasta (21 kpl) selvään hajuun (6 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 33 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat 1,8 km:n etäisyydellä puhdistamoalueelta etelään. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin kuudessa paikassa jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä ja heikkoa hajua kuudessa paikassa enintään 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa ja sää puolipilvinen. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 1,0 m/s, nopeuden vaihdellessa välillä 0 3,6 m/s. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoisesta luoteeseen. Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 15>HY>7 HY/m 3. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella. Alueen ulkopuolella voimakkain hajupitoisuus oli 4>HY>2 HY/m 3. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon eteläpuolella menevällä tiellä. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin osa havainnoista oli < 2HY/m 3 (alle määritysrajan). Hajun voimakkuus ja hajupitoisuus huomioon ottaen, haju ei ollut häiritsevää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle. Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2018 samankaltaisia kuin aikaisempinakin vuosina. 5.3.2 Hajuvalitukset Viikinmäen jätevedenpuhdistamon naapurustosta tuli vuonna 2018 yksi hajuvalitus. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy.
Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Verkostojen osalta hajuvalitukset kirjataan myös siinä tapauksessa, että vastuulliseksi osoittautuu kiinteistö. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Hajuvalituksia tuli yhteensä 69 kpl vuonna 2018. Myös Metsäpirtin kompostikenttää koskevat hajuvalitukset on kirjattu oheiseen taulukkoon. Taulukko 5.2 Hajuvalitukset vuonna 2018 2018 Pumppaamo Verkosto Puhdistamo Yhteensä Helsinki 25 1 26 Espoo 2 13 15 Vantaa 2 16 18 Kauniainen 2 2 Metsäpirtti 8 yhteensä 4 56 1 69 Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista. 5.4 Melu Ympäristölupien mukaan melu molemmilta laitoksilta on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Edelliset melumittaukset toteutettiin vuonna 2016, joten seuraava melumittaus toteutetaan 2019, sillä merkittäviä muutoksia toimintaan ei ole tehty.
6 Kemikaalit Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2018 on esitetty luvussa 20. Kuva 6.1 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja Kuva 6.2 Ferrosulfaatin keskimääräinen syöttömäärä
Kuva 6.3 Metanolin vuosikulutus, tonneja Kuva 6.4 Metanolin keskimääräinen syöttömäärä Kuva 6.5 Polymeerin vuosikulutus
Kuva 6.6 Polymeerin suhteellinen kulutus Kuva 6.7 Alkalointikemikaalien vuosikulutus Kuva 6.8 Alkalointikemikaalien suhteellinen kulutus Fosforin saostukseen käytettävän ferrosulfaatin, typenpoiston lisähiilenä käytettävän metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annokset suhteutettuna kuormitukseen on esitetty edeltävissä, keskimääräisten syöttömäärien kuvaajissa. Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Muutokset edellisvuoteen olivat pääosin
pieniä. Ferrosulfaatin kulutus kasvoi hieman. Viikinmäen metanolin kulutus laitoksella poistettua typpeä kohden oli sekä vuonna 2017 että 2018 hieman edellisvuosien tasoa pienempää. Viikinmäen osalta denitrifikaation hiilenlähteenä käytettävän metanolin kulutuksen väheneminen johtuu osittain siitä, että n. 15 20 % rejektivesistä käsitellään biologisella erilliskäsittelyllä, jossa ei tarvita lisähiiltä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kalkinsyöttölaitteisto saneerattiin keväällä 2018. Saneerauksen ajan alkalointikemikaalin käytettiin 50 % lipeää, yhteensä 338 tn, joka alkalointivaikutukseltaan vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, eli n. 10 % kalkin vuosikulutuksesta. Kun tämä otetaan huomioon, Viikinmäen alkalointikemikaalin kokonaiskulutus kasvoi vuoden 2017 tasosta, vaikka pelkän kalkin kulutus pieneni. Polymeerin suhteellisen kulutuksen laskentatapa on muutettu aikaisemmasta siten, että arvot on laskettu kuivattua eikä linkoukseen menevää lietettä kohden. Myös edellisvuosien arvot on laskettu uudestaan (Kuva 6.6 Polymeerin suhteellinen kulutus).
7 Energia HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Vuonna 2018 biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 14,9 milj.m3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 14,2 milj.m 3, kattiloilla 0,53 milj.m 3 ja ylijäämäpolttimilla 0,18 milj.m 3. Vuoden 2018 aikana Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus on noussut entisestään. Energiaomavaraisuuden parantumiseen vaikuttavat aiemmin tehdyt energiainvestoinnit. Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2018 oli 39,14 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 38,03 GWh ja ostosähkön osuus 12,24 GWh. 11,13 GWh ostosähköstä on ohjattu edelleen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle varasyöttöyhteyttä pitkin. ORC-laitteistojen avulla tuotettiin sähköä vuoden 2018 aikana 1,32 GWh ja aurinkovoimalan avulla 0,2 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 36,85 GWh, josta kaasumoottoreilla tehtiin 27,01 GWh, kattiloilla 2,81 GWh. Kattiloilla tuotetusta lämmöstä 0,16 GWh tehtiin kevyellä polttoöljyllä, kulutuksen ollen 19 075 l. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 7,02 GWh. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2,58 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 21.1 ja Taulukko 21.3). Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 4,47 milj.m 3, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 4,41 milj.m 3 liikennepolttoaineen raaka-aineeksi. Kattiloilla biokaasua käytettiin 0,03 milj. m 3 ja 0,03 milj.m 3 ylijäämäpolttimella. Gasumilta toimitettua maakaasua kattiloilla käytettiin 0,79 milj.m 3. Suomenojalla tuotettu biokaasu sai syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden. Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,72 GWh. Suomenojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 8,67 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 6,78 GWh ja biokaasulla 0,18 GWh. Kevyttä polttoöljyä käytettiin kattiloilla vain koeluontoisesti, kulutuksen ollen 352 l. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 1,71 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle yhteensä 0,05 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 21.2 ja Taulukko 21.4). Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön liittyvistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.2. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21. Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD 7ATU ) ja poistettuun OCPkuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään kasvoivat vuoden 2017 tasosta. Kulutus suhteutettuna poistettuihin BOD- ja OCP-kuormiin samoin pysyi Viikinmäessä edellisvuoden tasolla ja Suomenojalla pieneni edellisvuoden tasoon nähden. Kuva 7.1 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä
Kuva 7.2 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla Kuva 7.3 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus Kuva 7.4 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus virtaamaa kohden
Kuva 7.5 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus poistettua BOD7ATU-kiloa kohden Kuva 7.6 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus poistettua OCP-kiloa kohden Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergiankulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Kuvissa on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla.
Kuva 7.7 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus aluekohtaisesti Kuva 7.8 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus kaupunkikohtaisesti Kuva 7.9 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus pumppaamotyypeittäin
8 Liete Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2018 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 960 tonnia (29 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 23 468 tonnia (29,6 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22. Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 326 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 634 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22. Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely hoidettiin Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 10 589 tonnia, eli 45 % vuoden kokonaislietemäärästä. Kuva 8.1 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla Kuva 8.2 Kuivatun lietteen määrä kuiva-aineena pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla
9 Jätteet 9.1 Välppäjäte ja hiekka Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta. Kuva 9.1 Hiekan määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla Kuva 9.2 Välppäjätteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla 9.2 Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2018 jätemääristä on esitetty luvussa 23.