OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Eduskunnan sivistysvaliokunnalle. HE 56/2018 vp laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Eduskunnan sivistysvaliokunnalle HE 56/2018 vp laiksi valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) lausuntovastineessa käsitellään perustuslakivaliokunnan lausunnon PeVL 28/2018 vp kannanotot sekä keskeisiä perustuslakivaliokunnalle ja sivistysvaliokunnalle annetuissa kirjallisissa lausunnoissa esille otettuja näkökohtia. Perustuslakivaliokunnalle annetuissa lausunnoissa esitettyjä näkökohtia käsitellään siltä osin kuin niitä ei ole otettu jo huomioon perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön arviot esitetään sisennettyinä, ehdotukset muutoksiksi pykälien muotoiluun alle- ja yliviivattuina. Perustuslakivaliokunnan lausunto (PeVL 28/2018 vp) Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta esittää kuitenkin huomautuksia, joiden pohjalta lakiehdotukseen tulee tehdä muutoksia. Viittaus hallinnon yleislakeihin. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiin ei ole perustuslain 124 :n takia välttämätöntä yleensä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin, sillä hallinnon yleislakeja sovelletaan niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla myös yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (PeVL 42/2005 vp, s. 3/II). Valiokunta huomauttaa, että lakiehdotuksen 5 ja 12 :n viittauksista voi saada sen virheellisen kuvan, että hallinnon yleislaeista sovellettaisiin vain hyvän hallinnon periaatteita ja hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Jos lakiin pidetään sääntelyn selkeyden vuoksi tarpeellisena ottaa viittaussäännös hallinnon yleislakeihin, on viittauksen oltava vastakohtaispäätelmän välttämiseksi kattava. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ehdotettua 12 :ää (Hallinnon yleislakien soveltaminen) muutettavaksi seuraavasti; henkilötietolain muuttaminen tietosuojalaiksi tehdään vain, mikäli uusi tietosuojalaki tulee voimaan ennen tämän lain voimaantuloa: Tässä laissa tarkoitettua julkista hallintotehtävää hoidettaessa noudatettavista hyvän hallinnon periaatteista säädetään noudatetaan, mitä hallintolaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), kielilaissa (423/2003), saamen kielilaissa (1086/2003), arkistolaissa (831/1994), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) ja henkilötietolaissa (523/1999) tietosuojalaissa ( / ) säädetään.

2 2 Muutoksenhaku. Ehdotetunkaltainen sallivaksi muotoiltu luettelo valituskelpoisista päätöksistä ei valiokunnan vakiintuneen kannan mukaan voi vaikuttaa eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona (ks. esim. PeVL 15/2012 vp, s. 3/II, PeVL 20/2005 vp, s. 7 ja PeVL 21/2006 vp, s. 6). Muutoksenhakuoikeus on tämän vuoksi syytä muotoilla yleiseksi oikeudeksi, mikä vastaa perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan myös esityksen perusteluista (s. 49) ilmenevää. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ehdotettua 19 :ää (Muutoksenhaku) muutettavaksi seuraavasti: Tässä laissa tarkoitettuun Suomen elokuvasäätiön hallituksen Edellä 7, 9 ja 10 :ssä tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Suomen elokuvasäätiön hallitukselta ja Taiteen edistämiskeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua Taiteen edistämiskeskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Perustuslakivaliokunnalle annetut asiantuntijalausunnot Mäenpää: Jotta oikaisuvaatimuksen tekeminen olisi mahdollista, lakiehdotuksen 19 :ään on kuitenkin välttämätöntä lisätä säännös siitä, mille elimelle oikaisuvaatimus tehdään. OKM: Muotoiluehdotus edellä. Rautiainen: --- olisi esitettyä sääntelyratkaisua parempi, jos hallituksen jäsenten kelpoisuusvaatimuksista sekä säätiön johtajan ja tuotantotukiesittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin lain tasolla esitettyä tarkemmin. Tällöin olisi laintasoisesti varmistettava, että päätöksenteossa on mukana joko tuotantoesittelijänä tai hallituksen jäsenenä elokuva-alaa sellaisella tavalla tuntevia jäseniä, että heidän myötävaikutuksena päätöksentekoon turvaa perustuslain 16.3 :n suojaamaa elokuva-alan toiminnallista autonomiaa ja tukee elokuvataiteen monimuotoisuutta tukevaa valtionavustuspolitiikkaa. Tarkastustoimivaltuuksia koskevaa sääntelyä on täsmennettävä, jotta Taiteen edistämiskeskus ja elokuvasäätiö voivat tosiasiassa huolehtia niille kuuluvista valtionaputehtävistä. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää ehdotettua 5 :n 2 momenttia (Päätöksenteko valtionavustusasioissa) muutettavaksi seuraavasti: Valtionavustusasioita esittelevällä henkilöllä tulee olla tehtävään soveltuva koulutus tai muuten hankittu pätevyys sekä hyvä elokuva-alan tuntemus. Ehdotetun 15 :n 2 momentin (Kirjanpito ja tarkastusoikeus) loppuun esitetään lisättäväksi uusi virke: Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus suorittaa 11 :n 1 momentissa tarkoitetussa julkisen hallintotehtävän hoitamisen valvonnassa tarpeellisia Suomen elokuvasäätiön toimintaan ja talouteen kohdistuvia tarkastuksia. Suomen elokuvasäätiöllä on oikeus suorittaa valtionavustuslain 16 :ssä tarkoitettuja

3 3 valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen kohdistuvia tarkastuksia. Suomen elokuvasäätiöllä on oikeus tarvittaessa pyytää Taiteen edistämiskeskukselta virka-apua tarkastuksen suorittamiseksi. Koivisto: Selvyyden vuoksi Taiken yleisestä roolista voisi kuitenkin olla paikallaan ottaa erillinen maininta ehdotetun lain 9 :ään. Lisäksi tarkastusoikeuden osalta lausunnonantaja huomauttaa, että Taiken tiedoksisaantioikeuksista ei ole minkäänlaista mainintaa. Lausunnonantaja esittää 16 :n (Julkisen hallintotehtävän hoitamiselle asetettavat tavoitteet) muotoilun ja sisällön osalta, että pykälän oikeusvaikutuksia tulisi täsmentää. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että ehdotettuun 9 :ään (Maksatuksen keskeytys) lisätään uusi 1 momentti ja 4 momentiksi siirtyvään 3 momenttiin uusi toinen virke: Taiteen edistämiskeskus vastaa valtionavustusten maksatuksen keskeyttämiseen liittyvistä asioista Maksamisen keskeyttämistä koskevaa päätöksentekoa varten Suomen elokuvasäätiön on liitettävä esitykseensä riittävät ja olennaiset tiedot. Taiteen edistämiskeskuksella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada Suomen elokuvasäätiöltä tarvitsemansa tiedot valtionavustusten maksatuksen keskeyttämistä koskevissa asioissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että ehdotettuun 10 :ään (Takaisinperintä) lisätään uusi 1 momentti ja 4 momentiksi siirtyvään 3 momenttiin uusi toinen virke: Taiteen edistämiskeskus vastaa valtionavustusten takaisinperintään liittyvistä asioista Takaisinperintää koskevaa päätöksentekoa varten Suomen elokuvasäätiön on toimitettava Taiteen edistämiskeskukselle riittävät ja olennaiset tiedot. Taiteen edistämiskeskuksella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada Suomen elokuvasäätiöltä tarvitsemansa tiedot valtionavustusten takaisinperintää koskevissa asioissa. Ehdotetun 16 :n tarkoituksena on yksityiskohtaisten perustelujen (s. 44) mukaan olla pohjana opetus- ja kulttuuriministeriön Suomen elokuvasäätiöön kohdistamalle ohjaukselle. Ministeriön ja Suomen elokuvasäätiön välisen ohjausprosessin keskeinen osana olisivat säännöllisesti käytävät neuvottelut. Neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen elokuvasäätiö sopisivat määrävuoksiksi elokuvasäätiölle annetun julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista.

4 4 Yhteisesti todetut ja sovitut tavoitteet kirjattaisiin tavoiteneuvottelusta tehtävään pöytäkirjaan osapuolten yhteisen ymmärryksen mukaisesti. Kyse ei olisi sopimuksesta, joka voitaisiin esimerkiksi riitauttaa jommankumman osapuolen toimesta. Sivistysvaliokunnalle annetut asiantuntijalausunnot Valiokunnalle annetuissa asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin seuraavia näkökohtia. Lain tavoite (2 ): Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n mielestä (myös Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Elokuvaohjaajaliitto, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET, Lavastus ja pukusuunnittelijat sekä WIFT) pykälään tulisi lisätä mainita sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ja Lavastus ja pukusuunnittelijat katsovat, että taiteen sisältöjen ja laadun määrittäminen ei ole lainsäädännön piiriin kuuluva asia vaan määrittämisen tulisi tapahtua taiteen kentällä ja että pykälän 2 momentti tulisi poistaa. OKM: Sukupuolten tasa-arvo kuuluu perustuslain 6 :ssä säädetyn yhdenvertaisuuden piiriin. Tasa-arvolain mukaan jokaisen työnantajan on edistettävä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tämän lain tavoitteisiin ei tätä tarvitse nimenomaisesti lisätä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että ehdotettua 2 :n 2 momenttia muutetaan seuraavasti: Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat osallisuus, moniarvoisuus, ja kulttuurinen moninaisuus ja taiteen vapaus. Momentin säilyttäminen ja täydentäminen viittauksella taiteen vapauteen vahvistaa myös lausunnonantajien lausunnossa tärkeinä pidettyjen arvojen huomioimista lain soveltamisessa ja valtionrahoituksen myöntämisessä elokuvatuotantoihin. Päätöksenteko (5 ): APFIn (myös Filmikamari) mielestä päätöksenteon riippumattomuuden ja puolueettomuuden varmistaminen ei välttämättä edellyttäisi nyt käytössä olevan menettelyn (SES:n toimitusjohtaja päättää) muuttamista niin, että valtionavustuspäätökset siirrettäisiin säätiön hallituksen tehtäväksi. Hallituksen työtaakka lisääntyisi. Samoilla linjoilla on myös Kopiosto. SES:n hallituksen mielestä päätöksentekoon ja kelpoisuuteen liittyvät vaatimukset ilman lisäresursointia saattavat tulevaisuudessa vaikeuttaa ministeriön tehtävää nimittää hallitukseen jäsenet. OKM: On selvää, että prosesseja asioiden valmistelussa päätöksentekoa varten on edelleen kehitettävä SES:ssä ja varmistettava, että nykyisenkaltainen asiantuntemus säilyy ja on korkealla tasolla tukipäätösten valmistelussa. Perusteluissa (s. 33) päätösten valmistelusta todetaan: Nykykäytäntöä vastaavasti päätösesitykset käsiteltäisiin valmistelevassa kokouksessa, jossa arvi-

5 5 oitaisiin muun muassa hankkeen tuotannollis-taloudelliset edellytykset. Valmistelevaan kokoukseen osallistuisivat tuotantotukiesittelijöiden ja muiden tukipäätösten valmistelijoiden lisäksi elokuvasäätiön työjärjestyksessä määrätyt henkilöt sekä elokuvasäätiön johtaja. Tämä jo nykyisin noudatettava käytäntö vahvistettaisiin elokuvasäätiön työjärjestyksessä, jonka elokuvasäätiön hallitus hyväksyy. Valmistelevan kokouksen tarkoituksena olisi osaltaan varmistaa, että tuettava hanke täyttää valtionavustuksen myöntämisen kriteerit. Valmistelevassa kokouksessa elokuvasäätiön johtajalla olisi lisäksi mahdollisuus tarvittaessa työnjohdollisen valtansa ja vastuunsa puitteissa ennen hallituksessa tapahtuvaa päätöksentekoa varmistaa, että esiteltävät päätökset vastaavat elokuvasäätiön hallituksen hyväksymiä linjauksia. Valtionavustusten käyttötarkoitukset (6 ): Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (myös Suomen Näyttelijäliitto) esittää, että pykälän 2 momentin 2 kohta ( jonka sisältö perustuu kulttuuriarvoihin, joiden alkuperä on kulttuuri-identiteetissä ) tulisi poistaa, perusteena se, että säännös antaa vaikutelman taiteen vapauteen puuttumiselta. Lisäksi Suomen Elokuvaohjaajaliitto esittää, että kohdan tulisi kuulua jonka sisällöntuottaja nauttii taiteellista vapautta. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää (edellä), että ehdotettua 2 :n 2 momenttia (Lain tavoite) muutetaan seuraavasti: Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat osallisuus, moniarvoisuus, ja kulttuurinen moninaisuus ja taiteen vapaus. Tämä lisäys tekee selväksi sen, että 6 :n 2 momentin 2 kohtaa ei voida tulkita taiteen vapautta rajoittavaksi. Ehdotettua 2 momentin 2 kohtaa ei ole syytä poistaa. Pykälään otetulla tekstillä varmistetaan, että elokuvan valtionavustukset edelleen täyttävät ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimukset. Perustelut, s. 35 (alleviivaus tässä): Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettua tuotantotukea, jakelutukea ja käsikirjoitusapurahaa voitaisiin myöntää sellaisen elokuvan tuotantoon, jakeluun ja käsikirjoittamiseen, jota pidetään kulttuurituotteena. Jotta elokuva olisi kulttuurituote, sen tulisi täyttää kaikki momentissa mainitut kolme kriteeriä. Pykälän 2 momenttiin sisällytettäisiin nykyisin elokuvataiteen edistämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa oleva kulttuurituotteen määritelmä, jonka Suomi on ilmoittanut komissiolle. Momentti kokonaisuutena täyttää ryhmäpoikkeusasetuksen 54 artiklan 2 kohdan vaatimuksen, jonka mukaan jäsenvaltion on laadittava tehokkaat menettelyt, joilla varmistetaan, että kyseessä on asetuksessa tarkoitettu kulttuurituote. Suomen Näyttelijäliitto esittää lisäksi, että pykälän 2 momentin 3 kohdan osalta tulisi tarkentaa, keitä luovia tekijöitä säännöksessä tarkoitetaan. OKM: On luonnollista, että säännöksessä tarkoitetaan mitään ryhmää pois sulkien tai erityisesti mainiten kaikkia elokuvan tekemiseen osallistuvia luovia tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita. Erillistä tarkennusta ei ole syytä lisätä.

6 6 Valtionavustuksen myöntämisen edellytykset (7 ): Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (myös Suomen Näyttelijäliitto) esittää, että 2 momentin 1 kohta tulisi poistaa. Kohta hallinnoi kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa on epäselvä ja voi pahentaa nykyistä sopimisen kulttuuria entisestään. Oikeuksien osalta tulisi edellyttää, että tuotantoyhtiön ja tekijän välisissä sopimuksissa kulloinkin luovutettavat oikeudet on selkeästi rajattu ja määritelty, ettei kaikkia oikeuksia rajattomasti vaadittaisi ja että luovutettavista oikeuksista määritellään ja maksetaan kohtuullinen korvaus tekijöille. Pykälän 3 momentin osalta Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry kiinnittää huomiota taiteen vapauteen (momentissa oleva viittaus 2 :ään, käsitelty aiemmin). Suomen Elokuvaohjaajaliitto on samoilla linjoilla edellisen kanssa. Lisäksi se toteaa, että tuen saamisen edellytyksenä olevat tekijänoikeuden hallinnoinnin luovutukset tulee määritellä laissa yksityiskohtaisesti vähimmän puuttumisen periaatteen mukaan. Luovutuksia ei tule vaatia yli elokuvan kaupallisen elinkaaren (esim. 5 v valmistamisesta). OKM: Lausunnonantajien huomautus koskee ehdotetun 7 :n 1 momenttia, jonka 1. virke kuuluu seuraavasti: Tuotantotukea voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle elokuvan tuotantoyhtiölle, jolla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset elokuvan tuottamiseen ja joka hallinnoi elokuvan kaupallisia hyödyntämisoikeuksia Suomessa. Ehdotetun säännöksen tavoitteena on varmistaa, että valtion tukea saavalla elokuvatuotannolla on edellytykset tulla yksityistä piiriä laajemman yleisön saavutettavaksi niin, että elokuva voidaan esittää julkisesti ja levittää yleisölle. Säännöksen tarkoituksena ei ole, että valtion tuen saaminen edellyttää kaikkien oikeuksien hankkimista. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että sivistysvaliokunta harkitsee asian käsittelemistä mietinnössään ja siinä säännöksen tulkintaa tarkentamalla ohjaa tuotantoyhtiöiden ja tekijöiden välistä sopimussuhdetta nykyistä kohtuullisempaan suuntaan. Tämä tukisi myös Suomen elokuvasäätiötä ehdotetun 8 :n soveltamisessa. Tukisopimuksen sisältö (8 ): APFIn (myös Filmikamari) mielestä lakien ja alan hyvien käytäntöjen mainitseminen on tukisopimuksessa turhaa. Maininta sitoutumisesta alan mahdollisten hyvien käytäntöjen noudattamiseen tulisi poistaa. OKM: Asia on syytä säilyttää tukisopimuksessa. Tavoite on, että kun asiat hoidetaan hyvin ja otetaan huomioon lainsäädännön vaatimukset, tähän nimenomaiseen kohtaan ei enää tarvitse kiinnittää huomiota. Kopioston (samoin Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Näyttelijäliitto ja Elokuvaohjaajaliitto) mielestä 8 :n 3 kohtaa tulisi tarkentaa siten, että siinä mainituilla oikeuksilla tarkoitetaan vain niitä oikeuksia, jotka ovat tarpeen av-tuotannon kaupallistamiseksi muilla kuin sopimuslisenssijärjestelmän jo kattamilla alueilla.

7 7 Suomen Näyttelijäliitto esittää, että tukisopimuksessa tulisi edellyttää, että tuotantoyhtiön ja tekijän välisissä sopimuksissa kulloinkin luovutettavat oikeudet on selkeästi rajattu ja määritelty, ettei kaikkia oikeuksia rajattomasti vaadittaisi ja että luovutettavista oikeuksista määritellään ja maksetaan kohtuullinen korvaus tekijöille. OKM: Tukisopimuksen 8 :n 3 kohta liittyy edellä käsiteltyyn 7 :n 1 momenttiin. Lausunnonantajien ehdotus oikeuksien luovutuksen rajaamisesta muihin kuin sopimuslisenssijärjestelmän kautta hoidettaviin oikeuksien hankinnan tilanteisiin pohjautuu ajatukseen, että tekijät ja esittävät taiteilijat katsovat joutuvansa luovuttamaan tuotantoyhtiölle oikeuksia, joita elokuvan ensisijaiseen eli primaarikäyttöön (julkinen esittäminen, lähettäminen televisiossa, videopalvelut, videovuokraus, dvd-jakelu jne.) Suomessa ei tarvita. Sekundaari- eli jälkikäytön (esim. tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut, opetustallennus, edelleen lähettäminen) lisensioinnin oikeudenhaltijat katsovat parhaimmin ja oikeudenmukaisimmin hoituvan niin, että korvaus tällaisesta käytöstä maksetaan oikeudenhaltijoille sopimuslisenssijärjestöjen kautta. Mainituissa pykälissä (8 :n 3 kohta ja 7 :n 1 mom.) tarkoitettujen oikeuksien luovutuksen laajuus määräytyisi tällöin tekijänoikeuslakiin otettujen tai myöhemmin otettavien sopimuslisenssisäännösten mukaisesti. Lausunnonantajien ehdotuksen mukaan lupa elokuvan käyttämiseen hankittaisiin ja mahdollinen korvaus käyttämisestä maksettaisiin tekijän tai esittävän taiteilijan oikeuksien osalta suoraan mainituille oikeudenhaltijoille sopimuslisenssijärjestön kautta. Sopimuslisenssisäännösten alueelle kuuluvaa käyttöä koskevien oikeuksien jääminen tekijöille ja esittäville taiteilijoille itselleen osaltaan vahvistaisi sopimuslisenssijärjestelmän legitimiteettiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että mainituissa pykälissä (7 :n 1 mom. ja 8 :n 3 kohta) ei ole tarkoitus edellyttää tekijän tai esittävän taiteilijan kaikkien taloudellisten oikeuksien luovuttamista tuottajalle. Tarkoitus on, että tuottajalla on hallussaan ne oikeudet, joita tarvitaan valmiin elokuvan julkiseen esittämiseen ja saattamiseen yleisön saataviin tallenteella tai muissa levityskanavissa. Elokuvien ns. jälkikäytön oikeuksia ei edellytetä. SES:n hallitus esittää, että tukisopimus voitaisiin tehdä perustelluista syistä (esim. tuen merkittävä suuruus tai valtionavustuksen käytön valvonta) myös muiden tukimuotojen kuin tuotantotukien osalta. Pykälän 5 kohtaa tulisi tarkentaa (alan toimijoiden yhteisesti kirjaamat toimintaohjeet) pitäisi ilmetä täsmällisesti. Lausunnonantajan mukaan esityksestä ei myöskään käy ilmi, miten asiaa valvottaisiin ja mitkä olisivat mahdolliset seuraamukset. OKM: Hallituksen esityksessä tai pykälätekstissä ei ole mahdollista kirjoittaa tarkasti sitä, mitä alan käytäntöjä tai toimintaohjeita tässä pitäisi ottaa huomioon. Asia on jätettävä sen varaan, että Suomen elokuvasäätiö on itse ajan tasalla siitä, millaisia hyviä käytäntöjä ja toimintaohjeita kulloinkin on alalla olemassa. Tarvittaessa opetus- ja kulttuuriministeriö voi valvovana viranomaisena ohjeistaa elokuvasäätiötä.

8 8 Tukisopimuksen tarkoitus on osaltaan toimia suhteessa tuensaajaan ohjauksen välineenä, ja elokuvasäätiö valvoo sopimuksen noudattamista. Myös pykälän 5 kohdan valvonta tapahtuisi osana tukisopimuksen yleisen noudattamisen valvontaa. Sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi ei ole esitetty nimenomaisia seuraamuksia. Esityksen perusteluissa on esimerkkinä mainittu sopimussakko, joka tarvittaessa voitaisiin sisällyttää sopimukseen elokuvasäätiön harkinnan mukaisesti. Tämä olisi kuitenkin siinä määrin järeä seuraamus, että sen käyttämistä tulisi pyrkiä välttämään. Sen sijaan kiinteä yhteydenpito tuensaajaan ja tuotannon etenemisen kontrolli (tuensaajan selvitykset, tarvittaessa lisäksi tietopyynnöt) sopimuksessa sovitulla tavalla riittää useimmissa tapauksissa. Lisäksi elokuvasäätiön olisi oltava myös itse aktiivinen ja reagoitava sen tietoon mahdollisesti tuleviin tietoihin esimerkiksi siitä, että 5 kohdan mukaisia velvoitteita ei ole noudatettu. Tukisopimuksessa olisi 8 :n mukaan sovittava myös tuen maksamisesta ja tuen käytön seurannasta ja selvitysten antamisesta. Tämä kattaa paitsi hankkeen loppuselvityksen myös tuotannon eri vaiheisiin sidottujen maksuerien maksamisen ja niiden käytön seurannan. Maksuerät voidaan sitoa siihen, että elokuvasäätiölle on toimitettu riittävä selvitys tuotannon edistymisestä. Yleisenä ehtona voi lisäksi olla se, että tuotannon aikana mahdollisesti esiin tulevat asiat on selvitettävä ennen seuraavan maksuerän maksamista. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että elokuvasäätiö saa selvityksen mahdollisista tuotannon aikana ilmi tulleista väärinkäytöksistä ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Jollei valtionavustuksen saaja selvitä ja korjaa asiaa, elokuvasäätiö voi ilmoittaa asiasta Taiteen edistämiskeskukselle valtionavustuksen maksatuksen keskeyttämispäätöksen valmistelua varten. Ehdotusta tukisopimuspykälän laajentamisesta muihin tukimuotoihin ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa. Valtionavustuksia myönnettäessä lähtökohtana on, että valtionavustuspäätös ja sen sisältämät ehdot itse päätöksessä ja sen liitteissä sisältävät kaikki valtionavustukseen ja sen käyttöön liittyvät ehdot. Ottaessaan vastaan myönnetyn avustuksen valtionavustuksen hakija sitoutuu noudattamaan kaikkia päätöksen ehtoja. Erillistä sopimusta ei tarvita. Tuotantotukipäätöksiin liittyvät sopimus tarvitaan erityisesti muun rahoituksen varmistamiseen (tarkemmin lakisesityksen yksityiskohtaiset perustelut, s ). Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (samoin Suomen Näyttelijäliitto) esittää, että tukisopimukseen otettaisiin maininta, että tukia ja niiden sisältöjä tilastoidaan ja tilastot julkaistaan. OKM: Tukia tilastoidaan ja julkaistaan jo nyt Suomen elokuvasäätiössä. Tilastointia tullaan myös kehittämään muun lainsäädännön sallimissa rajoissa. Tukisopimukseen otettava maininta tilastoinnista on tarpeeton.

9 9 Maksatuksen keskeyttäminen ja takaisinperintä (9 ja 10 ): APFIn (myös Filmikamari) mielestä näiden viranomaistehtävien hoidon tulisi kuulua OKM:lle, ei Taikelle. Kopioston mielestä takaisinperintäpäätökset tulisi tehdä SES:n hallituksessa. Taiteen edistämiskeskuksen mukaan SES:n maksamien valtionavustusten takaisinperinnän ja maksatuksen keskeytyksen siirtäminen Taikeen on ongelmallinen: Taikella ei ole juridista eikä käytännöllistä mahdollisuutta päästä käsiksi yksityisoikeudellisen säätiön myöntöprosessiin ja jo käynnissä oleviin maksatusprosesseihin tai niiden keskeyttämiseen, mikä olisi välttämätöntä luotettavan päätöksen tekemiseksi. Taike ei ole luonteva organisaatio säätiön myöntämän valtionavustuksen maksatuksen keskeyttämiseen. Lakiesityksessä katsotaan, että Taike olisi sovelias tähän tehtävään, koska Taike itse jakaa valtionavustuksia ja sen yhteydessä toimii mm. audiovisuaalisten taiteiden toimikunta. Toimikunta on luottamuselin, joka koostuu yksittäisistä taiteilijoista ja jonka tehtävä on arvioida hakemusten taiteellista laatua. Luottamuselimellä ei ole roolia eikä relevanssia esityksessä tarkoitetun tehtävän hoitamisessa. Taikessa ei ole myöskään erillistä tarkastustoimen yksikköä, eikä riittävää ammatillista osaamista kyseisen tehtävän edellyttämän valvonnan ja takaisinperintöjen osalta. Taikella ei ole tarvittavaa kokemusta eikä asiantuntemusta yritysten talouden valvonnasta kirjanpidon tai juridiikan puolelta. Taiteen edistämiskeskus pitää lakiesitystä Taikelle esitetyn uuden tehtävän osalta kohtuuttomana. Taike pitää parempana vaihtoehtona, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten valvonta keskitettäisiin yhdelle toimijalle, jolla on riittävä osaaminen ja resurssit. Tämä palvelisi paremmin kaikkien virastojen valtionavustustoiminnan laadunarviointia ja valvontaa. OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että viranomaistehtävien osoittaminen Taiteen edistämiskeskukselle tulisi toteuttaa hallituksen esityksen mukaisesti. Ratkaisun perusteet kiteytetysti: - Mahdollisia toimenpiteitä vaativien tapausten asiakysymysten selvittäminen tapahtuisi Suomen elokuvasäätiössä, tapauksiin liittyvä oikeudellisten kysymysten arviointi ja viranomaistoimenpiteet puolestaan Taikessa. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä SES:n ja Taiken välillä. - Valtionavustusten maksatuksen keskeyttämistä ja takaisinperintää koskevia päätöksiä arvioidaan olevan vuosittain varsin vähän. - OKM arvioi Taiken resurssien riittävyyttä sekä resurssien lisäämisen ja osaamisen kehittämisen tarvetta, kun uudistuksesta on saatu riittävästi kokemuksia. - Valtioneuvostotasolla ministeriöiden toimintaa kehitetään entistä strategisempaan suuntaan, jossa keskitytään eri osa-alueiden politiikkojen ja politiikkatoimien suunnitteluun sekä niiden täytäntöönpanoon. Hallinnonalan tarkastustoiminnan ei voida katsoa sisältyvän ministeriön ydintoimintaan. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön omat resurssit ovat varsin niukat.

10 10 Hallituksen esityksessä (s ) asiaa on arvioitu seuraavasti: Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Taike tekisi elokuvasäätiön myöntämien valtionavustusten maksatuksen keskeytystä ja avustusten takaisinperintää koskevat päätökset. Suomen elokuvasäätiö ei ole käytännössä tehnyt yhtään maksatuksen keskeyttämistä koskevaa päätöstä. Takaisinperinnästä elokuvasäätiö on tehnyt vuosina 2014 ja 2016 kaksi päätöstä ja vuosina 2015 ja 2017 yhden päätöksen. Takaisinperintäpäätöksissä on pääsääntöisesti ollut kyse euromäärältään vähäisistä valtionavustuksista. Suomen elokuvasäätiön myöntämien valtionavustusten maksatuksen keskeyttämistä ja avustusten takaisinperintää koskevan päätöksenteon siirtyminen elokuvasäätiöstä Taikelle lisää Taiken hallinnollisen työn määrää jonkin verran. Hallinnollisen työn määrän lisääntymistä on kuitenkin vaikea yksityiskohtaisesti arvioida, koska takaisinperittävien valtionavustusten lukumäärää ja niiden monimutkaisuutta on vaikea etukäteen ennakoida ja arvioida. Kun uudistuksen toteutumisesta ja vaikutuksista on saatu riittävästi kokemuksia ja tietoa, tarkoituksena on arvioida Taikelle uudistuksessa siirtyvien tehtävien hoitamiseen käytettävissä olevien resurssien riittävyyttä. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (samoin Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen Elokuvaohjaajaliitto) esittää, että 9 ja 10 :ään otettaisiin lisäys, josta ilmenee perusteet tuen maksatuksen keskeyttämiselle ja takaisinperinnälle. OKM: Sivistysvaliokunta voi harkita ehdotetun 9 :n 1 momentin ja 10 :n 1 momentin selventämistä seuraavasti (aiempana käsiteltyjen 9 ja 10 :n muutosehdotusten seurauksena 1 momentit siirtyvät pykälien 2 momenteiksi). 9 :n 1 mom.: Suomen elokuvasäätiön on viipymättä tehtävä Taiteen edistämiskeskukselle esitys elokuvasäätiön myöntämän valtionavustuksen maksatuksen keskeyttämisestä, jos elokuvasäätiön tietoon on tullut seikka, jonka nojalla valtionavustuksen maksaminen voidaan valtionavustuslain mukaan keskeyttää. Taiteen edistämiskeskus päättää maksatuksen keskeyttämisestä sekä valtionavustuksen maksamisen jatkamisesta tai lopettamisesta Suomen elokuvasäätiön esityksen perusteella. 10 :n 1 mom.: Suomen elokuvasäätiön on viipymättä ilmoitettava Taiteen edistämiskeskukselle elokuvasäätiön tietoon tulleesta seikasta, jonka nojalla elokuvasäätiön myöntämän valtionavustuksen takaisinperintään voidaan tai tulee valtionavustuslain mukaan ryhtyä. Taiteen edistämiskeskus päättää valtionavustuksen takaisinperinnästä. Näyttelijäliiton mielestä asiaan osalliselle tekijälle tulee taata oikeus tulla kuulluksi. Suomen Elokuvaohjaajaliiton mukaan tekijällä tulisi olla oikeus saattaa asia Taiken käsiteltäväksi sekä tulla kuulluksi käsittelyssä. OKM: Hallintolain 6 luku sisältää säännökset asian selvittämisestä ja asianosaisen kuulemisesta. Jos yksittäinen tekijä on asianosainen, häntä tulee kuulla asian selvittämisessä, muussa tapauksessa ei. Tässä laissa ei ole syytä poiketa valtionavustuslain ja hallintolain säännöksistä.

11 11 Neuvottelukunta (18 ): Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ja Lavastus ja pukusuunnittelijat mielestä neuvottelukunnan puheenjohtajaa ei tule määrittää laissa vaan neuvottelukunta itse valitsee kolmeksi vuodeksi keskuudestaan. OKM: Ei ole esitettävissä perusteluja sille, miksi neuvottelukunnan tulisi valita puheenjohtaja keskuudestaan. Neuvottelukunnan työskentelyn sujuva järjestäminen puoltaa sitä, että puheenjohtaja tulee elokuvasäätiön henkilöstöstä.