Sijaisperheen. isä. antaa vetoapua, kun omat voimat eivät riitä. Keskiaukeama. Sovinnon kivi. Kaipauksen kynttilät. Sorgen är en

Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 9/2011 www.turunseurakunnat.fi Sijaisperheen isä antaa vetoapua, kun omat voimat eivät riitä. Keskiaukeama 6 7 20 8 Sovinnon kivi sinetöi Paattisilla kotipihaansa surmatun käpykaartilaisen tarinan. Kaipauksen kynttilät syttyvät taas pyhäinpäivänä Sorgen är en kroppslig process

2 3 27.10. 23.11.2011 Uskoisimme ja uskaltaisimme Pelottomuus muutoksen edessä sisältää sen hyväksymisen, että lopputulosta ei tiedä. Tarvitsemme hallinnan harhan tilalle hämmennyksen teologiaa. Näin rohkaisi piispa Irja Askola kirkon viestintää tekeviä neuvottelupäivillä syyskuussa. Oli pohdittu muun muassa sosiaalisen median myötä muuttuvaa maailmaa. Tuskin kukaan meistä rohkenee olla peloton ennakoimattoman edessä. Uhkarohkea ei saa olla, mutta pelkoonkaan ei voi jäädä. Rohkeus alkaa peilistä. Siitä, että myöntää pelkonsa ja heikkoutensa. Ja ne tiedostaen pyrkii johonkin, jonka kokee hyväksi ja oikeaksi. Minkä arvojen haluaisimme paitsi yksilöinä myös erilaisina yhteisöinä toimintaamme ohjaavan? Mitkä arvot Elämä koostuu uusista aluista." SATTUVAT SANAT Tämänhetkinen pankkikriisikin on ennen muuta moraalinen kriisi. Ihmisten välinearvo ja itseisarvo ovat menneet sekaisin. Uskonnot voivat omista näkökulmistaan herätellä ihmisten omiatuntoja ja kertoa, että itsekkyys on tuhoava muuri ihmisten välillä. Vasta jakamisessa ja yhteisöllisyydessä elämä saavuttaa täyteytensä. Emeritusprofessori Reijo E. Heinonen, Kotimaa 6.10.2011 Kirkko muodostuu niistä ihmisistä, jotka siihen kuuluvat. Nyt kirkko on leimattu ja näyttäytynyt liian tuomitsevana. Ohjelma herätti ihmisissä vahvoja tunteita, enkä ihmettele sitä. Kaikki, mikä voidaan tulkita elämästä vieraantumiseksi ja ihmisen ohittamiseksi, voi aiheuttaa kirkossa eroaaltoja. Korkeakoulupastori Laura Mäntylä Ylen homoillasta Kotimaassa 13.10.2011 Uusperheessämme usko ei ollut erityisesti läsnä. Pappi kysyi isäni hautajaisia valmisteltaessa, mikä hänen suhteensa uskontoon oli. Vastasin, että isä uskoi kyllä johonkin, muttei ihan niin kuin kirkko opettaa. Pappi näytti vähän järkyttyneeltä, joten lohdutin häntä sanomalla, että noinhan Lutherkin ajatteli. Esseisti Jukka Relander, Esse 13.10.2011 Työssäkäyvien köyhyys on kasvava ongelma. Pätkä- ja osa-aikatyöt ovat lisääntyneet, eikä työehtojakaan aina noudateta. Ilmaisia työharjoittelijoita harrastetaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Olemme alistuneet globaalin maailmantalouden alttarille, reiluja työnantajia saa kohta hakea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen, Kirkko ja kaupunki 12.10.2011 KANNEN KUVAT Sänkipelto on mainio pulkan alusta ensilunta odotellessa. Kari Inkisen mielikuvitus siivittää perheen viiden lapsen elämää. Hän on valinnut koti-isän työn niin kauan kuin lapset tarvitsevat vanhempaa kotona. Kuva Jussi Vierimaa niitä todellisuudessa tällä hetkellä ohjaavat? Olisiko korjausliikkeen paikka? Sosiaalisen median ajassa, jossa yksilöllä saattaa olla monenlaisia identiteettejä, oman ihmisyytensä heikkoutensa, ajatustensa, arvojensa, toivottujen ja todellisten tunteminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. * * * Kukas sen kissan hännän nostaa ellei kissa itte, tapasi viisas eteläpohjalainen mummuni sanoa. Mummu opetti tervettä itsetuntoa, mutta yksilö tarvitsee myös yhteisön tukea ja mahdollisuutta peilata ajatuksiaan ja toimintaansa yhteisön käsitykseen oikeasta ajatustavasta ja toiminnasta. Milloin sinä olet ja minä olen viimeksi sanonut jotain kannustavaa? Antanut kiitosta aivan pyyteettömästi hakematta hyötyä? Rohkaissut johonkin sellaiseen, jonka uskot vievän hyvään suuntaan? Sanonut vaikkapa oiva ajatus, hienosti hoidettu, eespäin vain. Tai kiitos kun olet olemassa. Hyvän puhuminen ja kannustus ovat radikaalia kulttuurissa, joka asettaa mittapuita, etsii vikoja, kilpailuttaa ja äänestää ulos. Oikeat sanat oikeassa tilanteessa jäävät mieleen vuosiksi. Tuovat rohkeutta ja luottamusta omiin kykyihin ja hyveenpoikasiin, joita meissä kaikissa elää. Sosiaalisessa mediassa peukutetaan KUUKAUDEN SANA Pyhien kaipaus Kaipaus on totta jokaiselle, joka on menettänyt läheisen. Useimmille meistä ensimmäiset hautajaiset ovat jonkun isovanhempamme. Mutta joskus joudumme saattamaan ajan tuolle puolelle ennenaikaisen kuoleman vuoksi oman vanhempamme, puolisomme tai lapsemme. Kaipaus on silloin erityisen totta, surun laakso pitkä ja syvä. Sisäinen surun maisemamme voi tuntua kuten C.S. Lewis maalaa Narniasta: On ainainen talvi, aurinko ei koskaan paista täällä. Syksyn pimeässä, talven jo kolkutellessa ovia, sytytämme pyhäinpäivänä kynttilöitä. Muistelemme poisnukkuneita läheisiämme. Kiitämme Jumalaa yhteisistä hetkistä. Annamme rukousten kohota kynttilänliekin lailla. Näin kristityt ovat kautta vuosisatojen tehneet. Uskoen jääräpäisesti valoon kaiken pimeyden ja surun keskellä. Nostaen surun laaksostakin katseensa häneen, joka sanoi (Joh. 8:12): Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Jokainen, joka on riittävän pitkään vaeltanut pimeässä, surun tai muiden elämän vastoinkäymisten koettelemana, tuntee myös toisenlaista kaipausta. Sitä sydämen kaipausta, jota kirkkoisä Augustinus kuvasi sanoen: Sydämemme ovat levottomat, kunnes ne löytävät levon Sinussa (Jumalassa). Kaipaus Jumalan puoleen on meissä, Jumalan istuttamana. Pyhäinpäivän ihmeellinen sanoma on, että kaksi kaipaustamme yhdistyy. Poisnukkuneet pyhät kastetut ja uskovat kristityt ovat jo päässeet perille Jumalan luo. Ja ne meistä, jotka Jumalan armosta ovat saaneet kasteen ja uskon lahjan, ovat matkalla pyhien yhteyteen ajan rajan yli. Kaipaus läheisten pyhien 27.10.2011 44. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 24.11.2011 Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Toimitusneuvosto Anni Itähaarla, Pasi Ahola, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Uolevi Salonen, Aiju von Schöneman, Siv Skogman Päätoimittaja Paula Heino, paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Mervi Sipilä-Koski, mervi.sipila-koski@evl.fi Toimittajat Juho Niemelä, Minna Vesanto Seurakuntien ilmoitukset Pirjo Seppälä, pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Erkki Kiiski ja Kustannus- Osakeyhtiö Kotimaa Ilmoitusmyynti Marita Lyyra, puh. (014) 641 481,GSM 040 729 2119, marita.lyyra@kotimaa.fi Painopaikka Hansaprint/KIRKKO11_09/2011 Jakelu Itella oyj Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000 M e r v i S i p i l ä - K o s k i ALUKSI hyville ajatuksille, oivalluksille, myönteiselle toiminnalle ja onnistumisille. Peukuttamalla yhteisö asettuu parhaimmillaan tueksi ja peiliksi. Rohkaisee. * * * Tulevaisuuteen voi suhtautua mahdollisuutena. Elämä koostuu uusista aluista. Se on kristityn suhtautumistapa. Tätä kirjoitettaessa kirkkovuoden viikkoteemana on kristityn vapaus. Ihminen on sidottu vain totuuteen ja rakkauteen. Hän on pohjimmiltaan vapaa pelkuruuden asettamista rajoituksista ja sellaisista tyhjistä säännöistä, jotka eivät palvele Elämää. Ja aina on mahdollisuus uuteen alkuun. Uuteen yritykseen. Kirkon viestijöille puhuessaan piispa Askola kehotti unelmoimaan rohkeasti: Unelmissa Jumala saattaa kuiskia meille. Unelmien kautta aavistamme kutsumuksemme: löydämme näköaloja ja vaihtoehtoja, teemme tilaa toivolle ja tunnistamme rohkeutemme. Näin ehkä joskus voisi sanoa työkaverin oivaltavin sanoin: uskoimme ja uskalsimme. ja Jumalan luo tuo meidät kerran yhteen. Tämän ihmeellisen sanoman äärellä 1600-luvulla Pariisissa elänyt ranskalainen pappi Jean-Jacques Olier totesi pyhäinpäivän jopa pääsiäistä ja Kristuksen taivaaseenastumista suuremmaksi, sillä pyhäinpäivä juhlistaa Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen täyttymystä ja tähtäyspistettä: yhdistää kaikki pyhät ja tuoda heidät ikuiseen yhteyteen Isän luo. Kuten Jeesus jäähyväisrukouksessaan (Joh. 17:24) rukoili: Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä, missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista. Kaipauksemme on kerran saava täyttymyksensä. Jeesuksen rukoukseen voimme luottaa. Esimakua tästä yhteydestä saamme kotikirkkomme alttarin ääressä, jossa sytytetään kynttilöitä Pyhäinpäivän hartauksissa. Ehtoollinen on esimakua kaikkien pyhien taivaallisista pidoista. Näihin armahdettujen syntisten pitoihin, Jeesuksen seuraan, saamme olla kutsumassa kaikkia. Kaikkia, joiden sydämissä on pyhien kaipaus. Juhana Markkula Katariinanseurakunnan pappi Toimitus Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Minna Vesanto Maariassa seurakunta on yhteisö jokaiselle jäsenelleen Uusi kirkkoherra Katri Rinne haluaa pitää kirkon ovet avoinna kaikille Tuore kirkkoherra Katri Rinne uskoo jokaisen jäsenen osallisuuteen. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä ja rohkaiseekin nykäisemään hihasta vaikka kaupungilla. Valinta kirkkoherraksi ei ollut itsestäänselvyys Rinteelle. Vielä vaaliiltana hän oli valmistautunut lähettämään onnitteluviestin kollegalleen kirkkoherravalinnan johdosta. Toisin kuitenkin kävi. Suurin osa seurakuntalaisista oli sitä mieltä, että Rinne on sopivin. Demokratia oli toteutunut. Nyt Turun seurakuntien ensimmäinen naiskirkkoherra istuu levollisena ja vaalihumusta tointuneena. Arki on jo tullut vastaan kokouksien myötä. Elämä on palannut uomiinsa ja Rinne papin töihin. Uudet tehtävät kuitenkin odottavat ihan nurkan takana. Iso laiva kääntyy hitaasti Vaalipaneelissa Rinne sanoi jatkavansa työtä siitä, mihin edellinen kirkkoherra jäi, mikäli Rinne tulisi valituksi kirkkoherraksi. Sitä mieltä hän on edelleen. Suuria muutoksia ei taida olla luvassa. Seurakunta on kuin iso laiva, joka kääntyy hitaasti, hän sanoo. Uudessa työssään kirkkoherrana hän haluaa olla kohtaamassa ihmisiä ja kuulla, mitä ajatuksia ja sanottavaa heillä on. Kuunteleminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan olla kehittämässä seurakunnan toimintaa. Totta kai kirkon perussanoma tulee Maariassakin säilymään muuttumattomana. Nyt se vain täytyy sanoittaa tämän päivän kielelle, valaisee tuore kirkkoherra seurakunnan tulevaisuuden suuntaa. Ihmisen näköinen yhteisö Mitä se tämän päivän kieli sitten on? Siihen Rinteellä on jo olemassa jotakin ajatuksia. Hän nostaa esiin muun Léogânen ekokoulu valmistui Haitiin Turun Suvivirsikirkosta koululle 4600 euroa Saint Matthieun ekokoulu avattiin koululaisille Léogânen kaupungissa Haitissa syyskuun lopussa. Koulu on ensimmäinen pysyvä Kirkon Ulkomaanavun rakentama koulu Haitissa. Léogânen ekokoulun rakentamista tuettiin toukokuisella Suvivirsi-keräyksellä, johon osallistuttiin myös Turun Tuomiokirkontorin Suvivirsikirkossa helatorstaina 2.6. Suvivirsikirkon kolehtina Léogânen koulua varten karttui peräti 4600 euroa. Koulun on rakentanut Kirkon Ulkomaanapu yhdessä ACT -allianssin ja Canadian Engineering Companyn kanssa. Léogánen ja Matthieun asukkaat ovat olleet mukana rakentamassa omaa kouluaan. T imo Jakonen muassa vapaaehtoiset ja jumalanpalveluselämään panostamisen. Maallikkokoulutuksestakin uusi kirkkoherra haaveilee. Jumalanpalvelusta voitaisiin monimuotoistaa ja tehdä enemmän ihmisen näköiseksi sillä, että sitä olisivat suunnittelemassa ja toteuttamassa muutkin kuin seurakunnan palkatut työntekijät. Tätä on jo Pallivahassa, mutta sitä voisi olla enemmän koko seurakunnassa, hän toteaa. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin ihmisen kohtaamisesta. Aluetoiminnan kautta ja jalkautumalla seurakuntalaisten pariin voidaan selvittää mitä seurakunnalta odotetaan. Aluetoimintaa ja yhteisöllisyyttä kehittämällä voidaan kehittää myös koko seurakunnan toimintaa, Rinne pohtii. Se on pitkäjänteistä työtä ja tulokset voidaan nähdä vasta vuosien päästä. Toivon lämpöä kylmään yhteiskuntaan Kirkolla on valtava näky tuoda toivon näkökulmaa ihmisten arkeen. Rinne uskoo, että jokaisella on tarve kuulua johonkin. Hän toivoo, että seurakunta voisi olla alueellisesti se yhteisö, johon jokainen voisi tuntea kuuluvansa. Jotta se onnistuisi, hän haluaa kirkkoherrana tuoda seurakunnan lähelle seurakuntalaisia. Jäsenyys on jäsenyyttä myös ilman aktiivisuutta tai velvollisuutta. Jos vastaan autoilee pappi, joka nostaa kättä tervehdykseen, älkää pelästykö. Se on luultavasti Maarian uusi kirkkoherra. Katri Rinne nimittäin uskoo, että ilmeet ja eleet kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Arjessa eläminen on Jumalan palvelemista pienissä asioissa, vaikka vain olemalla lähimmäinen lähimmäiselle pienen hetken ajan. Onnistuuko seurakunta tämän näyn toteuttamisessa? Seurakunnan on oltava uskottava. Uskottavuus koostuu pienistä asioista, toimituksista, kirkollisista asioista ja ennen kaikkea ihmisten kohtaamisista. Kyllä käytännön teot merkitsevät lopulta enemmän kuin puheet, Rinne sanoo. Työntekijöiden hyvinvointi myös tärkeää Hengellisten tehtävien lisäksi kirkkoherra on myös seurakunnan muiden työntekijöiden esimies. Niin työyhteisöön kuin seurakunnan toimintaan yleisemminkin hän haluaa tuoda avointa, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää asioiden käsittelyä. Rinne uskoo omaan joukkoonsa. Maariassa on joukko ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka ovat valmiita puhaltamaan yhteen hiileen. Joskus puhalletaan eri suunnista, toisinaan jopa vastakkaisista. Tärkeintä on pitää huoli siitä, ettei hiili sammu, hän kuvailee. Hyvään johtamiseen kun ei ole olemassa kaavaa oli kirkkoherrana sitten mies tai nainen. Kyse on ennen kaikkea arvojohtamisesta, johon sukupuolesta riippumatta tarvitaan myös nöyryyttä., hän summaa. Leena Koski To v e P e l t o n i e m i Kirjamessuilla äänestettiin Turun kirjamessuilla oli myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osasto, jossa oli jaossa seurakuntien esitteitä ja tietoa retriiteistä ja myynnissä kristillistä kirjallisuutta. Osastolla saattoi äänestää Vuoden kristillistä kirjaa ja vastata kyselyyn. 232 messukävijää täytti kyselylomakkeen. Uusi ekokoulu saa energiansa auringolta ja on maanjäristyksen kestävä. B e n D e p p Vastaajien kesken arvottiin kolme Kirjapajan julkaisemaa Tuomas Heikkilän ja Liisa Suvikummun Suomen Turku julistaa joulurauhan Åbo kungör julfred -kirjaa. Kirjapalkinto lähtee Inka Virolaiselle, Ritva Hyväriselle ja Marja- Liisa Valtaselle. Onnea voittajille! Lukijatutkimus Kirkko ja me -lehdestä Leiriläiset ja koirat nauttivat ihanasta syyssäästä saaristossa. Koirantassut leirillä Taloustutkimus tekee lukijatutkimuksen Kirkko ja me -lehden lokakuun numerosta. Tutkimuksessa lehti lähetetään 2000 sattumanvaraisesti valitulle turkulaiselle ja kaarinalaiselle, joilta pyydetään arvioita lehdestä. Edellisen kerran tutkimus tehtiin neljä vuotta sitten. Turun ruotsalainen seurakunta järjesti ensimmäistä kertaa leirin koirille ja heidän omistajilleen. Syyskuussa Fresco ja Omppu ja monet muut, kaikkiaan yksitoista koiranomistajaa, lapsia ja kahdeksan koiraa, matkasivat Bergshageniin Jumoon Iniöön. Seurakuntasihteeri Tove Peltoniemi, joka toimii vapaa-aikanaan koirien tottelevaisuuskouluttajana, piti leirillä koulutusta. Aamuisin ja iltaisin kokoonnuttiin hartaushetkiin. Legenda Fransiskus Assisilaisesta, joka kesytti villisuden, osui leirillä kohdalleen. Birgitta Forsman Koulu rakennusmurskasta Ekokoulu on ympäristöystävällinen, maanjäristyksen ja hurrikaanin kestävä ja saa energiansa aurinkopaneeleista. Koulun suunnitellut arkkitehti Matti Kuittinen lähestyi Kirkon Ulkomaanapua idealla koulujen jälleenrakentamisesta sen jälkeen, kun valtava maanjäristys oli iskenyt Haitin niemimaalle tammikuussa 2010. Oppilaille piti luoda turvallinen opiskeluympäristö, rakennuksen hiilijalanjäljen tuli olla pieni ja sen tuli olla ympäristön kannalta kestävä. Seitsemän luokkahuoneen koulu 350 oppilaalle ja 18 opettajalle, yhteisötila, keittiö ja käymälät näyttävät tavalliselta koululta. Seinät on kuitenkin tehty rakennusmurskasta, jota on saatu lähistön maanjäristyksessä sortuneista rakennuksista. Biokäymälät palvelevat koulua ja yhteisöä sekä tuottavat koulukeittiön helloille biokaasua. Aurinkopaneeleista saadaan energiaa valaistukseen ja tietokoneita varten. Vuoden 2010 maanjäristys repi alas 65 70 prosenttia Haitin kouluista jättäen jälkeensä vain murskaa ja kiviä. Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena on käynnistää Haitissa 70 000 lapselle 130 koulua, joista pysyviä koulurakennuksia on 50. KUA / MV

4 5 Leirikeskuksissa ei nukuta talviunta Meillä on niin halvat hinnat, että välillä käy mielessä, ajatellaanko sen kielivän negatiivisesti paikan tasosta, nauraa Samuli Kallio, Heinänokan kurssikeskuksen hoitaja. Niin ei kuitenkaan ole. Kyse on ennemminkin eräänlaisesta kirkollisveron palautuksesta: kun seurakunta ei ole voittoa tavoitteleva järjestö ja kun seurakunnilla kuitenkin on hallussaan leirikeskusten kaltaisia ihanuuksia, niitä halutaan tarjota muillekin. Leirikeskuksiin pääsevät ulkopuoliset ryhmät majoittumaan, pitämään kokouksia tai ihan vain rentoutumaan silloin kun niissä ei ole seurakunnan omaa toimintaa. Käytännössä ainoastaan kesä on pitkälti seurakuntien omassa käytössä, muuten tilaa on. Me toivotamme ihan kaikki tervetulleeksi. Meillä on erinomainen ruoka, joustava henkilökunta, hyvät tilat ja kaunis luonto. Leirikeskuksissa käydään paljon pitämässä kokouksia ja seminaareja, mutta myös vaikka sukukokouksia ja vastaavia. Hinnat ovat hyvin huokeat; aikuiselta, ulkopuoliselta käyttäjältä noin 25 euroa vuorokausi ja se sisältää ateriat aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan sekä majoittumisen, Kallio kehuu. Lähellä, silti rauhassa Turussa seurakunnilla on kolme leirikeskusta. Ikäjärjestyksessä ne ovat Kunstenniemi Rymättylässä, Sinappi Kakskerrassa ja Heinänokka Satavassa. Jokainen on profiloitunut hieman eri tavoin. Rymättylässä ollaan keskellä kauneinta saaristoa, se on myös suurin. Sinappi on kaikkein rakennetuin tai modernein sen kohderyhminä ovat perheet, vanhukset ja liikuntarajoitteiset. Heinänokka on Airiston rannalla mutta kuitenkin urbaani: sinne pääsee bussilla asvalttiteitä pitkin kerran tunnissa. Leirikeskukset ovatkin olleet seurakunnissa tärkeä juttu jo vuosikymmeniä. Nykyäänkin rippikoulut ovat se kaikkein suurin juttu: ikäluokasta yli 90 prosenttia käy rippikoulun ja heistä pääosa käy rippileirin, joten kuhinaa riittää kesäisin. Koulujen kesälomien ulkopuolella mahtuvat sitten muutkin mukaan. Esimerkiksi firmojen kokouksiin leirikeskukset ovat mainioita: hieman syrjässä, mutta kuitenkin sillä lailla lähellä, että illaksi pääsee varmemmin kotiin kuin Finnairilla. Kokoustekniikka on kunnossa nettiyhteyksineen ja videotykkeineen (jopa piirtoheittimestä luvataan pyyhkiä pölyt, jos joku vielä sellaista kaipaa). Tarjolla on suuret tilat, joihin mahtuu, jollei nyt ihan Nokia, niin sata ihmistä nyt kumminkin. Ja tietenkin hyvä ruoka ja luontoaktiviteetit, jotka ovat käytössä ympäri vuoden (joskin vesi voi olla kylmää ja toisinaan, etenkin talvikaudella, vähän kovaakin sauna toki sitten lämmittää). Oikeastaan ainoa, missä leirikeskukset eroavat muista vastaavista on alkoholipolitiikka: seurakunnan tiloissa ei ehtoollisviini pois lukien sovi käyttää alkoholia. Mutta sinänsä ei toki tarvitse edes kuulua kirkkoon voidakseen vuokrata tiloja. Laavulle synttäreitä viettämään Leirikeskukset eivät kuitenkaan ole hotelleja. Se näkyy esimerkiksi siinä, että yöpyjien pitää ei tosin Sinapissa tuoda mukanaan omat lakanat (toki tästäkin voidaan neuvotella), minkä lisäksi kauppaan kuuluu, että asiakas tekee lähtiessään ns. kuivasiivouksen eli katsoo että paikat ovat suurin piirtein siistit. Ennen kaikkea se ei-hotelli tarkoittaa kuitenkin sitä, että keskukset vuokraavat tilojaan pääsääntöisesti ryhmille. Mutta yksityisetkin ovat kyllä tervetulleita luontopoluillemme tai vaikka laavulle: juuri esimerkiksi oli yhdeksänvuotiaan pojan synttärijuhlat laavulla. Meille voi myös tulla viettämään ihan vain ulkoilupäivää syödään lounas, kuljetaan luontopolulla, kalastetaan, pelataan. Luontopolku on auki ympäri vuoden. Kunstenniemessä on Avainreitti-luontopolku, Heinänokassa Löytäjän metsäpolku. Toiminnallisia juttuja on joka paikassa, ja niitä on suunniteltu aina kunkin paikan pääkohderyhmän mukaan, kertoo nuorisosihteeri Marja Ruusu, jonka vastuualueena leirikeskukset ovat. Käytännössä kohderyhmäajattelu näkyy niin, että kun Kunstenniemessä käy ennen kaikkea varhaisnuoria ja partiolaisia, sieltä löytyy esimerkiksi kanootteja, vaijeriliukua, monenlaisia pallopelejä ja sen sellaista. Heinänokassa on eniten nuoria ja nuoria aikuisia sekä rippikoululaisia, joten siellä toiminnalliset jutut on suunnattu vähän vanhemmille. Sinapissa taas on paljon koko perheen yhteistä puuhaa myös liikuntarajoitteiset ihmiset on huomioitu. Hyvä ruoka, parempi mieli Vaikka leirikeskuksissa riittää tekemistä, varsinaista toimintaa ne eivät järjestä. Idea on tarjota kunkin ryhmän omalle toiminnalle mukavat puitteet: Tietenkin myös kuuntelemme asiakkaiden toiveita aina kannattaa kysyä, sillä ihmiset ja palvelu ovat se meidän juttu. Mielellämme lähdemme moneen mukaan, Samuli Kallio lupaa. Käytännössä se voi tarkoittaa vaikka sitä, kun kerran järjestettiin keskiaikainen lounas laavulla. Toisella kerralla Sinapissa tehtiin jokaisen osanottajan lempiruokaa: ihmiset ilmoittivat sen ja kokit tekivät. Leirikeskuksista löytyy majoitusvaihtoehtoja joka makuun. Linjanamme on laadukas, hyvistä raaka-aineista tehty kotiruoka. Meillä on kolme isoa keittiötä, jotka ympäri vuoden tekevät tätä, Kallio kertoo. Nyt joulun alla ryhmät voivat varata jouluretken tai -juhlan leirikeskuksista. Meille pääsee saunomaan ja syömään hyvin. Vanhan ajan joulun pitopöytä maksaa 30 euroa ja vähän kevyempi vaihtoehto 15 euroa, Marja Ruusu jatkaa. Ja sellaisia terveisiä hän tahtoo vielä lähettää erityisesti seurakuntien luottamushenkilöille, että myös he ovat tervetulleita pitämään kokouksiaan leirikeskuksiin miksi näet mennä merta edemmäs kalaan? Roope Lipasti Eetu Kuokkanen saa suupielet nykimään. Jippu tahdittaa Iltaa Henrikissä Illan toivotuin: Jippu! Kolmonen on kova sana Henrikinkirkolla 30.10. klo 18 alkavassa Ilta Henrikissä -tapahtumassa. Kolme ammattitaitoista esiintyjäryhmää tuo energiaa syksyiseen iltaan. Erilaiset maut kuoriutuvat esiin illan aikana kuin Trio-jäätelöpaketista. Illan aloittaa Anu Åbergin luotsaama reippaasta meiningistään tunnettu Tuomiokirkon nuorisokuoro, jossa laulaa 20 nuorta naista. Kuoron ohjelmisto on laaja ja monipuolinen ulottuen gospel- ja musikaalisävelmistä vanhaan musiikkiin ja suuriin teoksiin. Henrikissä kuoro esittää saman ohjelman kuin keväällä 2011 Tampereen Sävel -kuorokilpailussa, josta kuoro nappasi palkinnokseen muun muassa halutun paikan YLEn radioimassa kansainvälisessä päätöskonsertissa. Illan ohjelmisto antaa monipuolisen kuvan kuoron osaamisesta, sillä se esittelee niin gregoriaanista kirkkolaulua kuin nykymusiikkiakin. Juuri ohjelman monipuolisuus keräsi kiitosta kuorokilpailun kansainväliseltä jurylta, joka kiinnitti erityisesti huomiota kuoron raikkauteen ja kykyyn laulaa linjakkaasti, puhtaasti, musikaalisesti ja erityisen koskettavasti. Jippu täyttää toiveet Illan puolivälissä testataan, miten paljon naurua ja hyvää tuulta mahtuu kirkon tiiliseinien sisälle, kun lavalle astuvat stand up -koomikot Retu Kivinen ja Eetu Kuokkanen. Yleisö ei jää pelkän sivustanaurajan rooliin tässä tykityksessä, sillä miehet improvisoivat esityksensä yleisön antamien toiveiden perusteella. Lopputuloksesta ei siis voi edeltä tietää muuta kuin yhden asian nauruhermot saavat kyytiä. Illan päättää koskettavasti Jippu Trio. Jippu on tullut viime vuosina tutuksi lähes kaikille suomalaisille, sen verran paljon hänen musiikkinsa on radiokanavilla soinut. Henrikinkirkolle Jippu kutsuttiin yleisön pyynnöstä. Viime keväänä jättisuosion saanut Mikko Kuustosen keikka Ilta Henrikissä -tapahtumassa keräsi paikalle noin 700 kuulijaa. Yleisölle jaettiin tuolloin kyselykaavakkeita, joissa kysyttiin toiveita seuraavan esiintyjän suhteen. Konserttiyleisön suuri enemmistö kirjasi lappuun juuri Jipun nimen. Kirkko ei ole Jipulle esiintymispaikkana mitenkään tavaton, sillä kristinusko kuuluu yhtenä osana hänen elämäänsä. Alakerrassa sirkustellaan Ilta Henrikissä -tapahtumaan on helppo lähteä koko perheen voimin, sillä kirkolla järjestetään omaa ohjelmaa myös pikkuväelle. Perinteisen puuhailun lisäksi lapset saavat maistiaisia sirkusmaailmasta, kun lasten sirkuskoulun ohjaaja esittelee temppujaan. Ehkäpä jälkikasvu saa itselleen myös uuden unelma-ammatin, sillä kaikki lapset pääsevät halutessaan harjoittelemaan ällistyviä sirkustemppuja. Vanhempien mukaan kotiin saattaakin lähteä pieniä sirkusprinsessoita, pellejä tai vaikka tasapainotaiteilijoita. Lasten iltaan kuuluu myös pieni välipala. Mervi Sipilä-Koski Ilta Henrikissä Henrikinkirkolla, Peltolantie 2, sunnuntaina 30.10. klo 18. Vapaa pääsy. ILMAINEN NEUVO OY:n Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060 Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm www.ilmainenneuvo.fi TILITALO Olemme Sinua varten Vähäheikkiläntie 37 Turku TERVETULOA Marja-Leena 040-7793990 Pia 050-400 7713 info@tilitoimisto-ronn.net www.tilitoimisto-ronn.net Hyvä vanhan ajan joulunvietto 23. 27.12.2011 Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 400, sis. täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset. Ilmoittautumiset 9.12. mennessä: Hilkka Ollikainen, p. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Turun kristillinen opisto puh. (02) 412 3500 info.tko@tk-opisto.fi www.tk-opisto.fi www.kotimaa24.fi HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen Vakuuttakaa toisianne Sinappi Kakskerran saarella Vapparin rannalla. Vuonna 2003 valmistuneessa majoitusrakennuksessa 19 kahden hengen majoitushuonetta. Kappeli, ruokala, ryhmätyötiloja ja sauna. Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema vanha päärakennus toimii kokoustilana. Saliin mahtuu noin 40 henkilöä ja ryhmätyöskentelyyn löytyy kaksi erillistä pienempää tilaa. Rakennuksessa langaton nettiyhteys ja av-välineet. Catering-palvelut: pikkusuolaiset, leivonnaiset ja kokonaiset ateriat kodin tai työpaikan tilaisuuksiin. Kunstenniemi Naantalin Rymättylässä Luonnonkauniilla tammimetsäalueella kaikkiaan kuusi erillistä majoituskohdetta, joiden taso vaihtelee Tuominiemen yhteismajoituksesta Kunstenkarin tyylikkään hirsirakennuksen 5-6 hengen huoneisiin. Langaton internet, moderni kokoustekniikka Teltta-alue leirejä varten Savusauna Hiljentymistä varten kaunis kappeli Ruokasaliin mahtuu kerrallaan sata ruokailijaa. Tila sopii loistavasti myös erilaisten juhlien järjestämiseen. Catering-palvelut: pikkusuolaiset, leivonnaiset ja kokonaiset ateriat kodin tai työpaikan tilaisuuksiin. Heinänokka Turun Erikvallassa, Airiston rannalla. Kaikenlaiset tapahtumat kymmenen hengen tilaisuuksista sadan hengen koulutuksiin. Langaton internet, moderni kokoustekniikka Ateriapalvelut myös ryhmille, jotka eivät yövy Alueelta löytyy 11 erilaista toimintaharjoitetta. Suurinta osaa harjoitteista voi ohjata itse, mutta korikiipeilyssä on käytettävä koulutettua ohjaajaa. Catering-palvelut: pikkusuolaiset, leivonnaiset ja kokonaiset ateriat kodin tai työpaikan tilaisuuksiin. Nuorisokuoro esittelee repertuaarinsa Henrikinkirkossa. Kun otat henkivakuutuksen vuoden 2011 loppuun mennessä, saat 20% alennuksen ensimmäisen vuoden maksuista. Yhdessä hyvä tulee. Henkivakuutus nyt -20% Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.

6 7 Paattisten kirkkomaalla seisoo muistokivi, jonka kaltaista ei Suomen muilla hautausmailla näe. Kiveä koristavat tähti, sirppi ja vasara. Kiveen on hakattu teksti: Huhtala Jori Liimatainen, T ietokuva Oy Nikolai wilhelm *8.12.1916 31.8.1944 Olit sankari, Taistelija jalo. Fascistien kuulista Sammui syömesi palo. Markku Jokisipilä on perehtynyt Huhtalan veljesten kohtaloihin. 27-vuotias tortinmäkeläinen Nikolai Huhtala ammuttiin sotilaskarkurina, metsäkaartilaisena. Nikolain tarina on ollut kipeä asia Paattisilla seitsemän vuosikymmentä. Tarinaa on valjastettu eri näkemysten vetäjäksi. Huhut ovat paisuttaneet tarinaa. Toisaalta siitä on vaiettu. Nyt tarina on avattu ja siitä on puhuttu. Rintamalla taistelleet veteraanit ja sotaa vastustaneen vasemmiston edustajat ovat julistaneet Nikolain paaden Sovinnon kiveksi. On syyskuu 1939. Huhtalan veljekset Paattisilta, Tortinmäen Karsonkulmalta, saavat kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Palvelukseen astuvat 29-vuotias Kalle Iivari ja 23-vuotias Nikolai Wilhelm. Veljekset ovat tovereitaan päätä pidempiä. Rättimikko joutuu etsimään Nikolaille 47 numeron saappaat. Taskussa Nikolailla on varusmiespalveluksesta todistus, jossa komeilee parhaiden arvosanojen rivi. Talvisota alkaa. Iivari taistelee pioneerikomppaniassa, Nikolai kenttätykistössä. Sovinnon kivi kertoo ihmisen tarinan Talvisotaan yhtenä miehenä Maa- ja sekatyömiehet Iivari ja Nikolai Huhtala kasvoivat vasemmistolaisen perinteen piirissä, joka oli vallinnut Paattisten Tortinmäessä 1918 tapahtumista lähtien ja aiemminkin. Kuitenkin oli selvää, että Huhtalat lähtivät yhdeksäs lokakuuta 1939 kertausharjoituksiin ja marraskuun viimeisenä päivänä talvisotaan yhtenä miehenä muiden paattislaisten kanssa. Iivari soti Tienhaarassa Viipurinlahden pohjukassa. Nikolai taisteli Summan lohkolla. Summa oli Karjalan kannaksen ankarimpia paikkoja. Lohkon läpi kulki suora linja Leningradista Viipuriin, toteaa poliittisen historian tutkija, VT Markku Jokisipilä. Jokisipilä on paneutunut Huhtalan veljesten vaiheisiin. Rauhan aika Taistelu päättyy rintamilla maaliskuun kolmantenatoista päivänä 1940. Nikolai ja Kalle Huhtala kotiutetaan huhtikuun lopulla. Nikolain sotilaspassiin merkitään käytösarvosanaksi hyvä. Veljekset jatkavat töitään ja käyvät reserviläisten kertausharjoituksissa. He liittyvät myös Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraan. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, SN-seura, perustettiin toukokuussa 1940. Virallisesti seura pyrki parantamaan maiden suhteita, Markku Jokisipilä taustoittaa. Tosiasiassa se oli kielletyn kommunistisen toiminnan peitejärjestö. Näkyvä seura sai nopeasti 35.000 jäsentä. Myös Tortinmäkeen perustettiin paikallisosasto, jonka 34 jäsenen joukossa olivat myös Nikolai ja Iivari Huhtala. Jäsenyys oli vahva poliittinen kannanotto, mutta se kertoi ehkä silti enemmän sosiaalisesta paineesta. Liityttiin, kun naapurikin liittyi, Jokisipilä arvioi. Tortinmäkeläisillä saattoi myös olla aito halu edistää maiden rauhallisia suhteita, jotta vältyttäisiin uudelta sodalta. Paattisten perukoilla oltiin tuskin tietoisia järjestön todellisista suhteista Moskovaan. Huhtalan veljekset osallistuivat kuuliaisesti myös kertausharjoituksiin. Nikolai sai niistä jälleen arvosanan hyvä. Sotaa pakoon Kesäkuussa 1941 kaikki Huhtalan neljä veljestä saavat palveluunastumismääräyksen. Rauha päättyy. 22-vuotias Eino lähtee rannikkotykistöön. 17-vuotias Eenokki menee ensin varusmiespalveluun ja sitten rintamalle tykkimieheksi. Nikolai ja Iivari eivät saavu kutsuntapaikalle. He katoavat Paattisten metsiin. Yleinen liikekannallepano julistettiin 17. päivänä kesäkuuta 1941. Jatkosota alkoi juhannuksena. Koko maassa noin 1300 miestä jätti noudattamatta määräystä. Paattinen kuului maan vastahakoisimpiin: kuusi miestä. Luku tuntuu vähältä, mutta se oli 4,5 prosenttia paikkakunnan reserviläisistä. Paattisilta lähti jatkosotaan hiukan toistasataa miestä. Talvisota oli puolustustaisteluna moraalisesti ongelmattomampi, Markku Jokisipilä pohtii karkuruutta. Kansa tuki laajasti menetettyjen alueiden palauttamista, mutta Itä- Karjalaan etenemistä, Suur-Suomiintoilua ja yhteistyötä Hitlerin Saksan kanssa monet vieroksuivat. Kiinni saadut karkurit kertoivat kuulusteluissa ennen kaikkea sodan pelosta: Talvisodassa, varsinkin Summassa, joutui kokemaan niin paljon sodan kauhuja, ettei olisi mielellään lähtenyt niitä uudestaan elämään. Kylän yhteinen salaisuus Nikolai ja Iivari Huhtala liittyvät tortinmäkeläisen Aleksi Laineen ja turkulaisen Ensio Sepän seuraan. He rakentavat korsuja Paattisten ja Yläneen metsiin. Poliisi käy kovistelemassa Huhtalan perhettä. Omaiset sanovat, etteivät tiedä miesten olinpaikoista. Kyläläiset toimittavat metsäkarkureille ruokaa ja vaatteita, Markku Jokisipilä tietää. Ilman apua he eivät olisi selvinneet. Kerrotaan, että karkurit olivat kylvö- ja heinätöissäkin joillakin tiloilla. Karsonkulmassa sotavuosina asunut Alpo Mäki vahvistaa asiaa: Minäkin tunsin pojankloppina metsäkaartilaiset. Kaikkia muita näin kotikulmilla, paitsi Iivaria. Se oli sukkela mies, pysyi piilossa. Miten tuli toimeen, kun ei ollut metsämieskään? Paattisten suojeluskunnan papereissa ei ole mainintoja miesten liikkeistä. Oman kylän miehiä ei paljastettu myöskään poliisille, joka kävi etsimässä heitä joskus, kun keinottelurikosten selvittelyiltä ehti. Korsu navetan takana Lokakuussa 1942 metsäkarkurit rakentavat korsun Saramäen kylän Välimaan tilan metsään lähelle asuintaloa. Jätöksiä varten tehdään riuku. Joskus iltaisin miehet käyvät talon asukkaiden luona kuuntelemassa radiota ja saunomassa. Helmikuussa 1943 poliisi saa kiinni Aleksi Laineen tämän käydessä kotona Karsonkulmalla. Poliisi löytää Välimaan tilalta jäisen polun, joka johtaa talosta navetan taakse metsään, ja polun päästä riu un sekä korsun paikan. Mutta Huhtalat ovat jo purkaneet rakennelman ja asettaneet sen tukipuut siistiin pinoon. Miehiä ei näy. Kuulusteluissa talon asukkaat eivät tiedä miehistä mitään. Valpo seurasi tarkkaan monien kumouksellisiksi tiedettyjen karkulaisten liikkeitä. Tortinmäen metsäkaartista Valpon papereissa ei ole merkkiäkään. Huhtaloiden oleskelupaikkaa talvella 1943 1944 ei tarkkaan tiedetä. Suullinen perimätieto kertoo, että he lymysivät kallioluolaan rakennetussa korsussa Savojärven lounaispuolella Valpperin metsissä. Suruviesti rintamalta Kesäkuussa1944 Eenokki Huhtala käy lomalla kotona. Kuun lopussa Huhtalan taloon tuodaan suruviesti. Eenokki on kaatunut kranaattitulessa Antreassa. Hän saa leposijan sankariristin alla Paattisten kirkkomaalla. Lomalla Eenokki oli sanonut, että sodassa on aivan kamalaa, Alpo Mäki muistelee. Sodan tuoma suru ja tuska ovat yhtä syviä riippumatta siitä, millaista univormua kantaa tai on kantamatta. Mutta sinne vaan piti palata. 20-vuotias Eenokki kaatui Kannaksen suurhyökkäyksessä 27. kesäkuuta. Jatkosodassa kaatui kaikkiaan seitsemäntoista paattislaista. Haavoittuneina palasi kolmisenkymmentä. Viimeinen aita Elokuun viimeisenä päivänä 1944 Nikolai Huhtala on tullut käymään kotona. Poliisit yllättävät hänet. Nikolai pakenee. Varoituslaukausten jälkeen poliisi tulittaa häntä konepistoolilla. Nikolai kuolee osumiin. Tapahtumat näkee 11-vuotias Alpo Mäki. Tapahtumista on nyt kulunut 67 vuotta. Lokakuisena päivänä Alpo Mäki seisoo lapsuutensa maisemissa Karsonkulmalla. Hän osoittaa kädellään pellon suuntaan: Tuolta Nikolai juoksi. Sitten Mäki näyttää tien suuntaan: Poliisit tulivat tuolta. Alpo-poika oli ollut isänsä kanssa läheisellä pellolla. Tuttu Nikolai istuskeli naapuripellon pientareella. Kaksi poliisi ilmaantui paikalle. He kehottivat Nikolaita nostamaan kätensä ylös, mutta Nikolai lähti juoksemaan pellon yli kohti metsää. Poliisit ampuivat varoituslaukauksia ilmaan, sitten toinen poliiseista avasi konepistoolitulen. Tässä oli silloin riukuaita, Mäki osoittaa ojanreunustaa pitkin kulkevia hevosaitauksen nauhoja. Nikolai oli juuri hyppäämässä aidan yli, kun häneen osui. Järkyttyneenä nuori Alpo palasi kotiinsa eikä muista kotimatkasta mitään. Tähän, melkein pihapiiriin, Nikolai Huhtala ammuttiin. Ristin varjossa Syyskuun neljäntenä päivänä 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välille solmitaan aselepo. Myös tortinmäkeläinen Pentti Haapanen tuntee Nikolain kuolemaan liittyvät tapahtumat hyvin. Tapaus oli kylälle tragedia. Siitä puhuttiin paljon ja sitä pahoiteltiin kovasti. Murhenäytelmää lisäsi se, että vain neljä päivää myöhemmin rintamat hiljenivät. Kolme viikkoa myöhemmin sotilaskarkurit vapautuvat kaikista rangaistuksista välirauhasopimuksen nojalla. Haapanen näyttää nurmessa olevaa kohtaa, joka sijaitsee kymmenen metrin päässä ampumispaikasta. Tässä oli vuosikymmeniä puinen risti. Minäkin kävin sitä jo pikkupoikana usein katsomassa. Huhtalan veljekset olivat komeita miehiä, Nikolai heistä komein ja pidetty mies, Haapanen muistelee. Viranomaiset tutkivat tapahtunutta, mutta kaikki seikat eivät tulleet kyläläisten tietoon. Ilmeisesti ne jäivät rauhanteon suurten tapahtumien jalkoihin. Asiasta puhuttiin pienissä ryhmissä. Toiset pitivät metsäkaartilaisia rauhan sankareina, toiset vastuun pakoilijoina. Pohdittiin, miksi Nikolai ammuttiin. Kuka hänet lopulta ampui? Jotkut kokivat syyllisyyttä, monet vaikenivat. Vuosikymmenien mittaan huhumyllyt kehittelivät salaliittoteorioitakin. Sirppi ja vasara siunatulla maalla Syyskuun viidentenätoista päivänä Maarian piirin nimismies Valio Katina antaa Paattisten seurakunnalle luvan haudata Nikolai Huhtalan ruumiin. Hänet siunataan kirkkomaan multiin. Haudalle pystytetään myöhemmin muistokivi, johon on hakattu tähti, sirppi ja vasara. Markku Jokisipilä ja Paattisten kirkkoherra Jukka Järvensivu tekivät töitä löytääkseen tahon, joka pystytti muistokiven. Omaiset eivät sitä hankkineet. Kirkkoherra löysi lopulta langan, joka mutkitellen liittyi Pohjois-Turun Vasemmisto -yhdistykseen. Pystytyksen ajankohtaa ei tiedetä. Sen täytyi tapahtua vuosien 1944 ja 1948 välillä, Jokisipilä päättelee. Perimätiedon mukaan paikalle tuli linja-autolasteittain väkeä ja valvontakomissionkin edustajia univormuissaan. Kivi oli ja on ilmiselvä poliittinen mielenosoitus. Ideologiana kommunismi kieltää Jumalan olemassaolon. On ainutlaatuista, että sellainen kivi seisoo siunatulla kirkkomaalla. Kuitenkin Paattisten silloinen kirkkoherra Paavo Ketola sekä siunasi vainajan että salli kiven pystytyksen. Kirkkoherra Paavo Ketola oli sekä Nikolain että Eenokin rippikoulupappi, Jukka Järvensivu valaisee. Ketola saattoi tuntea sympatiaa rippikoulupoikiaan kohtaan, mutta Sovinnon kivi on tällä hetkellä kunnostettavana. Kunnostuksesta huolehtii Pohjois-Turun Vasemmiston yhdistys. Seurakunta puolestaan kunnostuttaa sankarihaudat. Kirkkoherra Jukka Järvensivu Eenokki Huhtalan haudalla. hänellä ei tiedetä olleen vasemmistosympatioita. Sovinto yhdistää Syyskuun neljäntenä päivänä 2011 Paattisten kirkossa vietetään messua. On kulunut 67 vuotta aselevon solmimisesta. Juhlaväki siirtyy kirkosta hautausmaalle Nikolai Huhtalan muistokiven ääreen. Siellä ovat rinnakkain Paattisten-Vahdon Sotaveteraanit ja Pohjois-Turun Vasemmiston edustajat. Hautakivi julistetaan Sovinnon kiveksi. Nikolai Huhtalan haudanhoitoaika umpeutui keväällä. Seurakuntaneuvoston aloitteesta ja yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä erikoinen kivi päätettiin säilyttää. Seurakuntaneuvosto esitti myös, että kivi voisi erottamisen sijaan yhdistää ihmisiä. Kristillisen uskon keskeisin ajatus on sovinto Jumalan ja ihmisen välillä. Sen tulisi näkyä myös ihmisten välillä, kirkkoherra Jukka Järvensivu perustelee. Kirkko julistaa sovintoa joka sunnuntai jumalanpalveluksissaan. Kirkko sopii hyvin sovinnon ajatuksen ajajaksi. Vanhat kaunat, asenteet ja haavat voidaan unohtaa ja lähteä yhdessä rakentamaan yhteiskuntaa. Sovinnon kiven äärellä vihapuheiden sijaan tuodaan sovinnon sanoma. Syyllisyyden ja häpeän sijaan tuodaan vapautus. Totuutta ei peitellä, vaan sen valossa tehdään sovinto. Totuus vapauttaa Sovinnon kiven juhla jatkuu. Paattisten seurakuntatalo täyttyy väestä. Historiantutkija Markku Jokisipilä esitelmöi Nikolai Huhtalan tapauksesta. Kun hän lukee Huhtalan ampumista koskevan tutkintapöytäkirjan, kuulijoiden keskuuteen laskeutuu käsin kosketeltava jännitys ja hiljaisuus. Kun selviää, että ampuja ei ollut oman piirin poliisi, helpotus kohahtaa joukon läpi. Esityksen jälkeen viriää vilkas keskustelu. Markku Jokisipilä nosti esitelmässään valoon ne tosiasiat, jotka tapahtumista olivat löydettävissä. Huhut ja vaikenemiset saivat väistyä. Kipeäkin totuus vapauttaa. Sota on yleisinhimillinen tragedia, Jokisipilä tiivistää ajatuksensa. Sodan tuoma suru ja tuska ovat yhtä syviä riippumatta siitä, millaista univormua väkivaltaisen kuoleman kohteeksi joutuneet yksilöt ovat kantaneet tai, niin kuin Nikolain tapauksessa, päättäneet olla kantamatta. Veljekset Nikolai ja Eenokki Huhtala lepäävät samalla kirkkomaalla. Tytti Issakainen Teksti perustuu haastatteluihin ja VT Markku Jokisipilän Sovinnon kivi -tilaisuudessa 4.9.2011 pitämään esitelmään, jonka voi lukea osoitteessa http://jokisipila. blogspot.com/ Alpo Mäki joutui 11-vuotiaana Nikolai Huhtalan kuoleman todistajaksi.

8 9 Min pappa är inte Ingrid Lise Taraldset har tvingats lära sig vilken kroppsligt tung process det är att bearbeta sorgen efter en förälder. Samtidigt har hon lärt sig massor om sig själv. Krockande tidtabeller och missuppfattad kommunikation leder till att den här intervjun görs per telefon, trots att jag och Ingrid Lise Taraldset bor i samma lägenhet. Min första reaktion är nej, hur ska vi kunna diskutera allvarliga saker som död och sorg om vi inte ens sitter i samma rum? Men det fungerar. Det är som om telefonen erbjuder en möjlighet till lagom distans och perspektiv för att på allvar våga prata om den sorgeprocess som Ingrid Lise gått igenom sedan sommaren 2010. Det var då vi började dela lägenhet. Det var då som Ingrid Lises pappa dog. Fint att vara där Liksom jag är Ingrid Lise uppvuxen i Kimito, men hennes pappa var hemma från Norge. I maj 2009 berättade han att han hade cancer, men jag fattade det inte förrän på sommaren. Jag blev arg för att det måste drabba just min familj. Han blev sjukare, men jag kunde inte föreställa mig att han skulle dö, det kändes för nära. När min mamma flyttade in till honom Vi lever i en tid där man betonar allt det som är positivt, vackert och framgångsrikt. Livet skall vara en dans på rosor, döden får inte finnas med. Människan är god och inte en syndare. Att man i kyrkans gudstjänst ska bekänna att man är en syndare kan vara frånstötande. Och om något hemskt inträffar i vår värld eller i vår närmaste omgivning blir vi störda och otrygga. En märklig psalm från 1600-talet Under de senaste dagarna har jag tänkt mycket på orden i psalm 364 i vår psalmbok. Denna psalm skrevs år 1681 av den danske psalmdiktaren och biskopen Thomas Kingo (1634-1703). Kingos psalm finns i vår psalmbok under rubriken Nöd och nåd. I den rikssvenska psalmboken är motsvarande psalm placerad under mottot Vaksamhet kamp prövning. Biskop Kingo målar genom sin psalm en mycket realistisk bild av vår tillvaro, där glädjen och sorgen, medgången och motgången finns med. Men alla verserna i Kingos utsuddad på sjukavdelningen stängde jag bara av. Jag förstod att det gick neråt, men jag förstod inte att det inte fanns något efter nere, säger Ingrid Lise. Det var egentligen först när jag såg honom dra det sista andetagen och märkte på blicken att han inte längre var där, som jag förstod det Nu i efterhand är Ingrid Lise väldigt glad att hon och hennes familj var där när det hände. Det är klart att det var hemskt, men det verkade också väldigt naturligt. Man förstod att det här har hänt förut, det är så här det ska gå Ingrid Lise Taraldset har fått bekanta sig med de olika till. Dessutom var det inte som på årstidernas dofter, ljud och film, att hans ögon förblev öppna, känslor igen, så som de ter sig utan han stängde dem själv, som utan hennes pappa. om han skulle ha somnat. Hon fascineras av hur mycket kontroll hennes pappa hade in i det sista. Han såg till att vi alla befann oss i rummet, och han tackade till och med sköterskan som tagit hand om honom. Han orkade vara medmänsklig, trots att han mådde så dåligt. Y l v a V i k s t r ö m psalm slutar med ett budskap som är fyllt av hopp och där himlen finns med. Sorgen och glädjen de vandrar tillsammans, Medgång och motgång här ständigt följs åt. Skyar med solsken, och suckar med gamman Skiftar alltjämt på vår jordiska stråt. Silver och gull stoft är och mull, himmelen blott är av salighet full. Börja bearbeta Efter dödsfallet skulle Ingrid Lise och hennes mamma ordna med kista och begravning i Kimito, och urnenedläggning i Norge. Ingrid Lise åkte som ledare på ett ungdomsläger, hon sommarjobbade, hon flyttade ihop med mig i Åbo för att inleda andra årets studier i cellbiologi och hon gick med i Florakören. Jag tror att jag orkade eftersom kroppen ännu inte hade fått vila, och därför inte börjat bearbeta. När vi åkte till Turkiet i början av oktober låg jag dagarna i ända och bara tittade på havet och människorna. Då kom känslorna i fatt, och efter det orkade jag ingenting. Ingrid Lise berättar också att hon snart blev verkligt rädd för att hon eller hennes mamma skulle dö, och lämna den andra ensam. Nu vet jag ju att det verkligen kan hända. Sorgen och glädjen, de vandrar tillsammans Allhelgonahelgens budskap Vi firar snart Alla helgons dag, en helg som i vår kyrka har ett dubbelt budskap: På denna helg minns vi våra kära avsomnade, vilket i vår församling sker vid musikandakten i Uppståndelsekapellet kl. 15.15. Där läser vi upp namnen på de församlingsmedlemmar som avlidit under de senaste tolv månaderna och vi tänder ljus till deras minne. Allhelgonadagens huvudgudstjänst, som vi firar i Martinskyrkan kl. 12, har ett annat budskap: Vi påminns där om himlens verklighet och dagens texter beskriver den gudstjänst som firas inför Guds ansikte i himlen. I gudstjänsten på Alla helgons dag läser vi alltid en text ur Johannes uppenbarelse, den bok som innehåller så många visioner av himlen, alltings fullbordan. I år läser vi bland annat följande ord ur Uppenbarelsebokens 21 kapitel: Gud själv skall vara hos dem, och han skall torka alla tårar ur deras ögon. Döden skall inte finnas mer, och ingen sorg och ingen klagan och ingen smärta skall finnas mer. Ty det som en gång var är borta. Himlen allena är sorgerna kvitt Biskop Thomas Kingo beskriver i sin psalm på olika sätt hur himlen är något som är helt annorlunda, hur himlen är alltings fullbordan. Himlen allena är sorgerna kvitt, himlen är hamnen där tryggheten är... I hans psalm, som är allt annat än ytlig, lyder den fjärde versen: Acceptera långsamhet Ingrid Lise säger att det är fascinerande hur starkt kroppen reagerar på en så stor process som att bearbeta döden. Allting går så mycket långsammare. Det kändes som om hela världen vridit upp hastigheten och jag kunde omöjligt hänga med. Redan att gå på gatan var ett jobbigt och obehagligt projekt, jag blev illamående och andfådd av att gå snabbt. De fanns också tider då Ingrid Lise kände sig hyperaktiv hela tiden, då hon pendlade av och an mellan hyper och slö, då hon försov sig varenda morgon. Inget av det här gick särskilt bra att kombinera med studier, men jag måste lära mig att acceptera det och bara vara. Nästa varv I somras, när precis ett år gått sedan hennes pappa dog, kände Ingrid Lise att något förändrats. Hon lät bli att arbeta i början av sommaren, och satsade i stället på att uppleva försommarens dofter, ljud och känslor utan sin pappa. Eftersom det var den tiden som han mådde som sämst var jag beredd på att det kunde bli tungt. Hela året har jag varit tvungen att lära mig hur hösten, julen och våren ser ut utan pappa. Speciellt julen var jag nervös för, men det blev jättefint. Bara att ha kommit igenom året en gång stärker, nu kan jag börja nästa varv. Man får prata om det Som lägenhetskompis känns det tungt att både höra om och minnas KYRKOHERDEN Ångest skall föda den frid som oss gläder. Plåga skall vändas i hälsa och hopp, Armodet skrudas i rikaste kläder, Svaghet förvandlas till kraft att stå opp. Ondskan skall stå fängslad i vrå. Detta kan himlen allena förmå. Med dessa tankar vill jag inbjuda Dej att fira Alla helgons dag. Eero Sepponen den här tiden. Sorgen jag såg, men ändå inte på långt när kunde förstå. Borde jag ha betett mig annorlunda? Reagerat mer? Det är ingen vits att fundera över det, man reagerar som man gör, och det går oberoende inte att ändra på, säger Ingrid Lise. Den här hösten står ett foto med Ingrid Lises pappa på vårt köksbord. Jag vill inte sudda bort honom bara för att han inte längre finns. Man får se att jag har haft en pappa, man får prata om honom. Bilden hjälper att visa det. Jag önskar över allt att pappa ännu skulle finnas, men samtidigt kan jag se det fina i hur mycket jag har lärt mig om mig själv och hur mycket självständigare jag är nu. Både jag och mamma har lärt oss massor, och vi har också talat om hur mycket pappa hann göra under sitt liv. Det går att se en mening med att det gick så här. Ylva Vikström Ensam under julen? Fira en traditionell kristen jul på Senaps lägergård på Kakskerta 24-26.12. Lägret kostar 95 (inkl. transport från Åbo centrum, julprogram, inkvartering 2 pers./rum, julmat). Deltagarna väljs utifrån ansökningarna. Ansökningsblanketter fås från Diakonicentralen, Trädgårdsgatan 22 eller www.turunseurakunnat.fi -> Diakonia. Ansökan ska vara Diakonicentralen tillhanda senast 15.11. Förfrågningar: Eija Grahn, t. 040-3417 467 / Åbo svenska församling Katri Elonheimo, t. 040-3417 724 / Pikis församling Tanja Jylhävuori, t. 040-3417 370 / Patis församling Arrangör: Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Sijoitusiskä Kari Inkinen sijoittaa rahan ja uran sijasta lapsiin Inkisten perheeseen kuuluu isän ja äidin lisäksi viisi lasta: yhdeksän ja yhdentoista ikäiset pojat sekä kaksi-, viisi- ja kuusivuotiaat tytöt. Poikkeuksellista on, ettei yksikään heistä ole perheen biologinen lapsi. Vielä poikkeuksellisempaa on, että kyseessä on tietoinen valinta, ei pakon sanelema juttu. Ja on sekin aika poikkeuksellista, että lastenhoidossa on viime vuodet päävastuussa ollut perheen isä, Kari Inkinen (no tottahan äiti, Mervi Salin-Inkinenkin on hoitanut, mutta hän on kuitenkin kaksikosta ollut se, joka käy töissä). Tällä hetkellä molemmat ovat kotona, kun kaikkein tuorein tulokas saapui perheeseen vasta vuoden alussa. nkisten perheen piha Vahdolla kertoo paljon: polkupyöriä on komppanian tarpeisiin, erilaisia kaivinkoneita, traktoreita ja muita tarpeellisia maansiirtokoneita enemmän kuin Ramirentillä (joskaan Ramirentin koneet eivät ole muovisia) ja hiekkalaatikko tursuaa leluista niin, ettei jää epäselväksi, kenen hallinnassa piha on. Perheessä on viisi lasta, vanhin yhdentoista, nuorin kaksi. Vanhin on adoptoitu ja alun perin Etelä-Afrikasta, muut ovat sijaiskotilapsia ja vähän lähempää, pääkaupunkiseudulta. Mutta kun sitten astuu sisään perheen taloon ja katselee olohuoneen ikkunasta ulos, näkee peltoja, lisää peltoja, metsiä sekä pihan Muumitalon. Vaikuttaa oikeastaan aika rauhalliselta elämältä? No joo viisi lasta rauhallista, naureskelee Kari Inkinen, joka on ollut viimeiset neljä vuotta koti-isänä. Varsinaiselta ammatiltaan hän on palomies, mutta määrittelee itsensä enemmänkin sekatyömieheksi: Teen kotitöiden ohella kaikenlaista pientä, jos aikaa jää, mutta ei sitä kyllä viime vuosina ole juuri jäänyt. En tiedä, koska seuraavaksi menen töihin. Inkinen on sikäli poikkeus, että harva mies on viihtynyt koti-isänä niin pitkään. Hänelle valinta oli kuitenkin helppo: En ole edes koskaan ajatellut, että tämä olisi jotenkin harvinaista, vaikka kaipa se on. Mutta tämä valinta on tuntunut sopivalta minulle ja meille. Ei sijaisperheessäkään vanhemman olisi pakko olla kotona, mutta toisaalta systeemi antaa siihen mahdollisuuden. Ja kun lapsia on näin paljon, ja heistä vielä osa sellaisia jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa, niin kyllähän on hyvä, kun aina on joku kotona. Tällä hetkellä tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että kotona ovat molemmat vanhemmat, kun äiti Mervi Salin-Inkinen on hoitovapaalla vielä jonkin aikaa. Tuorein tulokas, nyt kaksivuotias tyttö, saapui nimittäin vuoden alussa ja vanhemmat ajattelivat, että olisi hyvä jos molemmat olisivat alkuvaiheessa kotona. Tähtihetki on, kun lapsi alkaa turvata itseen, sanoo Kari Inkinen, joka on kotona lapsia varten. Kuljetuksia ja lisää kuljetuksia Koti-isän tyypillinen päivä on Inkisten perheessä aika lailla samanlainen kuin suurperheissä aina. Vaan annetaanpa Karin kertoa: Seitsemältä noustaan ylös. Hoidetaan pojat kouluun, joka alkaa siinä kahdeksan ja kymmenen välissä. Esikoulu alkaa puoli yhdeksältä, mutta se on eri paikassa kuin koulu. Jos on kerhopäivä, joku lapsista menee sinne. Siinä välissä ehditään käydä kotona ja vähän syödä ennen kuin isommat lapset jo alkavatkin tulla takaisin. Sitten tehdään läksyjä ne vaativat meiltä vanhemmiltakin aika paljon mukanaoloa. Illalla alkaa kuljetusrumba.

10 11 Kuskaamista on niin paljon, että jos TLO:n väki joutuisi samaan, he menisivät lakkoon. On judoa, kuoroa, soittotunteja ja vapaapalokuntaa. Näihin sitten vielä terapiat ja biologisten vanhempien tapaamiset päälle. Siinäkin mielessä on hyvä, että molemmat vanhemmat ovat kotona: ei tarvitse pienimpien aina lähteä joka reissulle mukaan. Pyrimme kyllä käyttämään pyörää niin paljon kuin mahdollista, mutta pimeänä aikana se vain ei oikein onnistu. Ja osa harrastuksista on vähän kauempana joka tapauksessa, Kari kertoo. Huhhuh. Tuota kuunnellessa alkaa ymmärtää, miksi suomalaisten keskimääräinen lapsiluku on hiukan alle kaksi Kyllähän tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että elämä on aika lailla kotona pyörimistä. Ihan hirveästi en muualle repeä. Maanantai-iltaisin on jumppa ja senkin järjestäminen on toisinaan vaikeaa. Toisaalta tässä elämässä on niin paljon hyvää, ettei tarvitse hakea elämyksiä kaukaa. Lapsista on iloa joka päivä ja monta kertaa heillä on niin hyvät jutut. Adoptio vai sijaislapsi? Mutta miksi? Miksi kukaan haluaa olla vanhempi muiden lapsille? Monille tuntuu olevan ylitsepääsemätöntä olla isä edes omille lapsille, joten mikä sai Kari Inkisen unohtamaan työuran ja ryhtymään kokopäivätoimiseksi koti-isäksi? Lapset ja perhe ovat minulle tärkeä asia, ura sen sijaan ei. En oikein edes tiedä mitä se on. Vaikka olen minä töitäkin kyllä ehtinyt tehdä: 16-vuotiaana lähdin kokopäivätöihin ja tiedän kyllä senkin puolen elämää. Mutta nyt on tämä aika. Ajatus olla hankkimatta biologisia lapsia oli pariskunnalla alusta saakka, jos kohta asiasta toki keskusteltiin. Se lähti ihan siitä, että maailmassa on niin paljon tarvitsevia lapsia. Päätimme ettemme lähde itse tekemisen tielle. Mervillä on ollut sisaruksia näin, joten suvussa oli esimerkkejä asiasta ja on nähty, että malli toimii. Olen itse hyvin vakuuttunut tästä hommasta. Perhe on elämän perusyksikkö olisi hyvä, että kaikki saisivat elää perheessä. Se on sellainen minimi, elämän lähtökohta, Kari miettii. Miksi sitten sijaiskotilapsia, miksei useampia adoptiolapsia? Ihan käytännön syistä. Adoptio kestää niin kauan. Prosessi on myös hyvin raskas ja siihen liittyy paljon epävarmuutta. Kotimainen adoptio on käytännössä mahdotonta ottajia on enemmän kuin antajia. 16-vuotiaana lähdin kokopäivätöihin ja tiedän kyllä senkin puolen elämää. Mutta nyt on tämä aika. Miksi siis mennä merta edemmäs kalaan, kun lähelläkin on tarvitsevia lapsia? Entä sitten se biologisuus: eikö missään vaiheessa ole ollut toivetta hankkia biologista lasta? Mulla on ollut pari kertaa vauvakuume. Mutta sitten olen saanut vauvan. Tämä oli kyllä nyt varmaan viimeinen vauvakuume, Mervi sanoo. Toivottavasti, Kari nauraa. Lainassa täällä vain ollaan Itse asiassa kun ensimmäinen adoptio toteutui, pariskunnalla oli jo paperit valmiina toista varten, mutta sitten asiat vain jotenkin kääntyivät toiseen asentoon. Sinänsä adoptio- tai sijaiskotilasten kohdalla ei ole mainittavia eroja: Tai ainakaan ne eivät ole sellaisia, jotka huomaisi joka päivä. Se suurin ero on yhteydenpito biologisiin vanhempiin: adoptiolapsi jää siitä paitsi ja se on sääli. Yhteydenpidot ovat menneet tosi hienosti. Ne ovat sellaisia iloisia tapahtumia, Kari sanoo. Ja kuin vahvistaakseen asian, perheen viisivuotias kertoo viettäneensä juuri synttäreitään. Siis ensimmäisiä synttäreitä: kakkossynttärit pidetään, kun toiset vanhemmat tulevat kylään. Toiset vanhemmat ovat samalla myös muistutus siitä, että periaatteessa voi käydä niinkin, että lapsi joskus palaa biologisten vanhempiensa luo. Käytännössä se tosin on melko harvinaista ja siinäkin tapauksessa suhde lapseen tietenkin säilyy: Jos niin kävisi, se olisi tietenkin paha paikka, mutta kun tähän on lähdetty niin sekin mahdollisuus on olemassa. Toisaalta ajattelen niin, että lainassahan lapset aina ja kaikissa perheissä ovat. Kaikenlaista voi sattua, Kari miettii. Suhde biologisten ja kasvattivanhempien välillä on Inkisten tapauksessa hyvällä mallilla, mikä on suuri onni: Aluksi oli tietenkin vähän sellaista kyräilyä, mutta ajan mittaan on tullut luottoa, kun on nähty, että asiat ovat aika hyvin. Alku aina hankalaa Kaikki lapset ovat tulleet perheeseen noin vuoden vanhoina. Se tietenkin tavallaan helpottaa asiaa ovat olleet niin pieniä, että sopeutuminen on ollut hiukan helpompaa kuin jos perheeseen muuttaisi tuiki tuntematon koululainen. Vaikka eiväthän ne yksivuotiaatkaan tuiki tuntemattomia olleet. Heihin oli tutustuttu useampaankin kertaan ennen kuin he muuttivat uuteen kotiinsa. Oikeastaan vain nuorimmaisen kohdalla kaikki kävi hyvin äkkiä. Ehdimme käydä vain pari kertaa tutustumassa ennen kuin hän jo muutti. Eli aika raakana hän tuli yleensä on ollut vähän enemmän aikaa totutella. Aiemmin se on mennyt niin, että olemme vierailleet siellä lastenkodissa ja sitten sieltä on tultu tänne ja oltu ihan yötäkin Siis sellaista molemminpuolista tutustumista. Siitä se sitten on aina lähtenyt. Eikä se tietenkään pelkkää ruusuilla tanssimista ole ollut, esimerkiksi tämä viisivuotias neitimme huusi ensimmäiset puoli vuotta, Kari sanoo, ja vinkkaa pöydän päähään, jossa on juuri syntymässä taideteos Prinsessaenkeli. Taiteilija itse vaikuttaa siltä, ettei ollenkaan ymmärrä mistä on puhe: ettäkö muka itkenyt? Tuoreella tulokkaalla sen sijaan oli vähän helpompaa: pari viikkoa meni sylissä itkien, mutta sitten alkoi helpottaa. Lapsen maailmaan mahtuu tulemaan kerralla yksi uusi ihminen, yleensä se on äiti, mutta oli se kerran isäkin: Tähtihetki on, kun huomaa, että lapsi alkaa turvata itseen. Aina sitä jaksaa ihmetellä, että miten minusta nyt onkin tullut niin tärkeä, Kari miettii. Kuten tavallisissakin perheissä, myös Inkisillä jonkun lapsen kanssa on ollut vähän enemmän huolta kuin toisen: Yhdellä lapsista oli alkuun hyvin hankalaa ja ajattelimme, että mitä hänestä mahtaa lainkaan tulla, mutta nyt tulee koulusta vain viestiä kuinka lahjakas hän on tässä ja tuossa ja vielä siinäkin, Mervi kertoo. Läsnä ja elämässä mukana Kun perheessä on sijaiskotilapsia, se on tietenkin asia, joka kiinnostaa myös muita. Kyllähän tämä silloin aluksi herätti uteliaisuutta ja kyseltiin, että ovatko meidän lapset nyt sitten serkkuja vain mitä. Joo, kyllä he ovat. Se on meille tärkeä asia, kuten myös että isovanhemmat ovat isovanhempia, Kari sanoo. Sellainenkin ero tavalliseen perheeseen on, että sijaisperheessä viranomaiset tulevat tutuksi ihan positiivisessa mielessä, mutta kuitenkin. Byrokratiaa on paljon ja kaikki suuret asiat kulkevat sosiaalitoimiston kautta, kun moneen asiaan tarvitaan myös biologisten vanhempien suostumus. Siis niin, että arki pyörii ihan normaalisti ja kasvatusperiaatteet lähtevät meiltä, mutta meillä ei kuitenkaan ole sitä ihan lopullista päätösvaltaa, Kari kertoo. Ja ne kasvatusperiaatteet? Kari Inkinen ei myönnä kovasti ajatelleensa, millainen isä haluaisi lapsilleen olla. Hetken pohdinnan jälkeen suuntaviivat kuitenkin hahmottuu: Kaipa sellainen, joka on paljon läsnä ja paikalla, elämässä mukana. Työelämäratkaisut ovat tukeneet Ponit asuvat satulinnassa. Lumiukkotaidetta, jollaista ei ole toista. Onkohan Muumipeikko kotona? tätä. Minulla on sitä paitsi aina ollut pieni palkka, joten se että se on nyt vielä pienempi, ei haittaa! Aika paljon se läsnäolo ja mukana kulkeminen tarkoittaa ihan konkreettisestikin mukana kulkemista: polkupyöräily on yhteinen harrastus ja usein isä tulee mukaan saattamaan koulumatkallekin. Se on myös satujen lukemista, polkupyörien korjaamista ja ylipäänsä kiinnostusta lasten elämään: Koetan keksiä jutunjuurta, että pysyisin vähän kärryillä lasten maailmassa. Se ei aina ole ihan helppoa. Niin paljon koko ajan tulee uusia laitteita ja ilmiöitä en ole lainkaan laitehifisti, pärjäisin oikein hyvin vesurilla ja vasaralla. Läsnäolo ei myöskään tarkoita mitään ihmeellistä, yleensä riittää, että on kotona. Meidän yhteiskunnassamme lasten toivotaan itsenäistyvän vähän liiankin nopeasti. Ei sillä niin kiire ole. Meillä ovat pojat olleet vain ihan muutaman kerran hetken yksin kotona. Kerran kun emme olleet kotona sillä sekunnilla kun he tulivat koulusta, sen tunnin aikana he soittivat kolme kertaa. Ja sitten on vielä yksi tärkeä kasvatukseen liittyvä asia: Anteeksi-sana on meillä tärkeä. Roope Lipasti Mervi Salin-Inkinen on vielä hoitovapaalla, kun perheeseen saatiin uusi pienokainen vuoden alussa. Sijaisperheistä pulaa Lastenkodissa miehen mallit harvassa Juha Latvaniemi on yksi Turun kaupungin Puolukkatien lastenkodin hoitajista. Lapsia on kahdeksantoista ja työntekijöitä rapiat parikymmentä. Miehiä heistä on kuitenkin vain kaksi, heistäkin toinen määräaikainen. Jakauma on aika lailla samanlainen kuin alalla yleensäkin. Sitäkin tärkeämpää siis, että edes joku hoitajista on mies. En oikeastaan haluaisi korostaa sukupuolen merkitystä, mutta koska nyt sattuu olemaan niin, että maailmassa on miehiä ja naisia, olisi hyvä, että niitä miehiäkin näkyisi lasten maailmassa. Etteivät kaikki hoitajista ja opettajista alkaen olisi naisia silloin voi käydä niin, että mieheys jää jotenkin vähän mystiseksi asiaksi, Latvaniemi miettii. Se malli, jota Latvaniemikin lapsille haluaa välittää, on kuitenkin ennen kaikkea aikuisen ja ihmisen malli, ei niinkään miehen: Ensi vuoden alussa astuu voimaan uusi laki, jonka tarkoituksena on lisätä sijaisperheiden määrää ja vähentää huostaan otettujen lasten laitoshoidon määrää. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että sijaisperheitä tarvitaan entistä enemmän. Asiaa pohjustavan kaupungin Remontti-hankkeen projektityöntekijä Heini Laaksonen kertoo, että sijaisperheeksi kelpaa, kunhan omat asiat ovat kunnossa: Käytännössä asia menee niin, että osallistutaan puolisen vuotta kestävälle koulutusjaksolle, jonka aikana selvitetään, miksi perhe sijaisperheeksi haluaa ja mitä se toisaalta vaatii. Ja mitä se sitten vaatii? Ennen kaikkea sitoutumista. Lapsi tulee perheeseen toistaiseksi eli voi hyvinkin olla sitten täysi-ikäisyyteen saakka. Lisäksi se vaatii yhteistyökykyä sekä viranomaisten että lapsen biologisten vanhempien kanssa. Seuraava kurssi alkaa Turussa tammikuussa. Lisätietoja: Turun sosiaali- ja terveyshuollon perhehoidon yksikkö: 02-2626417 sote.perhehoito@turku.fi Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö: Sirpa Vainio 050 31 45 287 RL Aikuisen malli on sitä, että toimitaan oikeudenmukaisesti, johdonmukaisesti, rehellisesti aidosti mutta pätemättä. Toki ne sukupuoliroolitkin siellä ovat mukana, joskin ehkä pikemmin niin, että sitä korostaa eroa niihin perinteisimpiin roolimalleihin. Siis niin että itse aika hanakasti olen ensimmäisenä pyyhkimässä pöytää ruokailun jälkeen tai ilmoittautumassa pyykinpesuun ettei jäisi sellaista kuvaa, että miehet ne vaan ruuan jälkeen menevät makaamaan sohvalle ja naiset hoitavat kodin. Varaisänä Latvaniemi ei kuitenkaan itseään pidä, vaikka tekeekin lasten kanssa paljon sellaisia isä-juttujakin kuten vaikka futismatsissakäymistä: Me teemme paljon perhetyötä ja koetamme päinvastoin korostaa biologisten vanhempien merkitystä. RL

12 13 Leikkaa talteen HAUTAHOITOPALVELU MUISTOKARI Hoitaa hautapaikat ammattitaidolla WWW.MUISTOKARI.FI 050 539 1438 / Kari Myös vanhojen kivien kunnostus Eerikinkatu 25 Puh. 278 0760 Kiinamyllynkatu 5 Puh. 278 0777 www.pietet.fi Hoivaa ja huolenpitoa jo yli 10 vuoden ajan Meiltä palvelut siivouksesta kotisairaanhoitoon Henkilökohtainen avustaminen Suihkutus, pukeutuminen, parranajo, liikkumisapu Pyykkihuolto, ruoanlaitto, asiointiapu, ulkoilu Muut hoivapalvelut Ilmainen hoitokartoitus! Puh. 020 766 9030 (8,28 snt/puhelu + 7-17 snt/min) www.huolenpitohelena.fi Tippaa luottavaisesti Grace & Peace Matkailu avartaa. Se laajentaa horisonttia myös ajattelun eikä vain kokemisen osalta. Niinpä kun kävin aiemmin tässä kuussa ulkomailla, tulin tuumanneeksi ainakin suomalaiselle lomamatkailijalle tyypillistä hinnoittelukeskeisyyttä. Miksi halvalla pääseminen tuottaa niin suurta tyydytystä ja epäilykin ylihinnasta niin syvää ahdistusta? Vain harvoin kysymys on rahasta sinänsä. Useammin jostakin peri-inhimillisemmästä. Oikea hintataso saattaa liittyä niinkin syvämietteisiin seikkohin kuin kunniaan ja häpeään, paikkaan ihmisten joukossa ja minäkuvaan. Special price for you on ikään kuin lupaavinaan kaveruutta tai jopa ystävyyttä. Joku on huomaavinaan juuri minut ja tarjoavinaan minulle jopa eritystä hyvää. Jos lupaus kuitenkin on tyhjä tai jopa valheellinen, minusta tuleekin pelkkä kohde ja väline. Tämän muutoksen kokee häpeänä: on nolostuttavaa ja ihmisarvolle käyvää joutua esineellistetyksi, kun oli melkein valmistunut vuorovaikutukseen. Halvat hinnat taas ovat jotenkin oikeita. Ne ovat aitoja eikä niillä vedätetä. Ehkei rasvamatkoille Ruotsiin ja villapaitareissuille Mustamäen torille viime kädessä vetänytkään silkka rahan säästö, vaan kokemus reiluudesta? Kun minua ei selvästikään käytetä hyväksi, minulla on täysiarvoinen paikka maailmassa ja ihmiskunnassa. En ole objekti vaan subjekti, en kohde vaan toimija. Ajatuskokeita on kiva tehdä, silloinkin kun tuumaukset saattavat mennä vähän överiksi. Vaikka jo tähänastiset voivat olla hiukka liika viisaita, mielessä on vielä sitäkin uhkarohkeampi aatos - se joka koko fundeerauksen pani liikkeelle. Voisiko nimittäin ajatella sellaista perusluottamusta, joka olisi vain vähän kulloisenkin kohtelun varassa; miksi ette ennemmin salli tehdä vääryyttä itsellenne? Kaarlo Kalliala KOLUMNI Voisi ja ei voisi. Toisaalta kristityn kunnia ja häpeä, paikka maailmassa ja identiteetti ovat kaikki annettuja sellaisenaan eikä niitä enää rakennella eikä testailla. Ne antavat pohjaa, varmuutta ja sietoa. Toisaalta ihminen, kristittykin, on loppuun saakka toinen toisensa peili ja elintila, hengitysilma ja ravinto. Lahjan saaminen elvyttää, riistetyksi tuleminen jäytää. Aina. Ehkä kristillinen perusluottamus kuitenkin auttaa antamaan tippiä vapain sydämin ja olemaan surematta matkailumaan noussutta hintatasoa? Kaarlo Kalliala Turun piispa FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Lahja lapselle -keräys etsii vapaaehtoisia Diakoniakeskus ja seurakuntien diakoniatyöntekijät järjestävät tänä vuonna kolmatta kertaa Lahja lapselle -keräyksen, jonka avulla jaetaan jouluiloa vähävaraisiin lapsiperheisiin. Diakoniatyöntekijät ottavat syksyn aikana yhteyttä asiakasperheisiin ja kysyvät lasten joululahjatoiveita. Jokainen lapsi saa esittää yhden lahjatoiveen, joka välitetään lahjoittajalle. Lahjan saajasta kerrotaan lahjoittajalle ainoastaan ikä, sukupuoli ja lahjatoive. Lahjatoiveet ovat 20-50 euron hintaisia, yli kymmenvuotiaat lapset voivat halutessaan toivoa myös enintään 40 euron hintaista lahjakorttia. Lahjatoiveita välitetään puhelimitse ja sähköisesti 28.11. alkaen, mistä kerrotaan enemmän marraskuun lopussa ilmestyvässä Kirkko ja me -lehdessä. Onnistuakseen keräys tarvitsee lukuisten lahjoittajien lisäksi myös suuren joukon vapaaehtoisia, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa lahjatoiveiden välittämistä sekä lahjojen vastaanottoa ja paketointia. Anna-Kaisa Jätinvuori on yksi keräysveteraaneista. Ensimmäisenä Lahja lapselle -keräys tuottaa iloa joka tasolla. Lahjoittajat ja vapaaehtoiset kokevat antamisen iloa. Lasten ilon jouluaattona voimme vain kuvitella. vuonna hän osallistui keräykseen ostamalla lahjan, viime vuonna hän osallistui pakkaustalkoisiin. Olen lupautunut vapaaehtoiseksi myös täksi vuodeksi ja kaikiksi tuleviksikin. Minua koskettaa ajatus siitä, että kaikilla perheillä ei ole varaa laittaa joulua lapsilleen. Viime vuonna oli myös hienoa nähdä, miten liikuttuneita monet lahjojen tuojista olivat, kertoo Jätinvuori, joka viime vuonna osallistui pakkauspuuhiin kahtena iltana. Lahjojen pakkaaminen oli Jätinvuoren mielestä mukavaa puuhaa, vaikka jotkut lahjat olivatkin hieman haasteellisia. Tänäkin vuonna taas pähkäillään, millaiseen pakettiin kääritään vaikkapa rattikelkka, keinuhevonen tai jalkapallo. Viime vuonna Lahja lapselle -keräyksen joulupaketit toivat jouluiloa 866 lapselle, joista monet olisivat muuten jääneet kokonaan ilman joululahjaa. Yleisen taloustilanteen muuttuminen entistä kireämpään suuntaan antaa osviittaa siitä, ettei lahjojen tarve vähene tänäkään vuonna. Jos sinun on mahdollista lahjoittaa muutamia tunteja omaa aikaasi hyvälle asialle, tule mukaan auttamaan. Lisätietoja erilaisista tehtävistä löydät osoitteesta http://turku.suurellasydamella.fi/. Voit ottaa yhteyttä myös vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundéniin, kaisa.lunden@evl.fi tai p. 040 3417 238. Vapaaehtoisille järjestetään koulutusilta 21.11. MS-K Sairaala Sjukhus i kotonasi ditt hem Sairaalapalvelut lääkärijohtoisesti kotonasi - Oma vastuulääkäri - Kaikki laboratorionäytteet - Leikkausten esi- ja jälkihoito - Kipulääkityksen toteutus - Suonensisäinen lääkitys ja nesteytys Puh: 0401 715 500 - Kotisairaanhoito ja kotipalvelu - Turvapuhelimet ja rannekkeet - Lääkkeiden jako - Pumppusukkahoidot www.kotisairaala.fi Kaamosretriitti Vuontispirtillä Pallastunturin maisemissa 2.1.-8.1.2012 Lähde vaikka elämäsi ensimmäiseen Hiljaisuuden retriittiin Hiihdämme, hiljennymme, ulkoilemme + muuta ohjelmaa Viikon keskellä vietämme normaalin kolmen päivän retriitin Ohjaajina Pekka Saurio ja Aira Kuvaja Hinta: 650 e sis. puolihoito, kahvit ja matkat. Maksamalla 150 e tilille Ålandsbanken 660100-1075324, viite 1931, varmistat osallistumisesi. Peruutuksen sattuessa palautamme 100 e. Lisätiedot: pekka.saurio@netti.fi Ilmoittaudu 2.12. mennessä: riitta.saarinen@missionmen.fi tai p. 040 7771222 www.missionmen.fi Ihmistä etsimässä. Kun lehden sisältö ja arvomaailma nappaa, myös ilmoitus huomataan. Tämä totuus pitää paikkansa, kun valitset ilmoituksellesi paikan pääkaupunkiseudun kolmessa seurakuntalehdessä. Lehdissä, joita lukijat pitävät luotettavina, ajankohtaisina ja uskottavina. Lehdissä, joissa ilmoituksesi tavoittaa puoli miljoonaa kiinnostunutta ja lehteensä sitoutunutta kuluttajaa. Ole siis näkyvillä! www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas Kysy lisää: ä: 020 754 2361 Farewell to Anglican Chaplain The Anglican Chaplain in Finland, Rupert Moreton, is leaving us for Ireland where he is to take up a post as vicar to the Dean of the Anglican Cathedral in Cork. Father Rupert grew up in Ireland, was educated there, and received his training for ordination in Ireland. So, in one sense, he is returning home. But he will be sadly missed in Finland, where he has served the Anglican Diaspora for the past thirteen years. There are scatterings of Anglicans throughout the country, and in places more than a scattering. For many in the Sudanese refugee community in the north, Anglicanism is an important part of their cultural heritage, and it is to Rupert s credit that they now have a priest of their own to help shepherd them. At his final mass this month, groups from Turku and other cities, as well as his Helsinki congregation, were present in Mikael Agricola Church. In Turku there are only a few long term residents who were confirmed into the Anglican Church. But there are some, and in church terms they are not insignificant. One of them has recently been ordained into the Lutheran Church and is now the pastor responsible for international work in the parish of Salo. Another has started training for ordination into the Anglican priesthood. Another is a licensed lay preacher, what Anglicans call a Reader, and a fourth is a Reader-in training. All of these things have happened while Rupert has been Anglican Chaplain. Though he would not want to take credit for these developments, he has certainly played a role in all of them. Take myself for example, the oldest of the four mentioned above. I have been active in the English speaking worshipping group in Turku Cathedral since long before Rupert s arrival. But Rupert felt that if he was to contribute to our worship, my own contribution needed some authority. I was persuaded to become a Reader-intraining. A couple of years later, on a visit of the Archbishop of York, I was licensed at an Evensong in Helsinki Cathedral. Father Rupert also persuaded me to take an interest in Anglican politics. The governing bodies in the Anglican Church have at least three levels - Deanery, Diocesan and the General Synod. I was elected to both the Deanery and Diocesan Synods, and through their worship, Bible studies and guest speakers, have been enormously enriched by attending their meetings. Diocesan Synod for example, meets annually for a week in a residential conference centre. It is a business meeting, so spouses are not allowed. Twice we met in Rome. Since neither my wife nor I knew the city, we went together ten days early to explore it. During each of those two weeks I experienced Rome, first as a tourist, then as a pilgrim, singing Charles Wesley hymns in the presence of the tombs of John Paul II and other popes in the crypt of St Peters. And finally, on the last day of synod, I could act as city guide to other members of synod. On your right is the Chiesa di Santa Maria Del Popolo. Don t miss the two Caravaggio paintings in the Cerasi Chapel For my other contributions to Anglican Synods, this spring in Westminster Abbey in a wonderful ceremony, I was one to whom Queen Elizabeth II awarded her Maundy Money. As you can see, this article is more about me than about Father Rupert, but as Christians, we will all be judged more by what we have contributed to others than what we have achieved for ourselves. And none of these things would have happened to me without Father Rupert. Others in Finland will have similar stories to tell. Geoffrey Phillips Yleisöopastuksia Tuomiokirkossa Mikael-teatteri Jobin jäljissä Vaikkei oma Raamattu olisikaan koirankorville selattu, Job on monille tuttu henkilö. Hurskaan ja kaikin tavoin koetellun miehen hahmo on viime aikoina tullut esille useammastakin yhteydestä. Myös Matti Pennanen kiinnostui Jobista niin paljon, että kirjoitti hänen tarinaansa pohjaavan näytelmän Mikael-teatterille. Marraskuussa ensi-iltansa saava Job eilen ja tänään -näytelmä kutoo rinnakkain kahta kuviota. Job ja oman aikamme perhe joutuvat kohtaamaan raskaita elämänkohtaloita Stålhandsken hautamuistomerkistä kerrotaan opastuskierroksella. Job menetti omaisuutensa ja perheensä, mutta helppoa ei ole nykyajan perheelläkään, jonka elämä leviää käsiin jo näytelmän alkuvaiheessa. Perheenjäsenet ovat näytelmän keskiössä, mutta heidän elämäänsä osallistuvat omalta osaltaan myös viranomaiset ja ystävät, myös ohjauksesta vastannut Matti Pennanen kertoo. Rankoista vaiheista huolimatta näytelmä päättyy Jobin kirjaa myötäillen onnellisesti ja ehkä hieman selittämättömästikin. Evankelioivassa näytelmässä korostetaan Jumalan läsnäoloa vaikeuksien keskellä. Käsikirjoittaja uskoo vaikeiden teemojen nostavan esiin monenlaisia ajatuksia. Olen läsnä kaikissa esityksissä ja tarvittaessa valmis keskustelemaan näytelmän herättämistä kysymyksistä katsojien kanssa, Pennanen lupaa. Näytelmässä on mukana kahdeksantoista näyttelijää Mikael-teatterista. Job-näytelmä Mikaelinkirkossa 11.11. klo 19, 12.11. klo 14 ja 19, 13.11. klo 19, 15.11. klo 19. Vapaa pääsy. P. O. W e l i n Turun tuomiokirkon ympäristöön pysäköidyt turistibussit ovat jokapäiväinen näky. Kirkossa käykin vuosittain yli 150 000 turistia, suuri joukko heistä tutustuu siihen opastetuilla kierroksilla. Monille kaupunkilaisille kansallispyhäkkö on jäänyt vieraammaksi, vaikka sen torni ja kellot hallitsevat kaupunkikuvaa. Jottei Tuomiokirkko rakennuksena jäisi vain vieraiden herkuksi, kirkossa järjestetään kaikille avoimia, ilmaisia yleisöopastuksia noin kerran kuussa. Kirkon vahtimestarina toimiva Liselotte Hellberg johdattaa osallistujat puolentoista tunnin kierroksen aikana halki vuosisataisen historian. Tietyt asiat kirkon historiassa kiinnostavat kävijöitä kerrasta toiseen. Ehkä eniten herättää hämmästystä se, että kirkon alle on muinaisina vuosisatoina haudattu noin 4500 ihmisen jäänteet. Kirkkoon hautaamisesta luovuttiin 1700-luvulla muun muassa hygieniasyistä, kertoo Liselotte Hellberg. Kaarina Maununtyttären ja neljän sotapäällikön mahtavat hautamuistomerkit ovat takuuvarmoja yleisömagneetteja myös opastuskierroksen aikana. Muistomerkkeihin liittyy monia mielenkiintoisia tarinoita. Esimerkiksi 30-vuotisessa sodassa kunnostautunut hakkapeliitta Torsten Stålhandske on ajan tavan mukaisesti kuvattu hautamuistomerkissään lepäämään puolisonsa Kristina Hornin viereen. Tosin Horn eli vuosikymmeniä miehensä jälkeen ja avioituikin uudelleen. Siitä huolimatta heidän voi nähdä lepäävän yhdessä marmorisessa hautamuistomerkissä. Lisäksi kierroksen aikana käydään läpi noin kaksikymmentä kertaa palaneen Tuomiokirkon vaiheet. Lopuksi tutustutaan Tuomiokirkkomuseoon ja sen upeisiin hopeaesineisiin. Kaikki museoon sijoitetut esineet ovat olleet kirkossa käytössä ja kuuluvat siten kiinteällä tavalla sen historiaan. MS-K Seuraavat yleisöopastukset Tuomiokirkossa ovat ma 31.10. ja ma 28.11. klo 17. Vapaa pääsy. Linnan kirkossa juhlitaan Turun linnan kirkon käyttöönotosta on 50 vuotta. Arkkipiispa Kari Mäkinen saarnaa juhlajumalanpalveluksessa keskiviikkona 16.11. klo 16. Järjestäjät Turun kaupunki, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun varuskunta. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Tervetuloa! kumppanina Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi

14 15 APU VIRTSANKARKAILUUN MediSet-tuotteet Varmuusalusasut Vuodesuojat Uimahousut Irtosuojat Välitämme. Ympäristöystävälliset Kestävät yli 200 pesukertaa Mukavat Huomaamattomat VERKKOKAUPPA AVATTU! www.divisa.fi Tilaa ilmainen esite 0400 223 446 Ilmoitusmarkkinointi Marita Lyyra p. 014-641 481, 040 729 2119 marita.lyyra@kotimaa.fi Varaa itsellesi tai ryhmälle aika ja tule tutustumaan palvelutaloomme. Kahvitarjoilu! Italialainen sielunmessu Maariassa Maarian kirkossa tehdään historiaa pyhäinpäivänä, kun 400 vuotta vanha sielunmessu saa ensiesityksensä Kuninkaantien muusikoiden soittamana. Konsertissa kuullaan bolognalaisen Pietro Antonio Tamburinin liturginen sielunmessu, jota ei ole esitetty koskaan aikaisemmin. Teos on ollut unohdettuna arkistojen kätköissä noin neljän vuosisadan ajan, kunnes Kuninkaantien muusikoiden intendentti onnistui paikallistamaan alkuperäisen käsikirjoituksen ja päätti tuoda sen päivänvaloon. Esityksen soolourkuosuudet tulee soittamaan San Petronion basilikan maestro di cappella Michele Vannelli. Kuninkaantien muusikot on erikoistunut esittämään eurooppalaisten säveltäjien teosharvinaisuuksia. Tässä pyhäinpäivän konsertissa esitellään yleisölle myöhäisrenessanssiajan säveltäjä, josta juuri kukaan ei ole aiemmin kuullut. Teoksen säveltäjä, laulaja Tamburini palveli suuren osan elämästään Vatikaanissa Sikstiiniläiskappelin cappellassa, mutta monien aikalaistensa tavoin hän jäi unohduksiin musiikin historiassa. Nyt hänen teoksensa Evankeliumia Johnny Cashin tahdissa Gallup Marketta Haiminen Hyväntekeväisyydestä. Erityisesti SOS-lapsikylä on lähellä sydäntäni Maarian kirkon seinämaalaus esittää todennäköisesti kuningas Eerikiä. Requiem saa ensiesityksen Kuninkaantien muusikoiden soololaulajien esittämä kapellimestari Markus Yli-Jokipiin johdolla. Yle radioi konsertin. Sielunmessun ensiesitys pyhäinpäivänä 5.11. klo 19 Maarian kirkossa. Lipunmyynti kirkon ovella noin tunti ennen konsertin alkua. Lippuja voi ostaa myös ennakkoon Lippupisteestä hintaan 18/14 euroa (eläkeläiset, opiskelijat, työttömät ja varusmiehet). Jussi Syren on Johnny Cash Mikaelinkirkossa. Mikaelinkirkossa järjestetään 30.10. Jeesus & Johnny Cash -ilta, jossa yhdistyvät Cashin juureva musiikki ja puheenvuorot. Illan vierailevaksi solistiksi saapuu Jussi Syren. Hänen bändinsä Jussi Syren and The Groundbreakers on tullut tunnetuksi aidon bluegrassmusiikin esittäjänä. Illan aikana Cashia tulkitsevat myös muut esiintyjät. Musiikin ohella illan aikana kuullaan haastatteluja ja Riku Rinteen puhe. Yhdysvaltalainen muusikko Johnny Cash tunnettiin viimeisinä vuosinaan vakaasta kristillisestä uskostaan. Jeesus & Johnny Cash -ilta Mikaelinkirkossa su 30.10. klo 18. Vapaa pääsy. T imo Jakonen Maariassa kaivataan vetäjiä teemapyhäkouluihin Mistä saat voimaa syksyyn? Jarkko Uusikylä Syksy on aina ollut minulle tärkeä ja pidän siitä. Voimaa saan Jumalalta. Vaikean sairauden kanssa on eletty jo monta syksyä, joita Korkein on johdattanut. Kinkeriperinne elää Maariassa Hoo-o-o, jos minä olen nainen Lilja Salonen Puiden ihanista väreistä, ulkoilusta, marjastuksesta ja sienestämisestä. Myös Jumalalta saan voimaa syksyisin. Pyhäkouluperinne elää yhä. Vielä parikymmentä vuotta sitten pyhäkoulua pidettiin sunnuntaisin, nyt pyhäkouluun voi kokoontua myös keskellä viikkoa. Vaikka pyhäkouluaika on vaihtunut pyhästä, sunnuntaista, arkeen, on rakenne säilynyt melko entisellään. Sunnuntai on usein perheiden ainoa yhteinen vapaapäivä ja silloin vietetään aikaa mieluiten yhdessä. Myös retkipäivät ovat olleet suosittuja, tietää Maarian pyhäkoulutyön sihteeri Anne Saarni. Keväällä Maarian alueella aloitetaan uusia teemapyhäkouluja, joissa painotetaan luontoa, kädentaitoja ja musiikkia. Jokaisessa pyhäkoulussa leikitään, pidetään hartaus, askarrellaan ja lauletaan. Lisäksi tarjoillaan tuhti väli- tai iltapala. Mukaan mahtuvat myös periodipyhäkoulut, jotka keskittyvät isoihin kirkkopyhiin. Nyt Maariassa etsitäänkin uusia pyhäkouluopettajia. Kenenkään ei tarvitse kylmiltään lähteä vetämään pyhäkoulua, vaan seurakunta kouluttaa halukkaat pyhäkouluopettajat tehtäväänsä. Seurakunnan antaman koulutuksen lisäksi opettajat osallistuvat Kristillisellä opistolla pidettävään kaksipäiväiseen koulutukseen. Eikä kenenkään tarvitse pitää pyhäkoulua yksin, Saarni sanoo. Pyhäkoulun pitämisestä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Anne Saarniin, anne.saarni@evl.fi tai 040 341 7156 Menneinä vuosikymmeninä kinkerit kokosivat kinkerialueen ihmiset kerran vuodessa yhteen. Samalla kinkerit olivat myös kristinopin kuulustelutilaisuuksia, joihin erityisesti tulevan kesän rippikoululaisten edellytettiin osallistuvan. Maarian seurakunnassa kinkeriperinne elää edelleen, kun sunnuntaina 6.11. klo 14 Kotimäen seurakuntatalolla, Arkeologinkatu 1, pidetään kinkerit. Jos näillä kinkereillä raamatunkohdat ja virret eivät ole ulkomuistissa, ei se luultavasti haittaa. Laiskanläksyä tuskin on luvassa. Mitä muuta tämän päivän kinkereillä tapahtuu? Ole rohkea ja sukella perinteeeseen! Turun tuomiokirkon nuorisokuoro- ja käsikelloyhdistys ry tuottaa jouluksi näyttävän, osittain äänissä lauletun Tiernapoikaesityksen, jonka miehityksestä vastaavat kuoron nuoret naiset. Musiikin lisäksi kuoro panostaa myös esitykseen; miekkailu ja näyttely ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Myös visualisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Puvut, miekat ja kruunut on toteutettu laadukkaasti ja historiallisia malleja mukaillen. Lisätietoja: tuomiokirkonnuorisokuoro@evl.fi, anu.aberg@evl.fi tai kuoron äänenjohtaja Aina Roiha, p. 0400 322 364. Hannu Pohjola Luonnosta. Sienestyksestä ja muutenkin metsässä liikkumisesta. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Auta. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Suurella sydämellä vapaaehtoisia on Turussa ja Kaarinassa jo kaksi sataa! Suurella sydämellä -verkkosivustolla on tarjolla paljon niin kertakeikkoja kuin pidempiä hyvän mielen pestejä. Tässä pari esimerkkiä pestuuilmoituksista juuri nyt: Vanhusten lyhytaikaishoidon osastolle kaivataan vapaaehtoisia muun muassa lukemaan, pelaamaan, ulkoilemaan, toimittelemaan pieniä asiointeja, keskustelemaan osana vanhusten virkistystoimintaa. Henkilökunta opastaa ja perehdyttää. Nenäpäivän kerääjäksi keräämään iloisella mielellä varoja kehitysmaiden lasten hyväksi tunnin ajan Nenäpäivänä 4.11. Karnevaaliasu tervetullut. Punaisen peruukin saa halutessaan lainaksi. Ylen Hyvä Säätiön järjestämä kampanja toteutetaan ympäri Suomea. Ilmoittauduthan lokakuun loppuun mennessä. Lahja-agentiksi Lahja lapselle -keräykseen. Lahja-agentti tarkentaa diakoniatyöntekijöiden keräämiä lasten lahjatoiveita muun muassa netin ja kauppojen lelukuvastojen avulla. Lahjalistoja kootaan 24.11.-2.12. Tarkemmin näistä ja muista hyvän mielen vapaaehtoistöistä internetissä www.suurellasydamella.fi. MV Juhlamusiikkiviikko Martinkirkossa Tänä syksynä 90 vuotta täyttävä Martinseurakunta järjestää syntymäpäivänsä kunniaksi juhlamusiikkiviikon Martinkirkossa. Ke 9.11. klo 19 Virsi kiitoksemme kantaa -yhteislaulutilaisuus, juontaa professori Reijo Pajamo To 10.11. klo 19 Lauluyhtye Lumen Valon konsertti Joutsenlauluja Pe 11.11. klo 19 De profundis, Mieskuoro Laulun Ystävät, Kalevi Kiviniemi, urut, Teemu Honkanen, joht. La 12.11. klo 18 Associations on St. Martin, Kamarikuoro Key Ensemble, Teemu Honkanen, joht., Iina Kivimäki, harppu Su 13.11. klo 16 Magnificat, Collegium musicum sekä avustajat, Maarian Kamarikuoro, laulusolistit, Harri Kerko, joht. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tervetuloa! AALLON PITUUKSILLA Seurapuheessa puhutaan elämästä Seurapuheessa puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, tekemisen motiiveista ja elämänkatsomuksista Turun Radiossa 94,3 (kaapelissa 97,3) torstaisin noin klo 13.15. Jouluradio tulee taas Joulunodotuksen tunnelmallisen Jouluradion lähetykset alkavat taas Hoosianna-hymnillä 1. adventin yönä 27. marraskuuta. Joululaulut löytyvät internetistä jouluradio.fi ja radiotaajuudelta 93,8 MHz. Melodiassa ollaan peruspositiivisia Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 (95,7) sunnuntaisessa Toivo2000-ohjelmassa aamukymmeneltä. Ohjelmaisäntänä toimii Huppe-pappi Hannu Hurme. Kirkolliset uutiset kuullaan uusintana keskiviikkona ja Toivon vieras perjantaina noin klo 10.30. Marraskuussa Toivo2000:ssa puhutaan positiivisesta asenteesta ja työntekijäresursseista sekä tuomiosunnuntain merkeissä heikkoudesta ja puhdistumisesta. Kirkon rotta.fi Toimintaa lapsille ja lapsiperheille Ke 9.11. klo 18 Kaarinan kirkolla "Kysy piispalta Raamatusta". Ymmärrätkö mitä luet? Kuopion piispa Wille Riekkinen puhuu Raamatusta ja sen tulkinnasta sekä vastaa kysymyksiin. Ke 16.10. klo 18 Kaarinan kirkolla Jukka Salmisen konsertti lapsille ja perheille. Pe 18.11. Kaarinan kirkolla Uskallatko-ilta klo 18 Tunti kansanedustaja, näyttelijä Jani Toivolan kanssa klo 19 Iltapala klo 19.30 Johanna Kurkelan konsertti klo 20.30 Ehtoollinen, Henri Kesti ja Terhi Laakkonen Tied.lastenhoidosta: Jaana Engström, p. 040 3417 138 Kaarinan kirkkopäivät 9. 20.11. Deissä ekoasiaa ja elokuvia Pärskeitä ekoasiaa luomakunnasta -ohjelmassa perehdytään ympäristöaiheisiin Radio Deissä 107,3 (99,4) maanantaisin klo 14.40 ja perjantaisin klo 17.50. Marraskuussa tehdään biopolttoainetta, tutkitaan kaatopaikkaa, suojellaan vesiä ja käydään luontokoulussa. Perjantaisin Radio Deissä katsastetaan jälleen viikonlopun uutuusleffoja suositussa Kinoteekki -ohjelmassa klo 15.40 ja 17.40. Kinoteekin arviot löytyvät myös seurakuntien internetisivuilta www.turunseurakunnat.fi > Radio ja TV. Sivuilla voi myös antaa arvioista palautetta. Viikon vieras 31.10.-4.11. on turkulainen valokuvaaja Minna Havukainen, joka paneutuu ihmisarvoa voimakkaasti puolustavissa valokuvissaan muun muassa syntymään ja kuolemaan. Viikon vieraat kuullaan joka arkipäivä klo 15.20. Ohjelmat ovat osa luterilaisten seurakuntien yhteistä Toivon päivää Radio Deissä joka arkipäivä klo 13-17. Makasiinia juontaa radiopappi Mikko Salmi. Lisää ohjelmatietoja osoitteesta www.toivonpaiva.fi. MV La 19.11. klo 18 Piikkiön kirkossa keskiaikaisen musiikin yhtye Oliphant Su 20.11. klo 10 Kaarinan kirkossa Kirkkopäivien juhlamessu, Pirjo Vahtola, Paavo Väntsi, Riikka Lautjärvi, Olli-Heikki Husso, Ari Hynynen kuoroineen sekä puhallinkvartetti Hannu Merisaaren johdolla. Seurakunnan 20-vuotisjuhlat ja täytekakkukahvit messun jälkeen. Bussikuljetus: lähtö klo 9 Ravattulan Citymarket Kaarinantie Menninkäisenkatu Vanha Littoistentie Monitoimitalo Littoistentie Verkakaari Kaarinantie Littoisten yritystalon pysäkki klo 9.15. Krossinkatu Nummenniityntie Jumpurintie Kaarinantie Oskarinaukio Kaarinan kirkko Haaveiletko kanttorin urasta? Kirkkomusiikkilinja Sijaiskanttorikoulutus 23.1.-18.5.2012 päiväkoulutuksena Kiinnostavatko seurakuntamuusikon keikkatyöt? Saat perusvalmiudet kanttorin sijaisuuksien hoitamiseen Opit esim. urkujensoiton jalkiotekniikkaa Valmentaudut ammatillisten opintojen pääsykokeisiin Koulutus kuuluu Kelan opintotuen piiriin. Loppuvuoden juhlapöydät Pohjakulmassa PITOPÖYTÄ SUNNUNTAISIN 22 30.10., 5., 6. ja 20.11. klo 11-16 ISÄNPÄIVÄN JUHLAPÖYTÄ 13.11. 25 Kattaukset klo 12, 14 ja 16. Pöytävaraukset puhelimitse. PERINTEINEN JOULUPÖYTÄ 25 Adventtisunnuntaisin 27.11., 4., 11. ja 18.12. sekä itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 11-16. JOULUAATON JUHLAPÖYTÄ 36 Pöytävaraukset puhelimitse 19.12. mennessä puh. 02-2522 771 JOULUPÖYDÄT RYHMILLE SOPIMUKSEN MUKAAN. Rymättyläntie 1089, Naantali l Puh. 02-2522 771 ravintola@pohjakulma.fi l www.pohjakulma.fi TURUSSA KOULUTETAAN KULTUURIYSTÄVIÄ VANHUKSILLE! OLETKO SINÄ YKSI HEISTÄ? Koulutus on tarkoitettu vapaaehtoisille, jotka haluavat erikoistua taide- ja kulttuurivapaaehtoiseksi. Kulttuuriystävät toimivat vanhusten kavereina taidenäyttelyissä ja kulttuuritapahtumissa. Vaatimuksena kurssille pääsyyn on toimiminen vapaaehtoisena tai vapaaehtoistoiminnan peruskurssin suorittaminen. Kysy lisää! KOULUTUS ALKAA to 3.11.16.30-18.30 SPR:n tiloissa Kauppiaskatu 12. Ohjelma: 3.11. klo 16.30 18.30 Mitä on Kulttuuriystävätoiminta? 10.11. klo 16.30 18.00 Turun kaupunginteatteri: tilat, ohjelmisto, saavutettavuus 16.11. klo 16.30 18.30 Turun taidemuseo: tilat, näyttelyt ja esteettömyys 24.11. klo 16:30 19:30 Taiteen vaikuttava voima, Ikäinstituutin suunnittelija Christine Oesch-Börman 8.12. klo 16.30 18.30 Forum Marinum: tilat, näyttelyt ja esteettömyys Koulutus on maksuton. Kurssin järjestää OPM:n tukema ILOA! -toiminta. Kurssille mahtuu 20 osallistujaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 1.11. mennessä: Pia Kukkola pia.kukkola@kotikunnas.fi 040-940 1251 Lisätietoja www.eko.fi Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0065 opisto@eko.fi

16 17 Maarian kirkossa Ke 2.11. klo 19 Iltamusiikki, Heikki Rainio ja Adastra, urut Tomi Satomaa La 5.11. klo 19 Pyhäinpäivän konsertti, Kuninkaantien muusikot: Tamburinin Requiemin ensiesitys, Yle radioi konsertin Mikaelinkirkossa Pe 28.10 klo 19.30 Mozart: Requiem - Sinfoniakuoro CCA:n konsertti, Ars Musican kamariorkesteri, solisteina Hanna-Leena Haapamäki, sopraano, Essi Luttinen, altto, Petri Bäckström, tenori sekä Nicholas Söderlund, basso, kapellimestari Timo Lehtovaara. Liput 25, opisk. 20 www.arsmusica.fi tai kuorolaisilta. Ovelta tuntia ennen. La 29.10. klo 19.30 Elämälle kiitos hyväntekeväisyyskonsertti, ohjelma 5, tuotto Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin hyväksi. Esiintyjinä yhtyeet Sydvest ja Sivutuote, lauluyhtye Asema ja solisteja. OLLAAN YHDESSÄ Suoraan lähetykseen Tuhansien hymyjen Thaimaa la 29.10 klo 12-16 yhtymän toimitalolla, Eerikinkatu 3. Ohjelmassa tunnelmia, tanssia ja tietoa Thaimaasta. Mukana kahdeksan vuotta Thaimaassa työtä tehnyt psyh.sh, kuvataideteraputti Kirsi Mikkola, hiippakunnan lähetyssihteeri Liisa Purho sekä Phatcara Viander ja tanssiryhmä. Lapsille omaa ohjelmaa. Keittolounas lähetystyön hyväksi. Ilm. Harri Ruskeepää 040 341 7108/harri.ruskeepaa@evl.fi Maarian Hannojen tapaaminen on ti 1.11. klo 17 Raunistulan seurakuntalossa, Murtomaantie 12 Lähetyksen kaffetuokio klo 13 ti 1.11. (Milla Mäkitalo) ja 15.11. (Sari Lehti) sekä Soile Ahlqvist. Aninkaistenkatu 1, II kerros, Seurakuntien toimitalo. Israel-ilta pe 4.11. klo 16 Kaarinan kirkolla klo 17 Raamattutunti Profetiat toteutuvat Israelin ympärillä, pastori Erja Kalpio Karmel -yhdistyksestä ja klo 18 sapattiateria Isänpäivälounas lähetystyön hyväksi Tervetuloa herkulliselle kotilounaalle su 13.11. klo 11.30 tunnelmalliselle Nummen srk-talolle, Papinkatu 2. Hinta: 10 /aikuiset, 5 /alle 13 v. Lisäksi musiikkia ja kakkukahvit. Ilm. ja allergiat viim. ma 7.11. laura.m.virtanen@evl.fi www.katariinanseurakunta.fi Su 6.11. klo 12 Urkutuokio ja urkujen esittely, Marko Hakanpää Paattisten kirkossa Su 13.11. klo 18 Kirkkokonsertti, jossa esiintyvät Arto Nurmi, Jouko Nurmi, Mikko Laiho, laulu ja Jukka Saarinen, piano Piikkiön kirkossa La 19.11. klo 18 Keskiaikaisen kirkkomusiikin konsertti. Maankuulu Oliphant -yhtye musisoi keskiaikaisin soittimin autenttisessa tunnelmassa. Pyhän Katariinan kirkossa Su 20.11. klo 15 Cantio sacra: Bachin kauneimmat kitaralla, Janne Lehtinen, vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Tuomiokirkossa La 19.11. ja su 20.11. klo 18 Konsertti, Juhani Romppainen Naistenilta ke 16.11. klo 16.45 Martin srk-talon alakerrassa. Kättentöitä, kahvittelua ja hartaus. Mukana Kirsi Koskinen, Kaija Vähä-Vahe, Marjaana Erkamaa. Ilm. viim. 4.11. Marjaana Erkamaa, p. 040 3417 626, tai marjaana.erkamaa@evl.fi Myyjäistalkoot to 17.11. ja ke 23.11. klo 15-19 Koivulan seurakuntatalolla, Sävelkuja 3. La 26.11. klo 11-13 myyjäiset Henrikinkirkolla. Musiikkikahvila ke 16.11. ja ke 14.12. Jaanin srk-talolla, Karjakuja 75. Paljon musiikkia ja mielenkiintoisia kansainvälisiä haastatteluja. Kahvila toimii nyyttäriperiaatteella, joten voit itse tuoda mieleisiäsi tarjottavia myyntiin. Kahvilan tuotto käytetään kokonaisuudessaan lähetystyön hyväksi. Mahdollisuus tuoda myös kirpputorituotteita myyntiin hyväntekeväisyyteen. Lapsille omaa ohjelmaa. Ilta sopii kaikenikäisille. www.katariinanseurakunta.fi La 19.11. klo 12-17 Inkerinsuomalaisten päivä Henrikinkirkolla, Peltolantie 2. Mukana Olga Jounolainen, Martti Hirvonen, Teuvo Vähäkylä, Kaarina Hembree, Pihlaja-kuoro, vieraita Salosta mm. Krysanteemi-kuoro DIAKONIAA Diakonialounaat Halisten srk-koti, Gregorius IX:n ti 8 Su 6.11. klo 12 Sunnuntailounas, aikuiset 1, 7-12v. 0,50, alle 7 v. maksutta Lausteen srk-koti, Maistraatinpolku 1 Pe 18.11. klo 13-14 Kaiken kansan perjantaisoppa. Hinta 1, lapset ilmaiseksi. Järj. Diakoniakeskus Kotimäen srk-koti, Arkeologinkatu 1 La 19.11. Soppapäivä, maksuton Yrjänän srk-koti, It. Pitkäkatu 49 La 19.11. klo 12 Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville. Aikuiset 1, lapset ilmaiseksi (ruoka, juoma, leipä, kahvi/tee). Martinseurakunta / Diakoniatyö Paakarlan srk-koti, Laivateollisuudenkatu 28 to 27.10 ja 10.11. klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Mikaelin srk-koti, Puistokatu 13 Ti 1. ja 15.11. klo 12-14 Keskellä elämää ruokailutapahtuma työttömille ja vähävaraisille. Vapaaehtoinen 1 maksu LEIRIT Yksin jouluna? Vietä perinteinen kristillinen joulu Sinapin leirikeskuksessa Kakskerrassa 24.-26.12. Leirin hinta 95 (sis. kuljetuksen Turun keskustasta, jouluisen ohjelman, majoituksen 2 hlö/ huone, jouluruuan). Valinta suoritetaan hakemusten perusteella. Hakemuksia saa Diakoniakeskuksesta Puutarhakatu 22 tai www.turunseurakunnat.fi -> Diakonia. Hakemukset viim. 15.11. Diakoniakeskukseen. Tiedustelut: Eija Grahn 040-3417 467 / Åbo Svenska Församling; Katri Elonheimo 040-3417 724 / Piikkiön seurakunta; Tanja Jylhävuori 040-3417 370 / Paattisten seurakunta Järj. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Tuomiokirkkoseurakunnan perheleiri Sinapin leirikeskuksessa 13.-15.1.2012. Lapsiperheille suunnattu leiri: ulkoilua, askartelua, laulua, leikkiä, saunomista! Aikuiset 35 euroa, lapset (5-17 v.) 20 euroa, alle 5 v ilmaiseksi. Hinnat sis. ohjelman ja täysihoidon. Tied. ja ilmoitt. viim. 12.12: nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen mirka.simonen@ evl.fi tai p. 040-3417565 KIRKOT JA KAPPELIT Kutsu kaikille Juhlahartaus la 12.11. klo 12 Taidekappelissa Varsinais-Suomen Näkövammaisten 100-vuotistaipaleen merkeissä. Puhujana Ari Suutarla, vanha pappi. Taidekappeli, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 Hartaus, Martinseurakunta Keskiviikkoisin Musiikkivartti klo 12 Pyhän kosketus ke 2.11. klo 17.45 opastettu tutustuminen taidekappeliin. Hinta 10 / aikuinen Kappeli soi- musiikkia sunnuntaisin klo 12 su 27.11. klo 12 Kappeli soi toivevirsiä laulaamaan yhdessä su 20.11.klo 16 150 v Arvid Järnefeltin Heräämiseni näyttelijä Hannu Huuskan monologina. Liput 10 su 30.10. klo 16 Liszt-konsertti Jenni Lappalainen, piano. Liput 10 la 5.11. klo 13 Jonne Grans, kitara ja Robert Tbin, huilu. Liput 5 su 6.11. klo 18 Hengellisen musiikin konsertti, Kaisu Helminen, sopraano ja Päivi Vartija, piano. Liput 10 Näyttely: Tekstiilitaiteilija Katja Sandberg, tekstiiliveistoksia 7.9-30.11 Avoinna ti- pe klo 11 15, to klo 11 18.30, la-su 12-15 Taidekappeli, p. (02) 265 7777 www.taidekappeli.fi JUMALANPALVELUK- SET Johannesmessu su 30.10. klo 17 Pallivahan kirkossa Kansan Raamattuseuran kanssa, Jorma Kalajoki, Mikko Laurén. Katulähetyksen lauluryhmä. Esirukouspalvelua, mahdollisuus öljyllä voiteluun. Seurakuntasalissa iltatee tai -kahvi. Piikkiön kirkossa su 30.10. klo 10 negrospirituaalimessu, Merja Hermonen, Tiina Ilonen, rytmiryhmä. Tämän jälkeen kevyt etninen lounas sekä kahvit ja teet srk-talolla. Piikkiöön muuttaneitten ja kirkkoon liittyneitten kutsupyhä. Kansanlaulukirkko su 30.10. klo 12 Poikluoman seurakuntatalolla, Henri Kesti, Olli-Heikki Husso Musiikkipitoinen ja lämminhenkinen Yhteyden messu su 6.11. klo 17 Varissuon kirkossa. Saarnavieraana kirjailija ja kouluttaja Lotta Hällström Porvoosta, jonka sanoma koskettaa erityisesti elämän kivuissa särkyneitä ihmisiä. Lapsille ja varhaisnuorille omaa ohjelmaa, ehtoollinen, rukousta ja iltapala. www.katariinanseurakunta.fi Perheraamis joka toinen sunnuntai (paritt. viikot) Varissuon kirkolla klo 16.30-19, (Kousankatu 6). Perheraamiksessa tutustutaan Luukkaan evankeliumiin: Kuka Jeesus on? Mitä Hän on tehnyt? Mitä annettavaa Hänellä on meille? Omat ryhmät aikuisille, kouluikäisille ja alle kouluikäisille. www.katariinanseurakunta.fi RETRIITIT Rymättylän Tammilehdossa to-su 10.-13.11. Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti, Ritva Uhinki, Leena Rantakokko, Mika Ostela. Hinta tässä: 110/88 ti-to 15.-17.11. Suurella Sydämellä - retriitti vapaaehtoistyöntekijöille. Leena Flander, Kaisa Lundén pe-su 18.-20.11. Ikonimaalausta ja rukousta, ekumeeninen retriitti jo vähintään yhden ikonin maalanneille. Opettajana Antti Narmala, Heli Lindroos pe-su 25.-27.11. Avaja porttis ovesi, Salme Ahlamo, Heikki ja Kristiina Palmu pe-su 9.-11.12. Kadota kiire, löydä joulu, Outi Haijanen, Päivi Vuorilehto Tied. ja ilm. p. 02 2617 207 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Hinta retriittiin 63, opisk., tyött. ja eläk. 50, ellei toisin mainittu SURURYHMÄT Henrikinseurakunnassa alkaa sururyhmä to 10.11. klo 18 Koivulan seurakuntakodilla, (Sävelkuja 3). Pastori Eija Kalliala ja diak. Laura Yliluoma. Maarian seurakunnassa alkaa sururyhmä ke 16.11. klo 18 Raunistulan seurakuntakodilla, (Murtomaantie 12). Pastori Lassi Rajamäki ja diak. Helena Korhonen Ilm. ja tied. molempiin Auli Hynönen-Rinne p. 02-2617 207 ELÄKELÄISET Nuorekkaat eläkeläiset: Nuorekkaiden eläkeläisten toiminta on pääosin vapaaehtoisvoimin toteutettavaa toimintaa. Tapahtumien vetäjinä toimivat vapaaehtoiset. Ti 1.11. klo 13 Tiistaitreffit, Kokoussalissa, Eerikink. 3, 2.krs. Hyvä uni iäkkäänä Professori Sirkka-Liisa Kivelä, lopuksi juttukahvit 2 Ti 15.11. klo 13 Tutustuminen taidemuseon näyttelyihin Museossa on mm. ruotsalaisen taiteen mestarin Carl Larssonin suurnäyttely Unelmia harmoniasta. Lipun hinta 10 sis. opastuksen. Ilm. viim. 14.11. Mirja Pitkänen puh. 0400 521 573 Ti 22.11. klo 12.30 Lounastreffit Fontana Cafe, Aurakatu 1. Varaa mukaan lounasraha. Ke 29.2. Retki Hämeenlinnan teatteriin Niskavuori -näytelmään. Lähtö Tuomiokirkolta klo 11.30. Matkan hinta 50 / hlö. Ilmoitt. Sirpa Salmiselle p. 050 492 7145 Järj. Tuomiokirkkoseurakunta Syysretki eläkeläisille Sinapin leirikeskukseen ke 9.11. Aloitamme lounaalla klo 11.30. Ohjelmaa, mahdollisuus saunaan klo 13. Iltapäiväkahvi klo 14, klo 14.30 ohjelma jatkuu. Paluulähtö klo 16. Mukaan matkalle lähtee Martin diakoniatiimi, vahvistettuna diakoniaharjoittelijalla ja pastori Liisa Kuuselalla. Hinta 10 euroa. Bussi no 15 vie perille ja se lähtee torilta klo 10. Tied. retkestä ja kimppakyydeistä, diakoni Jan Hirvilahti p. 040-3417 415. Ilm. viim. 31.10. Martin seurakuntasihteerille, p. (02) 2617 377 klo 9-15. Ke 9.11. klo 13 Maarian vireiden nuorekkaiden eläkeläisten opastettu kierros Tuomiokirkkoon ja Tuomiokirkkomuseoon, kahvit Domcaféssa (5 ) Pe 2.12. klo 11 Maarian vireiden nuorekkaiden eläkeläisten pikkujoulun puurojuhla, Maarian pappilassa (tarjoilu 6 ). Ilm. Ullalle p. 040 341 7495 tai Raunistulan diakoniatoimistoon ti ja to klo 9-10.30 p. (02) 2617 452 tai (02) 2617 451 YHTEISVASTUUTA Henrikinseurakunta ja Turun ammatti-instituutti järjestävät talvirenkaiden vaihtopäivän la 12.11.klo 9-15 Peltolan koulutalolla, Ilpoistentien puoleinen portti. Voimme palvella vain tavallisia henkilöautoja. Hinta 22, sisältää vaihdon ja renkaitten pesun. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. LAPSET JA NUORET Monikulttuurinen perhekerho Paakarlan srk-kodissa joka toinen perjantai klo 9.30 11 (28.10., 11.11.) Handy Hands Club Monikulttuurinen toiminnallinen perhekerho Mikonmökissä pe 4.11. klo 9-12 PARISUHDE Parisuhde kukkimaan Kaarinan kirkolla klo 16 Su 30.10. Kastelukannulla ja kuokalla. Lapsi- ja perhetyön sihteeri Jaana Engström ja pastori Eero Heino puhuvat tunnetaidoista ja esittelevät parisuhteen palikoita. Su 20.11. Kun kylmyys tai kuivuus uhkaa. Suhteen haasteista ja kriiseistä sekä niiden kohtaamisesta alustaa parisuhde- ja seksuaalineuvoja Milla Sahla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaksin tai yksin. Lastenhoitoon ilm. Jaanalle p. 040 341 7138 tai jaana.engstrom@evl.fi Järj. Kaarinan kaupungin varhaiskasvatus ja neuvolan perhetyö sekä Kaarinan seurakunnan perhe- ja aikuistyö PERHEILLE Vanhemmuuden ilta ma 7.11. klo 18 Hannunniitun srk-talolla (Virmuntie 2). Illan vieraana kirjailija, kouluttaja ja ihanuusteorian äiti Lotta Hällström Porvoosta. Kuinka kasvatat lapsen ihanaksi? Miten ohjata lasta ja nuorta tämän ajan paineissa? Mikä lopulta on tärkeintä ja mitkä ovat riittävän vanhemmuuden avaimet? Illan aikana lapsille omaa ohjelmaa. Ilmoitt. viim. la 5.11. laura.m.virtanen@evl.fi www.katariinanseurakunta.fi YHDEN VANHEMMAN PERHEET Yhden vanhemman perheiden ilta ke 2.11. klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9 VAPAAEHTOISTYÖ Lankoja. Kaarinan seurakunnassa kokoontuvat Teresat kaipaavat villalankaa. Lankoja voi tuoda Kaarinan kirkolle (Voudink.2) tiistaisin klo 9-11, Poikluoman srk.talolle (Poikluomantie 9) torstaisin klo 9-11 tai kirkkoherranvirastolle (Eerikink. 3, Turku) arkisin klo 8-15.30. Kaarinan srk:n diakoniatyö TAPAHTUMIA Kansainvälisen vastuun illat naisille Hanna-työ Tavallisten naisten monikansallinen rukousliike ke 2.11. klo 18-20 Mikaelin srk-koti, Puistok. 13, Klubi. LUENNOT Luentosarja vv. 2011-2012 Liittyy ensi vuonna vietettävään Ekumeeniseen Raamattuvuoteen. Luentosarjan tarkoitus on kertoa siitä, mikä Raamattu on ja miten me tämän ajan ihmiset voimme sen ymmärtää. Luennoitsijoina ovat Suomen eturivin asiantuntijat. Tuntematon Raamattu 15.11. Harri Raitis, 14.2. Outi Lehtipuu, 6.3. isä Serafim, 27.3. Kai Peltonen, 24.4. Mika Aspinen Luennot Turun tuomiokirkossa klo 18 18.45, jonka jälkeen mahdollisuus yhteiseen keskusteluun. Luentosarjan pontena ovat Ekumeeninen Raamattuvuosi 2012 ja Suomen Pipliaseura 200-vuotta. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta yhteistyössä Turun työväenopiston kanssa. OMAISHOITAJAT Omaishoitajien info-ilta ke 23.11. klo 17-19 palvelukeskus Ruusukorttelissa, (Puistokatu 11) Palveluseteleiden käyttöä koskevan tutkimusraportin esittelyä, musiikkia sekä riisipuurotarjoilu. Paikalla myös Turun omaishoidon ohjaajat. Ilm. tarjoilun vuoksi viim. 11.11. p. 040-3417 340. Järj. Turun kaupungin omaishoito ja seurakuntayhtymän omaishoitotyöryhmä. VERTAISTUKEA Päihdeongelmaisten läheisryhmä ma 14.11. klo 18 Poikluoman seurakuntatalolla, Poikluomantie 9 Ke 16.11. klo 18 Narsismia lähipiirissä -luento Koivulan seurakuntatalolla, Sävelkuja 3. Paikalla Suomen parhaat asiantuntijat Hanna Kaikula Narsistien uhrien tuki ry ja asianajaja Markku Salo. Sielunhoidollinen viikonloppu 25.-27.11. Heinänokan leirikeskuksessa, Eriksgårdenissa. Ohjelmassa puhetta vihasta ja anteeksiannosta, rukousta, rentoa yhdessäoloa ja jakamista sekä maukasta ruokaa ja saunomista. Mukana diakoni Kaija Grundell, Anja Komulainen (KRS), Jarmo Itkonen (KRS). Hinta (omin lakanoin) 40. Måndagar kl. 17.30-19.30 Åktenskapskurs i Aurelia (7.11, 21.11). Möjlighet till barnpassning. kl.17.30-19.45 Träffpunkt för ensamstående föräldrar (31.10, 14.11). En plats där du kan träffa andra föräldrar i samma livssituation över en kopp te. Möjlighet till barnpassning finns. Anmälningar till barnpassning och förfrågningar, Katja Laaksonen 040-341 7473 eller katja.laaksonen@evl.fi. Tisdagar kl.18-19 Lovsångskören övar i Aurelia (1 vån.) Onsdagar kl.10-12 Familjecafé i Papinholma församlingshem (Käräjäkalliontie 4, Kustö). Ordnas i samarbete med folkhälsan kl. 11-12.30 Förbönsgruppen samlas i Aurelia (3 vån.) Torsdagar kl. 9.30-11 Öppen dagklubb för 2-5 åringar. Varannan torsdag (udda veckor) i Aurelia (2 vån.). Vi tar emot max 10barn/gång, du bör anmäla ditt barn senast dagen innan till 040-341 7628. Ta med eget Järj. Katariinansrk:n ja Kansan Raamattuseuran Kritotyö. Ilm. Katariinansrk:n sihteerille Katri Lautjärvelle viim. 3.11. p. (02) 2617 350 klo 9-15. Tied. Kaija Grundell 040-3417 136 tai kaija.grundell@evl.fi LÄHETYSTYÖ La 19.11. klo 15 Inkerinsuomalaisten Pihlaja-kuoron ja Krysanteemi-kuoron konsertti Henrikinkirkossa, Peltolantie 2. Tuotto raamatunkäännöstyölle suomensukuisten kansojen keskuudessa Venäjällä VAMMAISTYÖ mellanmål och egna inneskor! Verksamheten är gratis. kl. 9.30-11 Familjecafé i Aurelia (2 vån.). Jämna veckor. kl.19 Veckomässan firas i Skarpskyttekapellet (inte 17.11) Fredagar kl.18-23 Café aderton i Aurelia (2 vån.) Inte 4.11. Lördagar kl.11:30-13:00 Kyrkans barntimme (4år -) i Aurelia (2vån.) sö. 30.10 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Bäck (pred), Sepponen (lit), Forsman. Kantor Maria Ellfolks avskedskaffe efter högmässan. Kyrktaxi kan beställas per tel. 040-341 7458 senast fre 28.10 kl. 12. må. 31.10 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) ti. 1.11 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) Ralf Karlsson: Gud väntar frukt. ons. 2.11 kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (Aurag. 1) Nils Erik Villstrand: Hur skapar vi historia? Synen på Sveriges stormaktstid - kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) Psalmsånger med Harry Dahlström - kl. 17.30 Kyrkvärdsmöte i Aurelia (3 vån.) lö. 5.11 kl. 12 Gudstjänst kuksessa, Puutarhakatu 22, ti 8.11. ja 22.11. klo 12-13.30. Musiikkikerho Henrikinkirkon Ruususalissa, Peltolantie 2, ma 31.10. ja 14.11. klo 17.30-18.30. Seurakuntailta Raunistulan srk-kodilla, Murtomaantie 12, ke 9.11. klo 17.30-19. Lasten joululeiri Sinapissa 9.-11.12. Hinta 25, alle 5 v ilmaiseksi. Ilm. viim. 4.11. lomakkeella vs. kehitysvammaistyön diakoni Taru Sahlalle, p. 040-341 7280. PALVELEVA PUHELIN puh. 01019 0071 evl.fi/palvelevanetti YKSINELÄVÄT S1nkkutoimintaa työikäisille yksin asuville tai yksin lasten kanssa asuville La 29.10. klo 18-20.30 Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurakatu 18. Vietnam vieras kulttuuri, Marja Ansio ja Birgitta Phan. Tarjoilua klo 18, illan teema klo 18.30-19.30, iltahartaus n. klo 20.15. Mukana mm. Marja K, Jukka, Ingmar ja Kaija. La 5.11. klo 17. Peli-ilta TPS-Ilves HK-areenalla. Vapaalippuja 15 kpl sinkuille. Ilm. viim. 2.11. p. 040-3417 340/ diakoniakeskus. Lippujen jako hallin ulko-ovien ylätasanteella oikeasta reunasta klo 16.10-16.30. Mukana Pirkko. La 6.11. Karaokekahvila Mikonmökissä Puutarhak. 24, sisäpiha. Iskelmiä. Gospelia. Yhteislaulua. Netti. Biljardi. Pientä purtavaa. Piritta, Taina, Kaisa S. ja Timo. Ma 7.11. klo 18.30 Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. Voimavarana itsetuntemus, kognitiivinen lyhytpsykoterapeutti Päivikki Malm-Halla-Aho. Kahvitarjoilu klo 18.30 (2 ), klo 19-20 illan aihe, n. klo 20 iltahartaus ja pahvikahvit. Su 13.11. klo 18 Yksinelävien i Martinskyrkan, Mullo, Forsman - kl. 15.15 Musikandakt med parentation i Uppståndelsekapellet, Sepponen, Forsman. sö. 6.11 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Bäck (pred), Mullo (lit), Forsman - kl. 16 Gudstjänst i S:t Karins kyrka, Sepponen, Dahlström. Kyrkkaffe efter gudstjänsten. må. 7.11 kl. 18 Sorgegrupp i Aurelia (3 vån.) Anmälan per tel. 040-341 7465 eller 040-341 7467. ti. 8.11 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) Ingvar Dahlbacka: Gud förlåter ons. 9.11 kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) lö. 12.11 kl. 13-16 Changemaker, recycle i Aurelia. Mera information: laura.karanko@evl.fi sö. 13.11 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia (1 vån.) Mullo, Mårtensson. Kyrkkaffe efter gudstjänsten - kl. 12 Högmässa i Henrikskyrkan, Sepponen (pred), Portin (lit), Mårtensson. Kyrkkaffe efter högmässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre 11.11 kl. 12 per tel. 040-341 7458. må. 14.11 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia (3 vån.) ti. 15.11 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) John Vikström: Gud undervisar Vammaistyö Ke 2.11. Tuomiokirkossa vammaistyön seurakuntapiiri, kokoontuminen sivuovella klo 14, piirin vetäjänä Tuomiokirkkosrk:n kappalainen Sari Lehti. Kierros Tuomiokirkossa oppaan johdolla. Vammaistyön yhteisleiri Sinapissa 18.-20.11. Ilmoitt. aulaisännälle viim. 28.10. Hinta 43 / henkilö. Lisätietoja leiristä Helviltä p. 040 341 7244. Su 27.11. klo 14-16 Vammaistyön yhteinen joulujuhla Eerikink. 3 juhlasalissa. Ilmoitt. viim. 11.11. aulaisännälle puh. 040-3417740. Muista ilmoittaa erityisruokavaliosi. Ke 14.12. Vivamoon jouluvaellusretki. Hinta 30 /henkilö. Hintaan sis. invalinja-autolla matka, vaelluspassi, puuro ja pullakahvit sekä seurakunnan työntekijöiden palvelukset. Ilm. aulaisännälle viim. 18.11. Kehitysvammaistyö Kouluikäisten erityislasten perheiden vertaisilta to 10.11. klo 18-19.30 Maarian pappilan tallilla, Sorolaisenkatu 4. Lastenhoidon vuoksi ilm. viikkoa ennen Tarulle. Tunteiden tupa. Aikuisten kehitysvammaisten vanhempien vertaistukiryhmä. Diakoniakeskynttilämessu Tuomiokirkossa Ehtoollinen. Pappina Anssi Miettinen Henrikinsrk:sta, kanttorina Kaarina Peltonen Kaarinasta. Avustaa sinkkutoiminnan vapaaehtoiset ja Kaija Jokinen. Ma 14.11. klo 18-20 Enkeliaskartelua, Eerikink. 3, 2.krs, yläsali. Valmistetaan lasihelmistä ja -sauvoista koriste-enkeli. Materiaalimaksu n. 5e. Mukaan mahtuu 10. Ilm. viim. ke 9.11. p. 040-3417340/diakoniakeskus. Ryhmänohjaajana Tuula. Ma 14.11. klo 18.30 Moniryhmäilta, Eerikink.3, Juhlasali. Hartaus ja info, klo 19-20 pienryhmät ja illan päätteeksi kahvitarjoilu (1,5 ). Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ryhmien aiheita mm.: Tiellä aikuiseen uskoon, Lauluryhmä, Naisten ryhmä, Mistä on suomalainen joulu tehty, Muutoksia työelämässä. Pe 18.11. Teatterireissu Salon teatteriin. Mustan huumorin komediaklassikko Arsenikkia ja vanhaa pitsiä. Lähtö Eerikink. 3 edestä klo 17.45. Paluu n. klo 22.30. Kysy perutuspaikkoja: diakoniakeskuksen neuvonta p. 040-3417 340. Hinta 30, sis. kuljetuksen, lipun ja kahvit. Maksu kerätään bussissa. Mukana Marja A. ja Pirkko. Su 20.11. klo 18-20.30 Elokuvailta Mikonmökissä Puutahak. 24, sisäpiha. Kotimainen seikkailu/komedia, romanttinen road movie. Kesto 1h 32 min. Pientä purtavaa. Mukana Unelma, Lars ja Arto. Ti 22.11. klo 11-12 Soppatreffit Vilkussa, Puutarhak. 22. Soppaa (2e) ja sympatiaa, mukana diakoni Kaija Jokinen. TERVETULOA MUKAAN! Sinkkutyön diakoni Kaija Jokinen p.040-3417 338 Sinkkutiedote Tuomiokirkon eteisaulasta klo 9-19. Netti-info www.turunseurakunnat.fi>toimintaa ons. 16.11 kl. 12 Frukostklubben för herrar på Svenska Klubben (Aurag. 1), Mikko Hupa: Modern bioenergi mycket mera än klabbar i kakelugnen - kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) Haga Slott to. 17.11 kl. 19 Metallmässa i Domkyrkan. fre. 18.11 kl. 19 Konsert i Domkyrkan med Dag-Ulrik Almqvist och Minna Nyberg. sö. 20.11 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Portin (pred), Bäck (lit), Forsman. ti. 22.11 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia (1 vån.) Ulla- Christina Sjöman: Gud ger kraft genom anden. ons. 23.11 kl. 13-15 Café Orchidé i Aurelia (1 vån.) Mia Bäck: Högmässans Kyrie & Gloria Pyhäinpäivän hartaudet lauantaina 5.11. Hartauksissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistokseen kl. 15.15 Musikandakt med parentation i Uppståndelsekapellet klo 15 Kärsämäen kappeli klo 16 Martinkirkko, klo 17 kirkkokahvit omaisille Martin seurakuntatalolla klo 16 Pallivahan kirkko, Verbum Sonans -kuoro klo 16 Pyhän Katariinan kirkko, Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper, Pyhän Katariinan kuoro Uusia puhelin- ja nettipäivystäjiä kaivataan Palveleva puhelin ja Palveleva netti antavat yhteydenottajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita ja häntä tuetaan löytämään hänen elämäänsä parhaiten sopivia ratkaisumalleja. Vapaaehtoistyöhön päivystäjiksi etsitään henkilöitä, joilla on halua, kykyä ja aikaa kohdata ahdingossa olevia. Päivystäjä on lähimmäinen ja rinnalla kulkija. Tehtäviin kuuluvat päivystysvuoro ja työnohjaus noin kerran kuukaudessa. Täydennyskoulutusta on 4-6 päivänä vuodessa. Näin on mahdollisuus oppia myös vuorovaikutus- ja elämäntaitoja. Haluatko Palvelevan puhelimen ja/tai Palvelevan netin päivystäjäksi? Kurssi alkaa viikolla 47. Jos olet kiinnostunut, otathan pian yhteyttä toiminnanjohtaja Päivi Mäntylään tai sielunhoitotyön sihteeriin Auli Hynönen-Rinteeseen (www.turunsrk.fi), puh. (02) 261 7207. Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p. 040 3417 349, 261 7349, atte.airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p. 040 3417 296, peter. gustavson@evl.fi, ti klo 11.30-13.30 Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p. 215 4139, to klo 13-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p. 233 2516 YLIOPISTOPAPPI Mia Pusa p. 040-341 7308, mia.pusa@evl.fi. Vastaanottoajat tiistaisin klo 14-15 Yo-talo B, huone 206 Rehtorinpellonkatu 4 ja keskiviikkoisin klo 11-13 Eerikinkatu 3, 5.krs Kasvatusasiain keskus. Anglican service in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Nov 20 All-age service called Family service at the Main Nave of the Cathedral at 4 p.m. Nov 27. Lutheran Holy Communion klo 17 Kaarinan kirkko, Kaarinan kirkkokuoro klo 17 Mikaelinkirkko klo 18 Paattisten kirkko klo 18 Piikkiön kirkko klo 18 Tuomiokirkko klo 18 Ylosnousemuskappeli, Henrikinseurakunta services other Sundays in the Tarkk'ampuja Chapel of the Cathedral at 4 p.m. Nov 6. Nov 13 the service is a Taizé influenced service. Junior Church at the Youth Centre of the Cathedral Congregation, Eerkinkatu 1, starting at 3.50 p.m. and ending as the congregation returns from the Cathderal for church coffee around 5.20 p.m. Pastor Mia s Office Hours: Tue 14-15 Student house B, room 206, Rehtorinpellonkatu 4 Wed 11-12.30 Eerikinkatu 3, 5th floor. Regular days off Fri and Sat. Sonntag, 30.10., 14.30 Uhr, Gottessdienst zum Reformationsfest in der Maariankirkko, anschl. im dortigen Gemeindesaal Kirchkaffe.

18 19 HENRIKINKIRKKO, Peltolantie 2 Ma klo 9:30 Perhekerho Ma klo 17 Miesten raamattupiiri Ma klo 19 Henkari Henrikin Raamattupiiri (www.henkari.fi) Ti klo 12 Kolmen vartin kuoro Ti klo 13 Päivähartaus Ti klo 13 Lähetyspiiri (alkaa päivähartaudella kirkossa) Ti klo 13 Merimieskirkkopiiri (alkaa päivähartaudella kirkossa) Ti klo 16 Perhekahvila Ke klo 14 Henrikin lukupiiri (parilliset viikot) Ke klo 16:30 Lapsikuoro Ke klo 18 Kirkkokuoro To klo 13 Päivärukous ja torstaipiiri To 27.10. klo 19 Rukousilta, Anna-Kaisa Kallio, rukousryhmä, rukouslaulua klo 18:30 alkaen. Su 30.10. klo 10 Messu: Kirsi Perämaa, Hanna Pelkonen. Pyhäkoulu ja kirkkokahvi. klo 18 Ilta Henrikissä: Tähtivieraana Jippu! Mukana myös Tuomiokirkon nuorisokuoro sekä stand up-komiikan ja improvisaation tykitystä Retu Kivisen ja Eetu Kuokkasen johdolla. Perheen pienimmille omaa ohjelmaa. Vapaa pääsy! Ti 1.11. klo 18 Nuoren messu: Kirsi Perämaa ja nuorten bändi. Kirkkomehut alakerrassa. To 3.11. klo 18 Jo ilta ehtii ehtoolle. Iltavirsiä ja rukouksia. Eija Kalliala ja Lotta Paaso. La 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu: Eija Kalliala, Olli-Pekka Laakkonen. Kirkkokahvi. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko Ylösnousemuskappelissa. Vuoden aikana poisnukkuneitten seurakuntalaisten muistaminen. Anna-Kaisa Kallio ja Hanna Pelkonen. Su 6.11. klo 10 Messu: Heikki Mäntylä ja Olli-Pekka Laakkosen sekä Henrik s Singers. Pyhäkoulu. Kirkkokahvi. To 10.11. klo 18:30 Raamattuilta: Tarua vai totta? Rovasti, teol.lis. Risto Heikkilä. Su 13.11. klo 10 Messu: Anna- Kaisa Kallio, Lotta Paaso. Pyhäkoulu ja kirkkokahvi klo 16 Laulun ja Sanan hetki: Matti Jarvansalo Toni Pätsi klo 18 Sohva: Jussi Meriluoto: Elämäni muutokset Biokemististä teologiksi. Ehtoollinen, Leena Vuorenoja. To 17.11. klo 18 Lyhtyjuhla kirkon pihalla: Eija Kalliala, Sirkka Selin klo 19 Rukousilta, Toni Pätsi, rukousryhmä, rukouslaulua klo 18:30 alkaen. La 19.11. klo 12 18 Inkerinsuomalaisten päivä. Kts. erill. ilmoitus s. XX. Su 20.11. klo 10 Messu, Anne- Marie Odell, Hanna Pelkonen. Pyhäkoulu ja kirkkokahvi. KOIVULAN SEURAKUNTAKOTI Sävelkuja 3 Ti klo 9:30 Vauvakahvila Pe klo 9:30 Perhekerho Ke 16.11. klo 18 Narsismia lähipiirissä. Hanna Kaikula Narsistien uhrien tuki ry:stä luennoi. LAUSTEEN SEURAKUNTAKOTI Maistraatinkatu 1 Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) To klo 10 Perhekerho LEHMUSVALKAMA, Karviaisk.7 Ke 9.11. klo 13 Hartaus: Anna- Kaisa Kallio, Olli-Pekka Laakkonen Ke 23.11. klo 13 Hartaus: Anne- Marie Odell, Lotta Paaso ISPOISTEN SEURAKUNTAKOTI Kaarlentie 2 To klo 13 Eläkeläiskerho KAARINAN KIRKKO torstaisin klo 9.30 Perhekerho pe 28.10. klo 18 Rukouksen sillalla su 30.10. klo 10 70-vuotiaiden juhlamessu, Kuoppala, Lautjärvi, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla, kirkkokahvit tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri ke 2.11. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, syksyn aiheena Raamatun naiset to 3.11. klo 18 Miesten piiri pe 4.11. klo 16 Raamattutunti ja klo 18 Sapattiateria ks. ed. aukeama la 5.11. klo 17 Pyhäinpäivän iltakirkko, Heino, Vahtola, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla, luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät su 6.11. klo 10 Messu, lähetyspyhä, Ostela, Husso, mukana Jukka Norvanto ke 9.11. klo 18 Piispa Wille Riekkisen kyselytunti Raamatusta su 13.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Kuoppala, Husso -klo 17 Kaarinamessu, Heino, Auer, Emil Aalto-Setälä, leikkinurkka, kirkkokahvit ke 16.11. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, teol.tri Anni Maria Laato ja Pyhät Katariinat to 17.11. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri -klo 18 Miesten piiri su 20.11. klo 10 Kirkkopäivien juhlamessu ks. sivu 15 ma 21.11. klo 13 Diakoniapiiri ke 23.11 klo 19 Syksyn pimetessä iltakirkko, Heino, Lautjärvi KUUSISTON KIRKKO la 5.11. klo 12 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus, Kesti, Lautjärvi, Cantilena-kuoro POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 27.10. ja 10.11. klo 18 Raamattupiiri, Heino sunnuntaisin klo 10.30 Pyhäkoulu su 30.10. klo 12 Kansanlaulukirkko, Kesti, Husso tiistaisin klo 9.30 Perhekerho su 6.11. ja 20.11. klo 18 Sanan ja Laulun ilta ma 7.11. klo 18 Naistenpiiri, kirjastonhoitajat vierailevat LITTOISTEN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho HARTAUDET JA PIIRIT to 27.10. klo 13 Voivalan lähetyspiiri Rantakokolla, Suovatie 3 to 3.11. klo 13 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä to 10.11. klo 13 Isänpäivähartaus, Värttinä - klo 13.30 Kuusiston lähetyspiiri SEURAKUNNAN 20-VUOTIS- JUHLAVIERAILUT ti 15.11. klo 13.30 Hovirinnan palvelutalossa ma 21.11. klo 13.30 Värttinässä ti 22.11. klo 13.30 Kuovinkadun palvelutalossa PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 30.10. klo 10 messu; Viirros, Hirvonen, Lautjärvi la 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu; Paatere, Viirros, Lautjärvi, Kastellin Laulu, kirkkokahvit Nummen srk.kodissa, kirkkobussi klo 9.15 reittiä: Varissuon kirkko Littoistentie Satakielenkatu Tilhenkatu Littoistentie Jaanintie Karjakujan taskupysäkki Jaanintie Kohmon päätepysäkki Kuralankatu Petkeltien päätepysäkki Vanha Hämeentie Tammitie Hakapellonkatu Pyhän Katariinan kirkko. Paluu samaa reittiä noin klo 12. la 5.11. klo 16 Leevi Madetojan Pyhäinpäivän vesper; Laukkanen, Forsström-Roivanen (av), Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro. Tässä tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet. Heidän muistokseen sytytämme kynttilät. su 6.11. klo 10 messu; Toljamo, Laukkanen, Lautjärvi su 13.11. klo 10 Isänpäivän messu; Piia Klemi, Forsström- Roivanen, Kerokoski su 13.11. klo 17 Kylämessu; Markkula to 17.11. klo 18 Taizemessu, messun jälkeen iltatee su 20.11. klo 10 messu; Hirvonen, Laaksonen, Lautjärvi VARISSUON KIRKKO maanantaisin klo 8.30 rukouspiiri: 31.10. / 7.11. / 14.11. / 21.11. torstaisin klo 15 Koraalikuoron harjoitukset: 27.10. / 3.11. / 10.11. / 17.11. perjantaisin klo 9.30 perhekerho: 28.10. / 4.11. / 11.11. / 18.11. joka toinen maanantai klo 14 Iloa musiikista iltapäivä; Maisa Salo ja Outi Lumme: 7.11. / 21.11. su 30.10. klo 12 messu; Viirros, Hirvonen, Kerokoski, Koraalikuoro ti 1.11. klo 13 varttuneen väen kerho; Hirvonen la 5.11. klo 13 Turun seudun Inkeri seuran Pyhäinpäivän kahvi- ja ohjelmatilaisuus su 6.11. klo 12 sanajunalanpalvelus; Toljamo, Laukkanen, Lautjärvi, Varissuo viikon kirkkolounas - klo 17 Yhteyden messu; Markkula, Piia Klemi ti 8.11. klo 13 Raamattuluento Raamatun ihmeitä Vuoret ; Sirkka-Liisa Vappula ke 9.11. klo 18 Toivon tupa Rakentava riita ; kuraattori Taina Saarinen su 13.11. klo 12 Maailmojen messu; Piia Klemi, Laukkanen, Kerokoski ti 15.11. klo 13 varttuneen väen kerho su 20.11. klo 12 sanajumalanpalvelus; Laaksonen, Kerokoski ti 22.11. klo 13 Raamattuluento Raamatun ihmeitä Vesistöt ; Sirkka-Liisa Vappula NUMMEN SRK.KOTI tiistaisin klo 10 perhekerho (Pun.tupa): 1.11. / 8.11. / 15.11. / 22.11. joka toinen tiistai klo 13 varttuneen väen piiri: 1.11. / 15.11. joka toinen tiistai klo 12.30 lähetyspiiri: 8.11. / 22.11. su 13.11. klo 11.30 lähetyksen isänpäivälounas, hinta: 10 e/aikuiset, 5e/alle 13v. Musiikkia ja kakkukahvit. Ilmoittautuminen ja allergiat ma 7.11. mennessä laura.m.virtanen@evl.fi KATARIINAN PAPPILA to 17.11. klo 17.30 Kristillinen meditaatio HANNUNNIITUN SRK.TALO torstaisin klo 9.30 perhekerho: 27.10. / 3.11. / 10.11. / 17.11. joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 7.11. / 21.11. joka toinen perjantai klo 15 rukouspiiri: 28.10. / 11.11. ke 2. ja 16.11. klo 11 Annan tupa to 3.11. klo 18 Karmel yhdistyksen iltatilaisuus, mukana Erja Kalpio, Taisto ja Pirjo Valta, Karmel lauluryhmä, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen su 6.11. klo 17 Sana ja sävel yhteislauluhetki ma 7.11. klo 12 omaishoitajat ke 9.11. klo 12 Raamattuluento Raamatun ihmeitä Vuoret ; Sirkka-Liisa Vappula su 20.11. klo 12 Ehtoollisjumalanpalvelus, omaishoitajien kirkkopyhä; Viirros, Lautjärvi, kahvit omaishoitajien keskuksessa ke 23.11. klo 12 Raamattuluento Raamatun ihmeitä Vesistöt ; Sirkka-Liisa Vappula JAANIN SEURAKUNTATALO joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36): 7.11. / 21.11. HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI joka toinen torstai klo 13 varttuneen väen piiri: 3.11. / 17.11. MAARIAN KIRKKO, Maunu Tavastinkatu 2 su 30.10. klo 10 Messu, Aaltonen, Laurén, Rainio su 30.10. klo 14 Turun Saksalaisen seurakunnan reformaatiojumalanpalvelus ke 2.11. klo 19 Iltamusiikki: Heikki Rainio ja kamarikuoro Adastra, urut Tomi Satomaa la 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu, Myllymäki, Kokkola, Niemi la 5.11. klo 19 Pyhäinpäivän konsertti, Kuninkaantien muusikot: Tamburinin Requiemin ensiesitys, Yle radioi konsertin su 6.11. klo 10 Messu, Laurén, Rinne, Niemi su 13.11. klo 10 Messu, Loukiala, Rajamäki, Rainio su 20.11. klo 10 Messu, kirkkoherra Katri Rinteen ja kappalainen Meeri Kokkolan virkaan asettaminen, arkkipiispa Kari Mäkinen, messun jälkeen ruokailu ja kahvit sekä juhla Turun kristillisellä opistolla, Lustok.7 PALLIVAHAN KIRKKO, Paltankatu 2 to klo 9-11 perhekerho su 30.10. klo 11 Viikkomessu, Kokkola, Ruskeepää, Niemi, Maarian lapsi- ja nuorisokuoro, Vuola su 30.10. klo 17 Johannesmessu, s: Jorma Kalajoki, Kansan Raamattuseura, lit: Laurén, eht.av. Ulla Kaarnavaara, Seppo Kolkka, Vesa Tiensuu pe 4.11. klo 18 Nuorten messu, Palmunen, Niemi la 5.11. klo 16 Lähiomaisensa menettäneiden ilta, Rajamäki, Haikka, Verbum Sonans su 6.11. klo 11 Viikkomessu, Aaltonen, Sirén, Rainio su 13.11. klo 11 Viikkomessu, Ruskeepää, Palmunen, Vuola su 20.11. klo 15 Israel-ilta, mukana Israel Ystävien puheenjohtaja Hannu Elo, toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri, arabikristitty taiteilija Kamil Dow MAARIAN PAPPILA, Sorolaisenkatu 4 ti klo 10-12 juttutupa entisille leafilaisille ti klo 9-11.30 perhekerho pappilan tallissa pe 28.10. klo 17 ja la 29.10. klo 8 Messunaika-kurssin 1. jakso, Virpi Nyman (KRS) ja Mikko Laurén pe 11.11. klo 17 ja la 12.11. klo 8 Messunaika-kurssin 2. jakso, Virpi Nyman (KRS) ja Mikko Laurén HALISTEN SRK-KOTI, Gregorius IX:n tie 8 pe klo 9.30-11 perhekerho ke klo 18 avoin raamattu- ja rukousryhmä (paritt.vkot) ke 2.11. klo 17.30-19 kaakaokerho su 6.11. klo 12 sunnuntailounas HALISKAHVILA, Kardinaalinkatu 3A, kellarikerros, avoinna klo 12 tiistaisin ja torstaisin HEPOKULLAN SRK-TALO, Varkkavuorenkatu 23 ti klo 9.30 11 perhekerho ti klo 12.30 tuolijumppa, hartaus parill. vkoilla to klo 13 päiväpiiri (parill.vkot) ma klo 13 muisteluryhmä ma klo 18 raamattupiiri ke klo 13 lähetyspiiri (paritt. vkot) to 3.11. klo 18 Raamattuilta. Rauha. Jarmo Mäki-Mikola su 13.11. klo 15 Sanan ja laulun iltapäivähetki ke 16.11. klo 18 Japaninlähetyspiiri to 17.11. klo 18 Raamattuilta. Pitkämielisyys, hyvyys KOTIMÄEN SRK-TALO, Arkeologinkatu 1 pe klo 9.30 11 perhekerho ti klo 14 tuolijumppa (parill. vkot) ke klo 13 muistijumppa (parill.vkot) ma klo 14 naisten piiri ti klo 14 tasapainoilua (paritt. vkot) ke klo 13 päiväpiiri (paritt. vkot) su 6.11. klo 14 Kinkerit, Kokkola, Rainio la 19.11. klo 12 Soppapäivä RAUNISTULAN SRK-TALO, Murtomaantie 12 ma klo 12 raamattu- ja keskustelupiiri (parill. vkot) ti klo 13 päiväpiiri (paritt. vkot) to klo 19 partioäidit (paritt. vkot) ti 1.11. klo 17 Hanna-ryhmä la 19.11. klo 15 Raamattuluento: Viimeinen tuomio ja valmiina oleminen, Ruskeepää to 24.11. klo 18 Myyjäiset ja muotinäytös partiotyön hyväksi RUNOSMÄEN SRK-KOTI, Munterinkatu 15 ma klo 17.30 raamattupiiri (parill. vkot) ke klo 12 lähetyspiiri (paritt. vkot) ke 9.11. klo 12 lähetyspiirissä Suomen Pipliaseuran esittely, Teuvo Vähäkylä ke 9.11. klo 17.30-19 perhekahvila ke 23.11. klo 12 lähetyspiirissä Kylväjien lähetystyöstä, Jarmo Mäki-Mikola su 30.10., 13.11. ja 20.11. klo 16-17.30 pyhäkoulu Ystävän tupa avoinna maanantaisin klo 13 15 ja torstaisin klo 10 12 TASKULAN SRK-KOTI, Mullintie 16 ti klo 14-15.30 vauvakerho ke klo 9-13 Taskulan olohuone avoinna. Luentoja, musiikkia, jumppaa, verenpaineenmittausta, Sanaa, kahvia ja yhdessäoloa. to klo 13 päiväpiiri (parill. vkot) ke 2.11. klo 18 Japaninlähetyspiiri MARTINKIRKKO, Huovinkatu su 30.10. klo 10 Messu, Norvasuo, Lehtinen, Salakari, Tenkanen, Martinkirkonkuoro la 5.11. klo 10 Messu, Lehtinen, Mustonen, Salakari, Elo la 5.11. klo 18 Omaistenilta, Riihimäki, Huoponen, Elo, Salakari, Martinkirkonkuoro su 6.11. klo 10 Messu, Kuusela, Jarmo Mäki-Mikola (Kylväjä), Elo, Salakari su 13.11. klo 10 Messu, Hägglund, Riihimäki, Salakari, Tenkanen su 20.11. klo 10 Messu, Hägglund, Lehtinen, Elo, Tenkanen HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 to 27.10., 3., 10. ja 17.11. klo 17.30 Alfakurssi pe 28.10. ja 11.11. klo 8 Rukouspysäkki ke 2. ja 23.11. klo 13.30 Eläkeläisten kerhokahvila ke 9.11 Ei eläkeläiskerhoa, yhteinen retki Sinappiin su 13.11. klo 17 Missiomessu, Kuusela, vieraana Hannele Tenhu teemanaan "Iloa ilmassa". Ohjelmassa sanaa ja säveliä, rukouspalvelua, ehtoollinen ja iltapala. Lapsille oma ohjelma. ke 16.11 klo 13.30 Eläkeläiskerho MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 pe 28.10., 4., 11. ja 18.11. klo 18 Rukousta liikkuen su 30.10. klo 11.15 Messun jälkeen diakoniatyön järjestämät kirkkokahvit vastuuviikon merkeissä. ti 1.11. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat ke 2. ja 23.11. klo 13 Eläkeläisten kerhokahvila la 5.11. klo 19 Omaistenillan kirkkokahvit su 6.11. klo 11.30 Lähetyksen kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen, Kylväjän kirkkopyhä. Lähetystilaisuudessa mukana Japanin lähetti, lehtori Lea Lukka. ma 14.11. klo 18 Kylväjä-piiri, mukana pastori Jarmo Mäki- Mikola ti 15.11. klo 17.30 Lähetyksen ompeluseurat ke 16.11. klo 13 Eläkeläiskerho la 19.11. klo 18 Israel-ilta Esa ja Pirkko Keuru UITTAMON SRK-KOTI, Rusthollinrinne 1 ke 2.11. klo 14 Eläkeläisten kerhokahvila ke 9.11. Ei kerhoa, yhteinen kerho Sinappiin ke 16.11. klo 14 Eläkeläiskerho YRJÄNÄN SRK-KOTI, Itäinen Pitkäkatu 49 pe 28.10. ja 11.11. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri ke 2. ja 16.11. klo 14 Keniapiiri to 3., 17. ja 20.11. klo 13 Eläkeläisten teemakahvila la 19.11. klo 12 Diakoniaruokailu TAIDEKAPPELI, Seiskarinkatu 35 Torstaisin klo 18 hartaus 3.11. klo 18 Lehtinen, Tenkanen 27.10. klo 18 Hildén, Tenkanen 17.11. klo 18 Mustonen, Tenkanen 10.11. klo 18 Mustonen, Elo PERHETYÖ Perhekerhot klo 9.30: ma vauvakahvila Merimiehenkatu 7, ti Hennala, to Hirvensalo, pe Uittamo. MUSKARIT ma Hirvensalon srk-talolla klo 9.15, 9.45 ja 10.15. PYHÄKOULU Martinkirkossa sunnuntaisin klo 10 Hirvensalossa to 27.10. alkaen klo 18-20 Alfakurssin yhteydessä MIKAELINKIRKKO Su 30.10. klo 10 Messu, Paakkanen, evank. Pekka Maaranen, (Parikanniemen orpokotisäätiö), Seppänen, Hakanpää. Pyhäkoulu kryptassa. Parikanniemen orpokotisäätiön kirkkokahvit ja päiväseurat Mikaelin srk-kodissa messun jälkeen klo 18 Jeesus & Johnny Cash. Mukana mm. Jussi Syrén, Riku Rinne ja Jouni Lehikoinen. Johnny Cashin kristillistä musiikkia. Vapaa pääsy. Ke 2.11. klo 18 Iltamessu, Vanhala, Hakanpää Pe 4.11. klo 20 Metallimessu La 5.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu, Jaakkola, Ahlamo, Kuorikoski, Hakanpää klo 17 Omaisten ilta, Seivästö, Hanttu, Kuorikoski, Hakanpää, diakoniatyöntekijät Su 6.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hanttu, Paakkanen, Seppänen, Hakanpää. Pyhäkoulu kryptassa. Kimppabussi kirkkoon: klo 9.00 Kans.palv.talo-Vakka-Suomentie-Kustavintie-Talinkorventie-Suikkilantie- klo 9.20-Artukaistentie- Hyrköistentie-Pernontie - klo 9.35-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie klo 9.40 Iso-Heikkilän ymp.-nuutinkatu- klo 9.45 Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 klo 17 Mikaelmessu, vieraana Pekka Simojoki Ke 9.11. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää Pe 11.11. klo 19 Job-näytelmä, esitys Mikael-teatteri, käsikirjoitus ja ohjaus Matti Pennanen. Vapaa pääsy La 12.11. klo 14 ja klo 19 Jobnäytelmä, esitys Mikael-teatteri, käsikirj. ja ohj. Matti Pennanen. Vapaa pääsy Su 13.11. klo 10 Messu, Jaakkola, Tuori, Kuorikoski, Seppänen. Pyhäkoulu kryptassa. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi klo 19 Job-näytelmä, esitys Mikael-teatteri, käsikirj. ja ohj. Matti Pennanen. Vapaa pääsy Ti 15.11. klo 19 Job-näytelmä, esitys Mikael-teatteri, käsikirj. ja ohj. Matti Pennanen. Vapaa pääsy Ke 16.11. klo 18 Iltamessu, Ahlamo, Hakanpää Su 20.11. klo 10 Messu (Viron työn kirkkopyhä), Lehikoinen, nimikkolähetti Kari Tynkkynen, Kuorikoski, Hakanpää. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi klo 18 Tuomasmessu Ke 23.11. klo 18 Iltamessu, Sankamo, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Su 30.10. ja 13.11. klo 17 Rukouskoulu Su 30.10. klo 11.30 Parikaniemen orpokotisäätiön kirkkokahvit ja päiväseurat, Pekka Maaranen, Lauri Konttinen, Johannes Pelkonen, Paakkanen Ma 31.10. klo 18.30 Naiset kaivolla naisten ilta, järj. KRS, Turun naistyö ja Mikaelinseurakunta Ti 1.11. klo 18 Mikaelin Raamattukoulu (muut 8.11., 15.11., 22.11., ilm. timi.laivo@evl.fi.) Ti 1.11. ja 15.11. klo 12-14 Keskellä elämää ruokailutapahtuma työttömille ja vähävaraisille. Vapaaehtoinen 1 maksu. Su 20.11. klo 17 Kohtaamispaikka Ke 23.11. klo 18.30 Alfa-illalliskonsertti. Ilm./tied. pasi.jaakkola@evl.fi / 040-341 7412 Pyhäkoulu su klo 12 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi) ma kello 12-14 Vauvakerho (srk-sali) ma klo 14-15.30, tied. p. 040 341 7385 Lähetyspiiri (klubi) ti klo 13-14.30 Aamurukous (srk-sali) ke klo 8 Eläkeläiskerho (srk-sali) ke klo 12-13.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Omaishoitajien ryhmä (klubi) ke 19.10. klo 12-13.30 Pienpiiri (klubi) ke klo 19 Merimieskirkkopiiri (klubi) to klo 14.30-16, tied. p. 040 3417 391 Tukea netin käyttöön (klubi) to 17.11. klo 18-20 Hepreapiiri (klubi) pe klo 9-11 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (13 B 2. krs) ma ja to klo 10-11.30 p. 040 341 7097 MIKONMÖKKI, Puutarhakatu 24 Aikuisille: Syvällisemmin Raamattuun ti klo 17-18.30, Pelkonen, p. 0400 681 302 Nuorille: Kaveria vailla? Hengari-klubi ma 7.11. klo 18 (16-19 v. ens. kerta) Leffa-ilta ti 22.11. klo 18 GG alakouluikäisille ti klo 15-17. Isko 1, parittomat viikot ke klo 17-18 Isko 2, parilliset viikot ke klo 17-18 Alfa-kurssi ke klo 18.30 Perhekerho joka toinen to klo 9.30-11 Handy Hands Club, monikulttuurinen perhekerho pe 4.11. klo 9-12 GG-ilta pe klo 18-22 (ei 18.11.) Lauantai GG la klo 18-22 Nuorille muualla: Pansion moottorihallissa: Ma klo 18-20 mopot ja ke klo 18-20 autot Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi, Facebook-ryhmä Turun GG ja www.nami.tk SUIKKILAN SRK-KOTI, Konstanzankatu 1 Su 20.11. klo 12 Messu, Paakkanen, Kuorikoski Pyhäkoulu su klo 16 Pienpiirit: Ma klo 19 Erkki Aihela ja to klo 19 Eija Pursimaa Perhekerho (avoin kerho) joka ti klo 9.30-11 Eläkeläiskerho: To klo 12-13.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenk. 28 To 27.10. ja 10.11. klo 18 Toivon torstai Elämän leipää ja ruokakasseja Su 20.11. klo 14 Lähiökirkko Pyhäkoulu su klo 18 Lähetyspiiri ke klo 13-14.30 Pyhäkoulu ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone Eläkeläiskerho to klo 13-14.30 (2, sis. kahvit ja tuolijumppa) Naisten piiri joka kk:n toinen to klo 19 Perhekerho joka toinen pe klo 9.30-11 (monikulttuurinen kerho) HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäkuja 1 Su 13.11. klo 18 Lähetysilta, Ahlamo Ma 14.11. klo 18.30 Sanan ja rukouksen ilta Pyhäkoulu su klo 12 Raamattupiiri to klo 19 Perhekerho joka toinen pe klo 9.30-11 JYRKKÄLÄ (Asukastupa, Jyrkkälänkatu 4) Papin päivystys joka kk:n 1. pe klo 10-12 Pyhäkoulu to klo 17 Naistenpiiri pe 14.30-15.30 (18.11). Aiheena Raamatun naiset, pieni tarjoilu. VIENOLAN SRK-KOTI Su 20.11. klo 14 Lähiökirkko, kirkkokahvit, pyhäkoulu lapsille, Tuori Kotinurkan askartelukerho ma klo 16.30-19 (12.9.-12.12.) Jumppaa ke klo 14 Perhekerho joka toinen to klo 9.30-11 PALVELUTALO ISO-HEIKKI Hartaus ma klo 13.30 (31.10., 14.11. ) Eläkeläiskerho joka toinen pe klo 13.30-14.30 (4.11., 18.11.) YLEISÖLUISTELU HK Areenalla Su 30.10. klo 13.30-14.30 La 5.11. klo 14-15. Pääovesta sisään, ei mailoja, maksuton. MIESTEN SAUNAILTA Turun merimieskirkolla (Suikkilantie 2) ma 14.11. klo 18. Keskustelua, pieni iltapala. PAATTISTEN KIRKKO Pe 28.10. klo 10-12 Hautausmaan siivoustalkoot Su 30.10. Seniorien kirkkopyhä klo 10 messu ja kirkkokahvit, Heikkinen. Kuljetus järjestetään pyydettäessä. Kuljetuspyynnöt p. 040-341 7370. La 5.11. klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko ja poisnukkuneiden muistaminen, Heikkinen. Su 6.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. Su 13.11. klo 10 Messu ja kirkkokahvit, Järvensivu - klo 18 Kirkkokonsertti Su 20.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Järvensivu. SEURAKUNTATALO Maanantaisin klo 9 Avoin kerho Ti 22.11. klo 18 Koko perheen joulukorttiaskarteluilta PAPPILA Maanantaisin klo 17 Kuvataidekerho - klo 18 Bändikerho Ti 1.11. klo 18 Muisteluilta Ke 9. ja 23.11. klo 17.30 Ruori, raamattu- ja rukouspiiri To 10.11. klo 17 Isoiskoulutus ja klo 18 Nuortenilta Ke 16.11. klo 12 Lähetyspiiri Ti 22.11. klo 13 Diakoniapiiri PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su 30.10. klo 10 Negrospirituaalimessu, Hermonen, Ilonen - klo 18 Partiolaisten Nuotiomessu, Nieminen, Ilonen la 5.11. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Leppäkari-Lindberg, Ilonen, tekstinlukijana Janne Aso - klo 18 Pyhäinpäivästä pyhäinpäivään iltakirkko, Leppäkari- Lindberg, Ilonen su 6.11. klo 10 Messu, Leppäkari-Lindberg, Ilonen to 10.11. klo 18 Sana Soi ilta. Anne Pohtamo-Hietanen, Pauli Tuohioja, Antti Ijäs, Leppäkari- Lindberg, Ilonen su 13.11. klo 10 Messu, Nieminen, Viljanen la 19.11. klo 18 Konsertti su 20.11. klo 10 Tuomiosunnuntain messu, Kaarinan kirkkopäivät, Hermonen, Ilonen, tekstinlukijana Kalervo Korvensyrjä PIIKKIÖN SRK-KESKUS, Hepojoentie 4 ke 2. ja 16.11. klo 18 Miestenpiiri, sauna lämmin jo klo 17. ke 9.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä, Leppäkari-Lindberg, Ilonen - klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Leppäkari-Lindberg ma 14.11. klo 17.30 Naistenpiiri ke 23.11. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä ke 23.11. klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta, Olli Koskenniemi PAPPILA, Pappilantie 4 to 27.10. ja 10.11. Raamattupiiri, Eero Kaumi TOISTUVAA TOIMINTAA: Aikuisille Naistenpiiri joka toinen maanantai (parill. viikot) klo 17.30 srk-talolla. Kaiken kansan kahvila tiistaisin klo 9 vanhalla srk-talolla. Sanan ja rukouksen ilta joka kuun viimeinen tiistai klo 18 srk-talolla. Eläkeläisten iltapäivä joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 13 srk-talolla Miestenpiiri joka toinen keskiviikko (parill. viikot) klo 17 vanhalla srk-talolla Raamattu- ja keskusteluilta joka toinen keskiviikko (paritt. viikot) klo 18 srk-talolla. Oivaltajat torstaisin klo 10-12 vanhalla srk-talolla. Vertaistukiryhmä kaikille mm. päihde- tai mielenterveysongelmista tai yksinäisyydestä kärsiville. Tulet kuulluksi etkä ole yksin kohtaamassa elämän haasteita. Kahvitarjoilu. Järj.Piikkiön srk yhteistyössä Salon A-klinikan ja Kaarinan kaupungin kanssa. Raamattupiiri, Eero Kaumin johdolla, joka toinen torstai (parill. viikot) klo 18 pappilassa. Kirkkokuoro Korintin harjoitukset torstaisin klo 18 srktalolla. Nuorille Tarkemmat nuorten tapahtumatiedot www.seitsemastaivas.fi Alakouluikäisten kerhotoiminta kaipaa uusia ohjaajia. Kerhonohjauksesta kiinnostuneet rippikoulun käyneet nuoret ja aikuiset yhteys nuorisotyönohjaaja Riikka Salorantaan sähköpostitse: riikka.saloranta@evl.fi. Tehtävään annetaan koulutus. Lapsille Lasten hoitopalvelu tiistaisin klo 13-15 srk-talolla. Lastenkuoro Pikantin harjoitukset torstaisin klo 17 srktalolla. Perhekerho perjantaisin klo 9.30-11.30 srk-talolla. Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11-12 p. 040 341 7724 (ovi paloaseman puolella) TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Kirkkokahvit lähetykselle Domcaféssa Tuomiokirkon porrastasanteella su jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p. 040 341 7310. Jumalanpalvelukset klo 10 Su 30.10. Messu jossa pappisvihkimys: Rinne, piispa Kalliala, Åberg, Hietaharju, Nuorisokuoro. La 5.11. Pyhäinpäivän messu: Lehti, Kairavuo, Pietilä, Åberg, CCA-kuoro joht. T. Lehtovaara. Su 6.11. Jumalanpalvelus: Rantalaiho, Ruskeepää, Pietilä, Åberg, Tuomiokirkon kuoro. Su 13.11. Jumalanpalvelus: Kairavuo, vierailija, Pietilä, Åberg, kitara K. Autio. Su 20.11. Messu, rippikoulun avaus: Rantalaiho, Mäkitalo, Åberg, Hietaharju, Turun Naislaulajat. Viikkomessut Aamuehtoollinen ke klo 8. Ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen la klo 18. Muita tapahtumia Pyhäinpäivän muistoilta la 5.11. klo 18. Yksinelävien iltamessu su 13.11. klo 18. Tietovisa joka to klo 17. Virsilaulua vapaaehtoisvoimin su 30.10. ja 6.11. klo 18. Luentosarja Tuntematon Raamattu: Harri Raitis Kirjailijan puheenvuoro ti 15.11. klo 18. TOIMITALO Herännäisseurat su 6.11. klo16. Kahvit alk. klo 15.30. Nojatuolimatkat su 20.11. klo 18: Kirsi Metsäkangas Kuvia ja kertomuksia arjen Irakista 80-luvun alussa LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho to klo 9.30-11 Kupittaan seurakuntakodilla. Perhekahvila pe klo 9-14 Nuortentalolla. Shakkikerho pe klo 16.30-18 Domcaféssa. KOULULAISILLE Avoimet ovet: 4.-6.-luokkalaisille maanantaisin klo 13-16 Nuortentalolla. Pelailua, mukavaa yhdessäoloa, askartelua, mahdollisuus tehdä läksyjä. Voit ottaa omat eväät mukaan. Savipaja ke klo 17-19 Nuortentalolla kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa. Kerhomaksu 10 /perhe/kausi. Puutyökerho to klo 17.30-19 Nuortentalon alakerrassa 1.-8. luokkalaisille. Tied. nuorisotyönohjaaja Mirka Simonen p. 040 341 7565 ELÄKELÄISILLE Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 2.11. ja 16.11. klo 13. Tuolijumppa juhlasalissa ke 9.11. ja 23.11. klo 13. RAAMATTU- JA KESKUSTELURYHMÄT Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Ansaharjut ja H. Neuvonen. Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa, pappi mukana. Timon Raamis parittomat to klo 18.30 Salongissa, T. Rantanen. Illan Sana ma 31.10. klo 18.30 Kupittaan srk-koti, S. Ansaharju. KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA Lukulamppu to 10.11. klo 18.30. Kupittaan srk-koti: Toni Morrison Armolahja. Puikkopiiri joka to klo 13 Salongissa. Oma työ mukaan! Kirjallisuuspiiri parittomat ke klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri ti. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 040 966 7622 LÄHETYSTYÖ Lähetysryhmä Hannat parilliset to klo 18.30 Kupittaan srk-koti. Lähetyspysäkki to 27.10. (A. Pajunen) ja 10.11. (Ruskeepää) klo13 Kupittaan srk-koti. Betel-piiri parittomat ma klo 13 Yläsali. Runopiiri parilliset to klo 13 Kupittaan srk-kodissa.

20 Surun koettelema Kimmo Kronström käy hiljentymässä hautausmaalla ja Ylösnousemuskappelissa. Pyhäinpäivän aikaan muistetaan poisnukkuneita läheisiä. Vaikka suru ja menetys voivat tuntua murskaavilta, niistä voi kuitenkin selvitä. Turkulainen Kimmo Kronström, 53, on kohdannut surun ja menetyksen elämässään toistuvasti. Hänen lähimmistä perheenjäsenistään elossa on vain eno. Veli, äiti ja isä ovat kaikki kuolleet sairauksien viemänä vuosien varrella. Tästä huolimatta Kronström katsoo elämää eteenpäin ilman katkeruutta. Näkemystä surun kokemiseen ovat osaltaan täydentäneet myös työkokeilut kirkossa, suntion tehtävissä. Menetys kasvukumppanina Sairaudet tulivat Kronströmille tutuksi jo lapsena, kun hänen viisi vuotta vanhempi isoveljensä sairastui perinnölliseen lihasten surkastumissairauteen, joka vaikutti koko perheen elämään. Veli vapautettiin oppivelvollisuudesta ja hän tarvitsi apua kotona pärjätäkseen. Vaikka sairaus vaati perheeltä paljon, se myös yhdisti. Sairaus vei veljen lopulta 1973. Muistan veljeni ainoastaan siltä ajalta, kun hän oli sairas. Olimme läheisiä ja esimerkiksi kaikki lomat vietimme yhdessä perheenä, teimme paljon automatkoja, Kronström kertoo. Veljen kuolemasta ehti vierähtää pitkälti yli kymmenen vuotta, kun uusi varjo lankesi perheen elämään. Kronströmin äidin sairastelu alkoi 1987 ja päätyi lopulta syöpälöydökseen, jolle lääkärit eivät voineet tehdä mitään. Elinaikaa luvattiin vuosi. Kronströmin isä jäi eläkkeelle hoitamaan vaimoaan, mutta se taas vaati hänen oman kaihileikkauksensa lykkäämistä. Äiti kuoli jo seuraavana vuonna. T imo Jakonen Vaikka tuntuu, että meillä aina sairastettiin, kaikesta huolimatta veli on ollut minulle veli ja äiti oli äiti. Vaikka olimme läheisiä, riitelimme myös. En ole mikään enkeli siinä mielessä. Jälleen kului liki vuosikymmen, mutta sairaudet eivät jättäneet Kronströmin perhettä rauhaan. Hänen isällään todettiin asbestoosi 1999. Sen jälkeen isälle tuli muun muassa sydänkohtaus ja hän joutui kolarin seurauksena lonkkaleikkaukseen. Vuonna 2002 todettiin vielä imusolmukesyöpä. Lukuisista sairauksista huolimatta isä jaksoi vielä kuusi vuotta kamppailla hengissä. Kronström oli hänen tukenaan päivittäin ja näki isänsä kunnon heikkenemisen. Ihmepelastuksia tuli monta. Luopuminen oli kuitenkin vaikeaa, mutta Vapahtaja vapautti kivusta ja tuskasta. Vaihtelevat selviytymisstrategiat Kronström kertoo, että hän on selvinnyt perheenjäsenten menettämisestä joka kerta eri tavalla. Veljen kuollessa hän oli vasta 15-vuotias. Silloin perheeseen hankittiin rottweiler, jonka seura helpotti pahimman vaiheen yli. Olin silloin vielä lapsi, koirasta oli paljon iloa, hän miettii. Äidin kuolema muutti monta asiaa Kronströmin elämässä. Hänen isänsä ei saanut leskeneläkettä ja tarvitsi poikansa apua monissa käytännön asioissa. Isän tukeminen auttoi Kronströmiä eteenpäin. Asuimme isän kanssa lähekkäin ja olimme paljon tekemisissä. Jos en esimerkiksi ollut illalla tiettyyn kellonaikaan kotona, hän näki sen ikkunasta ja soitti minulle. Jouduimme myös opettelemaan kaikki kotitaloustyöt, jotka äiti oli ennen tehnyt. Isän sairastelu kesti varsin kauan, joten menetykseen oli ajatuksen tasolla ollut mahdollista valmistautua pitkään. Lopulta kuolema jätti Kronströmille kuitenkin tyhjän olon. Silloin apuna oli seurakunnan järjestämä sururyhmä sekä seurakunnan sinkkutoiminnan kautta löytynyt hyvä ystävä. Olin käsitellyt mielessäni isän kuolemaa jo pitkään, joten en surrut ryhmässä isää, vaan mietin omien ongelmieni ratkaisemista. Sururyhmään osallistumista suosittelen lämpimästi kaikille. Jokaisen perheenjäsenen kuolema on ollut omanlaisensa menetys, joka on vaatinut sopeutumista. Mukana on aina tullut joku iso haaste. Veljen kuoleman jälkeen haaste oli päästä töihin. Vuonna 1988 haaste olivat tulot ja kotityöt, mutta yhteistyöllä me pärjäsimme. Koska sekä veli että vanhemmat kuolivat sairauden seurauksena, rakkaista ihmisistä luopuminen on ollut omalla tavallaan myös helpotus, loppu tuskalle. Vaikea sairaus on helpottanut tilannetta, menetys ei ole tullut yhtäkkiä. Kukaan ei toisaalta toivo jatkuvaa kipua ja kärsimystä läheiselle. Loputtomaan suremiseen Kronström ei usko. Elämän on jatkuttava. Isäkin haluaisi, että elän elämääni ilman turhaa surua. Äiti oli sanonut isälle samoin ennen kuolemaansa. Surun kanssa painivia ihmisiä Kronström kehottaa hakeutumaan mukaan seurakunnan toimintaan. Matalan kynnyksen tapahtumia on paljon. Ei pidä jäädä yksin kotiin, hän painottaa. Työ terapiana Menetysten keskellä Kronström on tukeutunut myös työntekoon. Hän työskenteli työkaluvaraston hoitajana vuodesta 1975 alkaen aina työnantajan konkurssiin 1993. Sen jälkeen vastassa oli työttömyyttä, kouluttautumista ja lyhyt pesti hallisiivoojana. Lähes kymmenen vuoden työrupeama epäkeskopuristajana päättyi 2005. Uutta työtä löytyi tämän jälkeen apumiehen ja siivoojan tehtävistä, mutta kun Kronström jäi hoitamaan isäänsä hänet lomautettiin, eikä kutsua takaisin työpaikalle ole tullut. Tällä hetkellä miestä työllistää suntioksi opiskelu. Työ on hyvää terapiaa. Isän kuoleman jälkeen työhalut menivät kokonaan, mutta nyt työ on taas juhlaa. Töiden ohella Kronström on opiskellut muutakin. Äidin sairastuminen keskeytti hänen lukion käyntinsä, mutta sisukas mies kirjoitti lopulta iltalukiosta 2001. Tämän jälkeen hän aloitti avoimessa yliopistossa historian opiskelun, mutta olosuhteet olivat jälleen häntä vastaan, kun isä alkoi sairastella. Tein yhteensä 24 opintoviikkoa. Koska autoin samalla isää ja minulla on dysleksia, väsähdin opiskeluun. Vastoinkäymisten määrä ei lannistanut Kronströmiä. Uusi suunta uralle alkoi löytyä, kun hän ryhtyi 2008 miettimään suntion tehtäviin hakeutumista. Hän oli ollut mukana seurakunnan toiminnassa muutaman vuoden ajan ja vietti joulun Kristillisellä opistolla pohtien asiaa. Lopulta väylä työkokeiluun suntion tehtäviin avautui Raina-säätiön avulla. Kronström pääsi tutustumaan töihin ensin Martinseurakunnassa ja sen jälkeen Maariassa sekä Kärsämäen hautausmaalla. Sittemmin tutuksi ovat tulleet myös Pallivaha ja Raunistulan seurakuntakoti. Olen avustanut siunauksissa kukkien, arkun ja virsien kanssa ja hautausmaalla olen tehnyt ulkotöitä. Mieluiten hautausmaalla Miehen varsinaiset suntio-opinnot alkoivat tänä vuonna syyskuussa ja ne jatkuvat ensi vuoden loppuun. Häntä kiinnostaa myös vihertyöntekijän tutkinnon suorittaminen. Työkokeilun myötä Kronström on päässyt seuraamaan suntioita työssään ja oppimaan heiltä. Samalla on tarkentunut kuva siitä, minkälaisia töitä seurakunnassa on. Ulkotyöt ovat minulle kaikkein mieluisimpia, hautausmaalla olen omimmillani. Uskon, että pärjään surevien kanssa. Pyrin näyttämään tukea sanattomalla viestinnällä. Kun surevilla ihmisillä on tunteet pinnassa, kirkon on näytettävä parastaan. Hautausmaa on Kronströmille tärkeä paikka paitsi mahdollisten tulevien töiden, myös muistamisen kannalta. Turun hautausmaalta löytyy hänen perheenjäsentensä leposija, johon Kronström vaihtoi isän kuoleman jälkeen kiven, jotta kaikkien kolmen nimet mahtuivat mukaan. Olen maksanut haudan hoidon 25 vuodeksi, koska ikinä ei tiedä, mitä tapahtuu. Tämä on minulle hyvin rakas paikka, hän sanoo. Minna Uusivirta