Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 63/2019 Dnro LSSAVI/6490/2018 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2019 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, broilereiden kasvatustoiminta, luvan tarkistaminen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta, Pälkäne HAKIJA Rönnvikin tila/kalle Rönni Hämeenlinnantie 270 36660 Laitikkala Y-tunnus: 2166602-0 TOIMINTA Tilalla harjoitetaan broilereiden kasvatustoimintaa. Hakemus koskee luvan tarkistamista 21.2.2017 julkaistujen siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien johdosta. Eläinsuojat sijaitsevat Pälkäneen kunnassa kiinteistöllä Rönni 635-412-1-15. ASIAN VIREILLETULO, PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 26.7.2018. Ympäristönsuojelulain 80 ja 81 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä (Dnro PIRELY/2861/2015) tarkastanut hakijan ympäristönsuojelulain 80 :n mukaisen selvityksen ja määrännyt toiminnanharjoittajan jättämään luvan tarkistamista koskevan hakemuksen aluehallintovirastolle viimeistään 29.6.2018. Päätöksen perusteluissa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on mm. todennut, että toimintaa koskevat nykyiset ympäristölupamääräykset eivät vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia päätelmiä. Esimerkiksi päästötasojen osalta luvassa ei ole raja-arvoja kasvatusvaiheen ammoniakkipäästöille. Myös tilalla jo käytössä olevat parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden mukaiset toimintatavat on huomioitavat ympäristölupamääräyksissä. Kyseessä on ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 kohdan 11 a) mukainen direktiivilaitos (yli 40 000 siipikarjapaikkaa). Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 (15) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Pirkanmaan ympäristökeskus on 16.12.2005 (Dnro 1999Y0082-131) myöntänyt Eila ja Jouni Rönnille (nykyisin Rönnvikin tila/kalle Rönni) ympäristöluvan broilerituotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisissa nykyisissä kasvattamoissa (86 000 kasvatuspaikkaa) ja rakennettavassa kasvattamossa (58 000 kasvatuspaikkaa) tilalla Rönni RN:o 1-15 Pälkäneen kunnan Laitikkalan kylässä. Ympäristölupa on myönnetty toiminnan harjoittamiselle laajuudessa 144 000 kasvatuspaikkaa. Hakemukseen on liitetty BAT-selvityslomake, jossa on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen tilan broilereiden kasvatustoiminnassa tiivistetysti seuraavasti: Nro BAT-tekniikka (kohtien Toteutuu Hakijan perustelut numerointi BATselvityslomakkeen tilalla mu- kaisesti) TOIMINTATAVAT BAT 1 1.Ympäristöjärjestelmä Ei Tilalla noudatetaan teurastamon broilerituottajan laatukäsikirjaa. BAT 2 2. Hyvät toimintatavat Kyllä Toimintojen sijainti, henkilöstön koulutus, hätätilannesuunnitelma, rakenteiden tarkastus ja kuolleiden eläinten varastointi on kunnossa/käytössä. BAT 3 BAT 4 3. Lannan kokonaistypen ja ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokintamenetelmillä 4. Lannan kokonaisfosforin vähentäminen ruokintamenetelmillä Kyllä Vähennetään raakavalkuaispitoisuutta käyttämällä rehua, joka on tasapainotettu typen suhteen eläinten energian tarpeen ja sulavien aminohappojen perusteella. Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kukin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Käytetään rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannassa eritetyn kokonaistypen määrää. Kyllä Monivaiheruokinta, jossa rehustus on mukautettu kunkin tuotantovaiheen vaatimuksiin. Käytetään sallittuja rehun lisäaineita, joilla vähennetään lannan kokonaisfosforia. Käytetään helposti sulavia epäorgaanisia fosfaatteja korvaamaan osittain perinteiset rehun fosforin lähteet.
3 (15) BAT 5 5. Tehokas vedenkäyttö Kyllä Vedenkulutuksen tarkkailu, vesivuotojen tarkkailu, painepesureiden käyttäminen eläinsuojien ja laitteiden puhdistuksessa, soveltuvat juottovälineet ja juomalaitteiden kalibrointi säännöllisesti. BAT 6 BAT 7 6. Jäteveden syntymisen vähentäminen 7. Jätevesipäästöjen vähentäminen BAT 8 8. Energian tehokas käyttö BAT 29 9. Prosessimuuttujien tarkkailu MELU, PÖLY JA HAJU BAT 9 10. Melun vähentäminen BAT 10 BAT 11 & BAT 27 BAT 12 & BAT 26 11. Melun ehkäiseminen ja vähentäminen 12. Pölyn vähentäminen ja pitoisuuksien tarkkailu 13. Hajujen vähentäminen ja säännöllinen tarkkailu Kyllä Pidetään lannalla likaantuneiden alueiden koko mahdollisimman pieninä, minimoidaan pesuvesien käyttö ja vältetään likaantumattomien sadevesien pääsyä puhdistamista vaativien jätevesien joukkoon. Kyllä Kasvattamoiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin ja ne käsitellään levittämällä pellolle. Kyllä Hyvin tehokkaat lämmitys- /jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden optimointi sekä hallinta, eläinsuojien seinien, lattioiden ja/tai sisäkattojen eristäminen. Käytetään energiatehokasta valaistusta. Kyllä Veden-, sähkön-, polttoaineenja rehunkulutuksen, tulevien ja lähtevien eläinten määrän, sekä muodostuvan lannan määrän tarkkailu ja kirjaus. - Toiminnasta ei aiheudu eikä arvioida aiheutuvan meluhaittaa herkille kohteille. Kyllä Toiminta ja siihen liittyvät laitteet on sijoitettu niin, että melua ei aiheudu herkille kohteille. Töissä huomioidaan melu ja käytetään mahdollisimman hiljaisia laitteita, sekä meluntorjuntalaitteita ja melunvaimentimia Kyllä Pölyn muodostumista vähennetään vapaan tarjonnan ruokinnalla ja käyttämällä pelletöityä rehua, pölynerottimia ja pölytöntä kuivitusta. Pölypitoisuutta vähennetään vesisumutuksella. Pölypitoisuuksia ei ole mitattu/arvioitu. - Toiminnasta ei aiheudu eikä arvioida aiheutuvan hajuhaittoja.
BAT 13 14. Hajujen ehkäiseminen BAT 28 15. Ammoniakki-, pölyja/tai hajupäästöjen tarkkailu eläinsuojissa, joissa on ilmanpuhdistusjärjestelmä LANNAN VARASTOINTI, KÄSITTELY JA LEVITYS BAT 14 16. Kuivalannan varastoinnin NH 3-päästöjen Kyllä vähentäminen BAT 15 BAT 20 17. Kuivalannan varastoinnista maaperään ja veteen aiheutuvien päästöjen ehkäiseminen 22. Lannan levityksen maaperä- ja vesistöpäästöjen vähentäminen BAT 22 24. Lannan muokkaaminen maahan TARKKAILU BAT 24 25. Lannan kokonaistypen ja -fosforin tarkkailu 4 (15) Kyllä Varmistetaan riittävä etäisyys tuotantotilojen ja herkkien kohteiden välillä. Pidetään eläimet ja pinnat puhtaina ja kuivina. - Ei koske tilaa. Kasvattamoissa ei ole ilmanpuhdistusjärjestelmää. Pienennetään päästöjä aiheuttavaa lantapinta-alaa suhteessa kuivalantakasan tilavuuteen ja kuivalantakasat peitetään. Kuivalanta varastoidaan lantalaan. Kyllä Kuivalanta varastoidaan katetussa, vesitiiviissä lantavarastossa. Kuivalannan varastointitila riittää niinä aikoina, joina lannanlevitys ei ole mahdollista. Jos kuivalanta aumataan, aumaaminen tehdään pelloilla kaukana pinta- ja /tai pohjavesialueista. Kyllä Lannan levityksessä otetaan huomioon mm. peltojen valumariski ja etäisyys vesistöihin sekä kasvien ravinnetarpeet. Lannan kuormaus tehdään huolellisesti ja lannanlevityslaitteet pidetään kunnossa. Kyllä Lanta muokataan peltoon 12 h kuluessa. Kyllä Tilalla on ajantasaiset lantaanalyysit. Lantamääriä seurataan jatkuvasti sekä eräkohtaisesti että vuositasolla AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN TARKKAILU JA VÄHENTYMISEN ARVIOINTI BAT 25 26. Ilmaan vapautuvien Ei NH 3-päästöjen tarkkailu BAT 23 27. Koko tuotantoprosessin Ei NH 3-päästöjen vähentymisen tarkkailu AMMONIAKKIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN BAT 32 30. Broilerikasvattamoiden Kyllä Koneellinen ilmanvaihto, vuota- NH 3-päästöjen maton juottojärjestelmä sekä vähentäminen kuivikkeen kuivaus sisäilmalla
Maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Lausunnot 5 (15) Tilalla ei muodostu lietelantaa eikä lantaa varsinaisesti prosessoida, joten BAT-päätelmät BAT 16, BAT 17, BAT 18, BAT 19 ja BAT 21 eivät koske tilan eläinsuojissa harjoitettavaa broilerikasvatusta. Tilalla on ainoastaan broilerikasvatusta, joten myöskään BAT-päätelmät BAT 30, BAT 31, BAT 33 ja BAT 34 eivät koske tilan toimintaa. Hakemukseen on liitetty ympäristönsuojelulain 82 :n mukainen arvio maaperän ja pohjaveden perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Hakemuksen mukaan tila ei sijaitse pohjavesialueella. Rakennuspaikka on hiekkaa ja moreenimaata. Tuotantorakennusten kuntoa tarkkaillaan ja korjaustoimenpiteet tehdään, kun ongelmia havaitaan. Pihat on asfaltoitu. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ovat öljy- ja polttoaineita sekä pesu- ja puhdistusaineita. Käytettävät kemikaalit on varastoitu asianmukaisesti. Tilan öljy- ja polttoainesäiliöt ovat valuma-altaallisia ja tuplavaipallisia. Muita öljytuotteita varastoidaan valuma-altaisessa säilytyspaikassa. Perustilaselvityksen laatimiselle ei nähdä tarvetta. Hakemusta on täydennetty 3.10.2018. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Pälkäneen kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan 7.11.2018 seuraavaa: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa Rönnvikin tilan ympäristölupahakemuksesta koskien ympäristöluvan tarkistamista BAT-päätelmien johdosta. Tilalla on Pirkanmaan ympäristökeskuksen16.12.2005 myöntämä ympäristölupa 144 000 broilerin kasvatukselle neljässä kasvattamorakennuksessa. Tilalla kasvatetaan 86 000 broileria kolmessa kasvatushallissa. Neljännen kasvattamon laajennusta ei ole toteutettu. Toiminta vastaa suurelta osin ympäristöluvan kertoelmaosaa. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa, että ympäristöluvan Iupamääräykset tulee päivittää vastaamaan BAT-päätelmiä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan BAT-päätelmien mukaisia melun- tai hajunhallintasuunnitelmia ei ole tarpeellista laatia. Pöly- ja melupäästöt voidaan huomioida luvassa yleismääräyksin. Eläinsuojan yhteydessä säilytettävien mahdollisten merkityksellisten vaarallisten aineiden määrät ovat suhteellisen pieniä. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointi on toteutettu parhaat käytännön mukaisesti. Toiminnan
Hakijan kuuleminen ja vastine 6 (15) aiheuttamat riskit ympäristölle johtuvat pääosin Iannan käytöstä Iannoitteena peltoviljelyssä. Varastoimalla ja käsittelemällä Ianta asianmukaisesti, riskit pohjaveden, pintaveden ja maaperän saastumiselle ovat vähäisiä. Edellä olevan perusteella ELY-keskus katsoo, että YSL 82 :n mukaisen perustilaselvityksen tekemiselle ei ole tarvetta. Pälkäneen kunnan rakennus ja ympäristöjaosto toteaa lausunnossaan 12.11.2018 seuraavaa: Rakennus- ja ympäristöjaosto katsoo, että Rönnin broilerikasvattamon toiminta vastaa enimmiltä osin BAT-päätelmiä. Lannan ravinnemääriä ja -päästöjä vähennetään mm. ruokinnan optimoinnilla ja lannan varastoinnin ja levityksen tekniikoilla. Tilalla käytetään tehokkaasti energiaa ja vettä sekä ehkäistään jäte3vesien syntymistä. Myös melua, pölyä ja hajuja ehkäistään ja vähennetään eri menetelmiin. Koska nykyiset ympäristölupamääräykset eivät vastaa kaikilta osin BAT-päätelmiä, on kuitenkin hyvä, että lupa ja sen määräykset tarkistetaan ja päivitetään vastaamaan päätelmien sisältöä. Hakijalle on lähetetty hakemuksesta annetut lausunnot 19.11.2018 sekä varattu mahdollisuus vastineen antamista varten. Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut Rönnvikin tilan /Kalle Rönnin eläinsuojien ympäristöluvan EU:n komission julkaisemien BAT-päätelmien osalta. Päätelmät sisältyvät komission täytäntöönpanopäätökseen (2017/302) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Tilan eläinsuojat sijaitsevat Pälkäneen kunnassa kiinteistöllä Rönni 635-412-1-15. Toimintaa on harjoitettava hakemuksen ja sen täydennyksen mukaisesti sekä noudattaen voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä (Pirkanmaan ympäristökeskus, Dnro 1999Y0082-131, annettu 16.12.2005), johon on tällä päätöksellä lisätty lupamääräykset 7.1, 7.2, 14.1, 14.2, 14.3, 14.4 ja 14.5 sekä korvattu lupamääräykset 12 ja 14. Lupamääräys 12 on korvattu kokonaan ja lupamääräys 14 on korvattu kokonaan lupamääräyksellä 14.6. Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Päästöt ilmaan 7.1 Eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö saa olla 21.2.2021 alkaen enintään 0,08 kg NH 3/eläinpaikka/vuosi. Päästöraja-arvo koskee laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa syntyviä päästöjä.
7 (15) Mikäli broilerikasvattamoista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää tämän lupamääräyksen mukaisen päästöraja-arvon, on poistoilma käsiteltävä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähennettävä päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Ammoniakkipäästön arvioinnista/määrittämisestä on annettu lupamääräys 14.3 7.2 Mahdollisilla alle 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevilla peltolohkoilla muualle kuin kasvustoon levitettävän lannan muokkaaminen maahan tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Paras käyttökelpoinen tekniikka 12. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14.1 Lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain lanta-analyyseillä tai typen ja fosforin massataselaskennalla, joka perustuu rehun kulutukseen, rehun raakavalkuais- ja kokonaisfosforipitoisuuteen ja eläimen tuotostasoon tai lanta-analyyseillä. Seuranta on aloitettava 21.2.2021 alkaen. 14.2 Lannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 14.3 Eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH 3 /eläinpaikka/vuosi) tulee 21.2.2021 alkaen arvioida vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävällä tavalla. Mittaukset/arvioinnit tulee toteuttaa siten kuin BAT-päätelmien kohdassa 4.9.2 on kuvattu. Mikäli ammoniakkipäästöt määritetään mittaamalla, päästömittaukset on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen soveltuvilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
8 (15) 14.4 Luvanhaltijan tulee toimittaa valtion valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä selvitys lupamääräyksen 14.3 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi) ja esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Mikäli lupamääräyksen 7.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei lupamääräyksen 14.3 mukaisten mittausten/arvioinnin perusteella saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa selvitys lupaviranomaiselle 30.5.2020 mennessä. Selvityksessä tulee olla tiedot lupamääräyksen 14.3 mukaisesti mitatusta/arvioidusta eläinsuojista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi), esitys teknisistä toimenpiteistä (esim. poistoilman käsittelymenetelmästä), joilla lupamääräyksen 7.1 mukainen päästöraja-arvo 21.2.2021 alkaen saavutetaan sekä esitys ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkaiiutiheys). Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. 14.5 Lupamääräyksissä 14.1 ja 14.3 velvoitettuja tarkkailuja, lupamääräyksen 14.4 määräaikoja ja lupamääräyksessä 14.6 velvoitettuja raportointeja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa valtion valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 14.6 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta ainakin seuraavien asioiden osalta ja niitä koskevat tiedot tulee raportoida vuosittain. - eläinten määrä eläinsuojittain - toiminnassa muodostuva lannan, pesu- ja jätevesien määrä (m 3 /vuosi) - lannan, pesu- ja jätevesien toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista - omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi) ja raatojen polttopäivämäärät, yhteenveto polttoaikana saavutetuista maksimilämpötiloista ja viipymästä maksimilämpötilassa, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka. - kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa. - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset - tiedot tilalla mahdollisesti tehdyistä lisätoimenpiteistä ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi - Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR) ilmoitettavat tiedot broilerikasvattamoiden ammoniakkipäästöistä sekä niiden arviointiperusteet.
9 (15) Vuodesta 2021 alkaen raportoitavien ammoniakkipäästöjen määrä kg NH 3/eläinpaikka/vuosi tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 14.3 mukaisesti. - Lanta-analyysin tulokset. Vuodesta 2021 alkaen lannan kokonaistypen (N) ja kokonaisfosforin (P) erityksen määrien (kg/eläinpaikka/vuosi) tulee olla määritettyjä lupamääräyksen 14.1 mukaisesti. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraporttitiedot on toimitettava ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään soveltuvassa muodossa. Kirjanpitotietojen tulee sisältää lisäksi tiedot veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutuksesta. Kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisen tarkastettavissa ja tietoja on säilytettävä tilalla vähintään kuusi vuotta. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Asia on käsitelty ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Pälkäneen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muutoin hakemuksen vireilläolosta ei ole ilmoitettu eikä asianosaisia ole kuultu, koska kyseessä ei ole toiminnan muutos eivätkä laitoksen päästöt/vaikutukset lisäänny nykyisestä. Aluehallintovirasto on katsonut, etteivät hakemuksen mukaiset asiat laajemmin vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Laitoksen pääasiallista toimintaa koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevat päätelmät. Euroopan komission antama täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten on julkaistu 21.2.2017. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetty paras käyttökelpoinen tekniikka täyttää siipikarjan tai sikojen tehokasvatuksen BAT-päätelmien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Käsittelys-
10 (15) sä on otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulaissa on määrätty mm. parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (BREF) sitovuudesta ja erityisesti, mitä toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päästörajoista on päätelmissä määrätty (BAT-AEL). Yleisissä BAT-päätelmissä on annettu vaihteluväli BAT-tekniikoiden mukaiselle lannassa eritetylle kokonaistypelle ja kokonaisfosforille. Toiminnan lannan typpi- ja fosforimäärät oletetaan sijoittuvan tälle vaihteluvälille, mutta niistä ei ole kuitenkaan määrätty ehdottomana. Lannan kokonaistyppimäärän minimointi ehkäisee myös ammoniakkipäästöjä. Sen sijaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen seurannasta ja raportoinnista on määrätty. Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa typen ja fosforin erityksen tarkkailulle tarvittavia laskentamenetelmiä, joten niiden seuranta ja raportointi tulee ottaa laitoksessa käyttöön, kun tarkkailumenetelmä on kehitetty. Ympäristönsuojelulain 82 :n mukaan direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajan tulee laatia maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys ja liittää se lupahakemukseen, mikäli toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai muutoin syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita. Hakemukseen on liitetty arvio perustilaselvityksen laatimistarpeesta. Esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, ettei tarvetta varsinaisen perustilaselvityksen laatimiselle tässä tapauksessa ole. Lupamääräysten perustelut Päästöjä ilmaan koskevat lupamääräykset 7.1 ja 7.2 Ilmaan vapautuvia ammoniakkipäästöjä koskeva raja-arvo on annettu, että saavutetaan BAT-päätelmissä 2017/302/EU ilmaan vapautuvalle ammoniakkipäästölle esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen päästötaso. Päästöraja-arvoa määrättäessä on sovellettu BAT-päätelmien taulukkoa 3.2 (BAT 32). Päästöraja-arvo koskee normaalia toimintaolosuhdetta. Ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan laitoksen on täytettävä BATpäätelmien mukaiset päästötasovaatimukset neljän vuoden kuluessa BATpäätelmien antamisesta, ellei hakija ole hakemuksessaan ilmoittanut noudattavansa tätä aikaisempaa ajankohtaa. Määräajan antaminen on tarpeen myös, koska päätöstä annettaessa ei ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Mikäli eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö ylittää lupamääräyksen 14.3 mukaisesti mitattuna/arvioituna määritetyn päästöraja-arvon, tulee poistoilma käsitellä tai muilla teknisillä toimenpiteillä vähentää päästöjä siten, ettei päästöraja-arvo ylity. Yleisen BAT-päätelmän 22 taulukon 1.3 mukaan lanta tulee muokata maahan 0-4 h tai viimeistään 12 h kuluessa lannan levityksestä. Eläinsuojista alle 500 metrin etäisyydellä olevat pellot sijaitsevat samalla toiminta-alueella eläinsuojien kanssa ja näiden peltojen lannan levityksen ympäristövaikutuksia on teknisen ja toiminnallisen yhteyden vuoksi tarpeen tarkastella yhdessä eläinsuojatoiminnan ympäristövaikutusten kans-
11 (15) sa. Mahdollisilla eläinsuojien lähipelloilla on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys lannan muokkaamisesta maahan 4 h kuluessa lannan levityksestä. Yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista sijaitsevien lannanlevityspeltojen osalta lannanlevitys kuuluu toiminnan valvontaan ja kyseisiä peltoja koskee eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 :n 5 momentti, jonka mukaan lanta tulee muokata maahan vuorokauden kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon levitettävää lantaa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 12 Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä, ja toimialansa BAT-päätelmiä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä eläinsuojien kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14.1 14.6 Toiminnan tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä BAT-päätelmissä edellytettyjen seurantojen ja asetettujen päästövaatimusten noudattamisen valvomiseksi. BAT-päätelmän 24 mukaan lannan kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä on seurattava vuosittain typen ja fosforin lanta-analyyseillä tai massataselaskennalla. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin erityksen tarkkailussa käytetään massataselaskentaa, lannasta tulee lisäksi tehdä viiden vuoden välein lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi. Mikäli kokonaistypen ja kokonaisfosforin eritystä seurataan lantaanalyysien perusteella vuosittain, riittää kun lannasta määritetään lisäksi liukoisen typen pitoisuus viiden vuoden välein. Määräys lannan ravinteiden määrittämisestä viiden vuoden välein tehtävillä lanta-analyyseillä perustuu valtioneuvoston asetukseen (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (12 ) BAT-päätelmissä 3 ja 4 on annettu taulukoissa 1.1 ja 1.2 typen ja fosforin eritykselle BAT-tekniikoiden mukaiset tasot, joiden rajoissa toimimalla rehun hyväksikäyttöaste sekä päästöriski pysyvät vähintään kohtuullisella tasolla ja mikä myös huomattavasti edesauttaa ammoniakkipäästötasoihin pääsemistä. Broilereiden kasvatustoiminnassa lannassa eritetyn kokonais-
12 (15) typen vaihteluväli on 0,2-0,6 kg N lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi ja kokonaisfosforin 0,02-0,11 kg P lannassa eritetty/eläinpaikka/vuosi. Edellä mainittu fosforiarvo vastaa päätelmässä esitettyä 0,05-0,25 kg P 2O 5/eläinpaikka/vuosi arvoa. P 2O 5-luvut on muunnettu fosforiksi (P) kertoimella 0,4364. Suomessa ei ole tähän asti edellytetty lannan typen ja fosforin erityksen vuosittaista seurantaa. Päätelmissä esitettyjen seurantavaihtoehtotapojen tueksi tarvitaan laskentajärjestelmä, jollaista ei vielä ole käytössä vaan vasta kehitteillä. Tästä syystä tarkkailun toteuttamiseen on annettu noin kahden vuoden siirtymäaika. BAT-päätelmän 25 mukaan eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö (kg NH 3/eläinpaikka/vuosi) tulee arvioida 21.2.2021 lähtien vuosittain massataseeseen perustuvalla arviolla, joka pohjautuu typen eritykseen ja kokonaistypen määrään kussakin lannan käsittelyn vaiheessa tai päästökertoimien avulla. Vaihtoehtoisesti eläinsuojista ilmaan vapautuva ammoniakkipäästö tulee määrittää mittaamalla kertaluonteisesti sekä aina kun kasvatettava eläintyyppi ja/tai tuotantomuoto muuttuu merkittävästi. BATpäätelmän 25 mukaiset tarkkailutekniikat ammoniakkipäästöjen tarkkailemiseksi on kuvattu tarkemmin BAT-päätelmien kohdassa 4.9.2. Määräys valvontaviranomaiselle 28.2.2020 mennessä toimitettavasta selvityksestä broilerikasvattamoista ilmaan vapautuvasta ammoniakkipäästöstä ja esityksestä ammoniakkipäästön tarkkailemiseksi (määritystapa, laskentaperusteet ja tarkkailutiheys) on annettu, koska hakemusasiakirjoissa ei ole ollut käytettävissä määritettyä tietoa eläinsuojien ammoniakkipäästöstä eikä päätöstä annettaessa ole ollut käytettävissä ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Suomen ympäristökeskus kehittää ammoniakkipäästöjen laskentatyökalua. Selvityksen laatimiselle on annettu kohtuullinen määräaika. Mikäli lupamääräyksen 7.1 mukaista ammoniakkipäästön raja-arvoa ei saavuteta, tulee luvanhaltijan toimittaa lupaviranomaiselle selvitys, joka sisältää mm. esityksen teknisistä toimenpiteistä tai poistoilman käsittelymenetelmästä, joilla lupamääräyksen 7.1 mukainen päästöraja-arvo saavutetaan. Lupaviranomainen voi selvityksen perusteella antaa lupaa täydentäviä määräyksiä. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa ja raportointia valvonnallisista syistä. Kirjanpidon tulee sisältää myös BAT-päätelmän 29 mukaisten prosessimuuttujien (veden, sähköenergian, polttoaineiden ja rehun kulutus) tarkkailua koskevat tiedot. Vastaus lausuntoihin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.
13 (15) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUVAN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Korvattavat ja lisättävät lupamääräykset Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 80 ja 81 :iä (tarkistaminen päätelmien vuoksi). Tällä päätöksellä korvataan kokonaan voimassa olevan ympäristöluvan (Pirkanmaan ympäristökeskus Dnro 1999Y0082-131, annettu 16.12.2005) lupamääräykset 12 ja 14. Lupamääräys 12 on korvattu kokonaan ja lupamääräys 14 on korvattu kokonaan lupamääräyksellä 14.6. Uusina lupamääräyksinä on lisätty lupamääräykset 7.1, 7.2, 14.1, 14.2, 14.3, 14.4 ja 14.5. Muilta osin toiminnassa on noudatettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen 16.12.2005 antamaan päätökseen sisältyviä lupamääräyksiä. Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 2 mom.) Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Ympäristönsuojelulaki 52, 53, 62, 75, 77, 80-82, 95, 96, 190 ja 191 Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/302 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75EU mukaisten parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätöksien vahvistamisesta siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta varten. Euroopan unionin virallinen lehti 21.2.2017. Käsittelymaksu on 900 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU 14 (15) Käsittelymaksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018 annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) mukaisesti. Asetuksen liitetaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 9 550 euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 1. mukaan direktiivilaitoksen luvan tarkistamista (ympäristönsuojelulaki 81 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 5. mukaan, jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 60 /h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 15 tuntia, joten käsittelymaksu on 900 euroa. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Pälkäneen kunnan ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Päätös Hakija Pälkäneen kunnanhallitus Pälkäneen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pälkäneen kunnan terveydensuojeluviranomainen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
15 (15) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITE Valitusosoitus Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Kaija Kuivasniemi ja Mikaela Rudnäs. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 10.4.2019. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: 029 56 42780 faksi: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Tämä asiakirja LSSAVI/6490/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument LSSAVI/6490/2018 har godkänts elektroniskt Puheenjohtaja Kuivasniemi Kaija 07.03.2019 10:00 Esittelevä ratkaisija Rudnäs Mikaela 07.03.2019 10:02