Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 9.11.2007 Pir 2007 Y 46 113 ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Broileremojen kasvatus, munitus ja haudonta nykyisissä ja rakennettavissa kanaloissa Vilppulan Hybrid Oy Mäkeläntie 74 35700 Vilppula Mäkelä RN:o 1:65 ja Liinola RN:o 1:67 Vilppulan kunnan Elämäntaipaleen kylässä ja tilalla Mustalahti RN:o 1:58 Vilppulan kunnan Leppäkosken kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 2 700 munituskanalle tai 10 000 broilerille, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 30 000 munituskanalle tai 50 000 broilerille, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen 13.2.2007. Toiminnalle tilalla Mäkelä on ympäristölautakunnan 26.2.2002 antama ympäristölupapäätös. Toiminnalle tilalla Liinola on ympäristölautakunnan 25.6.2002 antama ympäristölupapäätös. Nykyiselle toiminnalle (28 000 broileremoa, 19 000 kasvavaa broileremoa) on Keurusselän ympäristölautakunnan 29.11.2006 antama lupapäätös. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittely on kesken. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksessään 15.8.2007 katsonut, että hankkeen ympäristövaikutukset eivät ole laadultaan tai laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa asetuksessa mainittujen tai niiden muutosten vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä Käsittelymaksu 3130 euroa
ALUEEN MAANKÄYTTÖ haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kanalat sijaitsevat Vilppulan kunnan Elämäntaipaleen (Mäkelä ja Liinola) ja Leppäkosken (Mustalahti) kylissä kaavoittamattomalla hajaasutusalueella lukuun ottamatta Liinolan kanaloita nro 1 ja 9, jotka sijaitsevat Vilppulan rantaosayleiskaavan alueella. Alueella on metsätalousaluetta osoittava rantaosayleiskaavan kaavamerkintä (M). Laajennusrakentaminen ei sijoitu kaava alueelle. Rantaosayleiskaavassa ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja kanaloiden läheisyyteen. LAITOKSIEN SIJAINTIPAIKKA JA NIIDEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Mäkelän tila sijaitsee Elänteen ja Paloselän valuma alueiden vedenjakaja alueella. Liinola sijaitsee Paloselän valuma alueella. Mustalahdesta valunta on Ajosjärven suuntaan. Kanalat eivät sijaitse luokitellulla tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähialueella ei ole muuta merkittävää karjataloutta. Kysymyksessä on kolmella eri tilalla harjoitettava broileremojen kasvatusta, munitusta ja munien haudontaa koskeva toiminta. Toiminta on katsottu yhdeksi toimintakokonaisuudeksi. Tilalla Mäkelä sijaitsee kuusi munituskanalaa, joissa on yhteensä 32 000 paikkaa muniville broileremoille. Toimintaa tilalla on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi munituskanala 13 500 broileremolle. Kanalat ovat lattiakanaloita, joissa kuivikkeena käytetään kutterinlastua. Kanalat tyhjennetään kerran vuodessa. Kanat viedään teurastamolle. Tyhjennyksen yhteydessä lanta/kutterinlastu poistetaan, kanala pestään painepesurilla ja desinfioidaan. Desinfioinnissa käytetään sumutustykkiä. Desinfiointiaine on Parvocide. Tämän jälkeen kanalaan siirretään uudet noin 20 viikkoiset emobroilerit kasvatuskanalasta. Tilalla Liinola sijaitsee kolme kasvatuskanalaa kasvatettaville broileremoille (yhteensä 14 000 kasvatuspaikkaa) ja yksi munituskanala muniville broileremoille (4 500 broileremoa). Toimintaa tilalla on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi kasvatuskanala (10 000 kasvatuspaikkaa). Emountuvikot kasvatuskanaloihin noudetaan noin päivän vanhoina Suomen Broilerilta Maskusta. Kanoja kasvatetaan noin 20 viikkoa, jonka jälkeen broileremot siirretään munituskanalaan. Tyhjennyksen jälkeen menettely on sama kuin munituskanalassakin. Tilalla Mustalahti toimii vuokratiloissa (Kari Moisio) kaksi kasvatuskanala (6 000 kasvatuspaikkaa). Lisäksi toimintakokonaisuuteen kuuluu tilalla Mäkelä toimiva hautomo. Hautomolla syntyy kolme kertaa viikossa untuvikkoja, jotka toimitetaan suoraan eri broilerkasvattamoille Saarioinen Oy:n toiminta alueella. 2
Kuoriutumisjätteet ja kuoriutumattomat munat murskataan ja toimitetaan Tarastenjärven kaatopaikalle. Erän kuoriuduttua hautomo kalusteineen pestään painepesuria ja pesukonetta käyttäen. Pesuaineena käytetään desinfiointiaineella täydennettyä mäntysuopaa. Pesuvedet johdetaan maasuodattimeen. Pesuvesien määrä on noin 1 000 m 3 /vuosi. Tilalla Mäkelä toimivien kolmen uusimman munituskanalan pesuvedet johdetaan maasuodattimessa käsiteltyinä maastoon. Kolmen vanhimman kanalan pesuvedet johdetaan sakokaivojen kautta maastoon. Suunnitteilla on myös näiden kanaloiden ja rakennettavan uuden kanalan pesuvesien johtaminen kanaloiden maasuodattimeen. Tilalla Liinola toimivan munituskanalan ja uusimman kasvatuskanalan pesuvedet johdetaan umpisäiliöön. Kahden vanhimman kasvatuskanalan pesuvedet johdetaan sakokaivojen kautta maastoon. Rakennettavan uuden kasvatuskanalan pesuvedet on tarkoitus johtaa maasuodattimeen. Tilalla Mustalahti (Moisio) toimivien kasvatuskanaloiden pesuvedet johdetaan sakokaivon kautta maastoon. Lanta varastoidaan erillisessä katetussa 502 m 2 :n katetussa lantalarakennuksessa, vanhan munituskanalan (10) yhteydessä sijaitsevassa 70 m 2 :n katetussa lantalassa ja erillisessä 100 m 2 :n kattamattomassa lantalassa. Kaikki lantalat sijaitsevat Mäkelän tilalla. Uuden emokanalan rakentamisen yhteydessä rakennetaan Mäkelän tilalle uusi 360 m 2 :n katettu lantala. Lanta levitetään peltoon. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 364 hehtaaria, josta omaa on 26 hehtaaria, vuokrapeltoa 21 hehtaaria ja sopimuspeltoa 317 hehtaaria. Kaikilla tiloilla on oma puupelleteillä lämmitettävä lämpökeskus. Raadot poltetaan Mäkelän tilalla sijaitsevassa 500 kilowatin kattilassa. Raatojen määrä on 0 5 kpl/päivä. Ruokinnassa on käytössä automaattiruokkijat. Rehuna on tehdasvalmisteinen täysrehu. Rehussa käytetään fytaasientsyymiä. Näin on pystytty alentamaan rehun fosforipitoisuutta ja parantamaan fosforin hyväksikäyttöä. Näin on myös lannan fosforipitoisuus alentunut. Juotto tapahtuu juomanippalinjoista. Vesi hankitaan omista porakaivoista kaikilla tiloilla. Kaikissa kanaloissa on automaattinen ilmanvaihto. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä (farmarisäiliöt 3 000 litraa ja 1 500 litraa konehallissa, 7 000 litraa hautomossa). Liikennöinti tiloille tapahtuu omista liittymistä Tammikoskentienimiseltä paikallistieltä. 3
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ajoittainen tuotannosta aiheutuva hajuhaitta kanaloiden lähiympäristössä on mahdollista. Ilmanvaihdosta ja kuljetuksista kuormauksineen saattaa aiheutua meluhaittaa. Toiminta on kuitenkin suurelta osin keskittynyt tilalle Mäkelä, josta lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin 800 metriä. Lannan kuljetuksesta ja levityksestä saattaa aiheutua lyhytaikaista haju ja meluhaittaa levitysalueilla ja kuljetuksiin käytettävien teiden varsilla. Pesu ym. jätevesien johtamisesta nykyisellä tavalla aiheutuu ainakin jossain määrin kuormitusta vesiin. Kuormitus tulee kuitenkin pienenemään hakijan ilmoittamien ja lupamääräyksissä edellytettyjen toimenpiteiden johdosta. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 22.8. 20.9.2007 Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Vilppulan kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu KMV. Lehdessä 21.8.2007 ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 18 asianosaiselle. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Vilppulan kunnalta ja Vilppulan ympäristölautakunnalta. Vilppulan ympäristölautakunnan tehtäviä hoitava Keurusselän ympäristölautakunta on lausunnossaan 19.9.2007 todennut, että Vilppulan Hybrid Oy:n toiminnan merkittävin ympäristönäkökohta on jätevesien käsittely. Tämän vuoksi liittyminen viemäriin tulee huomioida yhtenä mahdollisuutena lupaa harkittaessa. Muistutukset ja mielipiteet ( ) ja ( ) sekä ( ) ja ( ) ovat muistutuksessaan esittäneet huolestumisensa siitä, että Vilppulan Hybrid Oy:n toiminta voi olla uhka Elänne järven puhtaana säilymiselle. Yrityksen hautomo, lantalat ja osa tuotantorakennuksista sijaitsevat Elänteen valuma alueella ja vedenjakaja alueella. Alueella on hyvin imeviä hiekkapohjaisia maita. Kanaloiden puhdistamisessa ja etenkin hautomossa käytetään puhdistus ja desinfiointiaineita, jotka menevät saostuskaivoista suodatinkenttien kautta luontoon. Muistutuksessa on viitattu myös mahdollisuuteen, että esimerkiksi tautitilanteissa joudutaan käyttämään poikkeuksellisen voimakkaita desinfiointiaineita. Muistutuksessa on toivottu, että Pirkanmaan ympäristökeskus lupaa myöntäessään huomioisi, että jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Lisäksi on toivottu, että mm. valvonnalla huolehditaan toiminnasta mahdollisesti rantaasukkaille aiheutuvista ympäristöriskeistä. 4
Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnosta ja muistutuksesta. Hakija on 17.10.2007 antamassaan vastineessa esittänyt mm. seuraavaa: Tilalla Liinola olevat kolme kasvatuskanalaa ja yksi munituskanala sekä suunnitteilla oleva uusi kasvatuskanala liitetään kunnalliseen viemäriverkostoon vuoden 2008 aikana. Tilalla Mustalahti ( Moisio ) vuokratiloissa toimivat kaksi kasvatuskanalaa liitetään kunnan viemäriverkostoon vuoden 2010 loppuun mennessä, mikäli toimintaa tiloissa jatketaan. Kanalat pestään kaksi kertaa vuodessa. Yhden pesun aikana vettä käytetään noin 7 m 3. Mäkelän tilalle rakennettiin suodatuskentät, koska niitä rakennettaessa ei ollut viemäröintivaihtoehtoa. Luvan hakija on esittänyt, että suodatuskenttiä voitaisiin käyttää jatkossakin. Pelkästä sakokaivokäsittelystä luovuttaisiin niin, että toimistorakennus ja autohalli liitettäisiin hautomon suodatuskenttään vuonna 2008. Vuonna 2009 liitettäisiin Mäkelän tilan päärakennus ja kanalat 2, 3 ja 10 suodatuskenttään. Hakijalta on lisäksi saatu lisäselvityksiä useissa puhelinkeskusteluissa sekä paikalla 15.10.2007 suoritetussa tarkastuksessa (Uotila). Lisäksi Mäkelän tilalla on suoritettu kaksi erillistä suodatinkenttiä koskevaa tarkastusta 23.10.2007 ja 29.10.2007 (Lehtola, Lyttinen). Tarkastuksessa otettiin myös suodatinkenttien puhdistustehoa ja vesistövaikutuksia selvittäviä vesinäytteitä. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen ja myöntää Vilppulan Hybrid Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broileremojen kasvatukseen, munitukseen ja haudontaan tiloilla Mäkelä RN:o 1:65 ja Liinola RN:o 1:67 Vilppulan kunnan Elämäntaipaleen kylässä tilalla RN:o 1:58 Mustalahti Vilppulan kunnan Leppäkosken kylässä. Ympäristölupa myönnetään laajuudessa 50 000 broileremoa ja 30 000 kasvavaa nuorikkoa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Toiminnassa on noudatettava lupahakemusasiakirjoissa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, kanaloiden pesuvesiä eikä muita jätevesiä pääse hallitsemattomasti vesiin eikä maaperään. Jätevesistä ei saa aiheutua pilaantumisuhkaa Elänteellä. 2. Toiminnassa muodostuva lanta on varastoitava vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa tiiviissä katetuissa varastoimistiloissa. 5
Velvoite koskee sekä omaa peltoviljelyä että lannan vastaanottosopimuksiin perustuvaa peltoviljelyä. Kuormaus kanalasta ajoneuvoon on suoritettava tiivispohjaisella alustalla. Jos kysymys on kattamattomista tiloista, on kuormausalue viipymättä kuormauksen jälkeen puhdistettava. Lantaa voidaan tämän luvan estämättä varastoida pellolla asianmukaisessa aumassa enintään yksi kuukausi ennen lannan levitystä. Nykyisin kattamattoman lantalan (lantala 3) käyttö lantalana edellyttää lantalan kattamista 31.12.2007 mennessä. 3. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että lannan varastoimistilat ja kanaloiden lattiat ovat tiiviitä. Rakennettavan lantalan ja rakennettavien eläinsuojien lattioiden tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 (7.1.2002) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. 4. Tiloilla Liinola, Mustalahti ja Mäkelä sijaitsevien kanaloiden kaikki jätevedet on vuoden 2008 loppuun mennessä johdettava kunnan viemäriverkostoon tai kerättävä tiiviiseen säiliöön ja kuljetettava kunnan puhdistamolle. Menettelystä on esitettävä selvitys Pirkanmaan ympäristökeskukselle 31.5.2008 mennessä. Hautomon, konehallin ja ruokalan jätevedet voidaan toistaiseksi käsitellä nykyisessä maasuodattimessa (suodatinkenttä). Jätevesien käsittelyssä on ympäristöön joutuvaa kuormitusta vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Maasuodattimen toimivuutta ja käsittelyvaatimusten saavuttamista on seurattava kaksi kertaa vuodessa asiantuntijan toimesta otettavin vesinäyttein maasuodattimeen menevästä ja tulevasta vedestä. Näytteistä on määritettävä akreditoidussa laboratoriossa kiintoaine, BHK 7, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, fekaaliset streptokokit ja lämpökestoiset kolibakteerit. Näytteenoton yhteydessä on mitattava myös virtaama. Samalla kertaa on otettava näytteet myös purkuojasta ja Elänteestä liitekarttaan merkityistä paikoista. Näytteistä on määritettävä kokonaistyppi, ammoniumtyppi NH 4 N, kokonaisfosfori, fekaaliset streptokokit ja lämpökestoiset kolibakteerit. Purkuojasta on mitattava myös virtaama. Tarkkailutulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Toisen tarkkailukerran tuloksiin on liitettävä laskelma maasuodattimesta vuositasolla lähtevästä analyysituloksiin ja toiminnanharjoittajalta saataviin vesimäärää koskeviin tietoihin perustuvasta ravinnekuormituksesta (typpi, fosfori). Luvan saajan on varauduttava siltä varalta, että jätevesien käsittely ei täytä asetettuja vaatimuksia tai jätevesistä havaitaan aiheutuvan Elänteen pilaantumisuhkaa, jätevesien johtamiseen tai kuljettamiseen nopealla aikataululla kunnan viemäriverkostoon. 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle on oltava jatkuvasti käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala. Vähimmäisvaatimus luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on noin 430 6
hehtaaria. Ympäristökeskukselle on ilmoitettava muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Luvan saajan on ennen laajennusosien käyttöönottoa esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle tarvittava lisäala lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa tai vastaava lannan vastaanottosopimus ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 6. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. Kaivojen ympärille on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet, joihin lantaa ei levitetä. 7. Kuolleet linnut (normaalikuolleisuutta vastaava määrä) on mahdollisimman nopeasti poltettava tilalla Mäkelä sijaitsevassa lämmityskattilassa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että kattilan lämpötila on vähintään 850 C 0. Poltolle tulee saada kunnan eläinlääkärin hyväksyntä. Raadot voidaan toimittaa myös eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Lintujen kuolleisuuden noustessa normaalia suuremmaksi, raadot on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Nro 1774/2002). Kuoriutumisjätteet ja kuoriutumattomat munat on toimitettava sellaiseen ympäristöluvan omaavaan jätteen vastaanottopaikkaan (esim. Tarastenjärven kaatopaikka), jolla on mahdollisuus vastaanottaa ko. jätettä. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, loisteputket, kemikaalijätteet) on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Hyödynnettävissä oleva jäte (esim. muovi) on toimitettava luvanvaraiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan tai asianmukaisesti järjestettyyn jätteenkeräykseen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava lantalassa ja levitettävä lannanlevityksen yhteydessä peltoon. 8. Raaka aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja käytettävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7
. Polttonestevarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja luvan haltijan on tarkastettava niiden kunto vähintään kerran vuodessa. 9. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT 10. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on esitettävä seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpitoon on sisällytettävä ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiloittain (keskimäärin broileremoja/kasvavia nuorikoita), tiedot lannan sijoittamisesta ( oma pelto, vastaanottosopimuksiin perustuva sijoittaminen sijoituskohteittain/lantamäärineen, mahdollinen laitosvastaanotto), tiedot kuolleiden eläinten määristä tiloittain, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, jätevesien määrää/sijoituspaikkaa koskevat tilakohtaiset tiedot, tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 12. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 ). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle toiminnalle täyttyvät. Kanalat sijoittuvat maatalousvaltaiselle kaavoittamattomalle hajaasutusalueelle lukuun ottamatta Liinolan kanaloita Nro 1 ja 9, jotka sijaitsevat Vilppulan rantaosayleiskaavan alueella. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. 8
Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty kanaloissa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ja maaperään ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. Lupamääräyksellä on haluttu muistuttaa luvan saajaa myös siitä, että kysymyksessä ei ole ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentissa tarkoitettu lupa vesistön pilaantumisuhkaa aiheuttavaan toimintaan.(lupamääräys 1.) Lantavarastojen on oltava vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastoimistilavuuksien on vastattava 12 kuukauden laskennallista varastoimistilavuutta. Lannan varastoimistilaksi voidaan laskea myös kestokuivikepohja silloin, kun tyhjennys sattuu kasvukaudelle ja lanta voidaan levittää suoraan peltoon. Vuoden varastoimistilavaatimuksella turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Broileremolla ohjetilavuus on 50 litraa/kasvatuspaikka/ vuosi. Kananuorikolla vastaava luku on 15 litraa. Lantaloiden kattamisvelvollisuus perustuu lähinnä hajuhaittojen ja hygieenisten haittojen estämiseen. Lähinnä työteknisten seikkojen vuoksi lupapäätöksellä ei ole haluttu estää enintään yhden kuukauden pituista pellolla ennen lannan levitystä tapahtuvaa asianmukaista aumavarastointia. (Lupamääräys 2.) Vesitiivis betonirakenne edellyttää tiettyjä laatuvaatimuksia käytettävälle betonille, raudoitukselle ja työmenetelmille. Lupamääräyksessä mainituissa rakentamismääräyksissä ja ohjeissa em. asiat on huomioitu. (Lupamääräys 3.) Sakokaivokäsittely ei vastaa jätevesien käsittelyvaatimuksia ympäristöluvan varaisille toiminnoille (BAT). Hakija on vastineessaan ilmoittanut, että Liinolan kanaloiden jätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon vuoden 2008 aikana. Jätevesien johtaminen kunnan viemäriverkostoon on BAT:n mukainen ratkaisu. Asia on selvyyden vuoksi kirjattu velvoitteeksi lupamääräyksiin. Siltä varalta, että liittyminen kunnan viemäriverkostoon ei toteudu suunnitellussa aikataulussa, on lupamääräyksessä mahdollistettu myös jätevesien kerääminen tiiviiseen säiliöön ja kuljetus kunnan puhdistamolle. Tilalla Mustalahti (Moisio) jätevedet johdetaan nykyisin sakokaivoista maastoon. Hakija on ilmoittanut, että liittyminen kunnan viemäriverkostoon tapahtuisi vuoden 2010 loppuun mennessä. Sakokaivokäsittelyn alkeellisuus jätevesien käsittelymenetelmänä ja kunnallisen viemäriverkoston läheisyys huomioon ottaen on perusteltua edellyttää viemäriverkostoon liittymistä vuoden 2008 loppuun mennessä. Siltä varalta, että liittyminen viemäriverkostoon ei ole esim. vuokrasopimuksen vuoksi taloudellisesti mielekästä, on lupamääräyksellä mahdollistettu myös jätevesien kerääminen umpisäiliöön ja kuljetus kunnan puhdistamolle vaikka tilapäisjärjestelyin. Tilalle Mäkelä asetettu velvoite kanaloiden kaikkien jätevesien kunnan viemäriverkostoon johtamiseksi tai keräämiseksi umpisäiliöön ja kuljet 9
tamiseksi kunnan puhdistamolle vuoden 2008 loppuun mennessä perustuu em. sakokaivokäsittelyn tehottomuuteen ja paikalla suoritettuihin maasuodattimen tehoa koskeviin selvityksiin. Suodattimen teho ei riitä puhdistamaan kanaloiden "vahvoja" pesu ym. jätevesiä valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) asetettujen käsittelyvaatimusten edellyttämällä tavalla. Hautomon jätevedet ovat laadultaan oleellisesti kanaloiden jätevesiä "puhtaampia" ja ainakin suoritetun näytteenoton perusteella näyttäisi mahdolliselta, että käsittely maasuodattimessa saattaa toistaiseksi riittää edellytettyjen em. asetuksen mukaisesti asetettujen käsittelyvaatimusten saavuttamiseksi. Näytteenotto ja raportointivelvoite on asetettu käsittelyvaatimusten saavuttamisen toteamiseksi ja vesistön pilaantumisvaaran arvioimiseksi. Jätevesien johtaminen kunnan viemäriverkostoon on myös hautomon, konehallin ja ruokalan jätevesien osalta teknisesti ja myös taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Lupamääräyksissä on näin ollen perusteltua edellyttää, että viemäriin liittyminen suoritetaan nopealla aikataululla, jos asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta tai jätevesistä todetaan aiheutuvan Elänteen pilaantumisuhkaa. Ympäristön kannalta samaan lopputulokseen päästään myös jätevesien keräämisellä kunnan puhdistamolle tyhjennettävään umpisäiliöön. (Lupamääräys 4.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 135 broileremoa ja 540 kasvavaa nuorikkoa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista on ilmoitettava lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden ja tarvittaessa valvonnallisin toimenpitein puuttumaan lannan levitykseen esim. pohjavesialueille. (Lupamääräys 5.) Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupamääräyksessä on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden (mm. tuulen suunta) ja levitysajankohdan huomioon ottamista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. Lannan levityksestä saattaa aiheutua yksittäisen kaivon pilaantumisuhkaa, vaikka kysymyksessä ei olisikaan luokiteltu pohjavesialue. Tämän vuoksi levitysalueella mahdollisesti sijaitsevien yksittäisten kaivojen ympärille on jätettävä riittävä suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan olosuhteista (maaperä, viet 10
to) riippuvaa noin 30 100 metrin matkaa ja joissakin erityistapauksissa vieläkin pidempää matkaa. (Lupamääräys 6.) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet kanat on luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä siipikarjasta peräisin olevaa jätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa (Maa ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä). Tilalla Mäkelä sijaitsevan puupelleteillä lämpiävän lämpökeskuksen on katsottu palamisolosuhteiltaan vastaavan asetuksen vaatimuksia. Esimerkiksi epidemiatilanteissa raadot on käsiteltävä tarkoitukseen hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Kuoriutumisjätteeseen liittyy sellaisia hygieenisiä riskejä, että jäte on toimitettava asianmukaiselle kaatopaikalle. Jätelain mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa loisteputket, jäteöljy, akut, vanhentuneet torjunta aineet ja desinfiointiaineet ovat jäteasetuksen mukaista ongelmajätettä. Tällaisen ongelmajätteen asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. (Lupamääräys 7.) Polttonestevarastoihin liittyy huomattavia ympäristöriskejä. Varastojen säännöllisellä seurannalla riskejä ja mahdollisia vahinkoja voidaan pienentää. Kemikaalien, kuten torjunta sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojien rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 8.) Jos paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy ja päästöjä voidaan tämän vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 9.) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. (Lupamääräys 10.) Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. (Lupamääräys 11.) 11
LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVA PÄÄTÖS PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Lupamääräys 12.) Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on laajennusten osalta aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2017 mennessä. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten lisäksi selvitys mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Tämä päätös korvaa ympäristölautakunnan 26.2.2002 antaman ympäristöluvan tilalle Mäkelä (luvan hakijana Anita Mäkelä ja Tommi Haapanen) ja ympäristölautakunnan 25.6.2002 tilalle Liinola (luvan hakijana Vilppulan Hybrid Oy) antaman ympäristöluvan. Laajennettua toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 41 43, 45 46, 51, 52, 55, 56, 57, 96 97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön asetukset eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, 100/2001) Valtion maksuperustelaki (VmaksupL 150/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut 27.12.2006 asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon 12
mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 3130 euroa. Osastopäällikkö Päivi Linho Tarkastaja Heikki Uotila LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle Vilppulan kunnanhallitus Vilppulan ympäristöviranomainen (Keurusselän ympäristölautakunta) Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Vilppulan kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus Karttakopio (purkuojan ja Elänteen näytteenottopiste) 13
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 10.12.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Käyntiosoite 30.11.2007 asti: Rautatienkatu 21 B, Tampere Käyntiosoite 3.12.2007 alkaen: Yliopistonkatu 38, 1. krs, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: 020 490 104 Asiakaspalvelu: 020 690164 telekopio: 020 490 4000 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. 14
15