PÄÄTÖS Nro 90/09/2 Dnro ISY-2009-Y-16 Annettu julkipanon jälkeen 26.8.2009 HAKIJA Etelä-Savon työ- ja elinkeinokeskus ASIA Mäntyharjun reitin Tuhankosken, Kaivannonkosken sivuhaaran ja Pyhäkosken kalataloudellinen kunnostaminen, Hirvensalmi ja Mäntyharju HAKEMUS Vireilletulo Etelä-Savon TE-keskus on 20.1.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja 28.4.2009 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien alueella sijaitsevien Mäntyharjun reitin Tuhankosken, Kaivannonkosken sivuhaaran ja Pyhäkosken kalataloudelliselle kunnostamiselle hakemuksessa esitetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostettavat kosket Mäntyharjun reitti alkaa Kyyvedestä, josta se laskee Puulaveteen. Puulavedestä reitti jatkuu melko pienien järvien ja niiden välisten suurien koskialueiden kautta Vuohijärveen, josta reitin vedet virtaavat Suola- ja Saarijärven kautta Kymijoen Pyhäjärveen. Reitille laskee useita merkittäviä virtavesiä, kuten Pyhäkoski ja Peruveden reitti. Kunnostettavista koskista Tuhankoski sijaitsee Hirvensalmella. Kaivannonkosken sivuhaara ja Pyhäkoski sijaitsevat Mäntyharjulla.
2 Tuhankoski on Kissakosken alapuolisen Ison Metsälammen ja Vahvajärven välillä oleva kaksiosainen virta- ja koskialue. Kosken yhteispituus on 400 m ja pudotuskorkeus 0,6 m. Koski on perattu uiton tarpeisiin, ja se on osin kunnostettu vuonna 1991. Tällöin keskiuoma jätettiin kunnostuksen ulkopuolelle ns. kriisiajan uittoväyläksi. Tuusjärvi laskee Kaivannonkosken sivuhaaraa ja Kaivannonkoskea pitkin Lahnaveteen. Kaivannonkosken sivuhaara on vanha luonnonuoma, jota on perattu puun uittoa varten. Pyhäkoski laskee Pyhävedestä Lahnaveteen. Koski on noin 350 m pitkä ja siinä on pudotuskorkeutta 1,8 m. Pyhäkosken virtaama vaihtelee voimakkaasti ja alivirtaamilla kosken toimivuus on heikko. Pyhäkoskella on jo aiemmin tehty kunnostustoimenpiteitä. Natura-arvioinnin tarve Tuhankoski ja Pyhäkoski sijaitsevat Mäntyharjun reitin kosket -nimisellä Natura 2000 -alueella. Tuhan- ja Pyhäkosken suojelun perusteena ovat fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä boreaaliset luonnonmetsät. Kosket ovat linnuille tärkeitä talvehtimisja levähdysalueita. Talvella sulana pysyvät kosket tarjoavat erinomaisen talvehtimisalueen koskikaroille. Koskikara on lintudirektiivin liitteen I laji. Tuhankoskella on havaittu saukko, joka on luontodirektiivin liitteen II laji. Hakemus sisältää arvion siitä, edellyttävätkö kunnostustoimet luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvioinnin tekemistä. Tuhan- ja Pyhänkoski ovat olleet aikanaan uittoperattuja koskia, joiden rakenne on muuttunut ihmistoiminnan vaikutuksesta muun muassa vaelluskalojen kannalta epäedulliseen suuntaan. Hankkeen negatiiviset vaikutukset liittyvät koneiden työnaikaiseen liikkumiseen, jolloin vesikasvillisuutta irtoaa koneiden ja kiveämisen seurauksena. Koneilla liikutaan ennalta määriteltyjä kulku-uria pitkin, jolloin kasvillisuusvauriot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tehdyn arvioinnin mukaan hankkeesta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ovat vähäisempiä kuin positiiviset
vaikutukset. Kunnostamisen negatiiviset vaikutukset eivät ole niin merkittäviä, että luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi olisi tarpeen. 3 Hankkeen tarkoitus Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa virtakutuisten kalalajien elinoloja kunnostamalla kosket mahdollisimman luonnontilaisiksi ja virtavesikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveliaiksi. Kunnostuksella edistetään myös Mäntyharjun reitin kosket Natura-alueeseen kuuluvien Tuhan- ja Pyhäkosken suojelun perusteena olevien luontoarvojen säilymistä ja ennallistamista. Hanke edistää koko virtavesisysteemin toimintaa sekä lajiston monimuotoisuutta. Vesistötiedot Mäntyharjun reitin ensimmäiset kalataloudelliset kunnostukset on tehty vuonna 1977, minkä jälkeen useita reitin koskia on kunnostettu. Reitillä on edelleen kunnostustarpeita. Mäntyharjun reitti on Etelä-Savon tärkein järvitaimenen lisääntymisalue. Reitin arvoa nostavat harjus ja siika, jotka lisääntyvät virtapaikoissa. Mäntyharjun reitti (14.9) sijaitsee Kymijoen vesistöalueella. Mäntyharjun reitin pintaala on 5833,26 km 2. Tuhankoski sijaitsee Vahvajärven alueella (14.921). Kaivannonkosken sivuhaaran kunnostettavat alueet sijaitsevat Tuusjärven alueen (14.914) ja Juolasveden-Lahnaveden alueen (14.913) rajalla. Pyhäkosken kunnostettavat alueet sijaitsevat Pyhäveden lähialueen (14.971) ja Juolasveden-Lahnaveden alueen (14.913) rajalla. Kunnostussuunnitelma Kunnostussuunnitelman on laatinut Etelä-Savon ympäristökeskus Etelä-Savon TEkeskuksen toimeksiannosta. Kunnostuksessa parannetaan virtakutuisten kalojen elinmahdollisuuksia kiveämällä kaloille suojapaikkoja, kaivamalla syvänteitä ja sorastamalla lisääntymisalueita. Tavoitteena on palauttaa pohjan rakenne monipuoliseksi, eliöstön ja kalojen kannalta parempaan suuntaan. Kunnostamisella monipuolistetaan pohjan muotoja ja virtauksia, jolloin sopivien elinympäristöjen määrä lisääntyy. Kun-
nostustoimien periaatteet on esitetty kohteittain yksityiskohtaisemmin hakemuksen kunnostussuunnitelmassa. 4 Kaivannonkosken kunnostusalueella sijaitsee myllyrakennus. Kunnostuksen laajuudesta ja työtavoista myllyrakennuksen läheisyydessä sovitaan kirjallisesti omistajan kanssa ennen kunnostusta. Kunnostuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vesistön muut käyttömuodot, muun muassa melonta, sekä ympäristön ja maisemansuojelunäkökohdat. Maa- ja vesialueiden omistajien kanssa sovitaan töiden alkamisen yhteydessä kunnostuksen toteuttamiseen liittyvistä käytännön asioista, kuten työmaateiden sijainnista, välivarastoista ja läjityspaikoista. Ranta-alueille ja kasvillisuudelle töistä aiheutuvat vauriot korjataan ja maisemoidaan. Hankkeen vaikutukset ja niiden seuranta Hanke toteutetaan siten, että veden samentumishaitta jää vesistön muiden käyttömuotojen kannalta mahdollisimman vähäiseksi. Kunnostuksen vaikutuksia seurataan kunkin kunnostuskohteen ylä- ja alapuolisista järvistä töiden aikana ja niiden päättymisen jälkeen. Kunnostuksessa käytetään pientä 5 16 tonnin tela-alustaista kaivinkonetta, mikä pystyy liikkumaan uomassa. Siten vauriot maa-alueiden kasvillisuuteen ja maisemaan jäävät vähäisiksi. Töiden aikaiset vedenlaatumuutokset ovat lyhytaikaisia eivätkä merkittävästi vaikuta alueen kalakantoihin. Koskien elinympäristöjen monipuolistuminen lisää kalojen ohella myös muiden virtavesistä riippuvaisten lajien, kuten koskikaran ja saukon, elinmahdollisuuksia hyönteislajiston ja kalaston lisääntymisen seurauksena. Kalataloudellisten vaikutusten ohella hanke kokonaisuudessaan edistää Mäntyharjun reitin kosket Natura-alueen suojeluarvojen säilymistä. Kunnostuksilla ei ole vaikutusta koskien ylä- tai alapuolisten järvien vedenkorkeuksiin. Tuhankoskella reuna-alueiden syvennyksien ja keskiuoman kiveämisen yhtey-
5 dessä seurataan Kissakosken juoksutusta ja Ison Metsälammen vedenkorkeutta. Vedenkorkeuden seuranta on aloitettu jo kunnostuksen suunnitteluvaiheessa. Pyhäkosken kunnostuksen suunnitteluvaiheessa on aloitettu virtaamamittaukset, joilla varmistetaan, ettei kunnostuksella vaikuteta yläpuolisten järvien vedenkorkeuteen. Myöskään Pyhäkosken purkautumiskäyrät eivät muutu kunnostuksen vuoksi. Kaivannonkosken sivuhaaran kunnostus ei vaikuta yläpuolisen järven vedenkorkeuksiin, joten sen vedenkorkeuden tarkkailua ei ole sisällytetty seurantaohjelmaan. Sopimukset ja suostumukset Ajourien reiteistä ja muista alueiden käyttöön liittyvistä toimenpiteistä sovitaan alueen maanomistajien kanssa. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Tiedoksianto Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään 22.6.2009. Muistutukset Etelä-Savon ympäristökeskuksen mukaan hanke on yleisen tarpeen vaatima eikä se sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Tuhankosken ja Pyhäkosken suunnittelualueet sijoittuvat Mäntyharjun reitin kosket Natura 2000 -alueelle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hanke tulee todennäköisesti edistämään osaltaan muun muassa järvitaimenen, harjuksen, saukon ja koskikaran elinmahdollisuuksia Mäntyharjun reitillä ja näin ollen parantamaan Naturaalueen suojelutavoitteita. Suunnitelmassa ei ole esitetty Kaivannonkosken yläpuolisen Tuusjärven vedenkorkeuden seuraamista. Etukäteen arvioiden kunnostustöillä ei ole vaikutusta Tuusjärven
6 vedenkorkeuteen, sillä suurin osa virtaamasta kulkee pääuoman kautta. Tuusjärven vedenkorkeutta tulee kuitenkin tarkkailla töiden aikana, jotta varmistutaan, ettei kunnostuksesta aiheudu vedenkorkeuden haitallisia muutoksia. Lisäksi ympäristökeskus esittää, että Tuhankosken yläpuolisen Metsälammen vedenkorkeuden ja Kissakosken virtaaman suhdetta eri virtaamilla tulee tarkkailla vähintään kahden vuoden ajan työn valmistumisesta lukien. Vedenkorkeus- ja virtaamahavainnot sekä vedenlaatututkimusten tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sekä tallennettava ja säilytettävä mahdollista myöhempää tarvetta varten. Jos hankkeelle myönnetään lupa, tulee lupamääräyksiin sisällyttää seuraavaa: - Työt vesistössä on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa kuin suunnitelman mukainen toteuttaminen vaatii. - Töiden valmistuttua on rakentamisalueet viimeisteltävä asianmukaisesti. - Ennen töiden aloittamista on työn aloittamisenajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava ympäristökeskukselle. - Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta lukien. Hakijoiden selitys Hakijalla ei ole huomautettavaa ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Etelä-Savon TE-keskukselle luvan Hirvensalmen ja Mäntyharjun kuntien alueella sijaitsevien Mäntyharjun reitin Tuhankosken, Kaivannonkosken sivuhaaran ja Pyhäkosken kalataloudelliselle kunnostamiselle. Vesistössä tehtävistä kunnostustoimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia haittoja, vahinkoja tai edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.
7 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset Kunnostussuunnitelma 1. Kunnostus toteutetaan hakemuksen kunnostussuunnitelmassa esitettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti. Vesistössä tehtävät toimenpiteet on osoitettu ohjeellisesti suunnitelman liitteenä olevissa suunnitelmakartoissa. Uoman muutokset on tehtävä niin, että yläpuolisten suvantojen ja järvien vedenkorkeudet eivät muutu. Rakentamistyöt 2. Ennen töiden aloittamista luvan saajan on sovittava toisten omistamien alueiden työnaikaisesta käyttöoikeudesta. Työnaikaiset vahingot on korvattava viipymättä. Jos työnaikaisten vahinkojen, joista luvan saaja on vesilain nojalla vastuussa, korvaamisesta ei päästä sovintoon, voidaan asia saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 3. Työt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kunnostuksessa käytettävän soran ja kiviaineksen on oltava puhdasta. Työskentelyalueet on viimeisteltävä asianmukaiseen kuntoon. Tarkkailu ja seuranta 4. Kunnostustöiden vaikutuksia vesistön veden laatuun on tarkkailtava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
8 Uoman muutosten vaikutuksia kunnostettavien koskien yläpuolisiin vedenkorkeuksiin on havainnoitava töiden aikana sekä tarpeen mukaan ennen töiden aloittamista ja niiden päättymisen jälkeen. Pyhäkosken virtaamaa on seurattava ennen töiden aloittamista ja niiden päättymisen jälkeen. Tuhankosken yläpuolisen Metsälammen vedenkorkeuden ja Kissakosken virtaaman suhdetta eri virtaamilla tulee tarkkailla vähintään kahden vuoden ajan työn valmistumisesta lukien. Vesistötarkkailun tulokset sekä virtaama- ja vedenkorkeuksien seurantatiedot on säilytettävä ja toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Vesistötarkkailuohjelma sekä virtaaman ja vedenkorkeuden seurantaohjelma on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toteutusaika 5. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa katsotaan rauenneeksi. Kunnossapito 6. Kunnostetut uomat on pidettävä sellaisessa kunnossa, että kunnostuksen yhteydessä tehdyistä pohjakynnyksistä ja uoman muutoksista ei aiheudu haittaa tai vahinkoa vesistön tai rantojen käytölle. Ilmoitukset 7. Tähän lupapäätökseen perustuvien rakentamistöiden aloittamisajankohta on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksille sekä Mäntyharjun ja Hirvensalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ennen töiden aloittamista.
9 Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Etelä- Savon ympäristökeskukselle sekä Mäntyharjun ja Hirvensalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kahden kuukauden kuluessa valmistumisajankohdasta. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian ympäristöviraston käsiteltäväksi vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa. Ratkaisun perustelut Hankkeessa kunnostetaan Mäntyharjun reitin vesistön koski- ja virtapaikkoihin virtakutuisten kalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi soveltuvia elinympäristöjä. Hanke täydentää reitillä aikaisemmin toteutettuja virtavesikunnostuksia. Hankkeella edistetään Tuhankosken ja Pyhäkosken Natura 2000 -verkostoon sisällyttämisen perusteena olevien luonnonarvojen säilymistä. Vesistössä tehtävät toimenpiteet eivät tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Maa-alueella työskentelystä sovitaan ennen töiden aloittamista maanomistajien kanssa. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lausunto muistutuksista Muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti, 12, 14a, 15 ja 16 luvun 30
10 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Esa Meriluoto Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Satu Ahola Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Esa Meriluoto, ympäristöneuvokset Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Satu Ahola. SA/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 756 9830
V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 25.9.2009 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.