MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 6.2.2019 Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATA- VOITTEET SEKÄ TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2019 1. Lainsäädäntö Metsähallituksesta annetun lain (234/2016), jäljempänä metsähallituslaki, mukaan Metsähallituksen yleistehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi ja toimia tuloksellisesti. Metsähallitus harjoittaa toimialallaan liiketoimintaa metsähallituslain 6 ja 7 :ssä säädettyjen yhteiskunnallisten velvoitteiden puitteissa. Metsähallituksen liiketoiminnan toimialana on sen hallintaan osoitetun valtion maa- ja vesiomaisuuden taloudellinen hyödyntäminen sekä maa- ja vesiomaisuuden hallintaan liittyvää liiketoimintaa harjoittavien tytär- ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden hallinnointi. Tässä tarkoituksessa Metsähallitus: 1) harjoittaa metsätaloutta ja toimittaa puutavaraa asiakkaille; 2) harjoittaa maa-ainesliiketoimintaa; 3) harjoittaa maa- ja vesialueita koskevaa vuokraus- ja myyntitoimintaa; ja 4) harjoittaa maa- ja vesialueita koskevaa hanke- ja kehitystoimintaa. Metsähallitus saa lisäksi harjoittaa siemen- ja taimituotantoa sekä muuta sen toimialaan kuuluvaa maa- ja vesiomaisuuden taloudellista hyödyntämistä. Metsätaloutta Metsähallitus harjoittaa valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetussa laissa (235/2016) tarkoitetussa osakeyhtiössä, Metsähallitus Metsätalous Oy:ssä. Metsähallituslain 8 :n mukaan eduskunta hyväksyy valtion talousarviossa Metsähallituksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Metsähallituslain 9 :n mukaan eduskunnan päätettyä valtion talousarviosta maa- ja metsätalousministeriö päättää Metsähallituksen palvelutavoitteista ja muista toimintatavoitteista, Metsähallituksen tulostavoitteesta ja tuloutustavoitteesta sekä tarvittaessa peruspääoman muutosta koskevan eduskunnan päätöksen toimeenpanosta. Tulostavoite on asetettava niin, että Metsähallitus voi saavuttaa 8 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut, liiketaloudellisesti kannattavat palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Metsähallituksen hallituksen tehtävänä on metsähallituslain 12 :n 1-kohdan mukaan tehdä liikelaitoksen talousarvioehdotukseen liittyvä esitys liikelaitoksen seuraavan vuoden palvelutavoitteiksi ja muiksi toimintatavoitteiksi sekä tulostavoitteeksi ja tuloutustavoitteeksi. 1(7)
2 2. Metsähallituksen tulostavoitteet 2.1 Eduskunnan päätökset valtion vuoden 2019 talousarviossa Metsähallituksen liiketoiminnalle asetetaan seuraavat tavoitteet ja tehdään muita metsähallituslain (234/2016) edellyttämiä päätöksiä seuraavasti: 1. Liiketoiminnan keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet Metsähallitus ottaa huomioon liiketoimintaa harjoittaessaan ja ohjatessaan tytäryhtiöitä metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisella aikaansaadut hyödyt eivät vähene. Metsähallituksen liiketoimintojen kannattavuus paranee edelleen. 2. Peruspääoman muutokset Metsähallituksen peruspääomaa voidaan korottaa 0,512 milj. eurolla. 3. Liiketoiminnan lainanoton enimmäismäärä Metsähallitus oikeutetaan ottamaan liiketoimintaansa varten konsernin ulkopuolista lainaa enintään 60 milj. euroa. 4. Liiketoiminnan investointien ja investointisitoumusten enimmäismäärä Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 20 milj. euroa. Lisäksi Metsähallitus saa tehdä vuonna 2019 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja myöhempinä tilikausina enintään 25 milj. euroa. 5. Liiketoiminnan vakuuksien enimmäismäärä Metsähallitus saa antaa liiketoimintaansa varten tarvittavia vakuuksia konsernin ulkopuolisille toimijoille enintään 3,5 milj. euron arvosta. Metsähallitus toteuttaa opetusmetsien käyttöoikeussopimusmallin pilotoinnin vuonna 2019 seuraavien viiden ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa: Etelä-Savon Koulutus Oy (2 681 hehtaaria), Länsirannikon Koulutus Oy (695 hehtaaria), Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (6 159 hehtaaria), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (1 399 hehtaaria) ja Itä- Savon koulutuskuntayhtymä (170 hehtaaria). Käyttöoikeussopimusten mukaan puunmyyntitulot tuloutuvat koulutuksen järjestäjien asemesta Metsähallitukselle ja koulutuksen järjestäjille maksetaan kompensaatio, joka otetaan lisäyksenä huomioon Metsähallituksen tuloutuksessa valtion talousarvioon. 2.2 Metsähallituksen pitkän aikavälin tavoitteet Metsähallitusta koskevat omistajapoliittiset linjaukset 2016 2020 hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 25.10.2016. Tuolloin hyväksytyt MH:n liiketoiminnan pitkän aikavälin tavoitteet olivat seuraavat: Tavoitteena on nostaa sijoitetun pääoman tuotto 4,6 %:iin vuoteen 2020 mennessä.
3 Tulostavoite asetetaan vuosittain sijoitetun pääoman tuottovaatimuksen perusteella ottaen huomioon tuloksen suuruuteen vaikuttavat markkinatekijät, Metsähallitukselle asetetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet, yhteiskunnalliset velvoitteet ja metsätaloutta harjoittavan tytäryhtiön riittävän omavaraisuuden ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen. Uusien liiketoimintojen aloittamisesta tai olemassa olevien liiketoimintojen merkittävästä laajentamisesta on sovittava omistajan edustajien (tulosohjaava ministeriö ja talouspoliittinen ministerivaliokunta) kanssa. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottamisesta saatavat hyödyt (yyv-hyödyt) pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Yyv-hyötyjen tuottamiseen käytettyjen panosten vaikuttavuutta kehitetään. Liiketoiminnan rajoitteiden lisäksi yyv-hyötyjä tuotetaan aktiivisilla luonnon- ja vesienhoitotoimilla ja muilla toimenpiteillä. Metsähallitus toimii aktiivisesti kaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä pyrkien liiketoimintakäytössä olevien kiinteistöjen arvon nostamiseen yhteiskunnan kokonaishyöty (ml. yritysten toimintaedellytysten luominen) huomioon ottaen. Metsähallituksen pitkän aikavälin tuottomahdollisuudet säilytetään. Tämä edellyttää mm. talousmetsien myynnin vähentämistä ja kustannustehokkuuden huomioon ottamista jatkossa tehtävissä suojelupäätöksissä. Metsähallitus osallistuu Suomi 100 - suojelukampanjaan. Maan ostotoiminnan pääpaino on puolustusvoimien, opetuksen ja tutkimuksen tarpeiden hoitamisessa, metsäpuiden siemenviljelysten perustamisessa ja yhtenäisen kiinteistörakenteen parantamisessa. Metsähallitus myy kiinteistörakenteen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita. Metsämaan hankinta- ja myyntitavoitteet asetetaan vuosittain tulosohjauksessa. Suunniteltua maanmyyntitavoitetta ei ylitetä tulostavoitteen saavuttamiseksi. Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset päivitetään vuoden 2019 aikana. 2.3 Metsähallituksen liiketoiminnan palvelu- ja muut toimintatavoitteet 2019 Metsähallituksen liiketoiminnan palvelu- ja muut toimintatavoitteet liittyvät pääosin Metsähallituslain 6 :ssä määritettyihin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin (yyv). Säädöksen mukaan luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen metsien, meren ja muiden luonnonvarojen hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Metsähallituksen on lisäksi otettava huomioon luonnon virkistyskäytön sekä työllisyyden edistämisen vaatimukset. Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan, sekä poronhoitolaissa tarkoitetulla poronhoitoalueella siten, että poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet täytetään. Yyv:n huomioon ottamisesta saadaan aikaiseksi velvoitteittaisia hyötyvaikutuksia ja niihin tehdyistä panostuksista aiheutuu Metsähallituksen liiketoiminnalle kustannuksia. Metsähallitus raportoi näistä vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriölle.
4 Seuraavasta taulukosta käy ilmi yyv:n takia tehtyjen maankäyttörajoitteiden metsämaan pinta-alan ja puuston tilavuuden jakaantuminen kokonaan käytön ulkopuolella ja rajoitetun käytön piirissä oleviin alueisiin vuonna 2018 (ennakkotieto v. 2018 yyv-raportoinnista): Velvoite Ei hakkuita/poimintahakkuut Rajoitettu käyttö/kohdemerkintä Yhteensä 2018 2018 2018 ha m3 ha m3 ha m3 Monimuotoisuus 166530 20428494 23 769 2 345 103 190 299 22 773 597 Virkistyskohteet 5803 496258 190 242 18 947 725 196 045 19 443 983 Porotalouskohteet 37379 2718830 32 451 2 035 821 69 830 4 754 651 Saamelaiskulttuuri 100259 7605131 9 308 505 511 109 567 8 110 642 Yhteensä 309 971 31 248 713 255 770 23 834 160 565 741 55 082 873 Metsätal. Metsämaan alasta / puustosta 8,6 % 11,1 % 7,1 % 8,4 % 15,8 % 19,5 % Vuoteen 2017 tasoon verrattuna liiketoimintakäytössä olevien talousmetsien (monikäyttömetsien) käyttörajoitepinta-ala on kasvanut yhteensä noin 48 000 ha ja sillä oleva puusto 2,7 milj. m3. Muutokset johtuvat Lapin luonnonvarasuunnitelmassa tapahtuneista käyttörajoitteiden lisäyksistä ja paikkatiedon tarkennuksista. Porotaloushyötyjen mittaamista kehitettiin siten, että maankäytön suunnittelussa rakenteet ja laitumet pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Kyseiset porotalouskohteet ovat metsätaloudessa tähänkin mennessä otettu huomioon, mutta niiden koodaus on osittain puuttunut paikkatietojärjestelmästä. Nämä muutokset lisäävät v. 2017 tasoon verrattuna porotalouteen liittyvää pinta-alaa 32 000 ha ja saamelaiskulttuurin huomioimiseen liittyvää pinta-alaa n. 7 500 ha. Porotalouteen ja saamelaiskulttuuriin liittyvien kohteiden lisäksi myös monimuotoisuuskohteiden määrä on lisääntynyt koska Lapin ae-verkoston tarkastamisen yhteydessä tuli esille uusia luontokohteita. Virkistyskohteita on myös siirtynyt jonkin verran porotalouskohteisiin. Metsätaloustoimien ulkopuolisia ekologisen verkoston kohteita ovat lakisääteiset suojelualueet ja monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteet. Monikäyttömetsien monimuotoisuuskohteet kytkeytyvät hyvin suojelualueisiin, lisäävät valtion maiden ekologisen verkoston vaikuttavuutta monimuotoisuushyötyjen tuottamisessa sekä ekologisen verkoston metsämaan kokonaispinta-alaa Lapissa 30 %, Kainuussa n. 51 %, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 30 %, Etelä-Suomessa 22 %. Yli puolet luontokohteista sijaitsee tuoreilla kankailla tai sitä rehevimmillä kankailla, jotka ovat heikoimmin edustettuja kasvillisuusluokkia suojelualueilla. Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavia kohteita on talousmetsäalueilla yhteensä noin 100 000 kpl ja joissa on yhteensä noin 30 000 kpl uhanalaisten lajien esiintymää. Metsähallituksen monikäyttömetsien metsämaan yyv-rajoitteet huomioon ottava käyttöpuusuunnite on 6,4 milj. m3. Rajoitteiden käyttöpuusuunnitetta pienentävä vaikutus on -2,03 milj. m3. Metsähallituksen liiketoiminnassa harjoittamisessa vuonna 2018 huomioonotettujen yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden kokonaispanos eli tulosta pienentävä vaikutus verrattuna siihen, että Metsähallitus toimisi metsälain mukaisesti, oli - ennakkotiedon mukaan - 63,2 milj. euroa (2017 55,8 milj. euroa). Metsähallituksen monikäyttömetsien käyttöpuusuunnite määritellään alueellisten luonnonvarasuunnitelmien summana. Vuosittaiset hakkuumäärät eivät viiden vuoden aikavälillä tasoitettuna ylitä tätä luonnonvarasuunnitelmissa määriteltyä tasoa. Vuosina 2015-2018 vuotuiset hakkuumäärät ovat olleet pienemmät kuin suurin kestävä hakkuusuunnite. Vuonna 2018 korjuumäärät nousivat noin 0,3 milj. m3 vuoteen 2017 verrattuna (olivat viime vuonna 6,2 milj m3) mutta jäivät silti alle 6,4 milj. m3 hakkuusuunnitteen. Kuluvan vuoden hakkuut
5 näkyvät Metsähallituksen liiketoiminnan tuloksessa vasta ensi vuonna Metsähallitus Metsätalous Oy:n jakaman osingon kautta. Vuonna 2019 maa- ja metsätalousministeriö asettaa Metsähallitukselle seuraavat palvelu- ja muita toimintatavoitteet: Lapin luonnonvarasuunnitelma valmistuu. Osana Lapin luonnonvarasuunnittelua Metsähallitus kehittää hyötyvaikutusten mittaamista erityisesti monikäyttömetsien virkistyshyötyjen ja porotaloushyötyjen osalta. Metsähallitus valmistelee v. 2019 saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman aloittamista siten, että se saadaan käyntiin v. 2020. Metsähallitus jatkaa omistajapoliittisissa linjauksissa mainittujen aktiivisten yyv-toimien toteuttamista. Aktiiviset toimenpiteet painottuvat monimuotoisuutta lisääviin Metsähallituksen ympäristöoppaan kohdassa 1.3 mainittuihin toimenpiteisiin ja elinympäristöihin. Näitä ovat soiden ennallistaminen, tulen käyttö, paahdeympäristöjen hoito, purojen kunnostus, vaellusesteiden poistaminen virtavesiympäristöissä, haitallisten vieraslajien torjunta ja lehtojen hoito. Metsähallitus tekee vuonna 2019 ekologisen arvion ympäristöoppaan em. kohdassa mainittujen elinympäristöjen ja toimenpiteiden aktiivisen hoidon tarpeesta valtion metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tehdyn arvion pohjalta Metsähallituksen tulosohjauksessa päätetään elinympäristöjen aktiivisen hoidon vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta vuotuisesta toteutuksesta. Aktiivisista toimenpiteistä aiheutuvat panokset ja hyötyvaikutukset sisällytetään Metsähallituksen yyv-seurantajärjestelmään ja raportointiin. Alue-ekologista suunnittelua uudistetulla järjestelmällä jatketaan, alue-ekologista suunnittelua ja verkostoa kehitetään tavoitteena yyv-panosten vaikuttavuus ja aktiivisten luonnonhoitotoimien kustannustehokas kohdentaminen. Metsähallitus toteuttaa vastuullisuusohjelmaa sekä edistää ja ylläpitää vastuullisuuteen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Monimuotoisuus- ja virkistyshyötyjen viestintää kehitetään konkretisoimalla keskeiset viestit. Metsähallitus konkretisoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät mahdollisuutensa ja varautumisen toteuttamalla Metsähallituksen ilmasto-ohjelma -projektin. Metsähallitus jatkaa retkeilyalueiden kehittämistä 2018 toteutetun projektin yhteydessä tehtyjen päätösten ja toimenpide-esitysten pohjalta. Metsähallitus hankkii maa-alueita noin viidellä miljoonalla eurolla, josta hankinnat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Metsähallitus myy metsätalouden harjoittamisen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita enintään kahdella miljoonalla eurolla. Siemenviljelysten tarpeisiin hankitaan alueita noin 0,6 miljoonalla eurolla. Metsähallitus solmii uuden vastikkeellisen opetusmetsämallin mukaiset opetusmetsäsopimukset niiden viiden oppilaitoksen kanssa, joiden nykyinen sopimus päättyi 31.12.2018. Uutta opetusmetsämallia pilotoidaan näiden solmittavien sopimusten pohjalta 2019 aikana. Metsähallitus edistää aluetaloutta ja työllisyyttä hyödyntämällä kestävät hakkuumahdollisuudet täysimääräisesti kuitenkin ottaen huomioon voimassa olevat luonnonvarasuunnitelmat, yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet ja markkinatilanteen. Panostus metsänhoitoon ja tienrakennukseen pidetään hyvän omaisuuden hoidon edellyttämällä tasolla.
6 2.4 Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoite Valtion vuoden 2019 talousarviota laadittaessa asetettiin Metsähallituksen liiketoiminnan vuoden 2019 alustavaksi tulostavoitteeksi 110,1 miljoonaa euroa ja tämän tuloksen pohjalta vuonna 2020 tehtäväksi alustavaksi tuloutustavoitteeksi 110,0 miljoonaa euroa. Metsähallituksen hallitus päätti kokouksessaan 25.1.2019 maa- ja metsätalousministeriölle annettavasta esityksestä liiketoiminnan palvelu- ja toimintatavoitteiksi sekä tulos- ja tuloutustavoitteiksi vuodelle 2019. Tämän esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö asettaa Metsähallituksen liiketoiminnan tulostavoitteeksi 148,9 miljoonaa euroa ja tästä vuonna 2020 valtiontalouteen maksettavaksi alustavaksi tuloutustavoitteeksi 138,9 miljoonaa euroa. Tulostavoite vastaa 5,6 % tuottoa sijoitetulle pääomalle, mikä on prosenttiyksikön verran korkeampi kuin Metsähallituksen voimassaolevissa omistajapoliittisissa linjauksissa asetettu sijoitetun pääoman pitkän aikavälin tuottotavoite. Metsähallituksen liiketoiminnan vuoden 2019 tulostavoitteen nousu 38 milj. eurolla verrattuna vuoden 2019 TAE:n selvitysosassa asetettuun 110 milj. euron alustavaan tulostavoitteeseen johtuu parantuneesta puumarkkinatilanteesta ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n kustannusten hallinasta. Tärkeimmät tekijät tulosparannuksessa ovat vuoden 2019 alusta voimaan tullut Metsähallitus Metsätalous Oy:n 15 milj. euron käyttöoikeuskorvauksen nosto 80 milj. eurosta 95 milj. euroon. Tämä näkyy suoraa Metsähallituksen tuloksen paranemisena. Sen lisäksi Metsähallitus Metsätalous Oy tullee maksamaan kuluvana vuonna arviolta 20 milj. euroa enemmän osinkoja Metsähallitukselle vuoden 2018 voitosta. Metsähallitus Metsätalous Oy:n osingonjaon lisäyksestä ¼ selittyy myyntimäärän lisäyksestä (osa varastojen purkua) ja ¾ yleisestä puun hinnannoususta ja onnistuneesta asiakasvalinnasta ja hyvästä asiakastyytyväisyydestä. Metsähallituksen Kiinteistökehityksen tuloksen arvioidaan tällä hetkellä olevan kuluvana vuonna 2 milj. parempi kuin talousarvioesitystä valmisteltaessa oletettiin. Kiinteistökehityksen tulosennusteen paranemista selittää lähinnä tuulivoimahankkeiden parempi kysyntä. Käyttöoikeuskorvauksen noston ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n runsaan voitonjaon takia Metsähallituksen liiketoiminnan tulos on poikkeuksellinen vuonna 2019. Käyttöoikeuskorvauksen korotus pienentää Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulosta kuluvana vuonna ja siitä tehtäviä osinkoja ensi vuonna, jolloin myös Metsähallituksen liiketoiminnan tulos tippuu vastaavasti. 2.5 Investoinnit Eduskunnan päätöksen mukaan Metsähallituksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2019 enintään 20 milj. euroa. Metsähallituksen hallituksen päättämän investointisuunnitelman mukaan vuonna 2019 yhteensä 9,9 miljoonaa euron investoinnit jakaantuvat seuraavasti: 1) maa- ja vesialueet 5,6 milj. euroa, 2) rakennukset ja rakennelmat 0,2 milj. euroa, 3) tuulivoimahankekehitys 0,7 milj. euroa, 4) tietojärjestelmät 1,4 milj. euroa ja 5) kiinteistöjalostus 2,0 milj. euroa.
7 2.6 Seuranta Tulostavoitteiden seuranta perustuu tulosohjaukseen ja siinä yhteydessä tehtävään raportointiin. Keskeiset seurattavat tuloksellisuuden tunnusluvut on esitetty päätöksen liitteessä. Vuoden 2019 yleisten yhteiskunnallisten velvoitteiden toteutumisesta Metsähallitus raportoi koko vuoden osalta tilinpäätöksensä yhteydessä.