Alussa oli leipä 8-9. Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2/2009 www.turunseurakunnat.fi

R- Suomen Posti Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 2/2009 www.turunseurakunnat.fi Alussa oli leipä 6 Ruislimpun aamuöinen matka viljalaarista myyntitiskille 10 Vårt dagliga bröd är en laddad symbol 8-9 Aiju von Schöneman ja pyhä keittokirja 7 Öylätti syntyy vedestä, jauhoista ja pitkästä perinteestä

KIRKKO JA ME 26.2. 25.3.2009 Uskonnonvapaus koskee myös luterilaisia ALUKSI Martti Luther tuli vastaan Linnankadulla. Pää painuksissa, katse kengänkärjissä ja viitan liepeet rapaa laahaten. Mennäänkö oluelle? ehdotin. Sisällä oluttuvassa Martti tilasi ensin. Ein helles, bitte. Miksi olet niin mieli maassa? utelin. Um Gottes willen, olen niin äkämystynyt! On kuin kapinen rotta jäytäisi sisuskalujani enkä saa yösydännäkään hetken rauhaa. Näethän sinäkin, ettei tässä maassa ole enää uskonnonvapautta! hän jyrähti. Eihän täällä saa ilmaista itseään! Ei ainakaan luterilainen kuten sinä ja minä. Meitä syytetään kaikesta: naisten ja homoseksuaalien syrjimisestä, siitä, ettei oteta kantaa tai otetaan liian jyrkästi kantaa, ettei eletä nykypäivässä tai ollaankin liian moderneja! Missä muualla kuin luterilaisessa kirkossa on naisia papinvirassa? Naiset ovat toimineet pappeina jo yli 20 vuotta ja heidän syrjimisensä on vastoin lakia. Ja homoseksuaalien liittojen siunaamisesta sentään keskustellaan ja keskustelu jatkuu. Joka pannahisen pojannulikka saa huitoa kirkkoa miten tykkää! puuskahti Martti, jonka oluesta vaahtokukka oli siirtynyt ylähuuleen. Arviot kirkosta ovat kieltämättä avoimen vihamielisiä. Unohdetaan, että luterilaisessa maassa on oikeus kertoa kristinuskosta lapsille. Uskonnonvapaus, sananvapaus ja lastensuojelulait koskevat myös verkkoa, pohdin Lastenkirkko-sivustoa häiriköineitä. Martilla oli kuuluva ääni. Arvasin, että saarna jatkui. Jos kukaan ei maksa kirkollisveroa, kirkon leiviskä jää hoitamatta. Jos ei ole kirkkoa, ihmisillä ei ole omaa uskon yhteisöä, joka tuo iloa perhejuhliin tai antaa surulle sijaa kansallisissa murheissa. Jos kirkolla ei ole verotuloja, sillä ei ole varaa palkata sairaalapappeja, diakoneita, kanttoreita, nuorisotyöntekijöitä. Kirkkomusiikin tuhatvuotinen perinne katkeaa. Rippikouluja ja konfirmaatioita ei järjestetä, kristinuskon periaatteita ei opeteta, kirkkorakennukset rapistuvat, isoisän hauta puskee horsmaa. Ja kuka menee katsomaan syrjään potkittuja, joilla ei ole asuntoa tai ruokaa henkensä pitimiksi? Entä kuka julistaa jumalanpalveluksessa synnit anteeksi? Kuka kertoo sen, että luterilainen uskoo Jumalan armoon eikä onni riipu vain omista aikaansaannoksista? Tässä vaiheessa Martti oli noussut seisomaan ja kaljatuoppi heilui kädessä kuin kellon heiluri. Luterilainen kirkko saa aikaan paljon pienellä rahalla ja kirkko tekee sen ihmistä ja hänen vakaumustaan kunnioittaen, ukko Luther jylisi ja lysähti takaisin istumaan. Taputin miestä olkapäälle. Pää pystyyn. Meillä luterilaisilla on aito, ihmisen kokoinen kirkko. Katharina panee kyllä parempaa olutta, hän irvisti ja laski tyhjän kolpakon pöytään. Paula Heino Maarian kirkon keskiaikainen alttarikaappi ja professori Helena Hyvösen suunnittelemat kirkkotekstiilit muistuttavat seurakunnan pitkästä historiasta ja sitovat sen tähän päivään. Paaston aikana käytössä ovat violetit kirkkotekstiilit. Kohti pääsiäistä Paastonaika alkoi laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Suomessa päivää sanottiin jo keskiajalla tuhkakeskiviikoksi tai tuhkan ja säkin päiväksi. Myöhemmin nimitys unohtui, mutta on viime aikoina tullut uudelleen käyttöön. Pääsiäiseen päättyvä paastonaika käsittää 40 arkipäivää. Paastonajan pituuden esikuvana on ollut Jeesuksen paasto autiomaassa. SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Entisaikaan miehen rooli oli tiukka eikä sallinut poikkeamia. Moni kärsi muotin kätköissä, muttei kyennyt astumaan siitä ulos. Tuloksena oli leegio hiljaisia tragedioita, joiden varjo siirtyi sukupolvelta toiselle. Kirjailija Tommy Tabermann, ET 3/2009 Inhimillinen kulttuuri on mahdollista vain, jos me luotamme toisiimme. Meitä koettelee parhaillaan kriisi, joka on pohjimmiltaan luottamuskriisi. Pankkiirit eivät luota toisiinsa, valtiot käpertyvät suojaamaan omia etujaan, työntekijät kokevat epäluottamusta työnantajaa kohtaan. Piispa Mikko Heikka valtiopäivien avajaisjumalanpalvelussaarnassa 4.2.2009 On myös huomattu, että osallisuuden vastakohta ei ole osallistumattomuus, vaan ulossulkeminen, yksin jättäminen. Hyvin usein yksin jääneen kohdalla kyse on siitä, että muut ovat tehneet poissulkevia valintoja vuosien ja vuosikymmenien ajan. Arkkipiispa Jukka Paarma piispainkokouksen avajaisissa 10.2. 2009 KANNEN KUVAT Junnilan leipomon perinteiset ruislimput syntyvät Matti Uusimaan tottuneissa käsissä. Kuva Jussi Vierimaa Aiju von Schöneman on löytänyt Raamatusta viittauksia muihinkin ruokiin kuin viinirypäleisiin. Kuva Jussi Vierimaa Vesi ja jauho jalostuvat öyläteiksi Diakonissalaitoksella. Kuva Katri Saarela KUUKAUDEN SANA Ihmisen osa Jumala loukkaa ihmisiä sanomalla meitä syntisiksi ja kelvottomiksi. Kirkko puhuu perisynnistä, jota jokainen ihminen kantaa syntymästään asti. Sen synty selitetään ns. syntiinlankeemuskertomuksella. Eeva ajattelee itse ja kokeilee mitä tapahtuu, jos syö hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin kieltoa. Jumala suuttuu ja kiroaa hänet: Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Kuitenkin tunnet halua mieheesi, ja hän pitää sinua vallassaan. Kummallista, jos tämän perusteella valitetaan, että miehet alistavat naisia. Nainenhan itse alistaa itsensä miehelle. Kirkon jäseninä olemme niin naiset kuin miehetkin suhteessa Jumalaan. Ihmisen ja Jumalan suhdetta on vanhastaan verrattu miehen ja naisen suhteeseen: niin kuin mies ja vaimo rakastavat toisiaan, niin myös Jumala ja ihminen. Olemme raskaina Jumalasta. Hän synnyttää meissä vaivalloisesti kaikenlaista: Uusia ideoita joita joudumme kantamaan, kunnes niistä ehkä syntyy jotain valmista, josta aikanaan kasvaa jotain itsenäistä ja josta joudumme tuskalla luopumaan - ellemme jo sitä ennen ole joutuneet suremaan unelmiemme ennenaikaista kuolemaa. Hän synnyttää velvollisuudentuntoa täyttääksemme annetut tehtävät ja ope Kyrkan och vi 26.2.2009 44. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava 26.3.2009 Kustantaja Förläggare Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman M e r v i S y r j ä n e n Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Juho Niemelä Minna Vesanto Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Kotimaa-yhtiöt tellaksemme vaadittavat uudistukset. Hän pitää meitä vallassaan. Meidän tahtomme on hänen taskussaan, hänen tahtonsa tapahtuu eikä meidän. Hän alistaa meidät täysin, ja silti tunnemme halua häneen, kaipaamme syvempää yhteyttä ja rakkautta. Mutta miehelle Jumala sanoi: Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä, niin olkoon maa sinun takiasi kirottu. Kovalla työllä sinun on hankittava siitä elantosi niin kauan kuin elät. Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi. Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat. Miestä siis rangaistaan siitä, ettei hän ajatellut itse, vaan kuunteli vaimoaan. Yhtä turmiollista toisten mieliksi eläminen on naisillekin, ja samalla välttämätöntä. Meidät on luotu toistemme yhteyteen, ottamaan myös toiset huomioon. Ihmisen osana on hankkia elantonsa kovalla työllä. Ideamme törmäävät toisten ideoihin ja ajatuksiin. Meillä on esimiehemme ja sidosryhmämme, jotka odottavat meiltä tuloksia, joita emme aina saavuta. Työmme on aika ajoin tylsää ja yksitoikkoista. Väsymme ja uuvumme. Sairastaminen ja työttömyys nöyryyttävät meitä. Teemmepä niin tai näin, meihin sattuu. Mutta meidän Jumalamme jakaa ihmisen osan kanssamme. Me julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi, väittää Paavali. Merja Auer Kaarinan seurakunnan kappalainen Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 faksi (02) 261 7289 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000

Valta vaihtui valtuustossa Jari Hlavatýn mukaan hallintoa tulisi virtaviivaistaa Seurakuntayhtymä elää entistä paremmin tässä ajassa ja ottaa toiminnassaan huomioon seurakuntalaisten tarpeet, sanoo kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Jari Hlavatý. Tämä tuli Hlavatýn mukaan hyvin esille esimerkiksi yhtymän yhteiskunnallisessa työssä, jossa työntekijät astuivat työnsä menettäneiden rinnalle Leafin ja Wärtsilän irtisanoessa väkeä. Palveluita on pystytty siirtämään seurakunnilta seurakuntayhtymän hoidettavaksi, jotta seurakunnissa voidaan keskittyä perustehtävään. Papit ovat viime vuosina laskeutuneet kansan pariin. Nykyisin voin esimerkiksi yhdessä Martin kirkkoherran Tuomo Norvasuon ja poikiemme kanssa osallistua sunnuntaiillan kohokohtaan, isä poika - sählyyn. Turhaa byrokratiaa voisi perata Vaikka moni asia on kohentunut viime vuosina, uusi puheenjohtaja toivoo, että turhaa byrokratiaa perattaisiin ja hallintoa yhtymässä selkeytettäisiin. Kaikkein pienimmät rutiinipäätökset voitaisiin siirtää neuvoston kokouksista virkamiespäätöksiksi. Hlavatý on iloinen siitä, että päätösvaltaa on siirretty seurakunnille. Yhtymän strategian päivittäminen on nyt tärkeää. On myös olennaista, että seurakuntien strategiat kytkeytyvät saumattomasti yhtymän strategiaan. Huolta hän kantaa myös rekrytoinnista. On tärkeää pohtia, saammeko jatkossakin osaavaa väkeä töihin seurakuntiin ja yhtymään. Meillä on hyvä henkilökunta ja sen säilyttämiseksi tulee ponnistella. Toimintamalleja tulee pohtia Taloudellinen taantuma näkyy myös seurakuntayhtymän taloudenpidossa, kun kirkollisverotulot ja yhteisöveron osuus pienenevät voimakkaasti. Olemme hyvinä aikoina keränneet varoja puskuriksi. Niitä tulee tarvittaessa uskaltaa käyttää. Varatuomari Jari Hlavatý valittiin 12. helmikuuta seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi. Hänen nuijansa heiluu nyt vuodet 2009 ja 2010. Hlavatý istuu kolmatta kautta Martinseurakunnan seurakuntaneuvostossa ja toista kautta sekä kirkkovaltuustossa että kirkkoneuvostossa. Jännittävä sukunimi tulee Tšekinmaalta, josta Jan, Jarin isoisä, viime vuosisadan alussa muutti Suomeen. Paula Heino Lähden nöyrin mielin tehtävään, jossa edellisten hyvien puheenjohtajien esimerkki velvoittaa, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja, varatuomari Jari Hlavatý. T imo Jakonen Seurakuntien oma identiteetti on tärkeä Kirkkovaltuuston väistyvä puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pentti Huovinen iloitsee siitä, että seurakuntayhtymässä on toimiva organisaatio, jossa kukin tietää tehtävänsä. Turun kunnallispolitiikkaan keskittyvä Huovinen toteaa, että seurakuntien oma identiteetti vahvistaa paikallistoimintaa. Seurakuntayhtymä ei saisi myöskään unohtaa evankelioimistyötä, jota Turun ja Kaarinan seurakunnat voisivat tehdä enemmän yhdessä, mutta myös järjestöjen kanssa, sanoo kirkkovaltuuston jäsenenä jatkava Huovinen. Seurakunnat mukana Häät-tapahtumassa Avioon aikovilla riitti kirkollista kyseltävää Turun seurakunnat osallistuivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa tammi-helmikuun vaihteessa Turussa järjestettyyn Häät-tapahtumaan. Perinteeksi muodostunut tapahtuma keräsi viikonloppuna Caribiaan kaiken kaikkiaan noin 5000 kävijää. Tapahtumasta saivat hääjärjestelyvinkkejä niin morsiot, sulhot kuin häävieraatkin. Ensi kesänä avioituvat Taina Tuovinen ja Jarno Virtanen saivat hoidettua tärkeitä hääjärjestelyihin liittyviä asioita Häättapahtumassa. Luettiin aamulla lehteä ja huomattiin, että tällainen tapahtuma järjestetään viikonloppuna. Päätettiin lähteä katsomaan, Virtanen selvittää. Monilla tapahtumakävijöil Jarno Virtanen ja Taina Tuovinen aikovat hurauttaa hääpaikalle mustalla Vespalla helmat hulmuten. Häät-tapahtumassa selviteltiin pappi-asiaa Katariinan kirkkoherran Martti Hirvosen kanssa. L e e n a K o s k i lä riitti kysyttävää kirkolliseen vihkimiseen liittyvistä asioista. Tuovista ja Virtasta pohditutti valokuvaus, mutta myös pappiasiat. Näihin molempiin he saivat selvyyden Häät-tapahtumassa. Häät pidetään kesäkuun lopussa. Meillä olikin mielessä sellainen kysymys, että milloin pappi on syytä varata vihkitilaisuutta varten, Tuovinen kertoo. Piti myös tarkistaa, onko pappi oltava omasta seurakunnasta vai voiko vihkimisen toimittaa myös jonkun muun seurakunnan pappi, jatkaa Tuovisen tuleva aviopuoliso Virtanen. Viime kesän suosituimmat vihkikirkot Turun ja Kaarinan seurakuntien alueilla olivat Tuomiokirkko, Mikaelinkirkko, Maarian kirkko ja Kakskerran kirkko. Virtanen ja Tuovinen ovat kuitenkin valinneet vihkipaikakseen Piikkiön luontomiljöön. Häämarssin soittaja heiltä löytyy omasta takaa. Musiikki soitetaan haitarilla, joten se ei ole välttämättä ihan niitä perinteisiä häämarsseja, Virtanen pohtii. Kirkkohäitä suunnittelevien parien oli mahdollista tutustua myös häämusiikkiin, sillä seurakunnat järjestivät Pyhän Katariinan kirkossa lauantaina ja sunnuntaina konsertin, jossa esitettiin häämarsseja. Konsertteihin osallistui noin 150 kävijää. Leena Koski Mikael messujen suosituin vihkikirkko Häät-tapahtumassa kävijät pääsivät seurakuntayhtymän osastolla äänestämään mielestään parasta vihkikirkkoa. Äänioikeuttaan käytti 66 messuvierasta, joista yhdeksäntoista mielestä Mikaelinkirkko on Turun paras vihkikirkko. Seuraavaksi eniten ääniä keräsi Tuomiokirkko, jonka kannoilla olivat melko tasaväkisesti Pyhän Katariinan kirkko sekä Maarian ja Martinkirkko. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin Marko Hakanpään häämusiikkiäänite. Onnettaren suosikkeja arvonnassa olivat Anna Sandholm, Tiina Kamppikoski, Reetta Niemi, Linda Vesanto ja Riina Rissanen, joille palkinnot on jo postitettu. T imo Jakonen T imo Jakonen T imo Jakonen Rakkauden ammattilaiset ahkeroivat verkossa Musikaali juhlisti Lähetysseuraa Oppilaitospappi Atte Airaksinen Turusta ja perheneuvoja Paula Ruotsalainen Vantaalta ovat aktiivisia keskustelijoita City-lehden verkkoyhteisössä. Rakkauden ammattilaiset -keskusteluyhteisö mahdollistaa sen, että pari-kolmikymppiset verkossa surffaajat saavat pohtia ajankohtaisia uskoon tai rakkaussuhteisiin liittyviä kysymyksiä kirkon työntekijöiden kanssa. Palvelussa mukana olevat kirkon työntekijät kokoontuivat Turussa helmikuun alussa. Katso lisää ja osallistu keskusteluun osoitteessa www.rakkaudenammattilaiset.fi Suomen Lähetysseura juhlisti 150-vuotista taivaltaan tammi-helmikuun vaihteessa Turussa. Erityisesti nuorille suunnattu Liekki palaa! -musikaali oli yksi juhlaviikonlopun ohjelmanumeroista. Musikaalin lavalla nähtiin sekä musiikkiteatterin ammattilaisia että pitkään harrastaneita nuoria esiintyjiä. Lisäksi esityksessä on mukana myös paikallisia nuoria, jotka ennen esitystä osallistuivat päivänmittaiseen työpajaan. Katsomon täyttivät pääosin turkulaiset ja kaarinalaiset rippikoululaiset, jotka olivat saapuneet esitykseen oman ripariryhmänsä kanssa. Peltolassa palloiltiin YV-keräyksen hyväksi Helmikuussa järjestetyssä Yhteisvastuu-lentopalloturnauksessa pelattiin tukea YV-keräykselle jo kymmenettä kertaa. Mukana turnauksessa oli 12 joukkuetta, joista kukin tilitti keräystilille 100 euroa. Huutokauppa ja kahvion tuotto kasvattivat päivän kokonaispotin 1950 euroon. Tämän vuoden turnauksessa taitavimpia pallonkäsittelijöitä olivat Well Parrat Turusta, toiseksi tuli helsinkiläinen Sikariporras.

Palkansaajatkin jo ruoka-avun tarpeessa Diakoniakeskus haastaa yhteisvastuuseen leipäjonojen leikkaamiseksi Seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen arvion mukaan Turussa elää pitkäaikaisen ruoka-avun varassa useita satoja ihmisiä. Seurakuntayhtymän diakoniajohto ja ruoka-avun jakajat peräänkuuluttavat parempaa perusturvaa ja haastavat päättäjiä toimiin. Ruoka-avun tarve on kasvanut Turussa viime syksystä saakka huolestuttavaa vauhtia. Maksutonta ruokailua järjestävä ja ruokakasseja jakava Operaatio Ruokakassi -organisaatio raportoi viime vuoden lopulla, etteivät kaikki avun tarvitsijat edes mahdu sisään, ja sen jälkeen jobinpostia talousrintamalta on riittänyt lähes joka päivälle. Tuoreiden arvioiden mukaan köyhyysrajan alapuolella elää Suomessa jo yli 700 000 ihmistä. Toisin sanoen, vähintään joka kymmenes meistä on köyhä. Nyt ollaan ensi kertaa siinä tilanteessa, että meillä on ruokajonoissa jo viime laman aikana yhteiskunnan rattailta pudonneita ihmisiä. Eläminen 10 vuotta toimeentulotuella ei ole kenenkään etujen mukaista, sanoo diakoniasihteeri Mervi Salin-Inkinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Hänen mielestään Turussa on tätä nykyä ihmisiä, joiden kohdalla voidaan jo puhua absoluuttisesta, äärimmäisestä köyhyydestä. Tiukimmilla ovat tilastojen mukaan yksineläjät, joita Turun talousalueella on erityisen paljon. Viimeaikainen ruoan hinnan ja asuntojen vuokrien nousu ajoi monet jo valmiiksi ahtaalla olleet entistä tiukemmalle, ja viimeistään hyökynä Suomenkin päälle vyörynyt taantuma vei viimeisenkin toivon paremmasta tuoden heidät leipäjonojen jatkoksi. Irtisanomiset näkyvät viiveellä, ihmiset tulevat sitten kun 500 päivän päivärahakausi loppuu, Ärling uskoo. Leipäjonoissa ei ole vain jo viime laman aikaan kärryiltä pudonneita. Nyt niihin näyttää järjestyvän myös tähän asti paremmin pärjännyt osa hyvinvointiyhteiskunnasta. Salin- Inkisen mukaan ruoka-apua hakee nyt myös pienituloisia palkansaajia sekä ensi kertaa työttömäksi jääneitä, joiden menot on mitoitettu liian tarkasti hyvien aikojen mukaan ja rakennelma on romahtanut työn menetyksen myötä. - Avun tarvitsijoita on joka yhteiskuntaluokasta päihteiden käyttäjästä yksinhuoltajaäitiin, Ärling vahvistaa. Leipäjonot eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan Seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Hannu Suihkonen on vakavasti huolissaan talouden kehityksestä. Leipäjonot eivät kuulu hyvinvointiyhteiskuntaan, hän sanoo. On pidettävä huoli siitä, että vaikeuksiin joutuneilla ihmisillä on mahdollisuus selvitä, ja että ihmisiä ei viime laman tapaan putoaisi pois yhteiskunnan kehityksestä. Diakoniakeskuksessa seurataankin leipäjonojen kasvua tarkasti. Viime marraskuussa, kun ihmisten hädästä kertovat heikot signaalit alkoivat selvästi voimistua, Suihkonen ja Salin-Inkinen kutsuivat koolle turkulaisten ruoka-apua jakavien kristillisten järjestöjen ja seurakuntien edustajat pikaista tilannekatsausta varten. Kokouksessa jaettiin käsitys avun tarvitsijoiden määrän hälyttävästä lisääntymisestä ja todettiin samalla, ettei hädänalaisten tarpeisiin pystytä enää vastaamaan pelkästään vapaaehtoisin voimin. Olemme jo nyt vapaaehtoisten työpanoksen äärirajalla. Kaikki toimijat viranomaiset mukaan lukien olisi nyt hyvä saada samaan pöytään, Ärling toteaa. Perusturvaa parannettava Ruoka-apua tarvitaan Suihkosen mukaan akuutin hädän lievittämiseksi, mutta hän korostaa, että se on nimenomaan ja vain hätäapu. Perimmäisenä tavoitteena tulee olla ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen ja omille jaloilleen nostaminen. Tähän tarvitaan ruoka-avun lisäksi pitkäaikaisempia ja vaikuttavampia toimia sekä nimenomaan yhteistyötä seurakuntien, avustusjärjestöjen sekä sosiaaliviranomaisten kesken. Pitkäaikaisen ruoka-avun piirissä olevien tilannetta auttaa ensisijaisesti perusturvan parantaminen, Suihkonen kiteyttää. Diakoniatyön taloudellisen avun lähtökohtana on lakiin perustuen, että vaikeuksissa oleville yhteiskunnan apu on ensisijaista, ja kaikki siihen kuuluvat keinot käydään läpi ennen kuin apua myönnetään diakonian varoista. Paikallisesti olennaista on pitää huoli sosiaali- ja terveystoimen riittävistä resursseista, Suihkonen summaa. Tämä on entistä haastavampaa ja tärkeämpää tilanteessa, jossa kuntien verotulot vähentyvät. Turun kaupunginvaltuustossa on jo tehty aloitteita tähän suuntaan: Tammikuun lopulla valtuutettu Mirka Muukkonen (Vas) teki 20 muun valtuutetun kannattamana valtuustoaloitteen leipäjonojen tilanteen selvittämisestä ja kaupunkikohtaisen toimenpideohjelman laatimisesta leipäjonojen kaltaisten ilmiöiden ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tällä hetkellä aloite on valmisteltavana. Lisätietoja Operaatio Ruokakassista: http://www.operaatioruokakassi.kotisivukone.com/ Tiina Piha Jono pitenee jälleen syksyllä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat jakavat osana diakoniatyötään ruokaostoksiin osoitettuja maksusitoumuksia ja tarjoavat ruokailumahdollisuuksia diakoniakeskuksen Vilkkukahvilassa. Suoraa ruoka-apua Turun seudulla antavat Operaatio Ruokakassin nimissä eräät vapaat kristilliset seurakunnat sekä avustusjärjestöt. Käytännössä Operaatio ruokakassi jakaa ruokaa ja järjestää ilmaisen ruokailun viikon jokaisena päivänä. Kirkon diakoniatyö tukee osaa näistä järjestöistä. Operaatio Ruokakassin koordinaattori Mertsi Ärlingin mukaan leipäjonoissa olevien määrä on alkuvuonna pysynyt viime syksyn tasolla. Seuraavaa asiakasryöppyä hän odottaa ensi syksyn ja vuoden 2010 aikana.

POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, 20101 Turku faksi (02) 2617 289 mervi.syrjanen@evl.fi Maaliskuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ma 9.3.09. Miksi rukoilla? E e v a H e n t t u Oikeutta, ei kannuksia Sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto kirjoitti Hesarissa taannoin ihan oikeasti näin: Toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtäminen Kelan hoidettavaksi jakoi mielipiteitä. Syitä oli useita. Ratkaisevin lienee ollut epäily, että nekin, jotka nyt eivät ole hakeneet etuutta, tulisivat tietoisiksi oikeuksistaan. Tämä lisäisi kustannuksia. Jep. Oikeuden mukainen toiminta on liian kallista toteutettavaksi. Eikä oikeuden mukainen edes vielä olisi ollenkaan sama kuin oikeudenmukainen: jos etuudet ovat riittämättömiä, niitten myöntäminen niille, joille ne kuuluvat, ei ole oikeudenmukaisuutta, vaan sosiaalista silmänlumetta ja köyhyyden lumelääkitystä. Ja juuri näin se menee, koska 15 vuodessa perusturvaetuuksien taso suhteessa yleiseen ansiotasoon on laskenut 20-30 prosenttia. Tätä kurjistamista nimitetään kannustamiseksi. Ajatus tai pikemminkin jokin sen löysempi korvike kulkee sillä tavoin, että kunhan perusturvalla on kyllin kurjaa, sen varassa elävä hakeutuu tuottavaan työhön. Äkkiä hän tajuaa suuren totuuden: parempi rikas ja terve kuin köyhä ja sairas. Oitis hän ryhtyy sellaiseksi. Viime laman jälkipuistatuksissa kirjoitin TSssa: Itse koettuna kannustinloukku supistuukin kannusloukuksi: olo on kuin hevosella, jota kylkiä tökkimällä yritetään saada ylittämään ylettömän korkea este, liian korkea työllistymiskynnys. Tässä taantumassa työllistymisyritykset ovat sitä turhempia, mutta pysyvä ongelma on Kaarlo Kalliala KOLUMNI koko kannustusideologian huokoisuus. Itsensä elättämiseen kiristäminen ei toimi, koska yllätys, yllätys sen taustalla liuta paljon olennaisempia syitä kuin vain (oletettu) laiskuus. Tuoreessa väitöskirjassaan Kannustaminen ja moraali Helsingin Diakonissalaitoksen kehitysjohtaja Liisa Björklund analysoi kannustelutouhun pohjan puhki. Kannustaminen ei toimi kannustavasti, sillä ei saavuteta mitä tavoitellaan eikä se varsinkaan tuota oikeudenmukaisuutta. Niinpä. Nyt ei riitä, että diakonia auttaa ihmistä oikeuteensa vaikka sen työ pursuaakin kristinuskon ytimestä. Tarvitaan yhteistä ja yleistä häpeää siitä, että köyhät on kurjistettu köyhtymään. Ja sitten sellaista politiikkaa, joka palauttaa oikeuden mukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Kaarlo Kalliala Hiippakuntadekaani Onko rukous jäänne menneiltä ajoilta? Onko se osa suomalaista sivistystä, johon kuului anteeksipyyntö ja kiitos? Kuuluuko rukous vain hädän hetkiin? Voisiko sillä olla annettavaa juuri meille tähän aikaan? Onko Jumala vain joidenkin kirkonmiesten erikoisalaa? Mitä yhteyttä rukouksella on juuri minun arkeeni? Jos uskot tai et, Jumala on todellisempi kuin kaikki näkyvä ympärilläsi. Hänen suurin halunsa on osoittaa huolenpitonsa meitä kohtaan. Rukous on väline, jonka avulla saamme lähestyä häntä. Raamattu on Taivaallisen Isän rakkauskirje. Emmehän laiminlyö etuoikeuttamme tulla sisälle rikkaaseen elämään. Muistathan vielä lapsuutesi laulun Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa. Siispä ei ole liian myöhäistä avata sammaltunut rukouksen polku Jeesuksen kautta Isän luo. Kaija Talvitie Tapakasvatus remonttiin Koti, uskonto, isänmaa tämä kolmiyhteys oli päämäärä vielä muutama vuosikymmen sitten. Näitä kolmea asiaa kasvattajat toivat esille muokatessaan ihmistaimia ja antaessaan kestäviä eväitä elämään. Miten on tänä päivänä? Olemme saaneet lukea huolestuneina, kuinka opettajat joutuvat ulkonäkönsä takia oppilaiden kommenttien kohteeksi. Tämä on johtanut siihen, että opettajat, niin miehet kuin naisetkin, joutuvat pohtimaan ulkonäköään päivittäin. Eräs plastiikkakirurgi kertoi, että kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa on varattu opettajien kauneusleikkauksille. Jos opettajien kunnioitus lakkaa, olemme menettäneet jotain luovuttamatonta. En tarkoita, että olisi palattava aikaan, jolloin saattoi saada karttakepistä sormilleen, mutta nyt on kehityksen pyörä kääntynyt arveluttavaan suuntaan, kun opettajat saavat lokaa kasvoilleen. Kun liikkuu kadulla samaan aikaan juuri koulupäivänsä päättäneiden lasten ja nuorten takana, niin ilma on usein sakeana v- ja s-alkuisia sanoja. Kun kieli yleisesti on surullisen köyhää, niin näillä sanoilla elävöitetään puhetta. Mitä meidän on ajateltava tästä kaikesta? Tämähän on seurausta jostakin, mutta mistä? Johtavatko jäljet sylttytehtaalle eli sinne kotipiiriin? Onko kodeissa enää alkeellisintakaan käytöksen opetusta? Opettajien niskoille näitä asioita ei saa lykätä. Toisen ihmisen kunnioitus ja arvostus on opittava jo kotona. Tässä ovat omat vanhemmat avainasemassa. Nykyisin taitaa olla vallalla sellainen mentaliteetti, että yhteiskunnan vastuulla on ihmisen elämä ensimmäisestä parkaisusta viimeiseen hengenvetoon saakka. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. -sanonta pitää paikkansa. Onneksi vieläkin näkee ja tapaa todella kauniisti käyttäytyviä nuoria. Totaalisen epätoivoon ei siis vielä tarvitse vaipua. Muutoshan on mahdollinen. Tuula Okkola S a s k i a S y r j ä n e n Grace & Peace As the year slowly turns and we move towards spring, the season of Lent is upon us once more. Traditionally Christians have used this as a time to metaphorically follow Jesus into the wilderness by denying themselves, by giving up something: maybe its chocolate, or drink, or sugar in your tea! Now I don t want to undermine the value of such abstinence. It has a long and hallowed tradition behind it, and most of us would benefit from learning that we can get through life without some of the things that we have got used to. Indeed it would very likely do our bodies and our souls good to give up a whole range of pleasurable but non-essential activities and addictive substances! But there is another way of coming at Lent. I remember well a conversation I had many years ago with a priest who came to talk with me. He was worried because his faith seemed to have died on him and he didn t know what to do except feel guilty about it. He no longer said Gallup Karin Ahlkvist Silakka ja peruna ovat rannikolla tärkeimmät, muualla ehkä kalakukko. Suomalainen perinneruoka eroaa paljon ruotsalaisesta ruuasta, erityisesti laatikkoruokien osalta. FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Keeping Lent Mikä on suomalaisin ruoka? Tanja Ilmanen Perunat ja lihapullat, makaronilaatikko ja keitot. Näissä raakaaineet ovat kotimaisia ja edullisia. Perunat on voinut lisäksi ottaa omasta maasta. his prayers, he didn t read his Bible, and he really didn t want to go to church any more. What should he do? I asked him one of my favourite questions; What do you do for fun? I don t have time for fun he replied. He had a full-time job, as did his wife, and they had two small children to look after as well. There was no room for fun. There was precious little room for anything beyond the essential. Well what did you used to do for fun, back in the good old days? I asked. He thought for a bit and then said Well I used to enjoy listening to jazz, I ve got a large collection of cds of which I m rather proud, but I haven t got time for that these days. Right I said, I suggest you stop saying your prayers, put your Bible away on a shelf somewhere, and have a break from going to church for a while. Instead give yourself twenty minutes every day to listen to some jazz. And I mean listen, don t just have it on as back ground music, but make yourself a cup of coffee, pour yourself a drink, sit down in a comfortable chair and give yourself totally to enjoying listening to some jazz. And lets meet again in a months time. He agreed to give it a try, and we met a month later. He was a changed man! He told me that he was now saying his prayers, reading his Bible, and was even enjoying going to church. His faith had come alive again. And he d really enjoyed the time listening to all those wonderful old jazz recordings he had and had forgotten about. Now this is an extreme story: its not usually as simple as that. But I reckon that many of us would get real value from Lent if we committed Yrjänä Ermala Suomalaisin ruoka on mämmi, se on niin mämmimäistä. Itselle se ei kuitenkaan maistu. Myös karjalanpiirakat ovat suomalaisia. ourselves to what I call one simple act of wanton pleasure very day. It doesn t matter what it is, provided it doesn t harm you, others, or the cosmos. It doesn t have to be the same thing every day, you might value a little variety. But some selfish, self-indulgent, pleasurable activity, every day, which you allow yourself to enjoy. And notice how different you feel come Easter! Christians often find this good news a bridge too far for them. We have been brought up with assumption that if we like something then it can t be good for us. But if we are talking about a loving God Who puts us in a world with which God is well pleased, then it strikes me as a tad ungrateful not to enjoy it! Be responsible about it, sure, but I think God means us to enjoy being here. So why not do something different for Lent this year? A simple act of wanton pleasure every day! And praise God for it. Henry Morgan Saskia Syrjänen Matti Ahrelma Maksalaatikko, riisin, jauhetun maksan ja rusinoiden yhdistelmä. Tätä ruokaa ei varmaan ole muualla. Sopii myös moneen käyttöön, koska sitä syövät sekä ihmiset että koirat.

J u s s i V i e r i m a a Rakas ruisleipä Oman maan viljasta syntyy sisun ja suomalaisuuden symboli en nimi on kirjoitettu syvälle sisukansan sydämiin. Kotona sitä on aina oltava ja ulkomailla sitä ikävöidään äitiäkin enemmän. Se on suora ja mutkaton kuin aito suomalainen ainakin ja parhaimmillaan juuri sellaisenaan. Eikä siihen voi koskaan kyllästyä. Ruisleipää, olkaa hyvät. Kaikki alkaa jauhoista, tai oikeastaan viljasta. Oikein hyvä ruisleipä suostuu syntymään vain hyvästä viljasta, se tuntee arvonsa. Viime vuosi oli kaarinalaisen Junnilan leipomon leipuri Matti Uusimaan mukaan huonoista säistä huolimatta oikein hyvä ruisvuosi, mutta hän muistaa pitkältä uraltaan huonojakin vuosia. - Viljan valkuaispitoisuus vaihtelee. Joskus, kun vilja on huonoa, leipä ei kypsy lainkaan, leipomossa ruisleivät omin käsin leipova Matti paljastaa. Huonoon viljaan joudutaan joskus lisäämään esimerkiksi mallasta, jotta leipään saadaan toivotut ominaisuudet. Luomuruista naapurista Junnilan leipomon yrittäjäomistaja Jari Junnila esittelee isännän ottein leipomonsa varastossa seisovia suuria jyväastioita. Tässä on luomuruista Paattisilta, täysissä astioissa yhteensä lähes tonni, hän toteaa silmäillen laarien täytettä tyytyväisenä. Siinä sitä, pellon parasta. Sellainen määrä rukiinjyviä riittää leivintarpeiksi ajankohdasta jonkin verran riippuen parista viikosta kuukauteen. Luomuvalinta on Junnilalle käytännön syistä aika itsestään selvä. Viljan myyjä löytyy naapurista eikä kotimaisen luomurukiin ja muuten kasvatetun välillä ole hänen mukaansa hirveää hintaeroa. Jyvät jauhetaan leipureiden tykötarpeiksi omassa myllyssä päivittäin. Näissä oloissa voi syntyä vain lajinsa aatelia. Leipomon puolella seisoo juuri nyt toimettomana kuudensadan litran vetoinen sekoitusastia. Mutta joka iltapäivä Leipuri Matti Uusimaa ja Junnilan leipomon omistaja Jari Junnila ahkeroivat helmikuisena aamuyönä juurevan tuoksuisia ruislimppuja. siihen tehdään ruisleivän taikinajuuri tai raski, kuten Matti sitä mieluummin nimittää. Raski on löysänpuoleinen veden ja ruisjauhojen sekoitus, joka saa käydä seuraavaan aamuyöhön ennen kuin siitä aletaan toden teolla tehdä leipiä. Raski, tai osa siitä, voi olla hyvinkin vanhaa. Entisaikaan taikinajuuressa piilevä hapate, etikkahappo, asusteli puisen taikinatiinun laidoilla eikä se sieltä hävinnyt edes taikinan rippeiden kuivuessa. Saadessaan nestettä se heräsi taas henkiin ja hapatti taikinaerän toisensa jälkeen. Taikinajuuri oli käytännössä perintötavaraa äidiltä tyttärelle. Raskia täytyy tosin uudistaa jatkuvasti, niin tehdään myös Junnilan leipomossa. Tiedoksi, että raski voi käydä liikaakin, jos aikaa tai lämpöä on ylenpalttisesti. Raskin käymisintoa voi toppuutella siirtämällä sen kylmään. Käden jälki maistuu Tavallisesti noin kahden maissa yöllä Matti alkaa valutella parahultaiseksi käynyttä taikinajuurta pienempään astiaan ja sieltä edelleen suurikokoiseen sekoituskoneeseen. Tukevoituakseen oikeaoppiseksi ruisleipätaikinaksi ämpärillinen raskia saa vahvistuksekseen neljäsosakilon suolaa ja kuudesta kahdeksaan kiloon jauhoja. Tästä määrästä Matti leipoo kerralla kolmesta viiteen kymmentä leipää: ruislimppua kokonaisena ja siivuina sekä reikäleipiä. Ruistaikinaan ei synny sitkoa, joten varsinaista vaivaamista se ei tarvitse. Kun taikina on sekoitettu ja myös nostatettu, Matti jakaa sen leivän kokoisiin palasiin, levittää paksulti ruisjauhoja pöydälle ja alkaa pyöritellä. Nyt alkaa tapahtua. Käden jälki tekee leivästä aivan eri makuista, huomauttaa naapuripöydällä pitkoja letittävä kollega Ulla-Maija Ali- Koskikylä. Häntä tekee mieli uskoa, kun tietää hänen leiponeen täällä kaiken käsin jo 23 vuotta. Taikina on elävä olento Matin kummankin käden alla, kaksi yhtä aikaa, täydelliset limput löytävät muotonsa kuin itsestään. Jotakin mystistä siinä on, sen Mattikin myöntää. Taikina on elävä olento ja se täytyy tuntea. Kun sitä lähtee tekemään, täytyy laittaa itsensä peliin. Nämä ovat vähän henkimaailman juttuja, hän naurahtaa. Matin mukaan jopa säät eli käytännössä muun muassa ilmanpaine ja kosteuden määrä vaikuttavat taikinan käyttäytymiseen. Epäilyttääkö? Kokeilkaapa saman leivän leipomista ensin poutapäivänä ja sitten ukkossäällä. Matin käsien alta limput siirtyvät arvokkaasti jauhojen hunnuttamina pelleille. Seuraa kosmeettinen piipahdus kohoamista jouduttavaan lämpökaappiin, minkä jälkeen leivät nostellaan arvolleen sopivasti kiviuuneihin. Niiden pitäisi oikeastaan palvella Karibianristeilijällä. Sattuman kauppaa niin kuin koko leipomon perustaminen, myhäilee Jari Junnila. Hän pelasti savuvahinkoja kärsineet luksusuunit aikanaan Masa-Yardsilta. Onneksi pelasti, sillä Matin mukaan hyvä kiviuuni paistaa leivän nimenomaan pohjasta päin, kuten ruisleivän kuuluu paistua. Se tuoksu Matti siirtää kauniisti pyöristyneet leivät rivakasti uuniin ja kääntää paistokellon soimaan 50 minuutin kuluttua. Uunissa ruislimput ovat elementissään. Viimeisten kohoamisen hetkien aikana niiden kuori alkaa kauniisti repeillä muodostaen ruisleivälle tutun pintakuvion. Vesi nousee kielelle uunista karkaavien tuoksujen kutsumana. Uunin aukeamista odotellessa ehditään vielä hetki ihailla leivinpöydällä lepäilevää vanhaa vaakaa punnuksineen sekä kysäistä, mihin tänään leivotut muutama sata ruisleipää täältä matkaavat. Kolmannes tuotannosta myydään täällä, kolmannes Turun kauppahallissa ja kolmannes kaupoissa, kertoo Jari Junnila. Hänen leipomossaan leivotaan päivittäin toki paljon muutakin, niin suolaista kuin makeaa. Lopulta paistokello pärähtää soimaan ja Matti harppoo kiviuuneille nostelemaan leivät pelleille jäähtymään. Hänen otteensa ovat tuhansien ja taas tuhansien paistokertojen rutinoimat. Ilme on kuitenkin kuin vastaleivotun isän, vilpittömän tyytyväinen tulokseen. Ruislimpun tuoksu, kun se tulee uunista. Sitä ette lehteen saa. Tiina Piha

Ehtoollisleipien valmistaminen on monivaiheinen prosessi. Johanna Bisterin tottuneissa käsissä syntyy päivän aikana tuhansia öylättejä. Gramma pyhää Ehtoollisleipä on kotimaista käsityötä yötähän se on tämäkin. Leivästä tulee pyhä vasta kun pappi sen siunaa, ehtoollisleipävalmistaja Johanna Bister naurahtaa ja läjäyttää suuren paistopannun kiinni. Taikina alkaa tiristä pannulla niin, että tulee mummolan vohvelirauta mieleen. Veden ja jauhon sekoitus litistyy rautojen välissä ohueksi levyksi, jonka pintaan painuu 86 taiteilija Ebba Masalinin tyylittelemää krusifiksia. Ennen pyhä prosessi Ehtoollisleipävalmistuksella on Suomessa pitkät perinteet. Aikanaan leipien teko kuului papinrouville, sisar Aino Miettinen puolestaan oli alan tehdasmaisessa valmistuksessa uranuurtaja. Hän matkasi 1920-luvulla Saksaan leivänteko-oppiin ja palasi taito hyppysissään Helsingin Diakonissalaitokselle samaan paikkaan, jossa Bister nyt paistaa öylättiä toisensa perään. Miettisen ajoista asti valmistus on jatkunut katkeamattomana ja ainoana laatuaan Suomessa. Päivittäin valmistuu nykyään reilut 10 000 öylättiä, parhaimpina aikoina jopa 16 000, Bister ynnäilee. Ruuhkahuiput osuvat pääsiäiseen ja kesään, jolloin kirkot täyttyvät konfirmoiduista ja vietetään suuria hengellisiä kesäjuhlia. Alkuvuonna on sitten aina vähän hiljaisempaa. Hän kuvailee työtään hiukkasen yksitoikkoiseksi, mutta toisaalta mukavan rauhalliseksi. Radio soittaa taustalla kappaleitaan, työntekijät vaihtavat sanan, kaksi silloin tällöin. Nauraakin saa, jos naurattaa. Ja kuuma täällä tulee aina, hän vakuuttaa. Jos Bister kuvailee työtään melko tavanomaiseksi leipomotyöksi, on tilanne ennen vanhaan ollut vallan toisenlainen. Silloisesta leivänvalmistuksesta sopisi melkein kai puhua pyhänä prosessina, joka vaati valmistajiltaan tiukkaa vakaumusta. Sisaret eivät sallineet kenenkään tulla katsomaan leipien valmistumista. Ehkä he jotenkin kavahtivat ajatusta siitä, että paistamisen maallisuus paljastuisi. Ammattitaidolla ja tarkkuudella Kaksikymmenvuotinen paistokokemus on taannut keittäjän koulutuksen saaneelle Bisterille siinä määrin hyvän näppituntuman työhön, ettei ehtoollisleipälevyjä juuri taida rautojen välissä kärähtää palaneiksi. Kuuma levy nostetaan pannulta höyrytyskaappiin, jossa se saa kosteutua kymmenisen minuuttia. Sitten ohut levy mukautuu painon alla tasaisen suoraksi ja päätyy seuraavaksi Bisterin käsiin leikkuukoneelle. Vanhan polkusingerin näköisellä laitteella levystä irrotetaan leivät yksi kerrallaan, käsityönä tietenkin. Naps, naps, naps kuuluu kun Bister pyöräyttää levyä kohdalleen ja antaa koneen rei ittää leipälevyn. Valmiit pienet ympyrät putoavat koneen alla olevaan pöytälaatikkoon. Levyn pitää olla tarkasti kohdallaan, jotta krusifiksi jää leikkautuvan ympyrän keskelle, Bister opastaa. Ylijäämäpalat heitetään surutta biojäteroskikseen. Uusiokäyttömahdolli suuksia on hitusen hankala kehittää. Lapseni näitä aina joskus mutustelevat, hän naurahtaa ja kertoo tapahtuman menneeltä viikonlopulta: Olimme 8-vuotiaan poikani kanssa kirkossa. Ehtoollisen alettua ehdotin, että menisimme yhdessä alttarille. Poika totesi tyynesti, ettei ole erityisemmin kiinnostunut tulemaan, koska on syönyt ehtoollisleipiä mielestään jo ihan tarpeeksi. Laaduntarkkailua Valmistuksen viimeinen työvaihe on Bisterille mieluisin. Valmiit leivät asetellaan leivosrasian näköisiin laatikoihin, luonnollisesti yksi kerrallaan. Laaduntarkkailu on osa pakkaustyötä; vinot, liian paksut tai rösöpintaiset leivät lentävät roskiin. Vieri viereen kuin kolikot pankkineidin kassassa Bister latoo noin yhden gramman verran painavia leipiä 900 kappaleen laatikoihin. Rivistön päälle sujautetaan muutama ylimääräinen leipä rikkoutumisen varalle. Säilymisaikaa taataan vuosi. Tämä on käsityötä alusta loppuun ja täysin kotimainen tuote, Bister toteaa hyvää ylpeyttä äänessään. Sacrum oy vastaa leipien markkinoinnista eteenpäin ja noutaa Diakonissalaitokselta leipäkuorman kerran viikossa. Yhden ehtoollisleivän hinnaksi tulee verkkokaupan antamien tietojen mukaan keskimäärin 13 senttiä. Seurakunnissa tilauksista vastaavat yleensä suntiot. Osa suomalaisista seurakunnista käyttää Diakonissalaitoksen leipien sijaan Saksassa valmistettuja ehtoollisleipiä. 90-luvulla tuontileivät olivat kovassa huudossa. Moni kuitenkin pettyi niiden huonoon laatuun. Siksi Bisterillä on vakaa usko siihen, että kolmen työntekijän leipomo pysyy pystyssä tulevaisuudessakin. Ei kaikki voi siirtyä ulkomaille, ei vaan voi. Diakonissalaitoksen arvo valmistajana on historiallinen, Bister toteaa ja sulkee leipälaatikon kannen kiinni. Paistotuoreet öylätit siirtyvät odottamaan siunausta ja viiniä seurakseen. Annika Saarikko K a t r i S a a r e l a

Jumalais M Aiju von Schönemanin mielestä Raamattu on myös kelpo keittokirja. itä Nooa söi? Tähän kysymykseen törmää harvemmin, sillä useimmilla on tarpeeksi pohtimista siinä, miten hän sai ne elukat mahtumaan veneeseensä. Se ainakin on selvää, ettei hän syönyt toista kustakin lajista, koska se olisi ollut kovasti lyhytnäköistä. - Sitä paitsi Nooa oli pääosin kasvissyöjä, lihaa syötiin siihen aikaan vain juhlissa, muistuttaa Aiju von Schöneman. Hän on eläkepäiviensä ratoksi ja jo vähän ennenkin kerännyt Raamatusta erilaisia ruokia ja niihin liittyviä reseptejä. Tai ei niitä reseptejä toki Raamatusta löydy, sen sijaan kirjasta löytyy viitteitä siitä, mitä niihin aikoihin on syöty ja millä tavoin ruokaa valmistettu. Niin että hän varmaan osaa vastata siihen Nooan ruokavaliokysymykseen? Arkissa syötiin litteää leipä, joka paistettiin kuumilla kivillä. Sitä valmistetaan edelleen ja esimerkiksi Lapin rieska on leivän suomalainen versio. Nooa söi myös munia, vuohenjuustoa, vesikrassikeittoa, munakkaita, erilaisia rahkoja sekä taatelivanukkaita, von Schöneman kertoo. Esaun papusoppaa kirkkopäiville Ennen kuin jatketaan Raamatun gourmetherkkujen parissa (luvassa mm. kuivattuja heinäsirkkoja, nam!) palataan hetkeksi hieman (nyky)ajassa taaksepäin. Von Schönemanin innostus raamatullisiin ruokiin syntyi, kun hän aikanaan oli oppaana Tuomiokirkossa ja toisinaan siellä oli luppoaikaa: Päätin silloin lukea Raamatun. Se on kuitenkin kovasti paksu ja tylsännäköinen kirja, joten tein luku-urakasta mukavamman seurailemalla siellä tiettyjä teemoja. Ruoka oli yksi, kasvit toinen ja enkelit kolmas. Kun minua sitten nykyään usein pyydetään puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin, ehdotan mielelläni tätä ruokateemaa. Näihin nimittäin liittyy kovasti hauskoja tarinoita. Itse asiassa hän on ehdottanutkin, että kirkko voisi vähän hyödyntää näitä raamatullisia ruokia: Kirkkopäivillä maistuisi varmasti Esaun papusoppa ja seurakunnan ruokalankin listaan saisi vitsikkyyttä laittamalla silloin tällöin Magdalan kalaa (Magdalan kalansäilykkeet olivat aikanaan niin kuuluisia, että niitä vietiin Roomaan saakka. Ei sentään säilykepurkeissa: kala oli kuivattua). Mitä saa syödä? Millainen Raamatun suhde ruokaan sitten on? Aika läheinen: ruoka mainitaan lukuisissa kohdissa ja jotkut Raamatun henkilöt olivat kovia poikia syömään. Esimerkiksi Salomonin hovissa jokapäiväinen ateria oli 90 koormittaa jauhoja, 10 syöttöraavasta, 20 laitumella käyvää raavasta, 100 lammasta ja näitten lisäksi peuroja, gaselleja, metsäkauriita ja syötettyjä hanhia. Koor-mitta, kuten kaikki epäilemättä tietävät, tarkoittaa aasinkuormaa eli noin 400 litraa. Ja kun ruokahalu on tuollainen, on mainio juttu, että Israelissa saatiin sato neljä kertaa vuodessa. Salomonin poppoon ylensyöntiä lukuun ottamatta Raamatun ihmisten ruokavalio oli ylipäänsä hyvin terveellistä ja suositeltavaa nykyihmisillekin: Paitsi ehkä strutsinkasvattajien näkökulmasta, von Schöneman huomauttaa. Hän viittaa tällä siihen, että Mooseksen jälkeen Raamatun ruokavalioon kuuluu myös liha, mutta monin erilaisin rajoituksin niiden perusteella esimerkiksi strutsia ei saisi syödä. Lähtökohtaisesti sen sijaan sopii syödä sellaisia eläimiä jotka kulkevat neljällä jalalla ja märehtivät ja joilla on sorkat. Merenelävistä sopii syödä sellaisia joilla on evät ja suomut ei siis esimerkiksi rapuja ja äyriäisiä. Missään nimessä ei tule J u s s i V i e r i m a a Teidän ravintonanne olkoon kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit. 1.Mooseksen kirja 9:3 syödä lokkeja, huuhkajia, korppikotkia ja muutamaa muutakaan raadonsyöjää tai tunkiontonkijaa ne ovat kovasti epäpuhtaita. Sen sijaan heinäsirkkoja voi syödä. Paitsi tietenkin silloin, jos niiden reidet eivät yllä korkeammalle kuin muu ruumis. Eli jos joskus eksyy autiomaahan ja on nälkä, pitää olla tarkkana niiden heinäsirkkalajien kanssa, von Schöneman nauraa. Riikinkukkoa ja pitaleipää Ruoka miehen tiellä pitää myös Raamatussa, mistä Aiju von Schöneman on hankkinut tietoa menneiden vuosituhansien ruokatottumuksista. Kun Raamattua ajattelee ruuan näkökulmasta, monelle tulee varmasti mieleen lammas. Ja toki lammas onkin monella tavalla tärkeä. Se on temppeliuhri, eläessään se antaa villaa, maitoa ja juustoa, kuollessaankin vielä lihaa. Liha oli kuitenkin juhlaruokaa ja sitä syötiin harvoin. Lampaan ohella Raamatun juhlaruokaa on muun muassa riikinkukko, joka ei tosin ollut vain Israelin alueen herkku: Turun linnaanhan rakennetaan joulun aikaan Juhana Herttuan juhlapöytä, johon kuuluu myös riikinkukko sulkineen kaikkineen. Aikanaan se valmistettiin niin, että sulat

ta ruokaa otettiin pois, lintu paistettiin ja sitten laitettiin sulat takaisin, von Schöneman kertoo. Tärkein sen ajan ihmisten ruoka oli kuitenkin yksinkertaisesti vilja. Eihän siitä kauan ole, kun Suomessakin oli niin: itse muistan lapsuuden Kainuusta, että leipä oli sitä perusruokaa ja sen lisäksi oli puuro. Raamatun ihmiset puolestaan syövät litteän leivän lisäksi muun muassa paahdettuja vehnän jyviä ja karkeista ryyneistä valmistettuja erilaisia kuskusin tai polentan tapaisia ruokia. Leipään myös leivottiin yleensä jotain makeaa: taateleita, luumuja, rusinoita. Tai sitten pähkinöitä ja niitä heinäsirkkoja. Kun esimerkiksi apostolit kulkivat apostolin kyydillä eli kävellen, heillä oli eväänä pitaleipä, jonka välissä tai taikinassa oli vaikkapa paahdettuja heinäsirkkoja. Nykyään näitä makeita leipiä saa vähän joka ruokakaupasta. Ylipäänsä Raamatun ruokavalio on sellainen, jota on helppo noudattaa, ennenhän näitä herkkuja ei saanut kuin siirtomaatavaraliikkeistä jos niistäkään. Kaanaan viinit parempiin suihin Raamatusta löytyy myös monenlaisia ruokakuriositeetteja kuten Johanneksen leipäpuun palot, jotka maistuvat ensin taivaalliselta mutta heti perään katkerilta - maku muuttuu täysin. Se on synnin vertauskuva. Johannes Kastajan kerrotaan kiduttaneen itseään syömällä niitä. Ne ovat myös Tuhlaajapojan ruokaa. Ja sitten on se manna, jota sataa taivaalta (itse asiassa Raamatussa taivaalta satoi myös valmiiksi paistettuja viiriäisiä). Nykyinen mannapuuro on joka tapauksessa eri juttu, sillä Raamatun manna on tamariskipuissa elävien hyönteisten erittämää nestettä, joka valui maahan makeina pisaroina siis vähän samaan tapaan kuin Aurajoen rannan lehmuksien kirvat tahmaavat kadun kesäisin. Toki Raamatussa myös juodaan ja silloin otetaan yleensä malliksi Kaanaan häät, koska siellä viini virtasi. Von Schöneman itse kävi joskus Kaanaanmaalla ja toi sieltä tuliaisiksi ruukullisen Kaanan kosher-viiniä, jota ajatteli tarjota poikansa häissä. Vaan kuinkas sitten kävikään? Se tuli juotua ystävättäreni kanssa jo etukäteen, joten jouduin käymään siellä uudestaan. Vahingosta viisastuneena vein sen ruukun säilytykseen Tuomiokirkon kellariin. Aikanaan sitten häissä nautimme sen ja hyvää oli. Roope Lipasti Reseptejä Raamatun hengessä Pietarin kala Esaun papusoppa - eli alun perin oikeastaan linssikeitto: Jakob oli veljeksistä vanhin, mutta kun äiti Rebekka rakasti pikkuveli Kapernaumissa Pietarilta vaadittiin temppeliveroa. Jeesus sanoi: Miksi suututtaisimme heidät. Mene järvelle, heitä onki veteen, ota ensimmäinen kala, avaa sen suu. Siellä on hopearaha, ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta. Pieniä ahvenia tai makrilleja Suolaa Hakattua persiljaa Hakattua sipulia Esauta enemmän, nämä kaksi juonivat niin, että Jakob möi * esikoisoikeutensa Esaulle halvahkolla eli lautasellisesta papusoppaa. Oliiviöljyä, viinietikkaa Leikkaa kalojen selkään viiltoja ja ripottele suolaa myös ulkopintaan. Anna vetäytyä noin 30 minuuttia. Kalan sisälle sipulia ja persiljaa, kiinnitä kalat esim. ½ kahvikupillista linssejä 1 l kanalientä 1 sipuli 2 rkl voita 1 puserrettu valkosipulinkynsi 1 rkl kuminaa suolaa valkopippuria, sitruunanviipaleita hammastikulla. Voitele öljyllä. Grillauksen aikana voitele öljy-viinietikkaseoksella. Kypsytä hitaasti, käännä kalat kun kylki on ruskea. Laita lopuksi kalan suuhun hopearaha (kitupiikit voivat käyttää euron kolikkoa). Lisää huuhdotut linssit kuumaan kanaliemeen, ruskista sipuli voissa. Keitä lientä 30 min, lisää sipulit ja mausteet. Keitä 15 minuuttia lisää. Soseuta keitto, koristele sitruunan viipaleilla. Noaan taatelivanukas (maistuu erityisesti vedenpaisumuksen jälkeen) 4 kkp kylmää maitoa ½ kkp maissijauhoja 6 rkl hunajaa 1 tl vaniljasokeria ½ kkp hienonnettuja taateleita ½ kkp saksanpähkinöitä Maitoon sekoitetaan jauhot, kuumennetaan vatkaten, lisätään mausteet, lopuksi taatelit, pähkinähake ja suola. Tarjoillaan jäähtyneenä. Abigailin lammas Abigail oli Naabalin vaimo ensimmäisessä Samuelin kirjassa. Naabal ei suostunut maksamaan Daavidille suojelurahaa, mutta vaimo hoiti homman miehensä tietämättä ja antoi Daavidille 200 leipää, pari leiliä viiniä, sata rusinakakkua, 200 viikunakakkua, paahdettuja jyviä, viisi lampaanpaistia ja muuta pikku purtavaa. Ja sehän kannatti, nimittäin Abigailista tuli miehensä kuoleman jälkeen yksi Daavidin vaimoista - ja koska hänellä ei ollut mitään naimakauppaa vastaan, voitaneen sanoa, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. 4 tl liivatejauhetta ¾ kkp omenaviiniä 1/2 kkp laimeaa viinietikkaa ¼ kkp sokeria ¾ kkp hienonnettua minttua ½ kkp vihreitä oliiveja 2 kkp keit. lammaskuutioita ½ kkp rusinoita suolaa pippuria majoneesia Sekoita liivate 1/4 kuppiin omenaviiniä. Loppuviiniin sokeri ja etikka. Kiehauta. Lisää liivate, jäähdytä. Vatkaa minttu joukkoon. Aseta oliivit viipaloituina rengasvuoan pohjalle. Peitä nesteellä, jäähdytä. Lisää lammaskuutiot ja rusinat ja loppuneste. Anna hyytelöityä. Koristele kumottu hyytelö mintunoksin ja oliivein. Tarjoa vaikka majoneesin kera. Mannakakut ½ kkp voita 1 kkp sokeria 2 munaa 2 rkl hunajaa ¼ tl suolaa ½ tl vaniljasokeria 2 kkp vehnäjauhoja 1 ½ tl leivinjauhetta korianterinsiemeniä Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen, lisää muut ainekset Pane voidellulle pellille pieniä kekoja, koristele siemenillä. Kypsennä 200 asteessa 8 minuuttia

10 KYRKOHERDEN Frivilliga behövs Åbo svenska församling har man i gångna tider kunnat visa upp en häpnadsväckande skara av frivilliga. Församling- I ens pensionerade kyrkoherde Ralf Karlsson brukar gärna och ofta litet skrytsamt berätta hur det var då han arbetade i församlingen, hur han startade Frukostklubben för herrar samt kvartersombudsverksamheten. Och visst var det många församlingsbor som ställde upp som kvartersombud och hjälpte till med att föra ut församlingens månadsprogram till församlingsmedlemmar i det närmaste grannskapet. Men allt har sin tid. De som ansvarade för kvartersombudsverksamheten blev gamla och det var svårt att hitta nya kvartersombud. I dag får församlingen lov att informera på annat sätt. Den som har bröd överlever. Visst, men inte av bröd allena. Brödet är en av vår tids mest laddade symboler. P a t r i c i a B r u u n Vuxenpoolen Församlingens entusiastiska ungdomspräst Fredrik Portin presenterade under höstterminen för församlingens anställda en idé om att samla en resursgrupp av frivilliga medarbetare. Dessa skulle åta sig olika slags mycket konkreta uppgifter i församlingens verksamhet. I en liten karminröd folder presenteras detta projektet under benämningen Vuxenpoolen. Foldern delas ut vid gudstjänsterna och finns till hands på olika platser där församlingens medlemmar rör sig. I foldern kan man bland annat läsa: Församlingens avsikt med vuxenpoolen är att samla dem som vill göra något konkret för att bidra till församlingens verksamhet. Det kan vara allt från att servera kaffe till att hjälpa till i gudstjänsten. Foldern om Vuxenpoolen räknar upp nitton olika konkreta uppgifter som en församlingsmedlem kan åta sig och det är bara att kryssa för det som man känner för. Foldern ger dessutom möjlighet för församlingsmedlemmarna att själv komma med nya och fräscha initiativ. Det är bara att fylla i foldern och ge den åt någon av församlingens anställda eller att posta den till Aurelia. Någon av församlingens anställda tar sedan kontakt med den som lämnat in en ifylld folder. Att vara med i en gemenskap Idén med vuxenpoolen är helt i samklang med vår kyrkans strategi 2015. Strategin betonar att framtidens kyrka bör på olika sätt erbjuda möjlighet till gemenskap och strategin betonar vikten av att församlingsmedlemmarna har kontakt med sin församling. I församlingarna skall man särskilt värna om konfirmandarbetet och all annan verksamhet bland unga människor. Till en god gemenskap hör också omtanken om de svaga. Det diakonala tänkandet bör därför finnas med i all församlingsverksamhet och diakoniarbetet bör ha en låg tröskel. Den karminröda foldern nämner olika konkreta sätt att hjälpa till med inom ungdomsarbetet och diakonin. Och att ha många frivilliga betyder just att församlingen är en gemenskap där man är tillsammans och där var och en kan enligt sina gåvor och färdigheter hjälpa till. I vårt land uppfattas kyrkan alltför mycket som en serviceinrättning. De vanliga församlingsmedlemmarna är passiva mottagare och de tycker att församlingens anställda som lyfter lön skall göra jobbet. Men att ha många frivilliga betyder att alla som är med, både anställda och frivilliga, får göra något tillsammans. Församlingen blir då en gemenskap där alla är med och där alla har en viktig funktion. Med hopp om nya och fräscha insatser i församlingen Eero Sepponen P.S. Foldern om Vuxenpoolen kan rekvireras från vår församlingsbyrå, tel. 2617458. Den finns också på församlingens hemsida www.abosvenskaforsamling.fi Bidrag till Gemensamt Ansvar Du kan ge ditt bidrag till årets Gemensamt Ansvar genom följande riksomfattande insamlingskonton. Referensen gäller Åbo svenska församling. NORDEA 208918-6775 OKO 500001-20236228 SAMPO 800016-51651 Referens 305828 Tack för Ditt bidrag! Brödet speglar världen 0 Bröd är mer än bara mjöl, jäst och vatten. I själva verket handlar allt om bröd - det dagliga livet, ekonomin, politiken och moralen. I begynnelsen hängde allt ihop. Professor Tage Kurtén som forskar i teologisk etik och religionsfilosofi synar brödet både teologiskt och vardagsnära. Han utgår från skapelseperspektivet i den lutherska traditionen Gud har skapat allt brödet symboliserar sammanhanget, enheten av allt liv. Ekonomin och produktionen har ursprungligen uppstått för att människan behöver bröd i konkret mening. Idag har man lösgjort brödet/ekonomin från grundläggande existentiella frågor. Vi har ett modernt sektortänkande där mänsklig och social verklighet splittrats upp i en rad sektorer utan klar koppling till varandra, som religion, ekonomi, politik, idrott, konst. I praktiken finns inte längre någon självklar koppling mellan till exempel bröd och moral, religion och politik, ekonomi och ansvar. Ekonomin håller sig med egna lagar och i sin mest karikerade form kan man säga att företagens enda uppgift i marknadsekonomin att skapa maximal vinst åt sina ägare, säger Kurtén. Det finns inte något gemensamt bästa. Målet är alltså inte att mätta så många som möjligt. När man idag tar in en etisk dimension i ekonomin är det inte för att man kommit till en moralisk insikt, utan för att man genom att lägga fram till exempel miljöargument kan sälja bättre och öka vinsten, säger Kurtén. Det här återspeglar den moderna tidens utveckling. Brödet angår alla Kurtén talar om brödet som en symbol för vårt beroende av varandra. Han återgår till Luther: allting i tillvaron är en gåva av Gud. Tillvaron är en gemensam angelägenhet brödet angår alla, vi har alla ett socialt ansvar. Också främlingen som Enda sedan jag var en rätt liten pojke (10 år och uppåt) har jag då och då bakat scones. Det är enkelt, om också rätt kladdigt. Genom att degen arbetas för hand blir bakandet något man upplever med hela kroppen och alla sinnen, säger Tage Kurtén. knackar på din dörr är en gemensam angelägenhet. Ge främlingen mat och bröd och husrum, som det står i Bibeln. Under historiens gång har det uppstått skillnader i hur man hanterar det sociala ansvaret, framhåller Kurtén. I Luthers och Calvins spår skapades socialstaten som tog över ansvaret för brödet. I de katolska länderna har principen varit den att man tar hand om sin nästa genom ett personligt ansvar. Systemet har skötts på gräsrotsnivå. Kurtén understryker att det handlar om olika uttryck för i princip samma idé. Men det här grundläggande ansvaret för människan tycks inte existera enligt lagarna i den nyliberala marknadsekonomin. Vad som händer när man monterar ner statens ansvar i ett samhälle som inte har en tradition att sköta ansvaret på gräsrotsnivå är en svår fråga. Risken för att det uppstår ett tomrum är stor, menar Kurtén. Det kan därför hända att den sociala utslagningen kommer att slå hårdare i Norden än i traditionellt katolska länder. Scones för sköna tekvällar Receptet följer Rutiga kokboken Ingredienser (för fyra bröd) 8 dl vetemjöl ½ tsk salt 1 tsk socker 4 tsk bakpulver 100 gr margarin eller smöt 4 dl mjölk Alla torra ingredienser blandas i en bytta. Sen arbetar man in det rumsvarma fettet med händerna tills allt Brödet är gemenskap Brödet står också för gemenskap. Nattvarden är en gemenskapsmåltid, men det urbana samhället saknar traditionen att samlas kring ett gemensamt bröd. Man lever sida vid sidan utan att mötas. Det symboliska kan samtidigt bli alltför symboliskt, säger Kurtén. Oblaten som ska stå för brödet har lite gemensamt med faktiskt bröd. Det behövs också en konkret dimension: bröd mättar. Frälsningsarméns grundare, William Booth, poängterade att vi först ska ge mat och sedan predika evangeliet. Kurtén spinner vidare: Den konkreta hjälpen är en del av mänskligt liv och kristen tro. I ett historiskt perspektiv gör man inte någon skillnad mellan moral och gudstro: Vi lever som Guds utsträckta hand. I begynnelsen hängde allt ihop. En av kyrkans största utmaningar är att återvinna helheten, att bygga broar över de klyftor som har skapats mellan tro och vardag, kyrka och ekonomi, kyrka och politik. Religion är inte nånting esoteriskt man håller på med i kyrkan på söndag. Kyrkan bör ta ställning i viktiga frågor som enligt sektortänkandet inte hör till kyrkan. Det är något av en ödesfråga, menar Kurtén. Han ser de lutherska biskoparnas brev Att dela med sig av det goda från 1999 som ett bra exempel på hur kyrkan kan öppna sig utåt. Den gången reagerade företagsvärlden starkt: inte ska kyrkan lägga sig i den materiella produktionen. Just där ligger poängen, hävdar Kurtén. Kyrkan ska lägga sig i. Det finns ingenting i det mänskliga livet som inte angår den kristna och därmed också kyrkan. Patricia Bruun Teologi och bröd. Tage Kurtén, professor i systematisk teologi vid Åbo Akademi funderar kring brödet, symboliken, kyrkan och världen. fettet bundits vid de torra ingredienserna. Därefter tillsätter man mjölken och arbetar in den i massan. Resultatet är en rätt klibbig deg. Dela den i fyra delar och forma dem till halvrunda kakor på en bakplåt (glöm inte bakplåtspappret). Skär två snitt i varje kaka så de bildar ett kors. Bröden gräddas i mitten av ugnen (250 grader) i ca 10 minuter. De skall få en svagt brun yta. Servera dem gärna varma, med smör och/eller marmelad. Ost går också bra.

11 Renessanssimusiikkia Tuomiokirkossa Kevään aikana on musiikin ystäville tarjolla harvinaisia herkkupaloja, kun lauluyhtye Camerata Aboensis avaa vuosisatojen takaisen musiikkiaarteiston arkun Tuomiokirkossa järjestettävässä Cantus Figuralis konserttisarjassa. Renessanssiaika, noin 1350-1600, oli vokaalimusiikin suurta kulta-aikaa moniäänisiä messuja ja motetteja sävellettiin tuhansittain ja ne soivat kaikissa Euroopan suurimmissa kirkoissa. Jotkut ajan tunnetuimmista säveltäjänimistä ovat vielä tänäänkin tuttuja Palestrina, Lasso, Josquin, Byrd mutta on monia muitakin siihen aikaan suosittuja säveltäjiä, joiden nimiä kannattaa nostaa taas esille, esimerkiksi Lhéritier, de la Rue, Gombert ja Willaert. Camerata Aboensis tarjoaa nyt turkulaiselle yleisölle mahdollisuuden nauttia näistä säveltäjistä ja heidän teoksistaan, joista monia ei ole koskaan ennen maassamme esitetty. Konserttisarja on Suomessa ainutlaatuinen ja se järjestetään yhteistyössä Turun ruotsalaisen seurakunnan kanssa. Harvoin kuultuja säveltäjiä Renessanssimusiikki soi Tuomiokirkossa 22.3. ja 26.4. klo 18. Ovelta myytävien ohjelmien hinta 10 euroa. 3.3 Michael Praetorius (c.1571-1621): Magnificat Ut re mi fa sol à 6 Jakob Obrecht (c.1457-1505): Salve regina à 6 Josquin Desprez (c.1450-1521): Inviolata, integra et casta à 5 ym. 4.4 Espanjan kulta-ajan musiikkia, mm. Tomás Luis de Victoria, Cristobal de Morales, Francisco Guerrero, Juan Esquivel Renessanssimusiikki nousee lentoon Tuomiokirkon mahtavien holvien alla Cantus Figuralis -konserttisarjan myötä. Työpäivän päätteeksi vesperiin Tuomiokirkon Tarkk ampujankappelissa vietetään joka arkipäivä klo 18 iltarukoushetki eli vesper. Nämä rukoushetket aloitettiin seurakuntalaisen aloitteesta ja seurakuntalaiset myös pääsääntöisesti hoitavat toteutuksen. Tällaisten rukoushetkien juuret ovat varhaiskristillisessä kirkossa ja sen taustalla vaikuttavassa juutalaisessa rukoustavassa. Vanhassa Testamentissa puhutaan rukoushetkien viettämisestä kolmesta seitsemään kertaan päivässä, jopa yösydännä. Kehotus säännölliseen rukouselämään on myös osa Jeesuksen ja apostolien opetusta. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa rukoushetket vakiintuivat ensimmäisillä vuosisadoilla. Lännessä hetkien aineisto koottiin 1000-luvulla kansien väliin. Uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulta alkaen hetkipalvelusten perinne heikkeni protestanttisissa kirkoissa, mutta muun muassa Mikael Agricola pyrki nämä hetket säilyttämään. Osa hänen tuotannostaan jopa painettiin juuri tätä tarkoitusta varten. Perinne kuitenkin katkesi sittemmin lähes kokonaan. Rukoushetkien paluu Suomeen alkoi vuonna 1963 pidetyssä Luterilaisen Maailmanliiton yleiskokouksessa Helsingissä. Siitä alkaen perinne on hiljalleen elpynyt seurakunnissa. Turun tuomiokirkon rukoushetkien vahvana perusteluna voi pitää erään niissä kävijän lausahdusta: Tällaisessa rakennuksessa pitää rukoilla aina! Tuomiokirkkoon jätetään viikon mittaan suuri määrä esirukouspyyntöjä. Niitä kaikkia ei voida kokonaisuudessaan sisällyttää sunnuntain jumalanpalveluksen yleiseen esirukoukseen. Osa otetaankin yhteisen rukouksen kohteeksi juuri arki-iltojen vespereissä. Siitä, että jokaisen esirukousta pyytäneen puolesta rukoillaan yhdessä, pidetään tarkasti huolta. Tämän talven ja kevään vespereissä on mahdollista kuulla myös Tuomiokirkon cembalon ääntä, kun pianisti Jussi Laukola omana antinaan näihin yhteisiin hetkiin soittaa kerran kuukaudessa, yleensä keskiviikkoisin, J.S. Bachin preludeja ja fuugia. Hattujuttu herättää kevääseen Varma lähestyvän kevään merkki Hattujuttu herättää tänäkin vuonna kaikki muodista kiinnostuneet talviunesta. Perinteinen Hattujuttu muotinäytös järjestetään sunnuntaina 1.3. klo 15 Hamburger Börsin Oskarin Olohuoneessa, Kauppiaskatu 6 (katutaso). Marre Johnssonin ja Kristiina Kivelän ideoima ja kokoama 14. kertaa järjestettävä muotinäytös kerää varoja Yhteisvastuukeräykselle. Näytöksessä esitellään erityisesti kevään ja kesän hattuja ja muita asusteita. Mukana ovat modisti Kristiina Kivelän hatut ja lakit. KAS design-käsineatelje Silkkisormet on erikoistunut nimensä mukaisesti käsineisiin, mutta mukana on myös hameiksi muunneltavia viittoja, kietaisuhameita ja jakkuja. Naisten muotia ja asusteita esittelevät myös muun muassa Larietta, Muotitalo Ra-Ke, The Earth Collection, Friis & Company, Laukkurasti ja Cultivor OY. Miesten muotia tuo esille R.Alanko. Fingerborg Forcen mallistossa on urheilullista muotia sekä miehille että naisille. Hattujuttu on mutkaton muotinäytös. Mallit kiertelevät yleisön joukossa, jolloin yleisön on mahdollista nähdä asusteet ja vaatteet yksityiskohtaisesti. Musiikista huolehtii jazzahtava Navetta-bändi, jonka laulusolistina esiintyy Teija Lindholm. TOK- yhtymä on luovuttanut tilat muotinäytökselle ja tarjoaa kahvit. Tarjoilupuolesta vastaa Olli Rantala Börsistä. Lipun hinta on 15 euroa ja se sisältää tervetuliaisjuoman sekä kahvin. Näytöksen aikana pidetään myös hattujen ja lakkien huutokauppa sekä arpajaiset, joiden hienot palkinnot on saatu lahjoituksina mukana olevilta yrityksiltä. Suuri unelma toteutuu Tartossa Pienelle seurakunnalle tuki yli rajojenkin on tervetullutta Urheilusponsoreiden mainokset ja koripallokentän rajamerkinnät koristivat Tarton Maarjan seurakunnan joulukirkkkoa. Seurakunta kokoontui 67 evakkovuoden jälkeen viettämään joulua omaan kirkkoonsa Peplerinkadulle. Välivuosikymmenet seurakunta on toiminut lainatiloissa ja ennen sotia rakennetussa seurakuntatalossa. Henrikinseurakunnan ystävyysseurakunnan vuosikymmenten unelma on nyt toteutumassa. Joulukuun puolivälissä seurakunnan ja Tarton kaupungin edustajat allekirjoittivat sopimuksen kirkon luovuttamisesta takaisin seurakunnalle. Joulusaarnassaan kirkkoherra Peeter Paenurm korosti tilanteen historiallisuutta: Punaisten voimien aikaansaama tilanne on nyt päättynyt. Tuhoamisen ja epäoikeudenmukaisuuden aika on päättynyt ja saamme ryhtyä jälleenrakennustyöhön. Rauha on tullut. Jukka ja me Pommituksia ja palloilua Tarton Maarjan seurakunnan kirkko rakennettiin 1800-luvun puolivälissä ja 99 vuoden jälkeen se tuhoutui pommitusten yhteydessä vuonna 1941. Neuvostovoimien tultua valtaan kirkon toimintaa rajattiin ja seurakuntien tilat otettiin muihin tarkoituksiin. Vuodesta 1954 alkaen Maarjan kirkko annettiin maatalouskorkeakoulun urheilusaliksi ja neuvostovuosina siellä järjestettiin jopa kansainvälisen tason koripallo-otteluita. Sodan jälkeen useiden vuosikymmenten ajan seurakunta kokoontui Tarton Pietarin kirkossa. Yksitoista vuotta sitten seurakunnalle annettiin sen entinen oma seurakuntatalo, joka oli toiminut tuberkuloosihoitolana. Remonttiin osallistui useita tukijoita, muunmuassa Henrikinseurakunta Turusta. Nykyisin talossa on seurakuntasali, kokoontumishuoneita, keittiö ja pappila. Kirkon palautus on ollut seurakunnalle uuvuttavan pitkä ja raskas odotusten ja pettymysten prosessi. Kaikkiaan asiaa on puitu viitisentoista vuotta hallinnon portaissa eli käytännössä koko uuden itsenäisyyden ajan. Tarton Maarjan kirkko on viimeinen yksittäisten seurakuntien itselleen takaisin anomista kirkoista. Tallinnan Nigulisten kirkko on yhä palauttamatta, mutta Nigulisten seurakuntaakaan ei nykyisin ole, sen palautusta anova taho on kirkkohallitus. Rahankeräys käynnistynyt Nyt pieni seurakunta on suunnattomien taloudellisten haasteiden edessä. Jälleenrakennustyötä on suunniteltu jo vuosien ajan seurakunnan rinnalle perustetussa säätiössä. Nyt kun tilanne on selkiytynyt, ryhdytään konkreettisiin toimiin. Kansainvälinen varojen keruu on käynnistynyt ja tukijoita etsitään eri tahoilta yhteiskuntaa ja myös EU: n projektirahoitusta tutkitaan. Lähivuosina edessä on arkkitehtikilpailu, jossa kirkkoon toivotaan ulkoisesti vanhaa ilmettä, mutta sisälle monipuolisia toimintatiloja omaan ja vuokrakäyttöön. Kaikkiaan jälleenrakennustyö vaatinee kymmeniä miljoonia Viron kruunuja. Kirkkoherra Paenurm vetoaa seurakunnan ystäviin ja tukijoihin konkretisoimalla hanketta jakamalla sen ymmärrettäviin osasiin. Seurakunnan infolehti lähetetään yli 500 kirjoilla olevaan kotiin. Lähestymme myös niitä tiedossa olevia, jotka ehkä nyt ovat olleet sivussa seurakunnan toiminnasta. Jos löydämme näin 1000 lahjoittajaa, jotka kukin antavat 1000 kruunua (66 euroa), niin saamme jo ensimmäisen miljoonan kokoon. Näin meillä on alkupääoma suunnittelukilpailun julistamiseksi. Peeter Paenurm muistuttaa vielä, että maailman ja valtion talouden ollessa alamaissa, on oikea ja välttämätön aika rakentaa kirkko. Seurakunta toivoo, että kaikki Tarton ystävät tulevat tähän suureen kulttuurihankkeeseen mukaan. Keräystili on Swedbankissa (numero 221021269201.) ja sinne otetaan suorituksia vastaan yli rajojen.

12 AALLON PITUUKSILLA tv radio netti Seurapuheessa S Mi elämästä ja www.radiodei.fi tekemisestä Seurapuheessa * Radio Dein puhutaan päivittäiset elämästä, maailmankatsomuk- ohjelmatiedot sesta ja tekemisen motiiveista meidän ihan tavallisten ihmisten näkökulmista. Seurapuheita pidetään Turun Radiossa 94,3 MHz torstaisin noin klo 13.15 ja lauantaisin klo 7.20. Toivon päivä Radio Deissä Radio Dein 107,3 MHz arki-iltapäivää vietetään Toivon päivän merkeissä klo 14-17. Toivon päivä on luterilaisten seurakuntien yhteinen iltapäivämakasiini Radio Deissä ja se löytyy myös internetistä www.toivonpaiva.fi. Toivon päivän Maininkeja -sarjassa otetaan turkulaisittain tuntumaa uutisviikkoon maanantaisin klo 14.20. Perjantaisin klo 15.40 katsastetaan uutuusleffoja Maija Hangiston Kinoteekissä. Ohjelmat lähetetään uusintoina perjantaisin klo 17.40 alkaen Turun aluetoimituksen paikallistunnilla, jolla kerrotaan myös seurakuntien Traput-menovinkkejä maanantaisin ja perjantaisin klo 17.30. Soittoradiot internetissä Radio Toivo soittaa lauluja kaipuusta, epätäydellisyydestä, toivosta ja täyttymyksestä Tilkkutäkin tyyliin ja virsibuumia seuraillen. Radio Toivoa voi kuunnella osoitteessa www.radiotoivo.fi. Radio Luxissa soitetaan laadukasta kirkkomusiikkia, virsiä, kuoromusiikkia, urkuja ja muuta instrumentaalimusiikkia. Radio Lux on internetissä osoitteessa www.radiolux.fi. Radio Higher Ground soittaa parasta afro-amerikkalaista musiikkia. Uusi ja vanhempi gospel, soul, r&b ja funk soi osoitteessa www.radiohigherground.fi. Nettiradiot tuottaa pääkaupunkiseudun seurakuntien Toivontuottajat ja yhteistyössä on mukana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Toivo2000 yhdistää pyhän ja arjen Kirkkovuoden kulkua seuraillaan Radio Melodian 89,0 MHz sunnuntaiaamuissa Toivo2000-ohjelmassa heti kymmenen jälkeen. Toivo2000 -makasiiniohjelmassa ohjelmaisäntä Huppe Hurme avaa pyhäpäivän kirkollista teemaa. - Opin kirkkovuoden seuraamisen seurakuntapappina ja siitä lähtien se on ollut elämäntapa, elämään sisäänrakennettu. Kirkkovuosi rytmittää vuoden, antaa pyhille erilaisia sisältöjä ja samalla kirkollisen vinkkelin koko elämään, kertoo Huppe Hurme. Toivo2000-ohjelman teemoja lähdetään miettimään yhdessä toimittajien kanssa tutustumalla ensin kirkon Evankeliumikirjaan valittuihin Vanhan ja Uuden testamentin teksteihin, joita luetaan myös kirkoissa sunnuntaisin. Teksteistä nousevaa ajatusta lähdetään yhdessä soveltamaan arkielämään ideoiden joskus hyvinkin ennakkoluulottomalla tavalla. Näkökulma nousee ensisijaisesti ajasta. - Meitä ei ole sidottu muuhun kuin luovuuteen, toteaa Huppe ja muistelee joulujuttua, jossa toimittaja hytisi paattislaisessa heinäladossa saadakseen tuntumaa seimen olkiin. - Ohjelman tekemisessä on mukana voimakas arjen tuntu. Uutisten seuraaminen on tosi tärkeää. Ja se että kulkee arjessa tarkkaillen, avoimin silmin ja ihmetellen. - Ohjelman tekeminen on myös hartaudenharjoitusta. Toivoa tehdessä tulee oikeasti pohtineeksi tekstejä syvällisesti ja on mielenkiintoista huomata, miten Raamatun tekstit yllättävät ne vain elävät ja elävät ja elävät Toivo2000-makasiinin kirkollinen uutispaketti kuullaan uusintana keskiviikkona klo 10.30. Toivon vieras tavataan uudemman kerran perjantaina klo 10.30. Maaliskuussa Toivo200-ohjelmissa puhutaan muun muassa yhteisöllisyydestä, uusien ovien avautumisesta ja uskonnonopetuksesta. MV Kolme sanaa Sinulle: Ole ystävä minulle Lauantaina 28.2. klo 18 vietetään Sanan ja musiikin iltaa Kaarinan kirkossa, Voudinkatu 2. Illan järjestelyistä vastaavat Kaarinan seurakunta ja Kaarinan kotikirkko (Helluntaiseurakunta). Illan juontavat Sinikka ja Jussi Kinnunen. Iria Palo esittää Maaria Leinosen runoja. Yhteislauluja säestää Lasse Vahtola. Musiikissa mukana Acapella -kuoro. Kaarinan kirkkoherra Pirjo Vahtola sekä Kotikirkon johtaja Asko Korhonen käyttävät puheenvuorot. NAISTENPÄIVÄ su 1.3. klo 14 Pallivahan srk-keskuksessa, Paltankatu 2 Maija Nyman puhuu aiheesta Naisen salaiset kansiot. Ovatko naisen elämän kansiot voimavara vai painolasti? Ovatko esimerkiksi muistojen, rakkauden, minuuden, äiti-tytär -suhteen kansiot auki, raollaan vai tiukasti kiinni? Näitä asioita voimme pohtia yhdessä Maijan Nymanin kanssa. Tarjolla kahvia ja teetä sekä kirjallisuutta ja mahd. keskustelulle. Järj. Maarian srk:n evankelioimistoimikunta Tuomiokirkon nuoret aikuiset 5.3. Vastauksia vailla Mikä kristinuskossa askarruttaa? Tuntuu epäloogiselta? Mitä olet aina halunnut kysyä papilta? Nyt on tilaisuutesi! Yleisö kysyy. Papit vastaavat. 12.3. Raamatun pyhät, pahat ja rumat Kahvia ja Moosesta Café Fontanassa 14.3. Elokuvailta: Narnian tarinat: Prinssi Kaspian Kertooko elokuva puhuvista eläimistä, uskon uudelleen löytämisestä vai molemmista? 16.3. Silta-ilta Otetaan yhdessä aikaa rukoukselle ja musiikille 27.-29.3. Nuorten aikuisten leiri Heinänokassa Lisätietoa www.turuntuomiokirkkoseurakunta.fi nuoret aikuiset VAMMAISTYÖ Seurakuntapiiri ke 11.3. klo 14.30-16 Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu 22 (käynti sisäpihalta). Kahvit Vilkussa klo 14-14.30. Piirin vetäjänä Tuomiokirkkosrk:n kappalainen Sari Lehti Kiinni Elämässä -opintopiiri joka toinen torstai klo 18-19.30 diakoniakeskuksessa, seur. 12.3. Opintopiiri 26.3. peruutettu. Lisätietoja Helvi Lähteenmäki, vammaistyön diakonissa, p. 02-261 7244 tai 040-341 7244 helvi.lahteenmaki@evl.fi Wanhanajan kinkerit Illan aikana kerätään kolehti Kaarinan seurakunnan diakoniatyölle. Kahvinjuonnin lomassa on mahdollisuus kysellä molempien seurakuntien toiminnasta sekä diakoniatyöstä. Yli 3-vuotiaille lapsille on lapsiparkki, johon toivotaan ilmoittautumiset etukäteen osoitteeseen asko.korhonen@kotikirkko.org. Hennalan seurakuntakodissa, Hennalantie 10, Satava sunnuntaina 22.3. klo 15 (bussilinjat 14 ja 15) Liisa Kuusela ja Mikko Salakari. Läksy: Ap.t. 26, 4. pääkappale (Isä meidän rukous) ja virsi 631. (Ei kuulustelua) Mahdollisuus tutustua vanhaan kinkeriperinteeseen. Kinkerikahvit. Kinkerikolehti lähetystyölle. Martinseurakunta Arjen ekoteoista Aureliassa Kristillinen luonnonsuojelujärjestö A Rocha järjestää kevään aikana keskusteluiltoja arjen ekoteoista Aureliassa. Teemailloissa etsitään yhdessä toimintapolkuja arjen pienten ekotekojen tekemiseen. Keskusteluillan aluksi on kahvitarjoilu sekä lyhyt alustus. Alustuksissa käsitellään muun muassa ruokaan liittyviä kestäviä kulutusvalintoja, energian säästämistä sekä sitä, kuinka luopua ilmaisesta kuluttamisesta kuten kaupanpäällisistä ja kylkiäisistä. Teemoja suun- Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Hartaus torstaisin klo 18, Martinseurakunta Musiikkihartaus su 8.3. klo 14. Huomioi yksityistilaisuudet. su 15.3. klo 18 Raili Peltonen, piano, Jussi Peltonen, sello, Kaustisen musiikkikesän vierailukonsertti, liput 10/5 e Avoinna ma-pe klo 11-16, to 11-18.30, la-su 12-15. Seiskarinkatu 35, Hirvensalo p. (02) 2657 777 www.henrikin.fi/kappeli Työikäisten kohtaamispaikka nataan osallistujien kiinnostuksen mukaan. Keskusteluiltoihin kokoonnutaan kerran kuukaudessa 18.3., 15.4. ja 20.5. klo 18. Keskusteluillat järjestetään Aurelian (Aurakatu 18) kerhotilassa II. A Rocha Suomi-Finland on osa kansainvälistä kristillistä ympäristönsuojelujärjestöä, joka toimii kahdeksassatoista maassa. Järjestön päätoimintamuotoja maailmalla ovat ympäristökasvatus ja tieteellinen tutkimustyö. Puutarhakatu 22 / Diakoniakeskus Päihteetön kohtaamispaikka, jossa voit nauttia kahvia, lukea päivänlehdet ja kohdata ystävällistä seuraa vapaaehtoisten kanssa. Avoinna: ma pe klo 11 15 Ma 16.3. ja 30.3. klo 13 Yhteislauluhetki Ti klo 11 Keittopäivä. Ti 10.3. ja 24.3. klo 13 Runopiiri. Ti 17.3. klo 11 Sinkkujen soppatreffit. To klo 11 Ompeluapua. Pientä vaatekorjausta. To 12.3. ja 26.3. klo 17 Asianajopäivystys. Pe klo 11 Rukousvartti Katariinanseurakunnan 700 vuotisjuhlavuoden toimintaa Tutustutaan jumalanpalvelukseen välähdyksiä kirkon perinteestä - Luentosarja Luennot pidetään Katariinan pappilassa, jonka jälkeen siirrytään Pyhän Katariinan kirkkoon viettämään yhteistä, musiikkipitoista iltahetkeä. Luennot alkavat klo 19 3.3. Rukousta aamusta iltaan rukoushetkien sanomaa Kai Vahtola. Kompletorio MARIANPÄIVÄN JUHLA Kupittaan srk-kodissa su 22.3. klo 14.30. Elämän rohkeus -teemasta puhuu Eeva-Kaija Lemmetyinen. Ajatuksia elämästä animaation keinoin, Tuula Kyrölä. Musiikkivieraana viulutaiteilija Lidia Scepanecevic. Juonto Anna-Liisa Varhiala. Tarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. Tule ja tuo ystävä tullessasi! Elämäntarinaryhmä 75-vuotiaille naisille aloittaa 20.3. Kupittaan seurakuntakodilla. Kahden tunnin kokoontumisia on kahdeksan kertaa. Elämäntarinaryhmässä ihminen kertoo kokemuksistaan omasta elämästään ehdottoman luottamuksellisessa ryhmässä. Ryhmän ohjaajina Riitta Räsänen ja Anna-Liisa Varhiala. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Riitta Räsäselle p. 040 341 7551 Järj. Diakoniakeskus ja Tuomiokirkkoseurakunta Nuorekkaat eläkeläiset Ti 3.3. Tiistaitreffit Eerikink. 3, 2.krs, klo 13 Pyhiinvaelluksella Santiagon ja Henrikin tiellä TT Kalle Elonheimo. Juttukahvit 2 Ti 10.3. klo 12.30 Lounastreffit Tomate, Brahenkatu 12. Varaa mukaasi lounasraha. Ilm. vapaaehtoisvetäjä Ritva Hiukalle viim. 5.3. p. 040-726 0156 Ti 17.3. Kaupunkikävely, klo 13 Lähtö Eerikink. 3 edestä. Rauhallista kävelyä n. 5 km. Säävaraus. Kahviraha. Vapaaehtoisina vetäjinä Tuula ja Pekka Walden p. 050-523 4662 Su 22.3. Kirkkoretki Sauvoon. Lähtö klo 9.15 Eerikink. 1-3. Suomalainen Messu Pyhän Klemensin kirkossa ja Historian helmiä lähetys-elli ja TT Kalle Elonheimo. Juhlalounas. Ilm. pian p. 040-341 7581 miel. ti ja to 9-11. Paluu n. klo 14. Hinta 17 Katri Elonheimo p. 040-3417581 Tuomiokirkkoseurakunta DIAKONIALEIRIT KEVÄÄLLÄ HENRIKINSEURAKUNTA 22.-24.5. Maahanmuuttajien leiri. Ilm. Seija Pakarinen-Gröhn ti ja to klo 10-11 p. 261 7494 tai 040-341 7494 KAARINAN SEURAKUNTA 24.-26.4. Isovanhempien ja lastenlasten leiri. Ilm. Anu Aarnivalalle ti ja pe klo 9-11 p. 261 7180 tai 261 7184 KATARIINANSEURAKUNTA 25.4. Kritolauantai Yhdessä Maarian seurakunnan kanssa. Ilm. ti ja to klo 10-12 p. 261 7172 tai 040-317 7136 MAARIAN SEURAKUNTA 2.4. Retkipäivä irtisanotuille ja lomautetuille. Ilm. Erja Perälälle ti ja to klo 9-10.30 p. 261 7476 tai 040-341 7476 27.-29.3. Isovanhempien ja lastenlasten leiri. Ilm. Helena Korhoselle ti ja to klo 9.-10.30 p. 233 4146 tai 040-341 7144 MIKAELINSEURAKUNTA 13.-15.3. Mikaelinseurakunnan perheleiri. Ilm. Marita Heinoselle ma ja to klo 9-11 p. 261 7397 LEIRIAVUSTAJIA DIAKONIALEIREILLE Diakoniakeskus hakee leiriavustajia mm perheiden, vammaisten ja vanhusten diakonialeireille. Leiriavustajan tehtävään on 16 vuoden alaikäraja (v 1992 tai aikaisemmin syntynyt) ja hänen pitää olla ev.lut. kirkon jäsen. Palkkio v 2009 on 47 - ateriakorvaus 6,60 / leiripäivä. Uudelta avustajaksi hakevalta edellytetään osallistumista kahden päivän mittaiselle leiriavustajakurssille. Kurssipäivät ovat la 14.3. ja la 21.3. Hakuaika 6.3. saakka. Lisätietoa toimistonhoitaja Anna-Mari Nieminen, p. 261 7288. Hakulomakkeen voi hakea Diakoniakeskuksesta, Puutarhak.22, käynti sisäpihalta. Lomakkeen voi myös tulostaa osoitteesta www.turunseurakunnat.fi ja palauttaa siinä olevaan osoitteeseen. Huom! Aikaisempina vuosina avustajina olleita pyydetään soittamaan A-M Niemiselle. VOI(TKO) HYVIN MIES!? Miesten ilta pe 27.2. klo 18 Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2 Asiaan pureutuvat lääkäri Pentti Huovinen ja muusikko Jukka Leppilampi. Mukana myös Kaarinan papit Eero Heino (040 3417176) ja Tatu Kuoppala (040 3417186). Kaarinan seurakunta

13 Lasten ja nuorten tavaroiden kirpputori la 28.3. klo 11-13 Kaarinan kirkolla, Voudinkatu 2 Varaa myyntipöytäsi 5 /kpl 13.3. mennessä Anu Aarnivalalta puh. 040-341 7197. Yhteisvastuukahvia. Tervetuloa! Kaarinan seurakunnan diakoniatyö TAIDEKERHO PERHEILLE maanantaisin klo 18-19.30, 9.3., 23.3. ja 6.4. Kupittaan seurakuntakodissa, Sirkkalankatu 4 Tutustumme yhdessä kuvien avulla kirkolliseen taiteeseen, jonka jälkeen askartelemme aikuisten avustuksella. Kerho on tarkoitettu n. 3-13 v. lapsille, heidän vanhemmille, isovanhemmille, kummeille ja ystäville. Kahvi- ja mehutarjoilu. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Helena Pihl, puh- 02-2617 310 tai 040-3417 310. Tuomiokirkkoseurakunnan lapsi- ja perhetyö PERHELEIRI 13.-15.3.Sinapin leirikeskuksessa Lisätietoja ja ilm. viim. 2.3. diakoni Marita Heinonen ma ja to klo 9-11 p. 2617 397 tai laura.siltala@evl.fi Mikaelinsrk:n diakoniatyö MAARIASSA LAPSIPERHEILLE Ke 4.3. Naisten hemmotteluilta Hepokullan srk-koti, klo 17.30- To 5. ja 19.3. Perhekahvila Pallivahan srk-keskuksessa klo 17.30-19 Pyhäkoulut: Runosmäen srk-koti su 1., 8. ja 22.3. klo 11 Halisten kaakaokerho ke 4.3. klo 17.30 Hepokullan liikuntapyhäkoulu la 14.3. klo 10.30 Taskulansrk-koti su 15.3. klo 12 Ma 16.3. klo 17.30 Runosmäen srk-kodilla koulutusilta. Aiheena: lasten kotitapaturmat. Ilm. viim. 1.3. Anne Saarni p. 040-341 7156 tai anne.saarni@evl.fi 1.-7. luokkalaisten PÄÄSIÄISASKARTELULEIRI 27.-29.3. Kunstenniemessä. Hinta 25 sis. täyshoidon, kuljetuksen ja tapaturmavakuutuksen. Sitovat ilm. viim. 6.3. puh. 02 261 7220. Lisätietoja Marko Mäenpää p. 040 341 7587, marko.maenpaa@evl.fi ja Pauliina Elonen p. 040 341 7390, pauliina.elonen@evl.fi Järj. Henrikin- ja Mikaelinseurakunta 1.-7. -luokkalaisten RISTIIN RASTIIN -leiri 17.-19.4. Kunstenniemessä. Hinta 25 sis. täyshoidon, kuljetuksen ja tapaturmavakuutuksen. Sitovat ilm. viim. 17.3. puh. 02 261 7220. Lisätietoja Lilli Jussila p. 040 3417380, lilli.jussila@evl.fi ja Tommi Santala p. 040 341 7300, tommi.santala@evl.fi Jär. Henrikin- ja Tuomiokirkkoseurakunta Koko perheen perinteinen Yhteisvastuutapahtuma la 28.2. klo 11-15 Koivulan seurakuntakodilla Sävelkuja 3. Ohjelmassa mm. Balanssi-Paavo ja Taikuripelle Tontto Turun Sirkuksesta klo 12.30, kirpputori, poniajelua, ongintaa ja askartelupaja. Hernekeittoa, kahvia ja pullaa. Tuotto kokonaisuudessaan YV- keräyksen hyväksi. Henrikinseurakunta LÄMMIN KIITOS! PERHEKIRKKO sunnuntaina 15.3. klo 18 Tuomiokirkossa Mukana Kas kummaa nukketeatteri Järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö Kaikille teille, jotka olitte mukana Kupittaan seurakuntakodin 40-vuotistapahtumassa Juhlapysäkillä 15.1. ja Avoimet ovet iltapäivässä 18.1. Iloitsemme siitä, että niin monet noudattivat kutsua. Erityiskiitokset teille, jota annoitte aikaanne ja osaamistanne ohjelman muodossa yhteiseksi iloksi ja siunaukseksi. Saimme kokea talon täydeltä sellaista yhteyttä ja yhteisöllisyyttä, jota seurakunta parhaimmillaan edustaa. Seurakuntakotimme on jatkossakin avoimien ovien koti. Tervetuloa mukaan monipuoliseen toimintaamme. Rauno Heikola Anna-Liisa Varhiala Tuomiorovasti Kupittaan srk-kodin pappi KOKO PERHEEN talviset missiotreffit la 21.3. klo 13-15 Hirvensalon laskettelurinteiden LAAVULLA Tule ulkoilun lomassa: paistamaan makkaraa juomaan kahvia tai mehua nauttimaan yhdessäolosta nuotiohartaus klo 14.30 Martinseurakunta TASAUSPÄIVÄN KAHVIT ke18.3. klo 11-14 Eerikinkatu 3:n ala-aulassa. Tarjolla kahvia, kädentaitoja, arpajaiset. Tuomiokirkkosrk:n lähetystyö LEIRI ERONNEILLE Kunstenniemessä 20-22..3 Vertaistukea, keskustelua, ulkoilua, leiriehtoollinen. Mukana Anneli Salenius ja alustajana Päivi Polo. Hinta n. 35. Sitovat ilm. viim. 5.3 mkkoivisto@luukku.com, 0400-975 164 tai Anneli Salenius 0500-535 278. Tuomiokirkkoseurakunta YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Ispoisten seurakuntatalo, Kaarlentie 2 Joka toinen torstai 5.ja 19.3. klo 17.30-19.30 5.3. Kanttori laulattamassa Runosmäen srk-talo, Munterinkatu 15 Joka toinen tiistai 10. ja 24.3. klo 17.30.-19 Yksinhuoltajaperheiden ilta ke 11.3 klo 18-20 Poikluoman seurakuntatalo Lastenhoito ja iltapala Kristittyjen yhteiset rukousillat keskiviikkoisin klo 19 kerran kuussa 25.3. Helluntaiseurakunta Rohkea elämäntapa www.turunpalo.net Mikaelinkirkossa lauantaina 14.3. klo 19 Paattisten kirkossa sunnuntaina 8.3. klo 18 Jolla-yhtye Vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Humalistonkatu 7b Avoinna klo 10-15 puh. 262 5669 BAND DATE suuret bänditreffit la 21.3. Vimma klo 14-16. Onko bändisi ilman basistia? Oletko kitaristi ilman bändiä? Nyt kaikki etsijät saman katon alle osuuko? Suuret bänditreffit! KEIKKAMYYNTIKOULUTUS la 4.4. klo 14-20 Vimma, Jussi Syren. Mukaan mahtuu 10 henkeä. Koulutukset maksuttomia. Ilm. sähköpostilla vimma@turku.fi Koulutukset järjestetään Turun nuorisoasiankeskuksen ja seurakuntayhtymän yhteistyönä. Naistenpäivän kunniaksi, ei missimessu, vaan naisten oma MISSIOMESSU sunnuntaina 8.3. klo 17 Hirvensalon kirkossa Honkaistentie 85 Teemana: Naisena Jumalan maailmassa Nietosyhtye Liedosta, sanoja ja säveliä uskosta. Lapsille omaa ohjelmaa. Martinseurakunta OHRAVELLIÄ Merimieskirkkotyön hyväksi ke 4.3. klo 11-12.30 Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13 * Ohravelli, leipä ja juoma 3 e * Kahvi ja kahvileipä 1e * Ohravelliä kotiin 5 e/litra * Iloiset arpajaiset - jokainen arpa voittaa * Merimieskirkon tuotepöytä Mikaelinseurakunnan merimieskirkkotyö ja Turun Merimieskirkko sunnuntaina 15.3. klo 18 Mikaelinkirkossa Suomen Lähetyseuran 150 v.-juhlamessu Olavi Heino saarna: pastori Gerson Mgaya, Jakaranda-kuoro NUORILLE Alkutervehdyksen konserttiin tuovat Operaatio Ruokakassin suojelijat ministeri Stefan Wallin ja kunnanvaltuutettu Maija Perho yhdessä Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoisen kanssa. Konserttiin musiikillisen nautinnon tuovat gospelmusiikin tähdet: Turun seudun oma mies JOEL HALLIKAINEN, kaksinkertainen tangoprinssi PETRI RITARI, ex-tenavatähti LEIF LINDEMAN, kahdesti Syksyn sävel kilpailun voittaneet KYÖSTI ROTH: PELIMANNET JA BENJA. Yllätysvieraaksi saapuu herkkää popmusiikkia laulava kaunisääninen neito, joka ammentaa aiheita lauluihinsa surusta ja kaipauksesta. Hän on tuttu myös Idols tuomaroinnista. Konsertin liput 10, sis. konserttiohjelman ja konserttikahvit Mikaelinseurakuntatalolla. Konsertissa kerätään myös kolehti. Kaikki tuotto menee lyhentämättömänä Operaatio Ruokakassin kautta tehtävään diakoniatyöhön. Naiseuteni ääriviivat aiheena Kupittaan srk-kodissa, Sirkkalank.4 torstaina 5.3. klo 18.30. Ohjaajana FM, työnohjaaja Mari Turja. Teetarjoilu Hannat. Rohkeasti mukaan, naiset! S1NKKUTOIMINTAA TYÖIKÄISILLE yksinasuville tai yksin lasten kanssa asuville Ma 2.3. klo 18.30 Sinkkuilta, Eerikink.3, Juhlasali. Illan aihe Seksuaalisuus on matka, Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Päivi Mäntylä. Kahvitarjoilu klo 18.30 (2 e), klo 19-20 illan aihe keskusteluineen, n. klo 20 iltahartaus ja pahvikahvit. To 8.3. klo 18.30 Tutustuminen birgittalaisluostarin toimintaan Turussa. Katolinen messu klo 18.30 Ursinink. 15 (treffit kirkon ovella klo 18.20), jonka jälkeen n. klo 19 luostarin sisaristo kertoo luostarin toiminnasta ja luostarikilvoituksesta. IItapala (5 ). Ilm. viim. pe 27.2. diakoniakeskukseen p. 040-3417 340. Mukana Kaija Jokinen ja Petri Ratilainen. Ma 9. ja 23.3. klo 18.30 Moniryhmäilta, Eerikink. 3, Juhlasali. Ilta aloitetaan yhdessä isona ryhmänä (alkuhartaus ja infotuokio), klo 19-20 pienryhmät ja lopuksi kahvit (1,5 ). Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset pienryhmäohjaajat. Ti 17.3. klo 11-12 Sinkkujen soppatreffit Vilkussa, Puutarhakatu 22. Käynti sisäpihalta. Soppaa (2e) ja sympatiaa. Mukana Kaija. Ke 18.3. klo 18-20.30 Karaokekahvila, Eerikink. 3, Juhlasali. Aluksi Sinkkuelämää kerrostalossa draamaesitys, jonka jälkeen mahd. laulaa karaokea. Yhteislaulua. Puuharyhmä vastaa kahvituksesta. Iltaohjelma on osa Kirkon valtakunnallista Köyhyyspäivien ohjelmaa. Päivien teemana yksinelävien köyhyys. Iltaohjelma avoin kaikille seurakuntien sinkkutoiminnasta kiinnostuneille. TOIMINTAA KAUPUNGISSA MENNÄÄN YHDESSÄ (=omaehtoista toimintaa yhdessä toisten kanssa, vetäjänä vapaaehtoinen ryhmänvetäjä) La 28.2. klo 18-20.30 Kulttuurikahvila Aureliassa, Aurak.18 Afrikka -ilta. Pyörällä Afrikassa kuvia ja tunnelmia, Jukka Salminen. Yhdessäoloa, tarjoilu klo 18 alk. (suolaista ja makeaa), illan teema klo 18.30-19.30, hartaustuokio kirkkosalissa n. klo 20.15 Pe 13.3. klo 18-20 Sinkkujen Vapaailta Vilkussa, Puutarhakatu 22. Käynti sisäpihalta. Vapaamuotoinen oloilta. Su 15.3. klo 18 Tuomasmessu Mikaelinkirkossa, Puistok. 16. Suomen Lähetysseuran 150-vuotis juhlamessu. Treffit lähetyskynttelikön luona klo 17.30. Mukana Piritta. Sinkkutyöntekijä Kaija Jokinen. p. 02-2617 338 tai 040-3417 338. MARTINKIRKKO Su 22.3. klo 18 Nuori Filharmonia-orkesterin konsertti, Beethoven, Schubert, Strauss, Badelt, joht. kapellimestari Juhani Lamminmäki, solistina Esa Moilanen, piano Vapaa pääsy, käsiohjelmia jaetaan ovella. Järj. Turun seudun musiikkiopisto MIKAELINKIRKKO Su 1.3. klo 12 Puolenpäivän urkuvartti ja urkujen esittely La 21.3. klo 18 Marianpäivän aatto Mikaelissa Neljä Mariaa, Eeva Paajanen, sopraano, Minna Starkkila, viulu, Elina Kerokoski, urut, Virpi Vähäpassi-Viljanen, piano P. KATARIINAN KIRKKO Su 15.3. klo 15 Cantio sacra, kitarakonsertti Nelli Nieminen Vapaa pääsy, ohjelma 5 e RAUNISTULAN SRK-KOTI Murtomaantie 12 Su 1.3. klo 15 Matkallalaulelmakonsertti, Arja Lyly, Seppo Haapakoski TUOMIOKIRKKO Su 8.3. klo 18 Turun Naislaulajien naistenpäivän konsertti Markku Hietaharju, urut Ohjelma 10/5 PIIKKIÖN KIRKKO Hadvalantie 5 su 22.3. klo 17 Kamarimusiikin juhlaa -konsertti, Juha-Pekka Vikman, Juha Viljanen viulu, Juhani Forsman, alttoviulu, Katja Kolehmainen sello. Vapaa pääsy, ohjema 5 Sinkkutiedotteen voi noutaa Tuomiokirkosta klo 9-19. Tiedot netissä www.turunseurakunnat.fi>toimintaa

14 TUOMIOKIRKKO Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16 18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo 18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Ryhmätilaukset p. 040 3417 310. Rukoushetki ma-pe klo 18. Jumalanpalvelukset klo 10: Su 1.3. Messu jossa pappisvihkimys: Heikola, piispa Mäkinen, Pietilä, Hietaharju, Tuomiokirkon kamarikuoro NOVA, joht. Pietilä. Su 8.3. Messu: Hokkanen, Helin, Pietilä, Åberg, CCI-kuoro, joht. Rainio. Su 15.3. Messu: Lehti, Åberg, Hietaharju, Tuomiokirkon Nuorisokuoro, joht. Åberg. Su 22.3. Messu: Varhiala, Lehti, Åberg, Hietaharju, Resonus-kuoro, joht. Jantunen. Viikkomessut: Aamuehtoollinen ke klo 8. Keskipäivän ehtoollinen to klo 12. Iltaehtoollinen la klo 18. Muita tapahtumia: Tuomiokirkossa: Suomen Raamattuopiston ilta su 1.3. klo 18. Virsistä voimaa lauluhetki ke 11.3. klo 17. Jussi Laukola soittaa Bachia cembalolla 11.3. klo 18. Perhekirkko su 15.3. klo 18. Mukana nukketeatteri Kas kummaa! Toimitalossa (Eerikink 3). Herännäisseurat su 1.3. klo 16, kahvit alk. klo 15.30. Veteraanien paastonajan virsitilaisuus sekä kahvit su 8.3. klo 13.30. Rukousteam pe 13.3. klo 18: Venäjän lapsivangit, Hannu Haukka. Kahvit klo 17, 6 e. Nojatuolimatka su 15.3. klo 18: Ulkosuomalaisena Australiassa, Seppo Papunen. Tasauspäivän kahvit 18.3., kts. s.13 Kevätkahvit Yhteisvastuun hyväksi ke 25.3. alk. klo 10 aulassa. Kupittaan srk-kodissa (Sirkkalank. 4) Naiseuteni ääriviivat to 5.3. klo 18.30. Kts. ilm. s. 13 Marianpäivän juhla su 22.3. klo 14.30. Kts. ilm. s. 12 Raamattu- ja keskusteluryhmät Tiistaipiiri joka ti klo 18.30 Kabinetissa (Aninkaistenk.1, 2. krs), Juha Hyrsky. Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Sakari ja Pirkko Ansaharju ja Helmi Neuvonen: 4.3. Kristityn vapaus, 11.3. Henki ja liha, 18.3. Kantakaa toistenne kuormaa, 25.3. Kiitos Jumalalle. Naiset Heprealaiskirjeen äärellä parilliset torstait klo 10 Kabinetissa, Varhiala. Timon raamis parittomat torstait klo 18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, 2. krs), Timo Rantanen. Kirjallisuutta ja matkakumppanuutta Lukulamppu klo 18.30. To 26.2. aiheena Tuula-Liina Varis ja 19.3. Minna Canth.Kupittaan srk-koti. Elixiiri luovan sanataiteen opintopiiri tiistaisin Kabinetissa klo 9.30. Uudet jäsenet ilm. Hilkka Pulli puh. 244 0065. Kirjallisuuspiiri 11.3. ja 25.3. klo 17 Salongissa, Harri Raitis ja Kirsti Saksa. Runopiiri parilliset torstait Kupittaalla, Ulla Puranen ja Raila Räty. Kirjanurkka Kupittaan srk-kodissa: luettavaksi ja lainaan, n. 200 teosta. Auki tilaisuuksien yht. Itsepalvelu. Tied. Marita Mustonen p. 050 3571616. Perhetyö Taidekerho perheille, kts. ilm. s. 13 Perhekerho torstaisin klo 9.30 Kupittaan srk-koti. Perhekahvila perjantaisin klo 9-14 Nuortentalolla (Eerikink. 1). Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12 Kupittaan srk-kodissa (ei 15.3.). Shakkikerho perjantaisin klo 16.30 Domcaféssa. Leiri eronneille. Kts. ilm. s. 13 Ikäihmisille: Keskiviikkokerho juhlasalissa (Eerikink. 3) ja Vuorikodissa (Vuorikatu 8) 4.3. ja 18.3. klo 13. Tuolijumppa juhlasalissa ke 11.3. ja 25.3. klo 13. Lähetystyö: Eerikinkadun lähetyspiiri ti 3.3 ja 17.3 klo 13 Yläsalissa (Aninkaistenk. 1, 2.krs), Soile Ahlqvist. Lähetyspysäkki Kupittaan srkkodissa klo 13: to 26.2. Varhiala, 12.3. Lassi Stenman, 26.3. Sirkka-Liisa Vappula. Lähetysryhmä Hannat KUUKAUDEN KÄVELYRETKI Pe 27.3. klo 11 tutustumme Pyhän Katariinan kirkkoon, Kirkkotie 46. Opastus kirkossa, jonka jälkeen vierailemme uusitussa pappilassa ja Nummen srk-talossa. Dosentti Päivi Polo alustus Unen salattu maailma. Laulua ja musiikkia: Päivi Polo ja Petri Kopponen. Hinta 20 e, sis. opastukset, luennon ja ohjelman sekä lounaan. Ilm. Helena Pihlille, puh. 02-2617 310 tai 040-3417 310. Tuomiokirkkoseurakunnan lähetystyö Hiljaisuuden retriitit Rymättylän Tammilehdossa 13.-15.3. Kasvamisen ihme AA-laisille ja Al Anonlaisille, nimettömyys säilytetään. Pirjo Lehtonen, ilm. p. 040-817 8238 Päivimaaria Ollila 20.-22.3. Maria, Herran äiti Leena Rantakokko, Kaarina Peltonen 17.-19.4. Hiljainen elämä, Pentti Kokko, Hilkka-Helena Katainen Hinnat näissä retriiteissä 63/50 ja 77/61. 24.-26.4. Katsokaa taivaan lintuja Kevään luontoretriitti,lennart Saari, Päivi Vuorilehto, Mari Heinonen Hinta 80/67 ja 94/78 Tied. ja ilm. p. 02 2617 207 tai auli.hynonen-rinne@evl.fi Katso myös www.turunseurakunnat.fi to 19.3. klo 18.30 Kupittaan srk-koti. Betel-piiri 9.3. ja 23.3. klo 13 Yläsalissa, Terttu-Sisko Meskanen. Kuukauden kävelyretki 27.3. Pyhän Katariinan kirkkoon, kts. s.14 MIKAELINKIRKKO, Puistokatu 16 Su 1.3. klo 10 Messu, Paakkanen, Ahlamo, Hakanpää, Paajanen. Pyhäkoulu Kryptassa. Kirkkokahvit diakoniatyön hyväksi. Kimppabussi: klo 9.15 Kans.palv.talo-Vakka- Suomentie-Kustavintie- Talinkorventie-Suikkilantie- n. klo 9.20-Artukaistentie-Hyrköistentie- Pernontie n. klo 9.30-Messukentäntie-Vienola- Suikkilantie-Pansiontie-Kanslerintie n. klo 9.35-Iso-Heikkilän ymp.- Nuutinkatu-Mikaelinkirkko. Kyytiin kaikilta pysäkeiltä. Paluu samaa reittiä klo 12 Puolenpäivän urkuvartti ja urkujen esittely Ke 4.3. klo 18 Iltamessu, Hanttu, Hakanpää Su 8.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Hanttu, Lehikoinen, Hakanpää, Mansikkaniemi. Tekstinluku: Eeva Perho. Pyhäkoulu Kryptassa klo16-17 Seikkiskirkko, mukana Rokkiflikat, Paakkanen, Hakanpää klo 19 Abikirkko, Sankamo, Pauliina Elonen Ke 11.3. klo 18 Iltamessu, Junell, Mansikkaniemi Pe 13.3. klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti, kts. s.13 La 14.3. klo 19 Metallimessu Su 15.3. klo 10 Messu, Lehikoinen, Hanttu, Paajanen, Mansikkaniemi. Tekstinluku: Seija Hemling. Pyhäkoulu Kryptassa. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi klo 18 Tuomasmessu (SLS 150 v.-juhlamessu), kts. s. 13 Ke 18.3. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Mansikkaniemi La 21.3. klo 18 Marianpäivän aatto Mikaelissa konsertti, kts. s. 13 Su 22.3. klo 10 Marian ilmestyspäivän messu, Sankamo, Seivästö, Paajanen, Mansikkaniemi. Tekstinluku: Terttu-Sisko Meskanen. Pyhäkoulu Kryptassa. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Ke 25.3. klo 18 Iltamessu, Seivästö, Hakanpää MIKAELIN SRK-KOTI, Puistok.13 Kohtaamispaikka joka toinen su klo 17 8.3. Lähetyskäsky ja nykykristitty, Sankamo 22.3. Aikuisena kristittynä maailmassa, Paakkanen Vuoroviikoin rukouksen iltapäivä (1.3., 15.3.). Teemana Isä meidänrukous. Ke 4.3. klo 11-12.30 Ohravelliä ja arpajaiset merimieskirkkotyön hyväksi, kts. s. 13 Pakistanpiiri (klubi) ti klo 13 Eläkeläiskerho ke klo 13 (Kk:n ensimm. ke yhteislaulua kanttorin kanssa, 4.3.) Avoin raamattupiiri kaiken ikäisille (CBSI) ke 18.30 Merimieskirkkopiiri to klo 14.30-16 SUIKKILAN SRK-KOTI Su 15.3. klo 12 messu, Paakkanen, Paajanen Raamattupiiri (seur. ke 1.4.klo 16) Tuolijumppa ja hartaus to klo 12.30 Maksu 2 Yhteislaulua kanttorin kanssa to 5.3. klo 13 HÄRKÄMÄEN SRK-KOTI, Säkäk.1 Su 8.3. klo 12 Perhekirkko, Ahlamo Ma 16.3. klo 18.30 Sanan ja rukouksen ilta Raamattupiiri torstaisin klo 19 JYRKKÄLÄ Papin päivystys Jyrkkälän A-killan tiloissa pe 6.3. klo 10-12 PAAKARLAN SRK-KOTI, Laivateollisuudenkatu 28 Su 1.3. klo 15 Hartaus, Junell, Mansikkaniemi Lähetyspiiri ke klo 13 Eläkeläiskerho to klo 13 Kirjallisuuspiiri to 5.3. klo 18.30 PATTERINHAAN SRK-KOTI, Kanslerintie 10 Raamattupiiri joka toinen ke klo 14 Lähetyspiiri ti klo 13 (parill. vkot) Eläkeläiskerho Iso-Heikin palvelutalossa joka toinen pe klo 13.30 VIENOLAN SRK-KOTI Ke 4.3. ja 25.3. klo 14 Diakonian päiväkahvit ja juttutupa Varttuneen väen jumppakerho ti klo 14 Kotinurkan askartelukerho to klo 17-19.30 (aikuisille) Perhekerhot Härkämäen srk-koti: joka toinen pe klo 9.30-11 Paakarlan srk-koti: joka toinen pe klo 9.30-11 Mikonmökki: joka toinen to klo 9.30-11Vienolan srk-koti: joka toinen to klo 9.30-11 Suikkilan srk-koti: (avoin kerho) joka ti klo 9.30-11 Pyhäkoulut Su klo 10 jumalanpalveluksen aikana Mikaelinkirkon krypta Su klo 12 Mikaelin seurakuntakoti, Patterinhaan srk-koti ja Härkämäen srk-koti Su klo 14 Vienolan srk-koti Su klo 16 Suikkilan srk-koti Su klo 17 Paakarlan srk-koti Su klo 18 Jyrkkälänkatu 4 kerhohuone Ke klo 17 Paavolankatu 3A kerhohuone Tied. Ritva Lundén, p. 040 341 7385 Varhaisnuorisotyö Mikonmökki: Varkkarikahvila ke klo 15-17 Savipiiri (lapset aikuisten seurassa) ti klo 18-21 Kristillisen toipumisen (KRITO) teemailta Pallivahan seurakuntakeskuksessa, Paltankatu 2 to 12.3. klo 18.30 Elämä -sotasairaala! psykoterapeutti Seija Leppänen. Kahvi ja tee klo 18. Järj. Kansan Raamattuseura ja Maarian seurakunta itsemurhan tehneen läheisille On tärkeää saada puhua surusta ja käydä läpi kuolemaan liittyviä ajatuksia ja tunteita, joita läheisen itsemurha on herättänyt. Se ei aina ole helppoa. Lähellä olevatkin voivat väistellä ja kartella tätä surua. Haluaisitko keskustella tapahtuneesta toisten saman kokeneiden kanssa? Seuraava itsemurhan tehneiden omaisille ja läheisille tarkoitettu sururyhmä pidetään keväällä 09. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ja sen vetäjinä toimivat sairaalapastori Pekka Leppänen ja toiminnanjohtaja Päivi Mäntylä. Tied. ja ilmoitt. viim. 6.3. Turun ja Kaarinan seurakuntien sielunhoitotyön sihteeri Auli Hynönen-Rinne, puh. 261 7207. Härkämäen srk-koti: Kokkikerho to klo 17-19 Paakarlan srk-koti: Puuhakerho 4-10v. ti klo 17-18 Tied. Pauliina Elonen, p. 040 3417 390 Nuorisotyö www.turungg.net Mikonmökki, Puutarhakatu 24 Nuortenilta pe klo 18-23 Nuorten ja nuorten aikuisten mediakerho, tied. Juho Sankamo, p. 040 3417 393 tai Jaakko Paakkanen, p. 040 3417 381 Pansion moottorihalli: Ma klo 17-19 mopot ja ke klo 17-19 autot Nuorten leiri 13.-15.3. Ilmoittautuminen Ipulle Mä annoin pikkusormen, se vei koko käden - asiaa okkultismista ja henkivalloista, Päivi Niemi Vimmassa ke 25.3 klo 19-21. Järj. Mikaelinseurakunnan nuoret. Mukana Juho Sankamo & Petri Laitinen. Nuoret aikuiset www.nami.tk NAMI-illat God s Gasissa paritt. vkon la klo 18-21 (28.2., 14.3.) Nuorten aikuisten lähetyspiiri kotipiirinä (tied. atenho@gmail.com) Ilta Lauran kanssa Kristillisen trendikäs talkshow 20-40 vuotiaille Linnateatterin ravintolassa to 19.3. klo 19. Mukana Jukka Leppilampi. Liput Linnateatterista 7/5, Lippupisteestä tai www.lippu.fi Omaishoitajien ryhmä Ke 25.3. klo 12 Mikaelin srkkodissa/klubi Naisten ja miesten piirit Naisten piiri ke klo 19 (joka kk:n toinen ke) Paakarlan srk-kodissa Miesten piiri to klo 13 Mikonmökissä Saunaillat Merimieskirkolla, Suikkilantie 2 Iltapala, keskustelua. Miehet ma 2.3. klo 18 Yleisöluistelu Turkuhallissa La tai su klo 14-15. Ei mailoja, maksuton. Su 1.3., la 7.3., la 14.3., la 21.3. Aamupiiri Ti klo 7 Ravintola Gardenia Hansakortteli, St. Erik, 4. k erros MARTINKIRKKO, Huovinkatu Su 1.3. klo 10 Messu, Ilona Hägglund-Viljanen, Tuomo Norvasuo, Mikko Salakari, Jukka Kuninkaanniemi Su 8.3. klo 10 Messu, Seppo Riihimäki, Hannu Jaatinen, Salakari, Kuninkaanniemi, Martinkirkon kuoro Su 15.3. klo 10 Konfirmaatiomessu, Lasse Mustonen, Hägglund-Viljanen, Pekka Elo, Salakari Su 22.3. klo 10 Messu, Liisa Kuusela, Jukka Hildén, Elo, Kuninkaanniemi klo 18 Nuori Filharmoniaorkesterin konsertti, kts. s.13 Ilpoisten piiri, sanan, rukouksen ja ylistyksen ilta tiistaisin klo 19 Pyhäkoulu kirkon tornikappelissa jumalanpalveluksen aikana klo 10, Huom! su 1.3. pyhäkoulussa mukana lähetyssihteerimme Mirja Metso, vapaaehtoinen kolehti lähetystyölle KAKSKERRAN KIRKKO, Kakskerran kirkkotie 110 Su 8.3. klo 12 Messu, Hildén, Salakari HIRVENSALON KIRKKO, Honkaistentie 85 To 26.2. klo 18 Rukouspysäkki, paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa, Kuusela Ti 3.3. klo 17.30 Valokuvapaja 11-13-vuotiaille, ei tarvita omaa kameraa, tied. Marjaana Erkamaa p. 040-341 7427 Ke 4.3. klo 13.30 Eläkeläisten kerhokahvila Su 8.3. klo 17 Missiomessu, Kuusela, kts. s. 13 Ke 11.3. klo 13.30 Eläkeläisten kerho, Jaatinen, Katja Suominen To 12.3. klo 18 Rukouspysäkki, paikka sinulle, joka haluat rukoilla yhdessä toisten kanssa, Kuusela Ti 17.3. klo 17.30 Valokuvapaja 11-13-vuotiaille Ke 18.3. klo 13.30 Eläkeläisten kerhokahvila Ti 24.3. klo 17.30 Valokuvapaja 11-13-vuotiaille, ei tarvita omaa kameraa Huom! La 21.3. klo 13 Missiotreffit koko perheelle Hirvensalon laskettelurinteen laavulla. Nuotiohartaus klo 14.30, Kuusela. kts.ilm. s. 13 MARTIN SEURAKUNTATALO, Temppelinkatu 1 Ma 2.3. klo 16 Kylväjäpiiri Ke 25.3. klo 13 Kanttorikahvila, Hirvensalon, Uittamon ja Martin eläkeläiskerhot osallistuvat UITTAMON SEURAKUNTAKOTI, Rusthollinrinne 1 La 28.2. klo 11 Yhteisvastuutempaus Su 1.3. klo 15 Pyhäpäivän messu, Norvasuo, Elo, kahvihetki Ke 11.3. klo 14 Eläkeläisten kerho, Jan Hirvilahti Ke 18.3. klo 14 Eläkeläisten kerhokahvila, Hirvilahti YRJÄNÄN SRK-KOTI, It. Pitkäk.49 To 26.2., 12.3. klo 13 Yrjänän teemakahvila, kahvitusta ja keskustelua, Hirvilahti La 28.2. ja 21.3. klo 12-13 Diakoniaruokailu työttömille ja muille tarvitseville, aikuiset 1, lapset ilmaiseksi HENNALAN SRK-KOTI, Hennalantie 10 (Satava) Su 22.3. klo 15 Vanhan ajan kinkerit, kts ilm. s. 12 PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI, Seiskarink.35 Torstaisin klo 18 hartaus 26.2. Hildén, Elo 5.3. Jaatinen, Elo 12. ja 19.3. Hildén, Elo MYLLYMÄENTIE 22 (iso, keltainen talo) Su 1.3. ja 15.3. klo 17.30 Raamattukerho Roistot ja sankarit, neljäsluokkalaisille ja sitä vanhemmille, roistoja ja sankareita, pelejä, pihasuunnistusta, leikkejä ja iltapalaa, lisätietoja sankari Veikka Kuisma ja kerhonohjaaja Orkkuli Kuisma p. 250 6140. PYHÄN KATARIINAN KIRKKO su 1.3. klo 10 messu; Forsström, Toljamo, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro su 8.3. klo 10 messu; Paatere, teol. harj. Malla Kurki, Lautjärvi su 15.3. klo 10 messu; Viirros, Kiviniemi-Rosqvist, Lautjärvi - klo 15 Cantio sacra, konsertti, kts. s. 13 su 22.3. klo 10 messu; Laaksonen, Viirros, Kerokoski, messun jälkeen Nummen srk.kodissa Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset VARISSUON KIRKKO aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.30 / 2.3. / 9.3. / 16.3. / 23.3. Raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 / 4.3. / 11.3. /18.3. / 25.3. perhekerho perjantaisin klo 9.30 /27.2. / 6.3. / 13.3. / 20.3. to 26.2. klo 18 Apua yli rajojen ryhmä su 1.3. klo 12 sanajjumalanpalvelus, Toljamo, Kerokoski - klo 17 Yhteyden messu; Vesti, opetus: Matti Punkkinen Gideoneista ti 3.3. klo 13 Raamattuluento Jeesus lohduttaa ; Sirkka-Liisa Vappula ke 4.3. klo 18 Raamattuluentosarja Taivas ja helvetti ; Anni Maria ja Antti Laato su 8.3. klo 12 messu; Paatere, teol. harj. Malla Kurki, Kerokoski ti 10.3. klo 13 vanhusten iltapäivä ke 11.3. klo 18 Iso J gospelkuoro to 12.3. klo 18 Apua yli rajojen ryhmä su 15.3. klo 12 messu; Kiviniemi- Rosqvist, kenttärovasti Valde Palola,

15 Jouni Kuorikoski - klo 17 Yhteyden messu; Paatere, opetus: Pirjo Tiensuu ti 17.3. klo 13 Raamattuluento Jeesus opettaa ; Vappula su 22.3. klo 12 messu; Kiviniemi- Rosqvist, Paatere, Kerokoski ti 24.3. klo 13 vanhusten iltapäivä ke 25.3. klo 18 Iso J -gospelkuoro HANNUNNIITUN SRK-TALO perhekerho torstaisin klo 9.30 / 26.2. / 5.3. / 12.3. / 19.3. ma 2.3. klo 12 omaishoitajien päiväkaffe, ke 4.3. klo 13 Raamattuluento Jeesus lohduttaa ; Vappula su 8.3. klo 12 perhejp; Toljamo, Jouni Kuorikoski ti 17.3. klo 13 lähetyspiiri ke 18.3. klo 11 Annan tupa (ruokailu ja kahvi 2 e, ohjelmatuokio, loppuhartaus) - klo 13 Raamattuluento Jeesus opettaa ; Vappula KATARIINAN PAPPILA ti 3.3. klo 19 Seurakunnan 700-v. juhlavuoden luentosarja: Rukousta aamusta iltaan rukoushetkien sanomaa ; Kai Vahtola. Kompletorio, jonka jälkeen siirrytään Pyhän Katariinan kirkkoon viettämään yhteistä, musiikkipitoista iltahetkeä. to 19.3. klo 18 Taizé-messu HURTTIVUOREN SRK-KOTI Raamattuluento Markuksen evankeliumi ; Heikki Suomi tiistaisin klo 18 / 3.3. / 10.3. / 17.3. / 24.3. varttuneen väen iltapäivä joka toinen torstai klo 13 / 5.3. / 19.3. NUMMEN SRK-KOTI lähetyspiiri joka toinen tiistai klo 12.30 / 10.3. / 24.3. ti 3. ja 17.3. klo 13 varttuneen väen kerho su 22.3. klo 10 messun jälkeen Marttojen kirkkokahvit ja myyjäiset Yhteisvastuun hyväksi PETKELTIE 5 KERHOHUONE rukouspiiri joka toinen perjantai klo 15 / 27.2. / 13.3. ke 25.3. klo 12 ehtoollishartaus; Paatere, Kämärä MAARIAN KIRKKO Su 1.3. klo 10 konfirmaatiomessu, Antola, Kokkola, Niemi su 15 rauhanyhdistyksen seurat Su 8.3. klo 10 messu, Sirén, Törmä Su 15.3. klo 10 messu, H.Rinne, Sirén, Rainio Su 22.3. klo 10 messu, Pätsi, Lasse Urho, Verbum Sonans, opistolaispäivät PALLIVAHAN KIRKKO Pe 27.2. klo 18 nuorten messu, Antola Su 1.3. klo 11 messu, Loukiala, Ahlamo, Vuola su 12 kirkonmäellä su 14 Naistenpäivä: puhujana Maija Nyman. Päivässä pohditaan, miten löytää armollinen ja terve Jumalakuva, kts. ilm. s. 12 Ma 2.3. klo 18.30 raamattuluentosarja osa 2. Usko, tieto ja nykyajan myytit. Puhujana Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta Su 8.3. klo 11 messu, Alaranta, Kokkola, Niemi Ma 9.3. klo 18.30 raamattuluentosarja osa 3. Yhteys Jumalan kanssa, puhujana Ilkka Rytilahti Ke 10.3. klo 13 diakonia- ja lähetyspiiri (jtv.) To 12.3. klo 18 kahvi to 18.30 kristill. toipumisen teemailta Su 15.3. klo 11 messu, K.Rinne, A. Toplan, Vuola su 12 kirkonmäellä. Ma 16.3. klo 18.30 raamattuluentosarja osa 4. Jumalan tunteminen, puhujana Ilkka Rytilahti Su 22.3. klo 11 messu, Törmä, Alaranta, Niemi su 12 kirkonmäellä RAUNISTULAN SRK-KOTI Su 1.3. klo 15 Matkalla-laulelmakonsertti, kts. s. 13 Ma 2.3. klo 13 raamattu- ja keskustelupiiri Ti 3.3. klo 13 psalmien sanomaa, Lehtinen (jtv.) To 5.3. klo 19 partioäidit (jtv.) Ti 10.3. klo 13 päiväpiiri (jtv.) La 21.3. klo 15 raamattuluento, Kokkola KOTIMÄEN SRK-KOTI Jäkärlässä Su 1.3. klo 16 messu, Ahlamo, Niemi Ma 2.3. klo 14 naistenpiiri (jv.) Ti 3.3. klo 14 tuolijumppaa (jtv.) Ti 10.3. klo 14 kahvitupa (jtv.) Ke 11.3. klo 13 päiväpiiri (jtv.) RUNOSMÄEN SRK-KOTI Ma 2.3. klo 11 omaishoitajat Ma 2.3. klo 13 ystävän tupa (jv.) -ma 17.30 raamattupiiri (jtv.) To 5.3. klo 10 ystävän tupa (jv.) Ke 11.3. klo 13 lähetyspiiri (jtv.) Su 15.3. klo 16 koko perheen hartaushetki, Pätsi PAPPILAN PIHAPIIRI Ti 3.3. klo 10 juttutupa vanhassa pappilassa (jv.).) ti 13 päiväpiiri (jtv.) pappilassa HEPOKULLAN SRK-KOTI Ke 4.3. klo 12.30 muskari (jv.) To 5.3. klo 13 päiväpiiri (jtv.) Ti 10.3. klo 12.30 tuolijumppaa (jtv.) To 12.3. klo 13 lähetyspiiri TASKULAN SRK-KOTI To 5.3. klo 13 päiväpiiri (jtv.) LÄHETYSKINKERIT Su15.3. klo 14 Taimi ja Seppo Hörkön luona, Ylijoentie 142 Alaranta, Lehtinen, Rainio JAPANINLÄHETYSPIIRI Ke 4.3. klo 18 Pussisella Jaakko Finnonkuja 8 Ke 18.3. klo 18 Lehdolla, Raskinpolku 9 B 21 HEPOKULLAN LÄMMÖN SAUNATILAT, Jahtilähteenkatu 6 Pienten, alle kouluikäisten lasten äitien saunaillat joka kuukauden viimeinen ma 30.3. ja 27.4 klo 18-21 saunomista, uimista, hetki takkatulen lämmössä, tarjolla pientä iltapalaa ja mahdollisuus jutustella toisten äitien kanssa. Lisätietoja Tamara Partanen p.045-676 9157 REMONTIN VUOKSI Henrikinkirkolla, Peltolantie 2 EI järjestetä mitään seurakunnan toimintaa YLÖSNOUSEMUSKAPPELI, Hautausmaantie 21 Su 8.3 klo 10 Messu, Anne-Marie Odell, Olli-Pekka Laakkonen. Su 22.3 klo 10 Messu, Petri Sirén, Helena Markula. TERVEYDENHOITO- OPPILAITOKSEN AURORA- AUDITORIO, Ruiskatu 8 Su 1.3 klo 10 Sanajumalanpalvelus, Sirén, Pirjo Mäntyvaara, kirkkokahvi. Su 15.3 klo 10 Sanajumalanpalvelus, Anna-Kaisa Kallio, Markula, kirkkokahvi. KOIVULAN SRK-KOTI, Sävelkuja 3 Vauvakahvila tiistaisin klo 9.30 Seniorikahvila tiistaisin klo 14 Eläkeläiskerho keskiviikkoisin klo 13 joka toinen viikko (parilliset viikot) Lapsikuoro keskiviikkoisin klo 17 Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18 Perhekerho perjantaisin klo 9.30 Ti 24.3 klo 18 Vauvakahvilan ilta To 26.2 klo 19 Hiljaisuuden ilta. La 28.2 klo 11 Koko perheen yhteisvastuutapahtuma, kts. s.13 Su 8.3 klo 17 Sohva, Petri Laitinen. To 12.3 klo 19 Rukousilta, Kirsi Perämaa, rukousryhmä, rukouslaulua klo 18.30 alkaen. LAUSTEEN SRK-KOTI, Maistraatinpolku 1 Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18, Henkari maanantaisin klo 18.30 Eläkeläiskerho keskiviikkoisin klo 13 joka toinen viikko (parittomat viikot) Perhekerho torstaisin klo 10 ISPOISTEN SRK-KOTI, Kaarlentie 2 Perhekerho maanantaisin klo 9.30 Eläkeläiskerho torstaisin klo 13 Su 15.3 klo 14 Laulun ja sanan hetki, Kallio, Markula, Matti Jarvansalo. Ke 18.3 klo 17 Nuorten messu, Laitinen. ILPOISTEN SRK-KOTI, Pellonperänkatu 2 Merimieskirkkopiiri tiistaisin klo 13 Diakonian päiväpiiri torstaisin klo 13 LEHMUSVALKAMA, Karviaiskatu 7 Ke 11.3 klo 13 Hartaus, Odell, Mäntyvaara. Ke 25.3 klo 13 Hartaus, Perämaa, Mäntyvaara. DIAKONIATYÖNTEKIJÄT Johtava diakoniatyöntekijä Aira Putkonen asiakasalue: Koivula-Harittu- Katariinanlaakso, puhelinaika ajanvarausta varten tiistaisin ja torstaisin klo 10-11 p. 2617 493, 040 3417 493 aira.putkonen@evl.fi Diakonissa Seija Pakarinen-Gröhn asiakasalue: Lauste-Vaala-Huhkola, puhelinaika ajanvarausta varten tiistaisin ja torstaisin klo 10-11 p. 2617494, 040 3417 494 seija.pakarinen-grohn@evl.fi Diakoni Marjaana Kuukkanen asiakasalue: Kurjenmäki-Vasaramäki- Lehmusvalkama-Petrelius-Peltola- Luolavuori-Ispoinen-Ilpoinen, puhelinaika ajanvarausta varten tiistaisin ja torstaisin klo 10-11 P. 2617 162, 040-3417 162 marjaana.kuukkanen@evl.fi Diakonialeirit Sinapin leirikeskuksessa: Perheleiri 11.-14.6., ilm. Seija Pakarinen-Gröhn 040 3417 494 Eläkeläisten leiri 6.-9.7., ilm. Marjaana Kuukkanen 040 3417 162 Lastenlasten ja isovanhempien leiri 10.-13.8., ilm. Aira Putkonen 040 3417 493 PAATTISTEN KIRKKO Su 1.3. klo 10 Sanajumalanpalveus ja kirkkokahvit,järvensivu, Rantala Su 8.3. klo 15 (huom.aika) Sanajumalanpalvelus, Järvensivu, Rantala - klo 18 metallimessu, Järvensivu, Rantala ja Jolla-yhtye Ti 10.3. klo 18 Runon ja laulun ilta, Pertti Keihäs, Jorma Kivikko ja Outi Rantala Su 15.3. klo 10 Messu, Mäkitalo Su 22.3. klo18 Afrikkalainen gospelmessu, Mäkitalo, Rantala, Jolla SEURAKUNTATALO viikoittain Ma klo 9.30 Avoin kerho - klo 16.30, 17.15 ja 18 Muskarit - klo 19 Kirkkokuoro Ti klo 16 Lapsikuoro Ti 3.3. klo 18 Naisten runon ja keskustelun ilta Ke 4.3. klo 13 Seniorikahvila, vieraita Martinseurakunnasta Ti 24.3. klo 18 Perhekahvila Airo PAPPILA viikottain Ma klo 17 Tyttökerho Ke klo 10-12 Diakonin päivystys Ke 11.3. klo 12 Lähetyspiiri Ke 25.3. klo 13 Seniorikahvila ALUETALO Keskiviikkoisin klo 17 ja 18 Sählykerho Su 22.3. klo 12 Keskisen piirin kinkerit Ullaisten Keskitalossa, Paattistentie 822 Su 29.3. klo 12 Ylisen piirin kinkerit Paavolan koululla KAARINAN KIRKKO maanantaisin klo 16-17.45 Papin päivystys maanantaisin klo 17.45 Hartaushetki tiistaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri torstaisin klo 9.30 Perhekerho to 26.2. klo 18 Miesten piiri pe 27.2. Miesten ilta, kts. s.12 la 28.2. klo 18 Sanan ja musiikin ilta, kts. s. 11 su 1.3. klo 10 Messu, Kuoppala, Pesonen, Husso, Kaarinan kirkkokuoro Kaarina Peltosen johdolla, piparikahvit ma 2.3. klo 13 Diakoniapiiri ke 4.3. klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino su 8.3. klo 10 Sanajumalanpalvelus, Vahtola, Päivi Nuotio-Niemi, Lautjärvi, muskarit, Cantilena-kuoro -klo 17 Kaarinamessu, Kuoppala, Ostela, Husso, mukana nuoria ja nuoria aikuisia, leikkinurkka, pyhäkoulu, kirkkokahvit ke 11. ja 25.3. klo 11-13 Keittokeskiviikko Yhteisvastuun hyväksi. Keitto ja kahvi 5 euroa ke 11.3. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri, kristilliset kirkkokunnat -klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino pe 13.3. klo 18 Rukousilta su 15.3. klo 10 Messu, Auer, Vahtola, Lautjärvi, Gideonit kertovat toiminnastaan, piparikahvit ke 18.3. klo 19 Paastonajan iltakirkko, Auer to 19.3. klo 13 Hovirinnan lähetyspiiri, vieraana Olavi Heino Suomen Lähetysseurasta su 22.3. klo 10 Perhemessu, Kesti, Päivi Nuotio-Niemi, Lautjärvi, Hovirinnan koulun 5. musiikkiluokka Risto Mikkolan johdolla, piparikahvit -klo 18 Raamattuilta Ihminen Jumalan silmäterä, Pesonen ke 25.3. klo 13 Eläkeläisten opintopiiri -klo 19 Paastonajan iltakirkko, Heino KUUSISTON KIRKKO su 1.3. klo 12 Messu, Pesonen, Husso su 15.3. klo 12 Messu, Vahtola, Husso LITTOISTEN SRK-TALO torstaisin klo 9.30 Perhekerho sunnuntaisin klo 10.30 Pyhäkoulu POIKLUOMAN SRK-TALO torstaisin klo 9 Äiti Teresan peittopiiri to 26.2. ja 24.3. klo 18.30 Naisten piiri sunnuntaisin klo 10.30 Pyhäkoulu su 1.3. ja 15.3. klo 18 Sanan ja laulun ilta keskiviikkoisin klo 17.30 Heprean piiri, 11.3. vieraana Sari-Johanna Kuittilo ke 11.3. klo 18 Yksinhuoltajaperheiden ilta to 19.3. klo 13 Torstain toivotut koululaulujen yhteislaulutilaisuus HARTAUDET JA PIIRIT to 26.2. klo 13 Voivalan lähetyspiiri Reposella, Jussinpellonpolku 5 ti 3.3. klo 13.30 Hartaus Kuovinkadun toimintakeskuksessa to 5.3. klo 13 Littoisten lähetyspiiri Värttinässä ti 10.3. klo 13.30 Hartaus Hovirinnan palvelukeskuksessa to 12.3. klo 13 Kuusiston lähetyspiiri Peipolla, Visatie 17, vieraana Sari-Johanna Kuittilo -klo 13 Hartaus Värttinässä to 26.2 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekapellet, Bäck sö 1.3 kl. 10.30 Gudstjänst i Aurelia, Ellfolk - kl. 12 Högmässa i S:t Karins kyrka, Mullo (lit), Portin (pred), Ellfolk, Forsman. Kyrkkaffe serveras efter mässan. Kyrktaxi kan beställas senast fre 27.2 kl. 12 på telefon 2617 458 må 2.3 kl. 14 Missionskretsen samlas i Aurelia ti 3.3 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Fredrik Portin: I din härlighet in ons 4.3 kl. 12 Frukostklubben på Svenska klubben, Professor Lars Hassel: Företagens samhällsansvar - kl. 13 Onsdagsträffen samlas i Aurelia: Daisy Ladies, gäst är Marja- Leena Heikkinen och värd för träffen är Eija Grahn to 5.3 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skrapskyttekapellet, Sepponen sö 8.3 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Bäck (lit), Sepponen (pred), Ellfolk, Forsman ti 10.3 kl.19 Lovsång och förbön i Aurelia, Gunnar af Hällström: Kristus som i höjden bor ons 11.3 kl.13 Onsdagsträffen sam- las i Aurelia: A.E Nordenskiöld och Grönland, Seija Niemi berättar. Värd för träffen är Mary Aho to 12.3 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekappellet, Sepponen sö 15.3 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Portin (lit), Mullo (pred), Ellfolk, Forsman må 16.3 Missionskretsen samlas i Aurelia ti 17.3 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Johan Mullo: Kristus, kom låt se din makt ons 18.3 kl. 12 Frukostklubben på Svenska klubben, församlingspastor Mia Bäck: Heliga danser vad är det? - kl.13 Onsdagsträffen samlas i Aurelia: Krigstidens knep och surrogat. Värd för träffen är Mary Aho to 19.3 kl. 9.30 Familjegruppen samlas i Aurelia - kl. 13 Torsdagsträffen i S:t Karins kyrka - kl. 19 Mässa i Skarpskyttekappellet, Bäck sö 22.3 kl. 12 Högmässa i Domkyrkan, Mull (lit), Bäck (pred), Ellfolk, Forsman ti 24.3 kl. 19 Lovsång och förbön i Aurelia, Karl-Gustaf Sandelin: Trygg i striden ons 25.3 kl. 13 Onsdagsträffen samlas i Aurelia, Missionen 150 år. Värd för träffen är Anna Tikum PIIKKIÖN KIRKKO, Hadvalantie 5 su 1.3. klo 10 Messu, Tapio Määttä, Elina Haavisto-Virtanen. su 8.3. klo 10 Messu, saarna arkkipiispa Jukka Paarma, Henna-Riikka Antila, Antti Ijäs, Määttä, Haavisto- Virtanen, kirkkokuoro Korintti. su 15.3. klo 10 Messu, Antila, Haavisto-Virtanen su 22.3. klo 10 Messu, Ijäs, Juha Viljanen. Piikkiön Kansallisten Seniorien kirkkopyhä. Kirkkokahvit. VANHA SEURAKUNTATALO, Hepojoentie 4 pe 27.2. ja 13.3. klo 20-24 Nuorten yökahvila la 28.2. ja 14.3. klo 18-24 Gospel Riders-kahvila PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS, Hepojoentie 4 ti 10.3. klo 18 Kasvuilta kaikille, jotka haluavat kasvaa sanan tuntemisessa, keskustella ja rukoilla yhdessä. ke 11.3. ja 25.3. klo 13-15 Iltatähtikerho ke 11.3. ja 25.3. klo 18 Miestenpiiri. Sauna klo 17.30. su 22.3. klo 11.15 Kirkkokahvit. Piikkiön Kansallisten Seniorien kirkkopyhä. Ti 24.3. klo 14 Lähetyspiiri PIIKKIÖN PAPPILA Ke 4.3. klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta Mark. 10, Antti Ijäs Ke 18.3. klo 18 Raamattu- ja keskusteluilta Mark. 11, Olli Koskenniemi. MUUALLA su 15.3. Kymppisynttärit tänä vuonna 10 vuotta täyttäville Turun konserttitalossa. VIIKOITTAIN toistuvaa toimintaa: Tiistaisin Kaiken kansan kahvio Vanhalla seurakuntatalolla klo 9-11 Keskiviikkoisin Nuortenkuoro PiNKin harjoitukset seurakuntatalolla klo 16.30. Nuorten avoimet ovet Vanhalla srk-talolla klo 18.30-21 Torstaisin Oivaltajat-ryhmä Vanhalla srk-talolla klo 10-12. Lapsikuoro Pikantin harjoitukset klo 18 ja kirkkokuoro Korintin harjoitukset klo 19 seurakuntatalolla. Taizémessut torstaisin klo 18.30 19.3., 16.4. ja 21.5. Katariinan pappilan kappelissa Katariinan kirkkoaukio 7 Messun jälkeen iltateet. Tervetuloa hiljentymään yhdessä! LAPSITYÖN toimintaa päiväkerhojen lisäksi Piikkiön seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa: Tiistaisin klo 13-15 Hoitopalvelu Torstaisin klo 13-14 Vauvamuskari (0-1v.) Torstaisin klo 14-15 Vauvamuskari (1-2v.) Perjantaisin klo 9.30-11.30 Avoin perhekerho (1-2v.) Perjantaisin klo 9.30-11.30 Avoin perhekerho Oppilaitospapit ovat koko oppilaitosyhteisön - opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Kun etsit ihmistä, jonka kanssa keskustella luottamuksellisesti elämän iloista ja suruista ja kaikesta sillä välillä, kun harkitset väliin jääneen rippikoulun käymistä, kun tarvitset pappia kasteeseen, vihkimiseen tai muuhun kirkolliseen toimitukseen - ota yhteys! OPPILAITOSPASTORI Atte Airaksinen ammatillisissa oppilaitoksissa p. 040 3417 349, 261 7349, atte. airaksinen@evl.fi YLIOPISTOPAPPI Peter Gustavson p. 040 3417 296, peter. gustavson @evl.fi, ti klo 11.30-13.30 Kårenin kansliassa, Hämeenk. 22, 3. krs, p. 215 4139, to klo 13-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonkatu 4-6 B, p. 233 2516. YLIOPISTOPAPPI Outi Ruohola p. 040 3417 308, outi.ruohola@evl. fi, ti klo 14-15 Ylioppilastalo B 206, Rehtorinpellonk. 4-6 B, ke klo 11-13 Kavatusasiain keskus, Eerikink. 3 A, 5. krs., p. 261 7308. - The Holy Communion Services in the Tarkk ampuja Chapel in the Cathedral, Tuomiokirkkotori at 4 pm in March on Sundays 1,8,15 (anglican) and 22. - The Family Service on March 29 in Aurelia, Aurakatu 18 at 4 pm. - BLIS (Brides Living in International Situations) meets in the Shamrock Cafe on Mon, March 2 at 8 pm, more info from pastor Outi. - Bible Study on every other Tuesday, more info from Geoffrey Phillips, tel 02 2311 056. - Prayer Group for Students, more info contact Riikka Hillebrand, rhillebr@abo.fi - Parent-Child -Group meeting on every Tuesday in Nuortentalo, Eerikinkatu 1, more info contact Leigh-Ann Lindholm, lalindholm@gmail.com For more info pastor Outi Ruohola, outi.ruohola@evl.fi, tel 040 3417 308 and reader Geoffrey Phillips, tel 02 2311 056. www.turunseurakunnat.fi/portal/ seurakuntayhtyma/english 22.3. um 14:00 Uhr Gottesdienst in der Scharfschützenkapelle des Doms, anschließend Kirchkaffee in der Kaskenkatu 1. Kaarinamessu Kaarinan kirkolla, Voudink.2 sunnuntaina 8.3. klo 17 Mukana nuoria ja nuoria aikuisia, leikkinurkka, pyhäkoulu, kirkkokahvit. Kaarinan seurakunta

16 J u s s i V i e r i m a a Kokkikerhossa opetellaan keittiötaitoja ja supistaan salaa poikajuttuja. Ensin solmitaan essut. Sitten pestään kädet. Sitten tutkitaan reseptiä, otetaan esille ainekset ja aloitetaan kokkaaminen. Niin yksinkertaista on ruuanlaitto. Tai ainakin sen pitäisi olla. Paitsi jos ollaan kahdeksan vilkkaan tytön kanssa kokkikerhossa. Silloin mikään ei ole itsestään selvää. Käsipesut ja essujen laitto sujuvat toki tottuneesti, mutta sen jälkeen ohjaajaa kaivataankin yhtä aikaa joka suuntaan. Hannele, missä on veitsi? Hannele, tää on rikki! Hannele, mä haluun keittää makaronit! Hannele, onks nää sopivan kokoisia paloja? Hannele, laitetaanks tää vesi kuutoselle? Jäkärlän seurakuntatalolle kokoontuneen Maarian seurakunnan kokkikerhon ohjaaja Hannele Keskitalo saa välillä ottaa juoksuaskelia, jotta ehtisi opastaa innokkaita alakouluikäisiä pikkukokkejaan ja vastailla kaikkiin heidän kysymyksiinsä. Vuosikymmenien kokemuksen tuomalla varmuudella kerhonohjaaja neuvoo, opastaa, kuuntelee ja kannustaa. Ja neuvoo jälleen uudestaan. Kokkikerhossa opitaan keittiökäytäntöjä, reseptien lukua, ainesten mittaamista, hyviä pöytätapoja sekä monia muita tuiki tärkeitä arkisia asioita. Alakoulussa ei kotitaloutta vielä opeteta, joten kerho on hyvä paikka saada varmuutta ruuanlaittoon ja rohkeutta ihan uusienkin reseptien kokeilemiseen. Välillä täällä kyllä vahingossa pilkotaan pöytäliinojakin, mutta onneksi sormia sentään harvemmin, Keskitalo huikkaa tohinan keskeltä. Hetken päästä punaposkiset pikkuneidit touhuavat jo vauhdikkaasti ja varmemmin ottein. Kysymysten tulvakin on hieman tasaantunut. Aikuisen valvovia silmiä ja auttavia käsiä tarvitaan silti yhä sekä keittiössä että kerhosalin puolella. Onneksi kerholaisia auttelee Jäkärlässä myös apuohjaaja Janni Jokinen. Kerhon ohjaaminen on kivaa, mutta välillä myös aika rankkaa. Tytöt ovat niin eläväisiä ja kokkaaminen välillä aikamoista sähläämistä. Kerran pidin kerhoa yksin ja silloin kyllä jännitti. Onneksi kaikki sujui kuitenkin hyvin, 15-vuotias Jokinen kertoo. Seitsemän sortin salaattia Tänään kerholaisten käsissä valmistuu kinkku-makaronisalaattia, fetasalaattia ja patonkia. Kokkaaville pikkuneideille on tärkeää, että melonikuutiot ovat juuri sopivan pieniä, salaatti varmasti mullatonta ja patongit tasaisen ruskeiksi paistettuja. Mitä useampi kokki, Yäk, nää suolakurkut on yhtä limasii kuin sammakot! huudahtaa Carolina äkkiä. Sähän oot Lotta koskenut sammakoihin kun sun kädet on noin limaset. Nyt sä paljastuit! kaverit säestävät. Sammakoiden ohella nuorten neitien valtaamassa kokkikerhossa puhutaan tietysti myös pojista. Kuka on ihastunut kehenkin ja ketä nyt ei ainakaan voisi pussata, selviää sekin kerhoillan aikana. Mutta jätetäänpä ne nimet salaisuudeksi ja keskitytään illan aiheeseen eli ruuanlaittoon. Koska makumieltymyksiä on varmasti yhtä paljon kuin kokkejakin, päädytään salaattiaineet asettelemaan lopulta erillisiin astioihin ja sinappinen kastike myös turvallisesti omaan kippoonsa. Näin jokaisen on helppo koota lautaselleen parhaiten maittava salaattiannos. Keskitalo myöntää, että reseptien pohtiminen on välillä melkoisen haastavaa. Allergioiden ohella hän yrittää parhaansa mukaan huomioida myös kerholaisten omia mieltymyksiä ja toiveita. Joka toinen viikko leivotaan ja joka toinen tehdään ruokaa. Seuraavan kerran ruokalajeista sovimme aina yhdessä. Parhaat reseptit löydän yleensä Googlen avulla, Keskitalo valottaa. Vuosia varhaisnuorisotyötä tehnyt Keskitalo vaikuttaa aidosti innostuneelta kokkikerhotoiminnasta. Jotain kertoo myös sekin, että kaikki Maarian seurakunnan kuusi kokkikerhoa ovat vuodesta toiseen täynnä innokkaita pikkukokkeja. Mutta entäpä tytöt, mikä kerhossa on kaikkein mukavinta? Vaikea sanoa, sillä täällä on joka viikko tosi kivaa. Kaikkein hauskimpia ovat ehkä leipomiskerrat, pohtivat yhdeksänvuotias Carolina ja kymmenvuotias Jenna. Me ollaan kokeiltu monia kerhoreseptejä kotonakin. Kaikkein parhaimpia ovat olleet suklaakeksit. On ihanaa, kun osaa leipoa kaikkia herkkuja ihan itse, tytöt hehkuttavat. Jenna ja Carolina kavereineen ovatkin oppimassa kovaa vauhtia kokkaamisen ammattilaisiksi, sillä kerhon ohella monet heistä harjoittelevat ruuanlaittoa myös partiossa. Sekä tietysti vanhempien kanssa kotosalla. Meidän isä osaa tosin kokata vaan ranskalaisia, Jenna kommentoi. Sellainen äijäruoka on silti hurjan hyvää, Carolina puolustaa isien keittotaitoa. Kaverit yhtyvät kuorossa äijäruuan ylistykseen, vaikka moni ei osaa edes tarkkaan kertoa, mitä se sellainen äijäruoka ihan oikeasti on. Jotain ilmeisen herkullista joka tapauksessa. Toivelistalla suklaaherkkuja Kun patongit on paistettu ja salaatit aseteltu kauniisti omiin kippoihinsa, siistitään keittiö, katetaan pöytä ja hiljennytään ruokarukoukseen. Pian jono Makaronien mittaaminen on tarkkaa puuhaa, tietää Jenna. Nam, mitä ruokaa! Kinkkumakaroni salaatti näyttää Lotasta herkulliselta. Joskus kokkikerhossa leikataan pöytäliinojakin, mutta Hannan ja Hennan käsissä veitsi osuu tarkasti leikkuulaudan pintaan. pikkukokkeja odotteleekin jo vesi kielellä kerhoillan kohokohtaa eli herkkupöytään pääsyä. Salaattikulhot tyhjenevät ja patonginpalat katoavat vauhdilla nälkäisiin vatsoihin. Lopputulokseen ollaan ilmeisen tyytyväisiä, ja miksei oltaisi, sillä onhan itse tehty ruoka aina kaikkein parasta. Paitsi silloin kerran, kun lusikkaleipiin tuli vahingossa liikaa suolaa ja liian vähän sokeria. Ruuan jälkeen, ennen leikkihetkeä ja kotiinlähtöä on luvassa vielä haastava pähkinä purtavaksi. Mitä hyvää leivottaisiin ensi viikolla? Tehdään suklaamoussea, ehdottaa Jenna. - Voitaisko me joskus tehdä taas suklaamuroja, kun ne on niin nameja? kyselee Carolina. Tai uudestaan niitä hyviä suklaakeksejä, toivoo Lotta. Jos tytöt saisivat päättää, olisi resepteissä siis aina suklaata. Lopulta Hennan ehdotus saa kuitenkin eniten kannatusta, ja ensi viikolla kokkikerhossa tuoksuvat omena- ja rapaperipiirakka. Tai mustikka. Tai mitä nyt Hannele sattuu lähikaupasta ja pakastimen kätköistä löytämään. Herkkuja on silti luvassa joka tapauksessa, joten kerhon ovi kannattaa avata myös ensi viikolla. Ja hyvällä tuurilla uunituoretta piirakkaa jää maistiaisiksi myös kotiväelle, joten ei se kyytsääminenkään ihan turhaa hommaa ole. Rita Suhonen