114959-1 RAPORTTI NAANTALIN VESIHUOLTOLAITOS VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSTARVEARVIO JA SANEERAUSOHJELMA 3.4.218 Pöyry Finland Oy
TYÖN SISÄLTÖ Työn lähtökohta ja tavoite Vesihuoltoverkostojen nykytila Saneeraustarvearvio Saneerausohjelma 2
TYÖN LÄHTÖKOHTA JA TAVOITE Naantalin kaupungin vesihuoltolaitos vastaa talousveden toimittamisesta kaupungin asukkaille sekä jätevesien johtamisesta puhdistettavaksi. Lisäksi vesihuoltolaitos vastaa hulevesien viemäröinnistä kaupungin alueella. Talousvesi ostetaan Turun Seudun Vesi Oy:ltä ja jätevedet käsitellään Turun Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla. Suomen vesi- ja viemäriverkostoista suurin osa on rakennettu 196-8 -luvuilla eli ne ovat ikääntyneitä ja lähestyvät käyttöikänsä loppua. Saneeraustarpeessa on kunta- ja verkostokohtaisesti suuria eroja. ROTI-217 - hankkeen mukainen vuotuinen saneeraustarve maassamme on noin 2-3 % verkostopituudesta. Vesijohtoverkoston rappeutuminen tuo mukanaan vesikatkoja ja mahdollisia veden laatuongelmia terveysriskeineen. Viemäriverkoston osalta seurauksena saattaa olla viemärivuotoja ja päästöjä vesistöön. Näistä aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat saneerauskustannuksia korkeampia. Tässä työssä Naantalin vesihuoltolaitokselle laadittiin vesihuoltoverkostojen karkean tason saneeraustarvearvio sekä kantakaupungin saneerausohjelma. 3
Vesihuoltoverkostojen nykytila
TYÖSSÄ HUOMIOIDUT PUTKITIEDOT Tarkastelussa esitettävät verkostotiedot on poimittu konsultin toimesta KeyAquaverkkotietojärjestelmästä. Tarkastelusta on poistettu seuraavat putket: Tonttijohdot Kesävesijohdot Suojaputket Hylätyt putket Muut johdot Alle 63 mm kokoiset putket Ylivuotoputket (viemärit) Hulevesiputket Analyysissä huomioitiin putket, joiden omistajaksi oli merkitty Raisio-Naantali ky. Saneeraustarvearviossa niille putkiosuuksille, joiden rakennusvuositieto puuttui KeyAquasta, konsultti arvioi puuttuvat ominaisuustiedot exceliin, erityisesti rakennusvuodet, vierekkäisten putkien ominaisuustietojen perusteella. Rymättylä-Poikko-alueen osalta Tilaaja arvioi puuttuvat rakennusvuodet suoraan verkkotietojärjestelmään. Lisäksi työn viimeisessä vaiheessa (kantakaupungin saneerausohjelma) Tilaaja arvioi ja täydensi puuttuvat ominaisuustiedot verkkotietojärjestelmään. Saneerattujen putkien osalta tarkastelussa käytettiin saneerauksen tietoja alkuperäisten tietojen sijaan (saneerausvuosi, materiaali, pituus). Aluejako oli seuraava: Kantakaupunki, Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa, Luonnonmaa, Merimasku ja Rymättylä-Poikko. 5
TYÖSSÄ HUOMIOIDUT PUTKITIEDOT Taulukossa on esitetty aluekohtaiset putkipituudet: Johtojen kokonaispituus, tarkastelusta pois jätetyt putket ja saneeraustarvearviossa huomioidut putket: Alue Johtojen kokonaispituus Tarkastelusta pois jätetyt putket Saneeraustarvearviossa huomioidut putket VESIJOHTOVERKOSTO Kantakaupunki 191 9,5 1,5 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 112 67 45 Luonnonmaa 61,5 24 37,5 Merimasku 66,5 26 4,5 Rymättylä-Poikko 113,5 69 44,5 Yhteensä 544,5 276,5 268, JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTO Kantakaupunki 177 76 11 Livonsaari-Velkua-Velkuanmaa 6 1 5 Luonnonmaa 47 13 34 Merimasku 46 11,5 34,5 Rymättylä-Poikko 92 57 35 Yhteensä 368, 158,5 29,5 6
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA VESIJOHTOVERKOSTON PERUSTIEDOT Vesijohtoverkoston pituus on noin 268 km. Verkostosta 37 % sijaitsee Kantakaupungissa. Vanhimmat putket ovat peräisin 196-luvulta. Verkostosta 34 % on rakennettu (/saneerattu) 199-luvullla. Eniten verkostossa on koon 11 putkia (36 %). Verkoston keski-ikä on 23 v. 4 875 15 % Vesijohtoverkoston alueelliset pituudet (yht. 268 229 m) 44 443 17 % 37 661 14 % 45 9 17 % 1 16 37 % Kantakaupunki Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko [m] 12 1 8 6 4 2 17 48 754 63 1 33 75 232 8 1 332 9 3 876 1 Kokojakauma 95 66 15 6 436 244 67 85 2 15 3 629 11 125 15 155 16 18 2 15 984 225 3 826 25 81 28 1 352 3 1 628 315 5 3 5 [m] 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vesijohtoverkoston ikäjakauma, yht. 268 229 m 92 365 68 145 35 343 39 175 27 447 5 755 1962-69 197-79 198-89 199-99 2-9 21-17 7
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA VESIJOHTOVERKOSTON MATERIAALIT Vesijohtoverkoston materiaaleista muoviputkien osuus on 92 %. Muovien osalta verkostossa on erilasia muoveja: PEH, PEL, PEL-M, PEM, PEX ja PVC. Osassa on merkintänä vain muovi. SG:n osuus on 2,1 % ja Vk:n osuus 5,7 %. VJ-verkoston materiaalijakauma (m, %) Vk; 15 321; 6 % SG; 5 674; 2 % Ei määritelty; 139; % VJ-verkoston materiaalijakauma siten, että kaikki muovit on laitettu samaan ryhmään (m, %) SG; 5 674; 2 % Vk; 15 321; 6 % Ei määritelty; 139; % PVC; 93 3; 35 % Muovi; 69 61; 26 % PEH; 76 722; 29 % Muovi, PEH, PEL, PEL-M, PEM, PEX, PVC; 247 96; 92 % PEX; 648; % PEM; 1 722; 1 % PEL-M; 4 156; 1 % PEL; 1 486; % 8
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA VESIJOHTOVERKOSTON VUOTAVUUS Laskuttamattoman veden määrä on viime vuosina noussut ollen v. 216 noin 16 %. Tähän sisältyy vuotovesien lisäksi laskuttamatonta vettä, kuten huuhteluvesiä. Vuotojen kappalemäärä oli v. 216 poikkeuksellisen suuri, peräti 21 kpl, joista 16 esiintyi runkojohdoissa ja 5 kpl tonttijohdoissa. Naantalin vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksessä on esitetty operatiivisen toiminnan tavoitteeksi verkostojen saneeraus ja kunnossapito siten, että vesijohtoverkostojen vuotoveden määrä on alle 12 %. Maan keskiarvo laskuttamattoman veden määrässä v. 212-14 oli VVY:n tilaston mukaan 19-2 %. Toimenpideraja on VVY:n mukaan 2-25 %. % kpl 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 y = 1,66x + 6,52 R² =,6747 8, y = 2x + 9,5 R² =,2469 12 6 14 6 Laskuttamaton vesi 9,6 16 2 13,6 Vuodot 9 5 1,4 21 16 4 5 213 214 215 216 15,9 212 213 214 215 216 Tonttijohdot Runkojohdot Yhteensä Linear (Yhteensä) 9
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON PERUSTIEDOT Jätevesiviemäriverkoston alueelliset pituudet (yht. 29 817 m) Jätevesiviemäriverkoston pituus on noin 21 km. Verkostosta 48 % sijaitsee kantakaupungissa. Vanhimmat putket ovat peräisin 196-luvulta mutta niiden osuus verkostosta on vain,8 %. Verkostosta 29 % on rakennettu (/saneerattu) 21-luvullla. Eniten verkostossa on koon 16 putkia (28 %). Verkoston keski-ikä on 19 v. 34 629 17 % 35 192 17 % 34 267 16 % 4 757 2 % 1 973 48 % Kantakaupunki Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko JV ikäjakauma, yht. 29 817 m 7 6 Kokojakauma 58 922 7 6 5 58 872 61 36 [m] 5 4 3 2 1 271 536 17 13 2 339 26 3 834 228 14 75 11 97 326 13 76 27 57 6 376 19 539 52 463 6 71 11 89 1 9 923 1 32 1 339 7 332 22 5 63 75 8 9 1 11 14 15 16 18 2 225 25 255 28 3 315 355 4 45 5 56 6 8 [m] 4 3 2 1 32 445 33 18 22 494 1 628 1962-69 197-79 198-89 199-99 2-9 21-17 1
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTON VUOTAVUUS Laskuttamattoman jäteveden määrä oli vuonna 216 noin 31 % ja vuosina 212-216 keskimäärin 32 % (29,-38,4 %). Naantalin vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksessä on esitetty operatiivisen toiminnan tavoitteeksi verkostojen saneeraus ja kunnossapito siten, että jätevesiviemäriverkostojen vuotoveden määrä (koostuu pääosin hulevesistä) alle 3 %. Maan keskiarvo laskuttamattoman jäteveden määrässä v. 212-14 oli VVY:n tilaston mukaan 36-47 % (Naantalissa vastaavana aikana keskiarvo oli 29,5 %). Kirjallisuuden suositusarvot ovat 2-3 %. Tarkastelujakson vuosista v. 215 oli sateisin ja silloin myös laskuttamattoman jäteveden määrä oli suurin. Tämä kertoo vuotovesien pääsystä viemäriverkostoon. % 45, 4, 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Laskuttamaton jätevesi y = 1,1624x + 28,5 38,4 R² =,2243 29,7 29, 29,7 3,8 212 213 214 215 216 mm 7 6 5 4 3 2 1 Sadanta ja haihdunta 62 626 592 595 43 321 332 289 213 214 215 216 Sadanta Haihdunta 11
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA HULEVESIVIEMÄRIVERKOSTON PERUSTIEDOT Hulevesiviemäriverkoston pituus on noin 128 km. Verkostosta 78 % sijaitsee Kantakaupungissa. Vanhimmat putket ovat peräisin 195-luvulta. Eniten verkostossa on koon 16 putkia (19,7 %) ja koon 2 putkia (16,9 %). Verkoston keski-ikä on 2,4 v (tässä ei ole huomioitu putkia, joiden rakentamisvuosi ei ole tiedossa tai on selkeästi virheellinen). 279 % Hulevesiviemäriverkoston alueelliset pituudet (yht. 128 171 m) 21 218 17 % 3 356 3 % 2 712 2 % 1 66 78 % Kantakaupunki Livonsaari-Velkua- Velkuanmaa Luonnonmaa Merimasku Rymättylä-Poikko [m] 3 25 2 15 1 5 13 432 11 1 54 3 29 1 555 25 294 21 66 84 7 172 Kokojakauma 12 96 52 11 168 1 87 2 288 7 434 2 814 43 2 4 1 898 3 661 93 343 263 76 1 89 796 63 8 1 11 15 16 2 215 225 25 255 3 315 35 375 4 45 47 5 56 6 63 67 7 75 8 1 [m] Hulevesiviemäriverkoston ikäjakauma (yht. 128 171 m) 5 45 43 157 4 35 3 27 398 25 2 17 283 14 861 15 11 26 1 299 1 5 3 179 172 8 787 12
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN NYKYTILA HULEVESIVIEMÄRIVERKOSTON MATERIAALIT Hulevesiviemäriverkoston materiaaleista muoviputkien osuus on 59,2 %. Muovien osalta verkostossa on erilasia muoveja: PEH, Polypropeeni, Polyeteeni ja PVC. Osassa on merkintänä vain muovi. Betonin osuus on 21,3 %. Materiaalitieto puuttuu 12,7 % putkista. PVC 46 539 36 % Polyeteeni 215 % Polypropeeni 1 947 1 % Hulevesiviemäriverkoston materiaalijakauma (m, %) Teräs Uporen 798 7 956 1 % 6 % B 9 721 8 % Bk 17 551 14 % PEH 19 563 15 % Ei määritelty 16 241 13 % Mk 12 % Muovi 7 522 6 % B Bk Ei määritelty Mk Muovi PEH Polypropeeni Polyeteeni PVC Teräs Uporen 13
Saneeraustarvearvio
SANEERAUSTARVEARVIO (1/2) TAUSTAA Putken käyttöikään vaikuttavat mm. materiaali, maaperä, perustamistapa ja mitoituksen sekä asennuksen oikeellisuus. Yleisesti ottaen vesihuoltoverkostojen putkimateriaalien ja työmenetelmien kehittyminen on lisännyt verkostojen käyttöikää. Vesihuoltoverkostoissa käytettyjä materiaaleja ovat mm. muovi (PEH, PVC, PP), betoni, valurauta (V, SG, SGB), teräs ja himaniitti (eli asbestisementti, ei enää uusia putkia). Eri aikakausina on suosittu erilaisia putkimateriaaleja. Tällä hetkellä yleisin Suomessa käytettävä putkimateriaali on muovi. Aikojen saatossa sekä materiaalit että työtekniikat ovat kehittyneet, esim. betoniviemäriputkien käyttöikä on usein todettu lyhyemmäksi kuin muoviviemäreiden. Putkikoko vaihtelee Suomessa yleisesti välillä 32 1 mm. Suuremmat putket ovat usein käytännössä käyttöiältään pidempiä, mikä saattaa osittain johtua niiden huolellisemmasta perustamisesta ja asennuksesta. Tässä työssä laadittu saneeraustarvearvio antaa kokonaiskuvan verkostojen pitkän aikavälin saneeraustarpeesta ja luo lähtökohdan budjetoinnille ja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Tarkastelu on laskennallinen ja se perustuu nykyisen verkoston ikään, jota verrataan putkien arvioituun jäljellä olevaan käyttöikään; Todellinen käyttöikä riippuu useasta eri tekijästä ja voi vaihdella merkittävästi eri kohdissa verkostoa. 15
LASKENTAPERIAATTEET (1/2) Naantalin vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostojen teknisen käyttöiän eli pitoajan oletettiin tarkastelussa jakautuvan välille 4-6 vuotta normaalijakauman eli Gaussin käyrän mukaisesti. Normaalijakaumaa noudattavia satunnaisilmiöitä esiintyy usein luonnontieteissä ja tekniikassa ja sen voidaan olettaa soveltuvan myös verkostojen käyttöikään. 9% 8% 7% TIHEYSFUNKTIO Putkipituuksien jakautuminen pitoajoille 4-6 vuotta (keskihajonta = 5) Osuus pituudesta 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 4 41 42 43 44 45 46 47 48 49 5 51 52 53 54 55 56 57 58 59 6 Pitoaika [v] 16
LASKENTAPERIAATTEET (2/2) Verkostojen todellista pitoaikaa on vaikea arvioida, koska tutkimustietoa verkostojen todellisesta kunnosta ja kestävyydestä on vähän. Yleisesti käytetty teknistaloudellisen pitoajan vaihteluväli on 3-7 vuotta. 5 vuoden pitoaika vastaa 2, % vuotuista saneerausvolyymiä. Saneeraustarvearvio tehtiin erikseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoille. Saneerauksen yksikköhinnat perustuvat Tilaajan arvioon keskimääräisestä saneerauksen kustannuksesta (eri menetelmien keskihinta). Vesijohtoverkosto: 2 /m Jätevesiviemäriverkosto: 2 /m Todellisuudessa saneerauksen yksikköhinta vaihtelee kohdekohtaisesti ja riippuu useasta tekijästä: mm. saneerattava kohde/vauriotyyppi (mm. putkikoko), saneeraustapa, paikallinen olosuhde, markkinatilanne ja aikataulu. 17
KESKIMÄÄRÄINEN SANEERAUSTARVE ERI KÄYTTÖIÄN ARVOILLA Eri pitoaikojen mukainen osuus (saneeraustarve) koko verkostosta on seuraava: 4 vuotta: 2,5 % verkoston pituudesta. 5 vuotta: 2, % 6 vuotta: 1,7 % 7 vuotta: 1,4 % Keskimääräinen saneeraustarve eri käyttöiän (v) arvoilla Naantalissa on saneerattu verkostoja viime vuosina yhteensä (vesijohdot ja jätevesiviemärit) 3-1 m/v (,6-,21 %/v verkostopituudesta). 14 12 1 11 951 5 245 9 561 8 127 [m/v] 8 6 4 196 3 567 6 693 2 937 JV VJ Yht. 4 2 6 76 5 365 4 56 3 755 4 5 6 7 18
SANEERAUSTARVE JA SANEERAUSVELKA [m] 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vesijohtoverkoston saneeraustarve, kun käyttöikä on 4-6 v SANEERAUS- VELKAA 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 [m] 8 7 6 5 4 3 2 1 Jätevesiviemäriverkoston saneeraustarve, kun käyttöikä on 4-6 v SANEERAUS- VELKAA 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 [m] 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Vesijohtoverkoston saneeraustarve, kun käyttöikä on 5 v 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 2 [m] 35 3 25 2 15 1 5 Jätevesiviemäriverkoston saneeraustarve, kun käyttöikä on 5 v 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 2 19
SANEERAUSTARVEARVIO VESIJOHTOVERKOSTO Kuvissa on esitetty vesijohtoverkoston saneeraustarvearvio metreinä ja euroina /v. Saneeraussuunnitelman mukaan saneerausmäärää kasvatetaan asteittain. Enimmillään verkostoa saneerataan 7 m/v eli 1,4 milj. /v. Saneerausvelkaa eli laskennallisen käyttöiän (4-6 v) ylittänyttä verkostoa on vuoden 218 alussa 9 1 m (3,4 % verkostosta). Vuoden 217 mahdollisia saneerauksia ei ole luvussa huomioitu. Saneerausvelan määrä on enimmillään noin 25 m mutta v. 277 sitä ei enää ole. Jotta koko vesijohtoverkosto tulisi saneerattua seuraavien 5 vuoden aikana, olisi vesiviemäriverkostojen keskimääräinen saneeraustarve 6 4 m/v (1,1 milj. /v). Tämä vastaa 2, % verkostopituudesta. [m] [ ] 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 6 5 4 3 2 1 Vesijohtoverkosto (käyttöikä 4-6 v normaalijakauman mukaisesti, saneeraus 6 v aikana alkaen v. 218) NYKYHETKI 5 365 2 682 4 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 Suunn 1 Velka 1 1 % 2 % Vesijohtoverkosto (käyttöikä 4-6 v normaalijakauman mukaisesti, saneeraus 6 v aikana alkaen v. 218) 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 Suunn 1 Velka 1 1 % 2 % 2
SANEERAUSTARVEARVIO JÄTEVESIVIEMÄRIVERKOSTO Kuvissa on esitetty jätevesiviemäriverkoston saneeraustarvearvio metreinä ja euroina. Saneeraussuunnitelman mukaan saneerausmäärää kasvatetaan asteittain. Enimmillään jätevesiviemäriverkoston saneeraustarve on 6 m/v eli 1,2 milj. /v. Saneerausvelkaa eli laskennallisen käyttöiän (4-6 v) ylittänyttä verkostoa on vuoden 218 alussa 4 6 m (2,2 % verkostosta). Vuoden 217 mahdollisia saneerauksia ei ole luvussa huomioitu. Saneerausvelan määrä on enimmillään hieman yli 2 m mutta v. 277 sitä ei enää ole. Jotta koko jätevesiviemäriverkosto tulisi saneerattua seuraavien 5 vuoden aikana, olisi verkoston keskimääräinen saneeraustarve 4 2 m/v (839 3 /v). Tämä vastaa 2, % verkostopituudesta /v. [m] [ ] 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Jätevesiviemäriverkosto (käyttöikä 4-6 v normaalijakauman mukaisesti, saneeraus 6 v aikana alkaen v. 218) NYKYHETKI 4 196 2 98 2 5 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 Suunn 1 Velka 1 1 % 2 % Jätevesiviemäriverkosto (käyttöikä 4-6 v normaalijakauman mukaisesti, saneeraus 6 v aikana alkaen v. 218) 839 268 419 634 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 24 242 244 246 248 25 252 254 256 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 Tarve 1 Suunn 1 Velka 1 1 % 2 % 21
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSTARVE: KOONTI (1/2) Alla olevassa kuvassa on esitetty verkostojen yhteenlaskettu saneeraustarve (m/v). [m/v] 14 12 1 8 6 4 2 8 1 5 2 2 2 8 3 5 7 8 1 15 5 1 1 5 2 2 5 218 22 3 5 4 5 222 6 6 5 6 5 6 5 6 5 6 5 6 5 6 5 6 5 6 5 7 7 7 7 7 7 2 25 25 25 25 25 25 25 25 25 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 224 226 228 23 232 234 236 238 Saneeraustarve (m/v) VJ+JV 1 1 1 1 11 11 11 11 11 11 11 11 11 11 12 12 12 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 24 242 244 246 248 25 VJ JV Yht. 252 254 256 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 6 386 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 3228,87273 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 3 157 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 22
VESIHUOLTOVERKOSTOJEN SANEERAUSTARVE: KOONTI (2/2) Alla olevassa kuvassa on esitetty verkostojen yhteenlaskettu saneeraustarve ( /v). Saneeraustarve ( /v) VJ+JV [ /v] 3 2 5 2 1 5 1 5 16 3 44 56 7 9 6 1 14 16 2 3 4 1 2 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 3 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 1 2 3 4 5 6 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 218 22 222 224 226 228 23 232 234 236 238 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 4 2 4 2 4 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 6 6 6 6 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 1 4 24 242 244 246 248 25 252 254 256 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 1 277 23 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 645 761 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 631 442 258 26 262 264 266 268 27 272 274 276 278 VJ JV Yht. 23
SANEERAUSTARVEARVIO Taulukossa on esitetty saneeraussuunnitelma vuoteen 25 asti. /m 2 2 Vuosi Saneeraustarve VJ+JV, (m/v) ( /v) VJ JV Yht. VJ JV Yht. 218 5 3 8 1 6 16 219 1 5 1 5 2 1 3 22 1 5 7 2 2 3 14 44 221 2 8 2 8 4 16 56 222 2 5 1 3 5 5 2 7 223 3 15 4 5 6 3 9 224 4 2 6 8 4 1 2 225 4 25 6 5 8 5 1 3 226 4 25 6 5 8 5 1 3 227 4 25 6 5 8 5 1 3 228 4 25 6 5 8 5 1 3 229 4 25 6 5 8 5 1 3 23 4 25 6 5 8 5 1 3 231 4 25 6 5 8 5 1 3 232 4 25 6 5 8 5 1 3 233 4 25 6 5 8 5 1 3 234 4 3 7 8 6 1 4 235 4 3 7 8 6 1 4 236 4 3 7 8 6 1 4 237 4 3 7 8 6 1 4 238 4 3 7 8 6 1 4 239 4 3 7 8 6 1 4 24 7 3 1 1 4 6 2 241 7 3 1 1 4 6 2 242 7 3 1 1 4 6 2 243 7 3 1 1 4 6 2 244 7 4 11 1 4 8 2 2 245 7 4 11 1 4 8 2 2 246 7 4 11 1 4 8 2 2 247 7 4 11 1 4 8 2 2 248 7 4 11 1 4 8 2 2 249 7 4 11 1 4 8 2 2 25 7 4 11 1 4 8 2 2 24
Kantakaupungin saneerausohjelma
SANEERAUSKOHTEIDEN PRIORISOINTI Vesi- ja jätevesiviemäriverkostojen kriittisimmät kohteet tunnistettiin paikkatieto-ohjelman avulla (ArcGIS) ja merkittiin karttaan. Kriittisiä kohteita ovat esim.: Suurta asukasjoukkoa palvelevat linjat. Kriittiset käyttäjät (heille johtavat linjat): sairaalat, vanhainkodit, teollisuuslaitokset. (Pääviemärit, kokoojaviemärit) Tiheästi asutut kaupunkialueet. Tiedossa olevat heikot kohdat, joissa esiintyy usein vuotoja tai heikko veden laatu (valituksia). Kohteet, joissa tapahtuvilla häiriöillä on suuri todennäköisyys ja/tai merkittävä seuraus: Ihmisille. Ympäristölle: pohjavesialueella kulkevat viemärit, vesistöjen alitukset, luonnonsuojelualueet, suurimmat kadut ja tiet, uimarannat, rautatiet, kulttuuriympäristökohteet (Museovirasto). Kohteet, joissa vuotovedet voivat aiheuttaa korkeita korjauskustannuksia. Vanhimmat putket. Huonot materiaalit (vanha valurauta, V). Kapasiteettiongelmakohteet. Katusaneerauskohteet ym. yhteissaneerauskohteet. Linjat, joissa hulevettä pääsee JV-verkostoon (tarve siirtyä erillisviemäröintiin). 26
KRIITTISET KULUTTAJAT Kantakaupungin vesijohdot, ja kriittiset kuluttajat (keltaiset pisteet). Violetilla on merkitty Kuntayhtymän hallinnoima vesijohto - Teollisuusasiakkaat: - Fortum - Neste Oil - Finfeeds Finland Oy - Maijamäen ja Kalevanniemen koulut - Terveyskeskus - Vanhainkodit - Kylpylä Pohjakartta Maanmittauslaitos 27
196-1969 RAKENNETUT VALURAUTAISET VESIJOHDOT Nämä 5-6 vuotta vanhat putket ovat käyttöikänsä lopussa. Ominaisuustietojen perusteella verkostossa on muutamia hyvin lyhyitä (muutamia metrejä) vanhoja putkiosuuksia, joita ympäröivät putket on saneerattu (merkitty nuolilla). Näiden osalta ominaisuustietojen oikeellisuus olisi syytä selvittää. Pohjakartta Maanmittauslaitos 28
196-1969 RAKENNETUT VESIJOHDOT RAKENNUSMATERIAALIN MUKAAN JAOTELTUNA 196-l putket ovat pääosin valurautaputkia (V ja Vk). Muovi-, PVC- ja teräsvesijohtoja on vain pari lyhyttä johtoa kutakin materiaalia. Pohjakartta Maanmittauslaitos 29
196-1969 RAKENNETUT VIEMÄRIPUTKET RAKENNUSMATERIAALIN MUKAAN JAOTELTUNA 196-luvun viemäriputkia on varsin vähän ja ne ovat betoni- tai valurautaputkia. Kartalla näkyvä pieni valurautaputki on todennäköisesti pois käytöstä (merkitty punaisella nuolella). Pohjakartta Maanmittauslaitos 3
VIEMÄRIT, JOIDEN HALKAISIJA ON VÄHINTÄÄN DN5 - Viemärit on rakennettu vuosina 1968 21. - Vanhimpien putkien materiaali on betoni (<1995) ja tätä uudempien PEH tai PVC. Pohjakartta Maanmittauslaitos 31
TEIDEN JA RAUTATEIDEN ALITUKSET (VIEMÄRIT) Sininen: Viemäriputki osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). Punainen: Viemäriputki osuu rautatiehen. Pohjakartta Maanmittauslaitos - Näissä kohteissa putkien vuodot on hankala korjata. Lisäksi vuodot voivat aiheuttaa teiden rakenteille vaurioita, jos eivät ole suojaputkissa. - Suurimpien teiden alitukset ja vanhimmat putket ovat kriittisimpiä. Kantakaupungissa ei kuitenkaan ole kovin suuria teitä, joita alittaisi vanhat ja suurikokoiset putket. - Rautatien alitukset ovat pääosin varsin uusia putkia. Yksi putki on rakennettu v. 1967 ja yksi v. 198. Autotie Ia: moottoritien kaksi- tai useampikaistainen ajorata. Autotie Ib: muun kaksiajorataisen kuin moottoritien kaksi- tai useampikaistainen ajorata tai yksiajoratainen, kaksi- tai useampikaistainen autotie, ajoradan leveys on yli 8 m. Autotie IIa: yksiajoratainen, kaksikaistainen, ajoradan leveys on 6,5-8 m. Autotie IIb: yksiajoratainen, kaksi-kaistainen, ajoradan leveys on 5-6,5 m. 32
TEIDEN JA RAUTATEIDEN ALITUKSET (VESIJOHDOT) Vaalean sininen: Vesijohto osuu tiestöön (Tieluokka Ia-b tai IIa-b). Tumman sininen: Vesijohto osuu rautatiehen. - Putkien vuodot on hankala korjata. Lisäksi vuodot voivat aiheuttaa teiden rakenteille vaurioita, jos eivät ole suojaputkissa. - Vedenjakelun kannalta kriittisten käyttäjien tieyhteydet ovat tärkeitä (liikennöinnin sujuvuus). - Suurimpien teiden alitukset ja vanhimmat sekä suurimmat putket ovat kriittisimpiä. - Rautatien alituksissa on joitakin vanhoja putkia (vuodelta 1967). - Teiden alituksissa vanhin putki on vuodelta 1962. - Vuonna 23 rakennettu rautatien alittava vesijohto on Kuntayhtymän hallinnoima. Pohjakartta Maanmittauslaitos 33
SUURET VESIJOHDOT (KRIITTISET LINJAT) Kantakaupungin vesijohdot, joiden D >= 3 - Suurissa putkissa tapahtuvien häiriöiden seuraukset ovat merkittäviä veden jakelun kannalta. - Lisäksi suuren vuodon seurauksena ympäröivien rakenteiden vahingot voivat muodostua merkittäviksi. - Vanhimmat putket ovat vuodelta 1965. - Osa vanhimmista putkista sijaitsee lähellä rautatietä. - Valtaosa kriittisistä käyttäjistä sijaitsee suurten vesijohtojen vaikutuspiirissä. - Violetilla on merkitty Kuntayhtymän hallinnoima vesijohto. Pohjakartta Maanmittauslaitos 34
VANHAT VESIJOHDOT Punaisella korostettu kantakaupungin yli 5 v vanhat vesijohdot, joita ei ole saneerattu. - Vanhat putket ovat pääosin valurautaa. - Iän myötä häiriöiden todennäköisyys kasvaa. - Vanhoja putkia on kriittisten käyttäjien vaikutusalueella. - Erityisesti Fortumin läheisyydessä on vanhoja putkia. - Kartassa näkyvät ylimmät 2 linjaa sijaitsevat Taimon alueella, jossa on havaittu veden korkeita rautapitoisuuksia. - Violetilla on merkitty Kuntayhtymän hallinnoima vesijohto. Pohjakartta Maanmittauslaitos 35
POHJAVESIALUEELLA SIJAITSEVAT VIEMÄRIT Pohjavesialueella (sininen vinoraidoitus) sijaitsevat viemäriputket rakennusvuoden mukaan. Kaikki pohjavesialueella sijaitsevat putket ovat muoviputkia. Pohjakartta Maanmittauslaitos - Pohjavesialueella tapahtuvat viemärivuodot voivat saastuttaa alueen pohjaveden. - Alueen vanhimmat putket ovat 197-luvulta. - 197-luvun PVC:n tiedetään yleisesti olevan heikko materiaali tai siinä on ilmennyt laadullista vaihtelua. - Pohjavesialueella sijaitsevat putket ovat kooltaan pieniä (suurin DN315). - DN315 putket ovat PVC:tä ja rakennettu 197-luvulla. 36
VESISTÖALITUKSET (VJ JA JV) Sininen: Vesistön alittavat vesijohdot. Yhtenäinen viiva = kriittinen kohde. Punainen: Vesistön alittavat viemäriputket. Yhtenäinen viiva = kriittinen kohde. Muumimaailma Pohjakartta Maanmittauslaitos? 219 - Vesistöalituksista Naantalin Veden näkemyksen mukaan kriittisimmät kohteet on merkitty kartalle. - Vesistöjen pohjassa sijaitsevat putket on varustettu virtausmittauksella. Tämä helpottaa vuotojen havaitsemista. - Muumimaailmasta tulevaa viemäriputkea ei iästään huolimatta ole todettu kriittiseksi johtuen putken pienestä koosta. - Luolalanjärven alittava vuoden 1973 viemäriputki on pienikokoinen (DN11) eikä siksi niin kriittinen. Lähivuosien tiedossa olevia saneerauskohteita Uimarannat 37
LUONNONSUOJELUALUEET (YKSITYISET ALUEET) Pinkki: Yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet (lähde: SYKE) (muita alueita ei ollut). Punainen: viemäriputket. - Luonnonsuojelualueita ei ole Kantakaupungin alueella. - Luonnonsuojelualueilla ei ole viemäreitä. Pohjakartta Maanmittauslaitos 38
SUOJELLUT KOHTEET Vanhan kaupungin ja sataman alueella on museoviraston suojelukohteita. - Tällä alueella kaivutyöllä on haasteita. - Vuodot voivat vahingoittaa arvokkaita kohteita. - Vanhimmat ja suurimmat sekä rautaa olevat putket ovat kriittisimpiä. - Tummanvihreä alue: RKY - valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. - Vaaleanvihreä alue: Kiinteä muinaisjäännös. - Musta piste: Kiinteä muinaisjäännös. - Punainen piste: Suojeltu rakennusperintökohde. Pohjakartta Maanmittauslaitos 39
TIEDOSSA OLEVAT SANEERAUSKOHTEET Fleminginkatu Rantakatu Maariankatu Mannerheiminkatu Lappalaistenkatu Saneerataan v. 223 Kaivokatu Puistotie Prikitankatu Linja-autoaseman seutu Saneeraus syksyllä: Kaivokatu (JV tehty, HV 221) Puistotiet 22-21 Siltapuisto (ravintoloita, rantaa) Fleminginkadun ja rannan välinen alue (JV) 22. Mannerheiminkatu-Rantakatu (VJ). Vesijohdot on jo pääosin saneerattu, joitakin valurautaputkia vielä löytyy. Kaavoitusohjelmasta Linja-autoaseman alueelle tulee lähivuosina (218-19) suuria muutostöitä. Aiheuttaa suuria saneerauksia. Lappalaistenkadulla on VJ, JV ja HV saneeraus tekeillä (217-18). Tämä on todennäköisesti viimeinen sekaviemäröintikohde kaupungissa. Maariankatu (JV ja HV varastosäiliö) 22-21. Prikitankatu JV 221. Pohjakartta Maanmittauslaitos Esitetyt saneerausvuodet perustuvat Tilaajan kanssa käytyyn keskusteluun syksyllä 217 ja tarkentuvat myöhemmin. 4
TIEDOSSA OLEVAT HÄIRIÖKOHTEET Vihreä: Häiriökohteet, vesijohdot (KeyAqua), joissa kirjattu kaksi tai useampia ilmenneitä häiriöitä. Tuulensuunkatu Soinistentie/ Orvokkikatu Taimo/Koivukatu Soinistentie / Orvokkikatu: Viemärissä havaittu toimintahäiriöitä, jotka ovat edellyttäneet kunnossapitotoimia. Taimo / Koivukatu: Vesijohtoverkoston vedessä havaittu makuhaittoja. Kuparivuorentie Uolevi Raaden katu/ Rymättyläntie Satamatie Pohjakartta Maanmittauslaitos 41
AVO-OJAT Naantalissa on v. 215 laadittu osayleiskaavatasoinen hulevesitarkastelu, jossa on selvitetty merkittävimmät päävaluma-alueet ja niiden nykytilaiset hydrologiset ominaisuudet sekä hulevesien virtausreitit. Karttakuvassa on esitetty myös avo-ojat. Karttakuva löytyy Internetistä: http://www.naantali.fi/kaavoitus_ja_mittaus/k aavoitus/yleiskaavat/manner_nli_oyk/fi_fi/s elvityksia/ 42
KRIITTISIMMÄT SANEERAUSKOHTEET Edellisen analyysin perusteella kriittisimmiksi valitut kohteet (noin 8 kpl) on merkitty erilliselle kartalle numerojärjestyksessä kohteittain. Karttoja on 3 kpl: 1. Naantalin kantakaupungin kriittisimmät vesihuoltoverkostojen saneerauskohteet 2. Naantalin kantakaupungin kriittisimmät vesijohtoverkoston saneerauskohteet 3. Naantalin kantakaupungin kriittisimmät jätevesiviemäriverkoston saneerauskohteet Kartalla on esitetty myös Naantalin vesihuoltolaitoksen itse määrittämät tiedossa olevat lähivuosien saneerauskohteet ja häiriökohteet. Kartat on esitetty seuraavilla kalvoilla ja lisäksi erillisinä pdf-tiedostoina. 43
1
2
3
KUSTANNUSARVIO Taulukossa on esitetty jokaisen saneerausohjelmassa numeroidun verkostokohteen kohdenumero, putkityyppi sekä kyseisen verkostokohteen saneerauksen kustannusarvio. Kustannukset on arvioitu karkealla tasolla olettaen yksikköhinnaksi sekä vesijohtojen että jätevesiviemäreiden osalta 2 /m ja vesistönalitusten osalta 7 /m. Kohteet on jaoteltu toteutettavaksi vuosina 219-223. Kustannuksissa ei ole huomioitu vuonna 218 tehtäviä saneerauksia eikä linja-autoaseman alueen saneerauksia. Taulukossa esitetty vuosittainen saneeraustarvearvio ( /v) on määritetty aiemmissa kalvoissa. Kohteet on jaoteltu eri vuosille siten, että: Saneerauksen kannalta kriittisimmiksi / kiireellisimmiksi arvioidut kohteet saneerataan ensin. Lähekkäisiä kohteita on sijoitettu samalle vuodelle, jotta saneerauksia voidaan keskittää tietylle alueelle kerrallaan. kohteiden yhteiskustannukset vastaavat saneeraustarvearviota. Saneerausvuosi Vuosittainen saneeraustarve (arvio, /v) Saneerauskohteiden kustannukset yhteensä ( ) Vuosittaisesti jaoteltuna ylemmällä rivillä saneerauskohteen kustannusarvio ( ) ja alemmalla rivillä saneerausohjelman mukainen kohdenumero ja saneerattava putkityyppi 219 3 31 5 78 26 188 9 5 78 (jv) 82 (jv) 74 (vj) 48 (jv) 22 44 443 5 1 7 5 18 24 5 32 22 5 33 85 1 29 1 27 79 (jv) 77 (jv) 24 (vj) 25 (vj) 26 (vj) 27 (vj) 1 (jv) 2 (jv) 3 (vj) 23 (vj) 22 (vj) 72 (vj) 221 56 566 41 5 37 56 5 41 5 38 5 39 5 33 5 48 5 25 17 5 65 1 5 1 11 5 21/76 (vj) 8 (jv) 2/71 (vj) 56 (vj) 5 (vj) 57 (vj) 61 (jv) 11 (vj) 13 (vj) 63 (jv) 59 (jv) 6 (jv) 73 (jv) 39 (jv) 222 7 77 5 17 42 5 49 3 5 43 5 2 5 89 1 98 86 13 19 5 19 5 4 4 5 18 6 35 15 5 73 81 (vj) 3/68 (vj) 31 (vj) 28 (vj) 29 (vj) 1 (vj) 8 (vj) 38 (vj) 4 (vj) 6 (vj) 37 (vj) 7 (vj) 44 (jv) 45 (jv) 46 (vj) 47 (jv) 5 (jv) 51 (jv) 85 (vj) 34 (jv) 35 (jv) 223 9 914 5 43 35 11 21 5 62 77 5 58 2 1 7 6 5 19 38 38 5 3 5 88 8 5 32 22 23 31 5 23 5 13 42 5 75 (jv) 17 (vj) 18 (vj) 19 (vj) 9 (vj) 65 (vj) 66 (vj) 12 (vj) 14 (vj) 15 (vj) 16 (vj) 58 (jv) 62 (jv) 64 (jv) 67 (jv) 7/33/55 (vj) 54 (vj) 32 (vj) 36 (jv) 4 (jv) 41 (jv) 42 (jv) 43/53 (jv) 52 (jv) 47
SUOSITELTAVAT JATKOTOIMENPITEET Naantalin vesihuoltoverkostojen saneerausvolyymiä tulee jatkossa nostaa varsin paljon saneerausvelan muodostumisen ja verkostojen kunnon heikkenemisen ehkäisemiseksi. Vuodelle 218 suunniteltu saneerausbudjetti on 16 ja v. 224 tason tulisi olla 1,2 milj.. Saneerausvolyymin nosto tulisi huomioida vesihuoltolaitoksen pitkän tähtäimen taloussuunnittelussa. Kantakaupungin saneerausohjelmaan valikoitui noin 8 kriittistä kohdetta, jotka tulisi saneerata ensisijassa. Kustannusarvion laadinnan yhteydessä nämä priorisoitiin vuosille 219-223 olettaen saneeraustarvearvion mukainen vuotuinen saneerausmääräraha. Mikäli saneeraustarvetta ilmenee myös kantakaupungin ulkopuolella, voidaan näiden kohteiden saneerausta osittain lykätä. [ /v] 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Saneeraustarve ( /v) VJ+JV 16 3 44 56 7 9 1 2 1 3 1 3 1 3 218 219 22 221 222 223 224 225 226 227 VJ JV Yht. 48
SUOSITELTAVAT JATKOTOIMENPITEET Vesihuoltolaitoksen saneeraustoiminnan tueksi tehtäviä jatkotoimenpiteitä ovat: Jätevesipumppaamoille olisi tarpeen laatia karkean tason saneeraustarvearvio / saneerausohjelma. Tämä tukisi saneerausten suunnittelua ja edesauttaisi saneerausten edellyttämien kustannusten arviointia tulevina vuosina. Jätevesiviemäriverkoston vuotovesimäärien selvittäminen tukisi saneerauskohteiden priorisointia. Hulevesiviemäriverkostojen ominaisuustietoja tulee täydentää verkkotietojärjestelmään kriittisien kohtien tunnistamiseksi. Kantakaupungin lisäksi myös muiden kaupunginosien verkostosaneeraustarpeet (kriittisimmät kohteet) olisi syytä määrittää lähivuosina. Tämä työ on jo alkanut. Viemäriverkostot olisi syytä kuvata kokonaisuudessaan seuraavien 1-2 v aikana yleiskuvan saamiseksi verkostojen kunnosta. Kuvausohjelman laadinta edesauttaisi suunnitelmallista työtä ja kuvaustietojen systemaattinen kirjaaminen KeyAqua-järjestelmään tukisi jatkossa saneerausten priorisointia ja suunnittelua. Viemäreiden tarkastuskaivojen kunto voidaan tarkistaa linjakuvausten yhteydessä. Vesihuoltolaitokselle olisi syytä laatia pitkän aikavälin taloussuunnitelma, jossa huomioitaisiin saneeraustarpeen merkittävä kasvu ja sen edellyttämä rahoitus. 49
Reija Kolehmainen Sanna Rantanen Anna Klobut Projektipäällikkö, TkT Asiantuntija Paikkatietoanalyysit Vesihuollon verkostot ja konsultointi Vesihuollon verkostot ja konsultointi Vesihuollon verkostot ja konsultointi Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Pöyry Finland Oy Hatanpäänkatu 1 e-mail: sanna.rantanen@poyry.com e-mail: anna.klobut@poyry.com 339 Tampere GSM: 5 3124769 e-mail: reija.kolehmainen@poyry.com www.poyry.fi Consulting. Engineering. Projects. Operations. www.poyry.com