Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2013 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2013 ISSN 1796-3087

SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2012

Julkaisija: Suomen kesäyliopistot ry Paino: PK-Paino Oy, Tampere 2013 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2013 ISSN 1796-3087

SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY... 4 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA... 4 2.1. Kesäyliopistolaitoksen kasvu... 4 2.2. Kesäyliopistojen hallinto... 4 2.3. Kesäyliopistojen toiminta-ajatus... 5 2.4. Opetusohjelmat ja yhteistyötahot... 5 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2012... 6 3.1. Opetustoiminta... 6 3.2. Opettajat... 7 3.3. Opiskelijat... 7 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET... 8 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS... 8 5.1. Tulot... 8 5.2. Menot... 8 TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2012... 9 Taulukko 1a Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet 2012... 10 Taulukko 1b Kesäyliopistojen koulutuksien järjestämispaikkakunnat 2012... 11 Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä... 12 Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta koulutustyypeittäin vuonna 2012... 13 Taulukko 4 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä sekä suoritetut opintopisteet korkeakouluittain... 14 Taulukko 5 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot... 15 Taulukko 6 Ammatillinen lisäkoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus sekä työnantajan tilaama koulutus... 16 Taulukko 7 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus, muut koulutukset sekä alle 6 tunnin koulutukset ja lapsille/nuorille järjestetyt koulutukset... 17 Taulukko 8 Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus, EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestetty koulutus sekä ikääntyvien yliopistotoiminta 2012... 18 Taulukko 9 Opetushenkilökunta... 19 Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa vuosina 2002-2012 sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet vuonna 2012... 20 Taulukko 11 Opiskelijoiden ammatti ja kieli... 21 Taulukko 12 Opintojen tarkoitus... 22 Taulukko 13 Opiskelijoiden koulutustausta ja pääasiallinen toiminta... 23 Taulukko 14 Opiskelijoiden kotipaikka... 23 Taulukko 15 Opiskelijoiden ikä... 24 Taulukko 16 Tulot... 25 Taulukko 17 Talouden suhdelukuja vuoden 2012 toiminnasta... 26

1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2012 olivat kaikki Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2012 kuuluivat: toiminnanjohtaja Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä johtaja Kari Laine (varalla toiminnanjohtaja Irene Myllylä), rehtori Soili Meklin (rehtori Kristiina Huhtanen), rehtori Eija Pollari, vpj (rehtori Helena Sjöstedt), toiminnanjohtaja Ari Salo (tutkimusjohtaja Jarmo Viteli), rehtori Merja Sillanpää (hallituksen jäsen Terttu Möttönen) ja rehtori Sari Tarvonen (professori Pekka Rissanen). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- luvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2012 Suomessa toimi 20 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 34 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 142 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2012 kolmentoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja kahden koulutuskuntayhtymä. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäyliopistojen edustajina yliopistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2012 niiden palveluksessa oli yhteensä 110 vakinaista toimihenkilöä. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Vuonna 2012 Jyväskylän kesäyliopisto täytti 100-vuotta. Samalla kesäyliopistotoiminta täytti 100- vuotta. Juhlia vietettiin Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Puhujina olivat opetusministeri Jukka Gustafsson, professori Kari Hokkanen, yliopiston rehtori Aino Sallinen, apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistö, Dr. H.C Onerva Mäki, professori Lasse Kangas, dosentti Olli Matikainen ja dosentti Heli Valtonen. Toinen kesäyliopisto perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto 4

2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: avoimia yliopisto-opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen yliopiston opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat osa Suomen avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesäyliopistotoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistot täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella yliopisto-opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan yliopistojen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta yliopistoissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina yliopisto. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. 5

Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesäyliopistot järjestävät myös ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2012 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2012 kesäyliopistot järjestivät yhteensä 1 5 591 kurssia/opintojaksoa 113 646 opetustuntia 122 999 osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäyliopistojen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäyliopistojen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesäyliopistot tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 12 eri yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 490 oppiaineessa. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston aineet muodostivat puolet oppiainesta. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista kesäyliopistojen järjestämistä opintojaksoista ja opetustunneista oli 42 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2012 kaikkiaan 2 831, lukuun on laskettu sekä 1 Tiedot on kerätty kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Opintopistesuorituksia kertyi yhteensä 73 120. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä 47 770 ja opetukseen osallistumisia kertyi 34 583. Vuonna 2012 opintojaksoista 73,2 % oli perusopintoja, 25,5 % aineopintoja ja 1,2 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 84,6 % oli perusopintoja, 14,7 % aineopintoja ja 0,7 % syventäviä opintoja. Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2012 Perusopinnot 84,6 % Kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesäyliopistot järjestivät 2 vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta v. 2011 65,9 %. Kansanopistojen osuus oli 20,5 % ja kansalaisopistojen 12,3 %. Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesäyliopistot järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin kuudessa kesäyliopistossa yhteensä 46 kurssia. Opetusta annettiin 2 199 tuntia, osallistumisia kertyi 721 ja opintopistesuorituksia 1 844. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin 1 470 kpl, joka on 26,3 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 33 421 tuntia, joka on 29,4 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 54 693. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin 1 244 kurssia/opintojaksoa 30 326 opetustuntia 33 002 osallistujalle. Syventävät opinnot 0,7 % Aineopinnot 14,7 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien yliopistotoimintaa järjestettiin yhdessätoista kesäyliopistossa yhteensä 1 979 tuntia ja osallistumisia kertyi 13 184. 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 2011. 3 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 294 kurssia, 46 074 osallistumista ja 28 039 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.

3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia 5 oli kesäyliopistoissa vuonna 2012 yhteensä 3 843 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 34 % toimi avoimessa yliopistoopetuksessa ja 66 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 97 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäyliopistojen avoimen yliopistoopetuksen opettajat ovat yliopistojen omia opettajia. Kesäyliopistojen oman henkilökunnan osuus avoimen yliopiston opettajista oli 0,6 % eli 8 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,1 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT 6 Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2012 yhteensä 66 174 opiskelijaa, joista 12 588 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista 3 553 oli korkeakoulussa kirjoilla 7 564 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita 25-39-vuotiaita alle 25-vuotiaita ei tietoa 9 % 15 % 24 % Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 51 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Eläkeläinen Muu Työtön ei tietoa 1 % 6 % 4 % 11 % 20 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terveydenhoitoala Sosiaaliala Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä luott.henk. Muut (esim. yrittäjät) Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa 58 % Naisten osuus kesäyliopistojen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2012 oli 76 %. Opiskelijoista 49 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,2 %. Vuonna 2012 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 743. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 6 % 8 % 10 % 10 % 12 % 13 % 19 % 22 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Korkea-aste 40 % Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä 1982-2012 Toinen aste 28 % Perusaste 11 % 70 000 60 000 ei tietoa 21 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 000 40 000 30 000 5 Luvusta puuttuvat Turun kesäyliopiston tiedot. 6 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 7 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 7 20 000 10 000 0 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Opiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopistoopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2012 kesäyliopistoissa opiskeli 3 553 8 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesäyliopistot järjestävät useamman yliopiston korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2012 kesäyliopistot järjestivät opetusta 12 yliopiston ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2012 yhteensä 73 120 opintopistettä, jotka merkitsevät 406 yliopistollista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (43 %) vuonna 2012 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 17 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 11 %:lla. Avoimeen yliopistoon kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 39 %:lla ja 29 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2012 yhteensä 8,3 miljoonaa euroa (v. 2011 7,7 Meur), joka on 44,8 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2012 oli yhteensä 1 437 747 euroa eli 7,8 % kaikista tuloista (v. 2011 9,9 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 642 666 euroa eli 3,5 % kaikista tuloista (v. 2011 3,5 %). Muut tulot olivat yhteensä 333 897 euroa eli 1,8 % kaikista tuloista (v. 2011 2,4 %). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2012 yhteensä 7,8 Meur eli 42 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v. 2011 7,7 Meur, l. 42 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 2 Meur eli 10,7 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v. 2011 10,4 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 5,6 miljoonaa euroa, joka oli n. 30,7 % kesäyliopistojen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen tiedot. Kesäyliopistojen tulorakenne vuonna 2012 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäyliopistoista järjestää valtaosin avoimen yliopiston opetuksen yliopistojen tiloissa. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2012 olivat yhteensä 18 423 452 euroa (v. 2011 yhteensä 18 228 236 euroa). 8 Luvusta puuttuvat kolmen kesäyliopiston tiedot. 8 Valtionosuus ja avustukset 30,7 % Opiskelijamaksut 44,8 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,2 % Kuntien maksuosuudet 10,7% Muut avustukset 0,7% Oppisop.toimistojen ostama koulutus 2,2 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 3,5 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 3,5 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 3,7 %

TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2012 20 kesäyliopistoa 110 vakinaista työntekijää 3 843 tuntiopettajaa 18,4 Meur tulot yhteensä 66 174 opiskelijaa 122 999 osallistujaa 5 591 opintojaksoa/kurssia 113 646 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2012 9 Avoin yliopisto-opetus 42,0 % Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus 24,7 % Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 19,8 % Muut koulutukset 6,8 % Avoin ammattikorkeakouluopetus 1,9 % Työnantajan tilaama koulutus 1,7 % Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 1,5 % Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. 1,1 % Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 0,4 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kesäyliopistojen tulorakenne 2012 2011 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 8,26 44,8 % 7,68 42,1 % Valtionosuus ja avustukset 5,65 30,7 % 5,63 30,8 % Kuntien avustukset 1,98 10,7 % 1,90 10,4 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,68 3,7 % 0,82 4,5 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,65 3,5 % 0,80 4,4 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,64 3,5 % 0,64 3,5 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,41 2,2 % 0,54 3,0 % Muut avustukset 0,12 0,7 % 0,12 0,7 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,03 0,2% 0,09 0,5 % Yhteensä 18,42 100,0 % 18,22 99,9 % 9 Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin. Vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta on omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus esitetty omana prosenttilukuna. Muut koulutukset sisältää myös alle 6 tuntia kestäneet sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset. 9

TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2012 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 7 8,17 2 4 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 4 6,88 1 5 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,50 1 5 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopistosäätiö 7 12,00 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 6 7,30 1 6 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5,09 2 3 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3,00 1 1 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 2 3,93 2 5 Kuopio/ Snellman 1956 Snellman-instituutti ry. 7 7,21 3 13 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 4 4,24 2 13 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 6 4,90 1 7 Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,58 4 6 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys r.y. 3 3,75 1 7 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 6 6,00 1 12 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y. 16 18,54 5 15 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 5 5,40 1 7 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 2 5,17 1 8 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 6 13,20 1 9 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 9 10,33 1 4 Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - Vasa Sommaruniversitet r.y. 5 5,21 2 11 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 110 138,40 34 142 Keskimäärin 6 6,92 2 7 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10

TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2012 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteensä Etelä- Karjala Lappeenranta, Imatra 2 - Voikkaa, Svetogorsk (Venäjä) 2 4 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - Alajärvi, Alavus, Kauhava, Ähtäri 4 5 Hangö Hangö 1 - Esbo, Helsingfors, Sund, Åbo 4 5 Helsingin seutu Helsinki 1 - - 1 Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Urjala, Santorin saari (Kreikka), Ateena (Kreikka) 5 6 Jyväskylä Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Valkeala 1 3 Kainuu Kajaani 1 - - 1 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Isokyrö, Kannus, Vaasa 3 5 Kuopio/ Snellman Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Juankoski, Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Pieksämäki, Rautalampi, Savonlinna, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki 10 13 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Elimäki, Hamina, Iitti, Järvelä, Kannus, Loviisa, Pyhtää, Virolahti, Pietari (Venäjä), Saarenmaa (Viro), Tallinna (Viro) 11 13 Lappi Rovaniemi 1 - Kemi, Tornio, Kolari, Brighton (Englanti), Granada (Espanja), Sör- Varanger (Norja) 6 7 Länsi-Suomi Pori 1 Mikkeli Mikkeli 1 - Rauma, Harjavalta, Kokemäki 3 Masku, Parkano 2 6 Helsinki, Joensuu, Kuopio, Lahti, Simpele, Varsova (Puola) 6 7 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Ilomantsi, Imatra, Jämsänkoski, Kajaani, Kontiolahti, Kuru, Mikkeli, Nurmes, Rovaniemi, Taivalkoski, Valtimo 11 12 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe, Ylivieska 4 Haapavesi, Kempele, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Posio, Pyhäjoki, Taivalkoski, Muhu (Viro), Paanajärvi (Venäjä) 10 15 Päijät-Häme Lahti 1 - Savonlinna Savonlinna 1 - Heinola, Helsinki, Hollola, Nastola, Sysmä, Vääksy Joroinen, Mikkeli, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Varkaus 6 7 7 8 Tampere Tampere 1 - Helsinki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Mänttä- Vilppula, Orivesi, Sastamala, Virrat, Ylöjärvi 8 9 Turku Turku 1 - Naantali, Raisio, Salo 3 4 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1 Helsinki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kristiinankaupunki, Kurikka, Lapua, Luoto, Seinäjoki 9 11 Yhteensä 22 12 108 142 11

TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 272 5 474 4 462 4 822 Etelä-Pohjanmaa 106 5 083 3 739 1 878 Hangö 68 1 077 777 3 391 Helsingin seutu 531 12 376 9 121 17 449 Häme 329 7 040 4 734 5 175 Jyväskylä 178 10 578 7 796 3 708 Kainuu 284 1 849 1 491 2 236 Keski-Pohjanmaa 184 2 565 2 147 2 812 Kuopio/ Snellman 448 7 720 5 669 5 458 Kymenlaakso 150 2 944 2 378 2 778 Lappi 104 1 794 1 430 2 293 Länsi-Suomi 187 5 723 4 444 1 754 Mikkeli 293 5 362 3 884 3 793 Pohjois-Karjala 202 8 616 6 336 3 413 Pohjois-Pohjanmaa 912 15 462 12 066 17 811 Päijät-Häme 252 4 833 4 062 4 147 Savonlinna 206 4 337 3 140 4 151 Tampere 495 10 548 7 822 14 610 Turku 220 4 275 3 670 8 137 Vaasa 170 5 343 3 935 3 830 Y H T E E N S Ä 5 591 122 999 93 103 113 646 Keskimäärin 280 6 150 4 655 5 682 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 12

TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2012 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 22 0,4% 1 089 0,9% 869 0,9% 506 0,4% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 18 0,3% 956 0,8% 875 0,9% 1 261 1,1% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 3 0,1% 47 0,0% 38 0,0% 1 659 1,5% 4. Työnantajan tilaama koulutus 133 2,4% 6527 5,3% 4816 5,2% 1 956 1,7% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1802 32,2% 53 008 43,1% 39 104 42,0% 50 568 44,5% 1294 23,1% 46 074 37,5% 28 039 24,7% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 46 0,8% 721 0,6% 487 0,5% 2 199 1,9% 7. Avoin yliopisto-opetus 2831 50,6% 34 583 28,1% 27 406 29,4% 47 700 42,0% 8. Muut koulutukset 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset - sisältää ed. mainittuja koulutuksia 163 2,9% 7 299 5,9% 5 453 5,9% 4 238 3,7% 573 10,2% 18 769 15,3% 14 055 15,1% 3 559 3,1% Yhteensä 5 591 100,0% 122 999 100,0% 93 103 100,0% 113 646 100,0% Ed. mainituihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 246 kurssia, 6 425 osallistumista ja 5 564 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 13

TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN HY Helsingin yliopisto LTY Lappeenrannan teknillinen yliopisto TeaK Teatterikorkeakoulu UEF Itä-Suomen yliopisto OY Oulun yliopisto TY Turun yliopisto JY Jyväskylän yliopisto SibA Sibelius-Akatemia VY Vaasan yliopisto LY Lapin yliopisto TaY Tampereen yliopisto ÅA Åbo Akademi Oppiaineiden lkm HY UEF JY LY LTY OY SibA TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 2 17 4 1 24 Etelä-Pohjanmaa 1 1 10 12 Hangö 1 15 16 Helsingin seutu 20 6 2 3 1 2 3 37 Häme 3 14 4 1 5 2 29 Jyväskylä 1 7 3 1 1 2 15 Kainuu 9 4 1 14 Keski-Pohjanmaa 6 6 4 1 11 1 29 Kuopio/ Snellman 13 8 21 Kymenlaakso 2 13 1 1 17 Lappi 2 2 1 13 2 1 1 22 Länsi-Suomi 1 1 1 8 11 Mikkeli 16 7 1 24 Pohjois-Karjala 8 2 1 11 Pohjois-Pohjanmaa 1 11 6 8 16 1 1 1 45 Päijät-Häme 4 13 3 5 1 1 6 33 Savonlinna 18 1 19 Tampere 3 8 9 1 25 1 9 56 Turku 3 4 1 19 27 Vaasa 1 2 1 1 17 6 28 YHTEENSÄ (brutto) 490 Suoritetut opintopisteet HY UEF JY LY LTY OY Sib TaY TeaK TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 24 1 424,0 390 28 1 866,0 Etelä-Pohjanmaa 64,5 4 2 010,5 2 079,0 Hangö 22 232 254,0 Helsingin seutu 3 999 2 690,0 706 966 671,0 198 631 9 861,0 Häme 247 2 556,0 828 272 437 28 4 368,0 Jyväskylä 5 1 731,0 50 8,0 14 233 2 041,0 Kainuu 1 891,0 852 70,0 2 813,0 Keski-Pohjanmaa 82,0 92 274,0 629,0 5 1 082,0 Kuopio/ Snellman 2 846,0 824 3 670,0 Kymenlaakso 220 1 573,0 100 16 1 909,0 Lappi 28 61,0 13 645 81,0 140 242 1 210,0 Länsi-Suomi 5,0 329 223 1 567 2 124,0 Mikkeli 1 565,0 839 8 2 412,0 Pohjois-Karjala 1 194,0 360 35 1 589,0 Pohjois-Pohjanmaa 206 1 879,5 422 3113 4 659,5 73 256 554,0 11 163,0 Päijät-Häme 362 2 614,0 188 568 155 1 416,0 5 303,0 Savonlinna 704,0 25 729,0 Tampere 101 1 774,5 4 621 154,0 3 307 211 2 671,0 12 839,5 Turku 994,0 409 49 1 022 2 474,0 Vaasa 425 154 161 109 1 267,0 1 218 3 334,0 YHTEENSÄ 5 617 25 648,5 11 060 5 369 568 5 917,5 198 4 308 694 3 738 8 547,5 1 455 73 120,5 14

TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Etelä-Karjala 124 967 1 000 Etelä-Pohjanmaa 41 553 1 113 Hangö 46 642 1 641 Helsingin seutu 199 5 110 6 500 Häme 202 1 663 2 213 Jyväskylä 59 498 502 Kainuu 251 1 536 1 814 Keski-Pohjanmaa 66 366 1 719 Kuopio/ Snellman 195 2 147 1 592 Kymenlaakso 72 714 657 Lappi 56 290 1 001 Länsi-Suomi 41 784 1 044 Mikkeli 202 1 257 2 233 Pohjois-Karjala 99 912 902 Pohjois-Pohjanmaa 502 6 631 10 249 Päijät-Häme 157 2 451 1 682 Savonlinna 93 363 622 Tampere 282 5 447 6 793 Turku 93 1 442 2 448 Vaasa 51 810 1 975 YHTEENSÄ 2 831 34 583 47 700 Keskimäärin 142 1 729 2 385 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot 40 338 84,6 % Aineopinnot 7 028 14,7 % Syventävät opinnot 334 0,7 % YHTEENSÄ 47 700 100,0 % 15

TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 3 187 152 Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme 2 161 28 Jyväskylä 6 86 86 Kainuu Keski-Pohjanmaa 4 232 24 16 Kuopio/ Snellman 14 277 163 Kymenlaakso Lappi 10 779 92 Länsi-Suomi 1 25 10 28 1 601 167 Mikkeli 1 10 56 5 716 32 Pohjois-Karjala 5 733 329 8 1 195 176 Pohjois-Pohjanmaa 1 17 34 14 837 284 Päijät-Häme 12 473 100 Savonlinna 4 99 33, Tampere 1 20 80 3 47 1 659 22 499 533 Turku 11 285 404 10 176 762 8 87 114 Vaasa 3 77 64 Y H T E E N S Ä 22 1 089 506 18 956 1 261 3 47 1 659 133 6 527 1 956 Keskimäärin 1 54 25 1 48 63 0 2 83 7 326 98 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin

TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 98 2 865 3 524 47 1 455 146 Etelä-Pohjanmaa 19 2 888 518 1 13 16 34 1 107 200 11 522 31 Hangö 18 315 1 733 1 10 13 3 110 4 Helsingin seutu 307 6 530 10 094 22 462 847 3 274 8 Häme 91 3 202 2 829 10 191 15 24 1 823 90 Jyväskylä 87 9 733 2 687 26 261 433 Kainuu 14 105 263 19 208 159 Keski-Pohjanmaa 98 1 640 806 3 23 210 13 304 53 17 Kuopio/ Snellman 100 1 544 2 058 22 225 387 117 3 527 1 258 Kymenlaakso 71 2 051 2 038 1 12 20 6 167 63 Lappi 32 401 1 175 6 324 25 Länsi-Suomi 13 224 258 104 3 089 275 Mikkeli 71 1 910 1 414 14 1 469 58 Pohjois-Karjala 46 3 160 1 088 6 963 799 38 1 653 119 Pohjois-Pohjanmaa 286 5 907 6 259 49 1 272 541 60 798 444 Päijät-Häme 70 1 128 2 311 13 781 54 Savonlinna 50 2 189 3 008 22 849 254 37 837 234 Tampere 159 4 045 4 517 16 163 988 12 327 40 Turku 82 1 578 2 424 13 522 1 977 3 185 8 Vaasa 90 1 593 1 564 3 50 125 6 2 158 45 17 655 57 Y H T E E N S Ä 1 802 53 008 50 568 46 721 2 199 163 7 299 4 238 573 18 769 3 559 Keskimäärin 90 2650 2528 2 36 110 8 365 212 29 938 178 * Tiedot perustuvat kesäyliopistojen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin

TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 84 3 342 2 815 Etelä-Pohjanmaa 30 3 410 549 34 1 107 200 Hangö 7 116 525 Helsingin seutu 39 628 493 Häme 56 3 424 1 657 10 191 15 Jyväskylä 104 9 847 2 051 2 41 20 Kainuu 19 214 243 Keski-Pohjanmaa 100 2 073 517 Kuopio/ Snellman 63 1 289 1 005 47 345 223 Kymenlaakso 71 2 070 2 051 1 12 20 Lappi 16 182 560 10 779 101 Länsi-Suomi 31 1 136 277 Mikkeli 76 3 989 1 371 Pohjois-Karjala 39 1 870 911 3 287 170 Pohjois-Pohjanmaa 289 5 467 5 408 50 1 289 575 Päijät-Häme 66 1 131 2 129 Savonlinna 14 938 438 53 1 204 384 Tampere 121 3 428 3 499 19 445 1 974 Turku 38 567 1 215 13 522 1 837 Vaasa 31 953 325 4 203 45 Y H T E E N S Ä 1 294 46 074 28 039 246 6 425 5 564 Keskimäärin 65 2 304 1 402 12 321 278 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2012 Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto Hämeen kesäyliopisto Jyväskylän kesäyliopisto Lapin kesäyliopisto Snellman-kesäyliopisto, Kuopio Mikkelin kesäyliopisto Pohjois-Karjalan kesäyliopisto Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Tampereen kesäyliopisto Turun kesäyliopisto Vaasan kesäyliopisto YHTEENSÄ Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja 672 1 884 99 313 1 011 32 1 427 3 720 1 142 76 64 120 356 1 257 238 162 344 30 360 1 104 93 366 808 134 282 2 475 52 180 417 33 76 100 6 4 270 13 184 1 979 18

TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA Yhteensä Avoimessa yliopistoopetuksessa - joista prof., dos. ja toht. OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesäyliopistopaikkakunta talousalue muu alue Suomessa Etelä-Karjala 361 40 20 20 321 129 17 198 17 muu maa Etelä-Pohjanmaa 62 18 8 10 44 10 11 41 Hangö 92 41 15 26 51 3 36 40 13 Helsingin seutu 249 82 52 30 167 126 74 40 9 Häme 442 70 25 40 5 372 47 55 339 1 Jyväskylä 172 46 24 18 4 126 42 5 122 3 Kainuu 126 114 38 73 3 1 12 19 3 104 Keski-Pohjanmaa 120 36 18 17 1 84 24 4 92 Kuopio/ Snellman 200 67 25 42 1 133 64 21 113 2 Kymenlaakso 150 41 13 28 109 29 6 102 13 Lappi 79 34 12 22 45 30 6 38 5 Länsi-Suomi 115 25 7 16 2 1 90 26 8 81 Mikkeli 207 108 43 64 1 1 99 24 2 181 Pohjois-Karjala 106 55 27 28 51 26 6 74 Pohjois-Pohjanmaa 486 182 74 98 10 1 304 147 79 256 4 Päijät-Häme 189 105 53 52 84 27 6 156 Savonlinna 219 66 24 42 1 153 54 9 145 11 Tampere 340 134 43 80 11 2 206 137 85 117 1 Turku * * * * * * * * * * * Vaasa 128 46 14 30 2 82 76 6 45 1 Y H T E E N S Ä 3 843 1 310 535 736 39 8 2 533 1 040 439 2 284 80 Keskimäärin 202 69 28 39 2 0 133 55 23 120 4 * Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 19

TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2002-2012 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJOITTAUTUNEET VUONNA 2012 Avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet (netto) ***** 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. *** Miehiä Naisia Etelä-Karjala 3 659 3 701 3 802 3 626 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 5 860 4 185 243 24 219 243 Korkeakoulussa kirjoilla **** Etelä-Pohjanmaa 2 144 2 237 1 654 1 710 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 2 622 3 113 224 68 156 47 Hangö 713 799 759 683 780 920 810 750 692 875 701 271 64 207 * Helsingin seutu 7 338 7 241 8 001 7 898 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 6 530 6 791 2 486 566 1 920 820 Häme 3 961 3 742 3 606 3 599 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 4 738 4 295 516 24 492 94 Jyväskylä 3 721 4 423 3 969 4 639 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 4 819 6 425 248 65 183 102 Kainuu 3 605 2 848 3 127 1 430 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 2 085 533 299 76 223 18 Keski-Pohjanmaa 1 374 1 623 1 705 950 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 1 337 1 176 160 45 115 19 Kuopio/ Snellman 4 810 4 693 4 995 5 072 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 4 998 4 020 557 98 459 136 Kymenlaakso 3 051 2 971 2 844 2 995 3 104 1 994 2 356 2 897 1 731 1 720 2 216 231 19 212 28 Lappi 3 237 2 185 2 438 1 912 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 2 148 1 227 208 40 168 111 Länsi-Suomi 2 733 2 752 3 419 2 654 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 2 519 2 580 306 46 260 50 Mikkeli 2 089 2 003 2 060 1 997 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 2 137 3 513 455 122 333 120 Pohjois-Karjala 1 712 1 331 1 520 2 600 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 3 948 3 861 239 29 210 * Pohjois-Pohjanmaa 7 370 7 964 6 265 5 502 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 7 596 7 178 1 592 478 1 114 947 Päijät-Häme 1 787 2 545 2 280 2 828 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 2 342 2 611 615 111 504 135 Savonlinna 2 375 2 522 1 953 2 279 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 2 780 3 023 95 11 84 12 Tampere 2 710 3 089 3 181 3 012 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 4 527 4 596 2 521 656 1 865 591 Turku 2 912 3 670 3 752 3 833 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 2 710 2 621 779 166 613 ** Vaasa 1 766 1 996 1 908 1 880 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 1 903 1 509 544 154 390 80 Åland 933 * * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä 64 000 64 335 63 238 61 099 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 68 194 66 174 12 589 2 862 9 727 3 553 Prosenttia (%) 100 % 19 % 23 % 77 % 28 % Keskimäärin 3 048 3 217 3 162 3 055 3 131 3 136 3 109 3 196 3 016 3 410 3 309 629 143 486 209 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja *** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään **** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään ***** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 19% olivat avoimessa yliopistossa, joista 23% on miehiä ja 28% on kirjoilla korkeakoulussa 20

TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 2 = opettajat 3 = terv.hoitoalan työntekijät 4 = sosiaalialan työntekijät 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 8 = ei tietoja 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Opisk. yht. Ammatti Kieli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala 4 185 251 837 670 460 795 209 251 712 243 4 143 42 Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** 47 ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 6 791 2 511 681 457 174 448 683 541 1 296 820 5 091 240 1 217 243 Häme 4 295 299 2 016 314 365 196 189 438 478 94 4 185 51 59 Jyväskylä 6 425 281 448 885 302 728 281 834 2 666 102 3 752 5 40 2 628 Kainuu 533 36 35 56 29 60 25 70 222 18 531 2 Keski-Pohjanmaa 1 176 110 162 147 118 269 150 220 19 995 179 2 Kuopio/ Snellman 4 020 195 611 429 350 304 259 202 1 670 136 3 935 7 78 Kymenlaakso 2 216 152 301 453 415 449 149 297 28 2 135 8 73 Lappi 1 227 223 194 128 156 298 132 17 79 111 1 185 10 32 Länsi-Suomi 2 580 145 549 484 688 398 211 79 26 50 2 561 13 6 Mikkeli 3 513 315 521 1 082 613 302 86 223 371 120 3 119 9 385 Pohjois-Karjala 3 861 58 484 128 94 67 46 62 2 922 * 3 562 30 43 226 Pohjois-Pohjanmaa 7 178 1 337 1 574 746 963 828 516 350 864 947 6 539 21 287 331 Päijät-Häme 2 611 135 544 435 697 250 190 238 122 135 2 452 38 121 Savonlinna 3 023 241 1 292 157 113 153 79 103 885 12 2 073 10 45 895 Tampere 4 596 1 113 821 453 127 183 492 645 762 591 4 037 16 407 136 Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa 1 509 330 93 140 74 224 137 207 304 80 1 076 293 72 68 Y H T E E N S Ä 59 739 7 732 11 163 7 164 5 738 5 952 3 834 4 777 13 379 3 553 51 371 921 2 535 4 912 Prosenttia (%) 100 % 13 % 19 % 12 % 10 % 10 % 6 % 8 % 22 % 46 % 86 % 2 % 4 % 8 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 21

TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 167-126 2 260 377 502 167 586 4 185 Etelä-Pohjanmaa Hangö ** ** ** ** ** ** ** ** ** * * * * * * * * * Helsingin seutu 665 104 1 026 1 081 2 680 12 597 626 6 791 Häme 152 22 252 2 429 645 38 330 427 4 295 Jyväskylä 109 6 1 822 98 1 260 451 6 2 673 6 425 Kainuu 11 5 167 113 3 75 159 533 Keski-Pohjanmaa 57 1 102 801 190 18 3 4 1 176 Kuopio/ Snellman 37 22 309 1 476 682 8 139 1 347 4 020 Kymenlaakso 183 1 412 445 115 61 2 216 Lappi 117 4 144 689 115 117 41 1 227 Länsi-Suomi 34 34 70 2 122 83 172 43 22 2 580 Mikkeli 51 5 320 2 008 573 35 136 385 3 513 Pohjois-Karjala 43 18 176 1 584 52 4 66 1 918 3 861 Pohjois-Pohjanmaa 242 40 977 4 255 916 61 147 540 7 178 Päijät-Häme 55 34 310 1 869 142 4 150 47 2 611 Savonlinna 50 6 83 1 554 245 18 176 891 3 023 Tampere 440 66 568 1 417 1 344 67 174 520 4 596 Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa 1 17 357 741 159 1 56 177 1 509 Y H T E E N S Ä 2 231 384 6 825 25 963 10 021 1 626 2 367 10 322 59 739 Prosenttia (%) 4 % 1 % 11 % 43 % 17 % 3 % 4 % 17 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 22

TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Perusaste Toinen Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Ei tietoa Etelä-Karjala 335 1 716 1 799 335 4 185 3 097 42 293 167 586 Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 1 721 1 191 2 728 1 151 6 791 1 803 238 1 083 223 608 2 836 Häme 401 1 216 2 288 390 4 295 3 241 41 317 370 99 227 Jyväskylä 299 1 376 1 993 2 757 6 425 2 647 26 281 795 13 2 663 Kainuu 74 90 103 266 533 264 10 29 9 108 113 Keski-Pohjanmaa 106 518 551 1 1 176 905 4 107 157 3 Kuopio/ Snellman 189 817 1 300 1 714 4 020 1 718 54 223 346 143 1 536 Kymenlaakso 298 718 1 200 2 216 1 842 5 156 177 36 Lappi 96 496 611 24 1 227 903 16 205 84 19 Länsi-Suomi 219 1 060 1 222 79 2 580 2 334 18 153 15 10 50 Mikkeli 122 1 120 1 983 288 3 513 2 516 35 245 445 35 237 Pohjois-Karjala 449 916 713 1 783 3 861 1 597 30 187 35 18 1 994 Pohjois-Pohjanmaa 1 147 2 845 2 886 300 7 178 4 693 132 1 316 327 131 579 Päijät-Häme 118 559 764 1 170 2 611 2 289 53 185 22 62 Savonlinna 187 529 1 391 916 3 023 1 775 23 197 91 52 885 Tampere 565 1 218 1 924 889 4 596 2 188 120 1 113 215 198 762 Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa 63 484 686 276 1 509 864 10 337 63 13 222 Y H T E E N S Ä 6 389 16 869 24 142 12 339 59 739 34 676 857 6 427 3 541 2 134 12 104 Prosenttia 11 % 28 % 40 % 21 % 100 % 58 % 1 % 11 % 6 % 4 % 20 % TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopistopaikkakunta % Talousalue % Muu Suomi % Muu maa % Ei tietoa % Yhteensä Etelä- Karjala 2 218 53,0 % 670 16,0 % 1 297 31,0 % 0,0 % 0,0 % 4 185 Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * Helsingin seutu 3 978 58,6 % 2 036 30,0 % 303 4,5 % 257 3,8 % 217 3,2 % 6 791 Häme 1 336 31,1 % 745 17,3 % 2 107 49,1 % 9 0,2 % 98 2,3 % 4 295 Jyväskylä 2 859 44,5 % 800 12,5 % 76 1,2 % 30 0,5 % 2 660 41,4 % 6 425 Kainuu 336 63,0 % 46 8,6 % 151 28,3 % 0,0 % 0,0 % 533 Keski-Pohjanmaa 617 52,5 % 316 26,9 % 243 20,7 % 0,0 % 0,0 % 1 176 Kuopio/ Snellman 1 703 42,4 % 1 197 29,8 % 1 120 27,9 % 0,0 % 0,0 % 4 020 Kymenlaakso 1 393 62,9 % 522 23,6 % 267 12,0 % 34 1,5 % 0,0 % 2 216 Lappi 683 55,7 % 324 26,4 % 175 14,3 % 45 3,7 % 0,0 % 1 227 Länsi-Suomi 1 706 66,1 % 400 15,5 % 474 18,4 % 0,0 % 0,0 % 2 580 Mikkeli 1 544 44,0 % 971 27,6 % 996 28,4 % 2 0,1 % 0,0 % 3 513 Pohjois-Karjala 1 532 39,7 % 853 22,1 % 392 10,2 % 71 1,8 % 1 013 26,2 % 3 861 Pohjois-Pohjanmaa 3 947 55,0 % 2 230 31,1 % 561 7,8 % 48 0,7 % 392 5,5 % 7 178 Päijät-Häme 1 085 41,6 % 712 27,3 % 713 27,3 % 101 3,9 % 0,0 % 2 611 Savonlinna 980 32,4 % 380 12,6 % 1 604 53,1 % 59 2,0 % 0,0 % 3 023 Tampere 2 595 56,5 % 1 321 28,7 % 572 12,4 % 81 1,8 % 27 0,6 % 4 596 Turku ** ** ** ** ** ** Vaasa 826 54,7 % 236 15,6 % 276 18,3 % 6 0,4 % 165 10,9 % 1 509 Y H T E E N S Ä 29 338 49,1 % 13 759 23,0 % 11 327 19,0 % 743 1,2 % 4 572 7,7 % 59 739 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 23

TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala 84 167 126 209 293 377 544 544 586 544 711 4 185 Etelä-Pohjanmaa ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Hangö * * * * * * * * * * * * Helsingin seutu 518 924 983 933 622 435 486 488 393 789 220 6 791 Häme 124 119 190 389 504 563 593 524 423 670 196 4 295 Jyväskylä 130 153 262 281 360 429 507 317 355 961 2 670 6 425 Kainuu 79 50 32 48 57 62 68 77 35 15 10 533 Keski-Pohjanmaa 69 26 63 103 122 106 174 171 127 213 2 1 176 Kuopio/ Snellman 362 162 252 299 339 368 436 445 283 406 668 4 020 Kymenlaakso 35 55 123 173 269 314 338 361 341 207 2 216 Lappi 129 55 54 109 73 109 160 171 159 128 80 1 227 Länsi-Suomi 5 131 125 190 275 313 396 430 429 286 2 580 Mikkeli 110 50 101 205 347 357 489 551 555 583 165 3 513 Pohjois-Karjala 153 86 153 174 204 225 265 318 260 546 1 477 3 861 Pohjois-Pohjanmaa 179 632 627 542 562 616 815 814 667 719 1 005 7 178 Päijät-Häme 56 76 123 239 334 334 374 342 273 189 271 2 611 Savonlinna 135 44 124 144 220 265 328 304 329 246 884 3 023 Tampere 395 378 445 440 432 378 377 290 289 743 429 4 596 Turku ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Vaasa 28 157 205 151 158 136 130 116 88 132 208 1 509 Y H T E E N S Ä 2 591 3 265 3 988 4 629 5 171 5 387 6 480 6 263 5 592 7 377 8 996 59 739 Prosenttia 4 % 5 % 7 % 8 % 9 % 9 % 11 % 10 % 9 % 12 % 15 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu ** Kurssinhallintaohjelman vaihdoksesta johtuen ei tilastoituja tietoja 24