Lausunto HE 56/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

Samankaltaiset tiedostot
Lausunto työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

TOIMINTAKERTOMUS 2016

Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö - Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. HE 56/2018 vp laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

Verkkotallennuspalvelut

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. Sähköposti:

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta. Ajankohtaisia tekijänoikeus- ym. asioita

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

LUOVALLE TALOUDELLE LUOTAVA MENESTYKSEN EDELLYTYKSET. Kopioston tavoitteet vaalikaudelle

Gramex ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

50 miljoonaa euroa tuottoja. 36 miljoonaa euroa oikeudenomistajille ja tukia av-kulttuurille. 45 jäsenjärjestöä. 44 työntekijää.

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

VIP-direktiivin (ja Marrakeshin sopimuksen) kansallinen voimaansaattaminen. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunta I/

Uusien verkkopalvelujen edistäminen tekijänoikeuspolitiikassa - Tekijänäkökulma

Hallituksen esitys. Finrail Oy. Lausunto Asia: LVM/2394/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

? > OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI VALTION RAHOITUKSESTA ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMISEEN

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO

HE 63/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamisesta

Lausunto NIMILAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 21/2017)

Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne (OKM/34/010/2018)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Uudistunut nuorisolaki

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

Laki liikenneturvallisuusmaksusta. Milla Mustamäki 02/02/2016

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

1. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja esittävän taiteen rahoitus

Tekijänoikeussopimukset

Kenen oppimateriaalit? Educa Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEISTO

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

HE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

Luovasti erottautuen maailmalle

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

Se ei synny itsestään, jokaisella levyllä on monien ihmisten. Työstä kuuluu saada palkka: kun käyttää toisen työn ja

Kuntaliitto ja kirjastoasiat

TEKIJÄNOIKEUS EU:n DIGITAALISILLA SISÄMARKKINOILLA (U63)

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

Asia: LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan lausunto tekijänoikeuksien yhteishallinnosta (HE 119/2016 vp)

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Perhevapaat, tasa-arvo, samapalkka. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Mikä on Elävä arkisto?

Lausunto Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä?

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

49 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia. 45 miljoonaa euroa jaettavaksi luovan alan tekijöille. 45 jäsenjärjestöä. 6 lupatuotetta.

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10

Lausunto Sukuseurojen Keskusliitto ry lausuu lakiehdotuksesta etu- ja sukunimilaiksi seuraavaa.

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi

Sivistysvaliokunta HE 92/2018 Lukemisestedirektiivin voimaansaattaminen

Mitä on tekijänoikeus?

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

U 63/2016 vp Sivistysvaliokunta. Satu Kangas

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

LAUSUNTOKYSELY: Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista

VERKKOTALLENNUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

EDUSKUNNAN SIVISTYSVALIOKUNNALLE. Kopiosto ry:n kirjallinen asiantuntijalausunto

Museolain ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Päivi Salonen Kulttuuriympäristöt voimavarana seminaari Oulu 25.1.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Transkriptio:

SIVISTYSVALIOKUNNALLE Lausunto HE 56/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen Kiitämme Sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua esityksestä. Pidämme hyvänä, että elokuvan rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan. Pääosin ehdotus on omiaan selkiyttämään ja kehittämään nykytilaa. Kuten useassa elokuvan rahoitusta koskevassa selvityksessä on kiinnitetty huomiota, toimintatapoja tulee muuttaa aikaisempaa selkeämpään, avoimempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Pidämme tärkeänä, että päätöksenteon selkiyttämisen lisäksi kehitetään säätiön avoimuutta ja tilastointia. Riittävällä julkisella tilastoinnilla hälvennetään alaan liittyviä epäilyksiä ja toisaalta varmistetaan myös lainsäätäjälle mahdollisuus seurata julkisen rahoituksen vaikutuksia. Kiinnittäisimme huomiota siihen, että elokuvan tuotantobudjetista merkittävä osa, jopa puolet, on julkista tukea. Julkisen tuen jakaminen ja käyttäminen edellyttää avoimuutta. Vertailtaessa elokuvan tekemistä teattereihin, niin suurin ero ei ole julkinen tuki, se on molemmissa merkittävä ja elokuvassakin noin puolet. Merkittävämpi ero on, että teatterit eivät saa tuottaa voittoa. Julkisella tuella valmistetuista elokuvista tuotantoyhtiö, levittäjä, elokuvateatteri ja tv-yhtiöt pyrkivät maksimoimaan saamansa voiton kuten yritystoiminnassa yleensäkin. Teattereiden saamasta julkisesta tuesta ja sen käyttämisestä on saatavilla yksityiskohtaista tilastointia, elokuvasta tietoa ei ole saatavissa. Erityisen huolissamme olemme lakiehdotuksen 7 :n 1 mom:n määritelmästä, että tuen saaja hallinnoi kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa. Edellytys on liian laaja ja epätarkka ja antaa tuotantoyhtiöille viestin, että niiden pitää vaatia kaikkia oikeuksia sekä on omiaan heikentämään jo heikossa neuvotteluasemassa olevien tekijöiden neuvotteluasemaa entisestään. Nykyisellään esim. näyttelijät joutuvat luopumaan kaikista oikeuksista kertakorvauksella, eikä korvauksen määrässä huomioida käytön laajuutta tai käytöstä eri tahoille (tuotantoyhtiö, elokuvateatteri, levittäjä jne.) kertyviä tuloja.

Lisäksi ehdotuksen lakiteksteistä on hieman epätarkkuutta taiteen vapauden ja tekijöiden aseman määrittelyssä. Pykäläkohtaisia huomioita Seuraavassa kommentoimme yksityiskohtaisemmin muutamia lakiehdotuksen pykäliä ja teemme ehdotuksia joko lain perusteluihin tai itse lakipykäliin. Kaikkien kommenttiemme taustalla on avoimuuden lisääminen ja elokuva-alan tekijöiden aseman selkiyttäminen ja vahvistaminen. 2 Lain tavoite Lain tavoitteen lähtökohtana osallisuus, moniarvoisuus ja kulttuurien moninaisuus ovat tärkeitä, mutta luetteloa voisi laajentaa, muuten lähtökohta vaikuttaa melko suppealta. Pykälän perusteista, itse lakitekstiin voitaisiin nostaa perusteluissa mainituista perusoikeuksista ainakin tasa-arvo. Pidämme tärkeänä, että ala ja myös alan ulkopuoliset voivat seurata, että näitä tavoitteita toteutetaan. Mielestämme tasa-arvon toteutumisen seuraamiseksi ei riitä pelkästään se, että oletetaan, että kaikki noudattavat lakeja, mm. tasa-arvolakia. Toteutumisen seuraaminen edellyttää laskemista ja tilastointia. Sivistysvaliokunta edellyttää, että säätiö tilastoi ja julkaisee tilastoja, joissa mitataan esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista sekä tekijöiden että sisällön näkökulmasta tuotannoittain. Kun tilastoidaan tekijöiden palkat sukupuolten mukaan, nähdään suoraan, että miten palkkatasa-arvo toteutuu ja alan mahdollinen sukupuolittuneisuus. Sisältöjä tilastoimalla (sukupuoli, monikulttuurisuus jne.) voidaan seurata sitä, että minkälaista kuvaa ja kenen näkökulmasta tarinoita kerrotaan. 6 Valtionavustuksen käyttötarkoitukset 2 momentin 2) kohdan edellytys siitä, että tuotannon sisältö perustuu kulttuuriarvoihin, joiden alkuperä on kulttuuri-identiteetissä vaikuttaa taiteen vapauden rajaamiselta, vaikk sitä sillä ei ilmeisesti ole tarkoitettu. Olisikin hyvä todeta, ettei taiteen vapauteen haluta puuttua ja että myös ristiriitaisia ja kulttuuriarvojen vastaisia elokuvia voidaan rahoittaa. 2 momentin 3) kohdan mukaan elokuvaan tulisi sisältyä merkittävä luovien tekijöiden panos ja heille maksettavien palkkojen ja palkkioiden osuus tuotantokustannuksista tulee olla merkittävä. Pidämme tätä edellytystä hyvänä, koska elokuva on nimenomaisesti luovat työn tulos. Toivomme kuitenkin lainsäätäjän tarkentavan hallituksen perusteluosassa, keitä tähän ryhmään kuuluu.

Poistetaan 6.2 :n 2) kohta, koska kohdat 1) taiteellinen kokonaisuus ja 3) merkittävä luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden panos riittävät määrittelemään teosta. Lisäksi olisi hyvä kirjata lain perusteluihin, että kunnioitetaan taiteen vapautta. Lainsäätäjä ottaa kantaa keitä 6.2 :n 3. kohtaan kuuluu. Luovien tekijöiden panoksen ja palkkioiden osuuden merkittävyyden toteutumisen seuraamiseksi tulee elokuvasäätiön tilastoida ja julkaista tilastoja toteutuneista palkoista henkilöstöryhmittäin ja tuotannoittain. Jotta tämä on mahdollista, niin tuotantosopimuksissa tulee sopia tietojen keräämisestä tilastointitarkoituksiin. Nykyisin ei ole mahdollisuutta seurata suomalaisten elokuvien toteutuneiden budjettien rakennetta eikä myöskään seurata mahdollisen lisärahoituksen kohdentumista tai vaikutusta. Avoimuuden lisääminen poistaisi alan sisäistä ja ulkopuolisten epäilyjä ja epätietoisuutta rahan kohdentumisesta. Lisäksi se parantaisi alan omaa ja toisaalta myös lainsäätäjän ja ministeriön mahdollisuutta seurata rahoituksen käytön ja vaikutusten kehitystä. 7 Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset: kommentit tuotantotuen edellytyksiin Erityisen huolissamme olemme lakiehdotuksen 7 :n 2 mom:n 1. kohdan määritelmästä, että tuen saaja hallinnoi kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa. Edellytys on tarpeeton, aivan liian laaja ja epätarkka ja antaa tuotantoyhtiöille viestin, että niiden pitää vaatia kaikkia oikeuksia sekä on omiaan heikentämään tekijöiden heikkoa neuvotteluasemaa entisestään. Elokuva- ja tv-alalla tekijät (näyttelijät, ohjaajat, käsikirjoittajat) ovat todella heikossa neuvotteluasemassa. Tuotantoyhtiöt vaativat kaikkia oikeuksia eikä alalla ole muista pohjoismaista poiketen kollektiivisia sopimuksia, joissa olisi määritelty luovutettavien oikeuksien laajuus ja niistä maksettavat korvaukset. Sopimuksia ei ole, koska tuotantoyhtiöt eivät halua eikä tekijäjärjestöillä ole mahdollisuuksia pakottaa niitä sopimaan. Tekijänoikeudet ja niistä sopiminen voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Nk. primäärioikeuksiin eli oikeuksiin, joilla voidaan käydä kauppaa ja nk. sekundäärioikeuksiin eli massa- ja jälkikäyttöoikeuksiin, joita hallinnoidaan OKM:n hyväksymispäätösten perusteella tekijänoikeusjärjestöissä (mm. Kopiosto=tekijät ja Apfi=tuottajat) sopimuslisensseillä, eikä niistä voi kukaan tai mikään toimija yksin käydä kauppaa. Primäärikäyttöä on esimerkiksi elokuvateatterilevitys, tv-broadcast, tv-yhtiön tai operaattorin (esim. Elisa) maksulliset tai maksuttomat nettipalvelut, vuokraaminen (netti tai

dvd) jne. ja sekundäärikäyttöä esim. kotikopiointi (=hyvitysmaksu), verkkotallennuspalvelu, opetuskäyttö ja edelleenlähettäminen (=nk. kaapelijakelu). Muissa pohjoismaissa ja yleensä länsimaissa tekijöiden (näyttelijät, ohjaajat ja käsikirjoittajat) oikeuksista on sovittu siten, että työehtosopimuksissa on määritelty nk. primäärioikeuksien luovutusten laajuus ja niistä maksettavat korvaukset. Nk. sekundäärioikeudet jäävät muualla automaattisesti tekijöille ja niitä hallinnoi tekijöiden puolesta tekijänoikeusjärjestöt. Missään muualla sekundäärioikeuksia eli sopimuslisenssikäyttöön liittyviä oikeuksia eivät tuotantoyhtiöt ole edes tekijöiltä vaatineet! Suomessa esimerkiksi näyttelijät joutuvat luovuttamaan kertakorvauksella oikeutensa tuottajalle työn saadakseen pitää luovuttaa kaikki oikeudet. Oikeuksia ei yksilöidä eikä niiden arvosta käydä keskustelua. Kuten muillakin tekijöillä, myös näyttelijöillä työn saamisen edellytyksenä on luopua kaikkien primäärioikeuksien lisäksi myös sekundäärioikeuksista eli nk. Kopiosto-oikeuksista. Kaikkien oikeuksien luovuttaminen kertakorvauksella tarkoittaa sitä - ettei sopimusneuvotteluissa hinnoitella kunkin oikeuden arvoa, johtaa alihinnoitteluun - ettei näyttelijä hyödy taloudellisesti elokuvan tai tv-sarjan menestyksestä - uudet käyttömuodot hyödyttävät muita, esim. tuotantoyhtiötä tai vaikka teleoperaattoria tms. Vertailun vuoksi esim. Tanskassa samankokoisilla markkinoilla samansuuruiselle näyttelijäkaartille kertyi tekijänoikeustuloja v. 2017 pääosin Tanskan kotimarkkinoilta noin 200 miljoonaa kruunua eli noin 26 miljoonaa euroa. Suomessa vastaava näyttelijöiden tekijänoikeustulokertymä on Kopiostosta noin 400.000 euroa hyvitysmaksuna ja opetuskäyttökorvauksena ja suorilla työsopimuksilla kaikkien oikeuksien luovutuksena elokuvista kertakorvauksena arviolta 500.000 ja tv-sarjoista arviolta 500.000 euroa eli yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Ylen omista vanhoista tuotannoista kertyy vielä toistaiseksi tekijänoikeustuloa näyttelijöille, tosin sekin on hiipumassa, koska Yle on ulkoistanut tuotantonsa ja niissä näyttelijät joutuvat luopumaan oikeuksistaan kertakorvauksella. Suomalaisten näyttelijöiden saama tekijänoikeustulo on siis alle 1/10 tanskalaisten näyttelijöiden tekijänoikeustuloista samansuuruisilta markkinoilta. Lisäksi näyttelijöiden elokuva- ja tv-alan palkat ovat huomattavasti alhaisemmat Suomessa kuin Tanskassa. Ala ei ole Suomessa näyttelijöiden näkökulmasta taloudellisesti houkutteleva. Jotta ala pysyy vetovoimaisena myös tekijöiden toimeentulon kannalta, pitäisi valtion aktiivisesti edistää elokuva-alan sopimuskulttuurin kehittymistä. 1) Poistetaan 7 :n 2. momentin ensimmäinen kohta eli ja joka hallinnoi elokuvan kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa. Asiasta on säädetty jo tukisopimusta koskevassa pykälässä eli 8 kohdassa 3.

Määritelmänä 7 :n edellytysten yhteydessä hallinnoi kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa on epäselvä ja voi pahentaa nykyistä sopimisen kulttuuria entisestään. 2) Sivistysvaliokunta ottaisi kantaa 8 :n tukisopimuksen osalta, että tukisopimuksissa edellytettäisiin, että tuotantoyhtiön ja tekijän välisissä sopimuksissa kulloinkin luovutettavat oikeudet on selkeästi rajattu ja määritelty, ettei kaikkia oikeuksia rajattomasti vaadittaisi ja että luovutettavista oikeuksista määritellään ja maksetaan kohtuullinen korvaus tekijöille. 3) Tukisopimuksissa tulisi lisäksi edellyttää, ettei nk. pakko- tai sopimuslisenssiin perustuvia oikeuksia saa vaatia tekijöiltä. 4) Tässäkin asiassa elokuvasäätiötä tulisi edellyttää tilastointia: kerätessään tiedot palkoista, niissä tulee eritellä myös kertakorvauksina maksetut tekijänoikeuskorvaukset. 7 Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset: kommentit jakelutuen saajien määrittelyyn Jakelutukea voidaan myöntää 2 mom:n 6 kohdan mukaan myös suoraan tekijälle. Kannatamme lämpimästi tätä, koska alan kansainvälistymisen kannalta olisi hyvä entisestään parantaa tekijöiden itsenäistä mahdollisuutta verkostoitua kansainvälisesti. Kohdan voisi määritellä terminologisesti yhtenäisellä ja vastaavalla tavalla kuin 6 :n 2 mom:n 3 kohta, jossa on tekijänoikeuslain terminologian mukaisesti mainittu myös lähioikeuden haltijat. Perustelutekstistä käy selkeästi ilmi, että tässä on tarkoitettu nimenomaan, että matkustustukea voidaan maksaa myös näyttelijöille. Lisäksi perustelutekstiin olisi hyvä lisätä tekijäluetteloon myös käsikirjoittajat, kun nyt siinä on mainittu esimerkkiluettelossa ohjaaja, näyttelijä ja kuvaaja.

8 Tukisopimus Sivistysvaliokunta ottaa kantaa Kohtaan 3 Kuten edellä eli tukisopimuksissa edellytettäisiin - Tuotantoyhtiön ja tekijän välisissä sopimuksissa kulloinkin luovutettavat oikeudet on selkeästi rajattu ja määritelty, ettei kaikkia oikeuksia rajattomasti vaadittaisi ja että luovutettavista oikeuksista määritellään ja maksetaan kohtuullinen korvaus tekijöille - Tukisopimuksissa tulisi lisäksi edellyttää, ettei nk. pakko- tai sopimuslisenssiin perustuvia oikeuksia saa vaatia tekijöiltä. Kohtiin 8 ja 9 9 Maksatuksen keskeytys ja 10 takaisinperintä Sivistysvaliokunta ottaa nimenomaisen kannan, että tukisopimuksessa pitäisi mainita, että tukia, niiden käyttöä ja niiden sisältöjä tilastoidaan ja tilastot julkaistaan. Tarvitaan positiivinen sysäys avoimuuden kehittämiseen. Tilastoitavia asioita olisivat ainakin: toteutuneet palkat (henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain), muut kustannukset eriteltynä, rahoitus ja tulot käyttömuodoittain. Laista ei ilmene, mitkä seikat mahdollistavat tuen maksatuksen keskeyttämisen ja takaisinperinnän. Tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että asia olisi selkeästi säädelty laissa. Elokuvasäätiön ohella tekijällä ja tekijänoikeusjärjestöllä tulisi olla mahdollisuus saattaa maksatuksen keskeytystä koskeva asia Taiken käsiteltäväksi etenkin siinä tilanteessa, ettei Elokuvasäätiö ryhdy asiassa toimenpiteisiin. Joka tapauksessa asiaan osalliselle tekijälle tulee taata oikeus tulla kuulluksi niin Elokuvasäätiön kuin Taikenkin käsittelyssä. 18 Tiedonsaanti Alan tilastoinnin kehittämiseksi pitäisi pykälän perusteluissa, että säätiö velvoitetaan tilastoimaan toimintaansa tarkemmin ja tilastojen julkisuudesta. Tilastot ovat myös poliitikkojen kannalta hyvä väline seurata alan kehitystä ja rahoituksen vaikuttavuutta.

19 Neuvottelukunta Pidämme hyvänä ajatusta neuvottelukunnasta. Elokuva-alan keskusteluyhteys on ollut melko vähäistä. Pidämme tärkeänä, että OKM:n ja säätiön välisessä sopimuksessa huolehditaan siitä, että neuvottelukunta tuloksellisesti kokoontuu ja toimii ja se oikeasti parantaa toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta. Nykyisen toimintatavan muuttaminen ei tapahdu itsestään, ellei sitä aktiivisesti edistetä. Helsingissä 11.9.2018 SUOMEN NÄYTTELIJÄLIITTO FINLANDS SKÅDESPELARFÖRBUND RY. Elina Kuusikko toiminnanjohtaja Näyttelijäliitto edustaa ammattinäyttelijöitä. Näyttelijäliitossa on jäseniä yli 1900, joista työikäisiä on noin 1300. Heistä freelancereita on jo yli 850 ja kiinnityksellä teattereissa noin 420. Freelancenäyttelijöiden toimeentulo koostuu lyhyistä (tunnin-muutaman viikon) pituisista työ- tai toimeksiantosuhteista teattereissa, elokuvissa, tv-sarjoissa, tv-viihteessä, äänitöissä (dubbaukset, äänikirjat, mainokset jne.), yrityskeikoista, apurahatyöskentelystä jne. jne.