Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä 30. päivänä lampi on täynnä - muu elämä kuolee lammesta Laiskottaa - odotat torjunnan kanssa kunnes lampi on puolillaan Paljonko on aikaa torjuntaan?
Lampi täynnä 30. päivänä Puolillaan 29. päivänä 25 % täynnä 28. päivänä 12,5 % täynnä 27. päivänä 6,25 % täynnä 26. päivänä 3 % täynnä 25. päivänä... 0,2 % täynnä 21. päivänä
Globaalit fossiilisen hiilen päästöt
Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki
Jalanjälki vs. biokapasiteetti
Millennium Ecosystem Assessment Laajin maapallon ekosysteemien tilan arvio YK:n pääsihteerin tilaama vuonna 2000 Laatinut 1360 asiantuntijaa 95 maasta *MEA = Millennium Ecosystem Assessment, www.maweb.org
Ekosysteemipalvelut Peruspalvelut Ravinteiden kierto Maaperän muodostuminen Perustuotanto (kasvit)... Ylläpitopalvelut ruoka (sato, karja, luonnonkala, kalanviljely, luonnontuotteet) makea vesi polttoaine, puu- ja tekstiilikuitu geneettiset resurssit biokemikaalit, lääkkeet
Ekosysteemipalvelut --> Sääntelypalvelut ilmasto ja ilman laatu vesien säännöstely, tulvat eroosio tautien ja tuholaisten rajoittaminen veden puhdistus pölytys luonnontuhojen sääntely Kulttuuriset palvelut esteettiset arvot henkiset arvot virkistys ja ekoturismi
Ekosysteemien muutos Viimeisten 50 vuoden aikana ihmiset ovat muuttaneet ekosysteemeitä nopeammin ja laajemmin kuin minään vastaavana aikana ihmiskunnan historiassa. Tämä on aiheuttanut merkittävää ja paljolti peruuttamatonta elämän monimuotoisuuden häviämistä. Lähde: MEA
Ekosysteemipalvelut nyt Ekosysteemipalveluista 60 % (15 palvelua 24:stä) heikentynyt tai käytetään kestämättämästi Heikentyminen usein aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisten hyvinvoinnille Tilanne voi merkittävästi pahentua ennen v. 2050
Kuudes sukupuuttoaalto Uhanalaisia globaalisti Neljännes nisäkkäistä Kolmannes sammakkoeläimistä 12 % linnuista
Luonnon monimuotoisuuden kehitys LP-indeksillä
Kasvun rajat - 30 vuotta myöhemmin 1: 2: 3: 4: 5: 1: population 1 2: food 87 3: industrial outp 4: ppoll index 143 5: nr resources 1.2e+10 5 6e+12. 4e+12. 40.00 5 2e+12. 3 1: 2: 3: 4: 5: 1: 2: 3: 4: 5: 6e+09. 3e+12. 2e+12. 1 2 1 4 20.00 1e+12. 5 4 1 2 5 3 3 0.00 0.00 1 0.00 2 2 0.00 3 4 0.00 4 1900.00 1950.00 2000.00 2050.00 2100.00 Hours 10:51 AM Sun, Jan 24, 1904 Sc1 State of World
Kansantalouden luonnonvarojen kokonaiskäyttö
Kultu-strategia
Talouskasvun vaikutus Talouskasvu ( % ) Dematerialisaatio- kerroin - 1,0 6,25 0 10,00 1, 0 16,66 2, 0 27,03 3, 0 45,50 Kun tavoitteena on luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen kymmenesosaan 50 vuodessa
Jätteet ja kestävä kulutus Ekotehokkuus = vähemmästä enemmän Kohtuus = tyytyväinen vähempään Jätteiden synnyn ehkäisy = kohtuus + ekotehokkuus
Sitra: Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa Kansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta (Timo Hämäläinen 2006)
Sitra: Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros Kansalaisten arkielämän muutokset ja heidän kokemansa hyvinvointi ovat jääneet taka-alalle asiantuntijoiden määritellessä talouden ja hyvinvoinnin reunaehtoja. Talouden kasvun uskotaan yleisesti parantavan kansalaisten hyvinvointia. Uusi taloustieteellinen tutkimus osoittaa, ettei tämä oletus enää pidä paikkaansa pitkälle kehittyneissä yhteiskunnissa.
Sitra: Arjen hyvinvoinnin hiljainen murros Korkeimmat tarpeet korostuvat; tarpeiden erilaistuminen: palveluiden kehittäminen Omaan elämään ja hyvinvointiin liittyvät päätökset; elämänhallintataidot Erityisen vaikeaa hahmottaa omien valintojen pitkän aikavälin seurauksia; hyvinvointi lyhyellä vs. pitkällä aikavälillä Aika on niukka resurssi
Globaaleja muutosvoimia Ympäristön tilan heikkeneminen jatkuu: ilmaston lämpeneminen jatkuu suuret luonnonkatastrofit lisääntyvät luonnonvarojen ja energian kasvava niukkuus voi nostaa niiden hintoja merkittävästi nykytasolta --> neljä skenaariota
Useimmissa skenaarioissa Vakava ja laaja ympäristökriisi käynnistää merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia Kansalaisten asenteilla ja kulutuskäyttäytymisellä, teknologian kehityksellä ja kv sopimuksilla erittäin suuri merkitys Globaali eriarvoisuus myös ympäristöolojen suhteen kasvaa
Ostovoima ja onnellisuus Iso-Britanniassa
Onnellisuus ei ole lisääntynyt, vaikka talous ja kuluttaminen ovat kasvaneet Average Happiness in Finland 1972-2000 (Range 1-4) 4,00 3,50 3,00 1972 1981 1990 1996 2000 2,50 2,00 1,50 1,00 1972 1981 1990 1996 2000 1-4 3,10 3,12 3,09 3,14 3,14
Rikkaat ja onnelliset valtiot
Miksei lisäkulutus tee meistä onnellisempia? Kulutus voi olla miellyttävää, mutta se ei tarjoa haasteita Kulutus varastaa aikaa tärkeämmiltä asioilta Liika vaihtoehtojen määrä aiheuttaa stressiä ja pettymyksiä Kulutuksessa kilpailu ja luksukseen tottuminen vievät ilon
Ihmiset tahtovat kaikenlaista, Vieraita tavaroita vieraista maista. Pian ovat kaapit täynnä kamaa, Elämä on kuitenkin yhtä ja samaa. Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia. Onneen ei tarvita edes pankkia. Uppo-Nalle (Elina Karjalainen)
Jatkossa käytännön suuri haaste on kertoa niin hyvä juttu ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta, että se tenhoaa kaikki kuulijansa... Tarinan ei tarvitse olla tosi; se ei kertomisen hetkellä vielä voikaan kuvata olemassa olevaa todellisuutta. Riittää että se voisi olla tosi. Sellaista juttua nimitetään unelmaksi tai visioksi. Moraalin nykyaikainen sankari on se, joka pistää liikkeelle parhaan jutun hyvästä elämästä, joka voisi olla totta... Meidän eloon jäämisemme riippuu siitä, miten vetoavan tarinan keksimme. - Filosofi Maija-Riitta Ollila (1997)
Eri maiden hiilidioksidipäästöjä
Suomen ekologinen jalanjälki 6. sijalla 148 maasta