suvaitsevainen positiivinen hyväntekijä kansainvälinen monipuolinen yhteistyökykyinen nykyaikainen

suvaitsevainen positiivinen hyväntekijä kansainvälinen monipuolinen yhteistyökykyinen nykyaikainen reilu rehti mukava ystävällinen ahkera ympäristötietoinen toiset huomioon ottava rehellinen luotettava 1

ETELÄ-TAPIOLAN LUKIO Käyntiosoite: Ahertajantie 5 02100 Espoo Postiosoite: PL 3234 02070 Espoon kaupunki Puhelin: 8163 9101 Fax: 8163 9108 Email: etela-tapiolan.lukio@espoo.fi www.etela-tapiola.fi 11.10.1976-31.7.1977 Tapiolan yhteiskoulu Haka-Olarin rinnakkaisosastot 1977-1978 Tapiolan lukio Hakan rinnakkaisosastot 1.8.1978 - Etelä-Tapiolan lukio TIETOJA KOULUSTA Rehtori Harri Rinta-aho Puhelin: 8163 9100 Email: harri.rinta-aho@espoo.fi Apulaisrehtori Marja Voipio Puhelin: 8163 9102 Email: marja.voipio@espoo.opit.fi David Crawford Espoo International, IB/AICE Coordinator Puhelin: 8163 9109 Email: david.crawford@espoo.opit.fi Kanslia Koulusihteeri Irja Asikainen Puhelin: 8163 9101 Email: irja.asikainen@espoo.fi Toimitus: Kati Rasanen Ulkoasu: Leena Kleemola Kansi: Julia Wihuri, 09D 2

Katsaus kuluneeseen lukuvuoteen Etelä-Tapiolan lukion 33. toimintavuosi on ollut erityisen kansainvälinen. Tämän vuoden työsuunnitelman eräänä tavoitteena oli lisätä Etelä-Tapiolan lukion ja sen painotuksen tunnettavuutta pääkaupunkiseudulla. Ei tullut kukkaroa, ei tullut liiviä, vaan tuli takki. Globalisaation kiemuroissa on käynyt niin, että lukiomme tunnetaan erinomaisen hyvin myös maailmalla. Mainettamme ovat kasvattaneet erityisesti kaksi asiaa, ensinnäkin erinomaiset oppimistulokset, jotka näkyvät erilaisissa koululistauksissa ja toiseksi jäsenyys International Baccalaureate -koulujen verkostossa. Japanilaisen autoteollisuuden tukema Nagoyan yliopisto loi itselleen maailmanlaajuisen lukioverkoston ja valitsi Suomesta mukaan Etelä-Tapiolan lukion. Joel Toivolan säätiö tutustui suomalaisten lukioiden Kiina-yhteistyöhön ja esitti yhteistyötarjouksen kahdelle lukiolle Etelä- Tapiolalle ja Ressulle. Säätiö ryhtyy tukemaan taloudellisesti Etelä-Tapiolan lukion kiinan kielen ja kulttuurin opetusta. Itään kurkottamisen ohella olemme kiinnittäneet huomiota myös länteen. Kanadassa on tehty erinomaista opetuksen kehittämistyötä, ja näissä merkeissä olemme luoneet hyvät suhteet ja opiskelijavaihtoohjelman Ontariossa sijaitsevan New Market High Schoolin kanssa. Pitkäaikaisempien kansainvälisten yhteistyösuhteiden lisäksi opiskelijamme ovat vierailleet mm. Berliinissä ja meillä kävi jälleen hollantilaisen Farel Collegen delegaatio. Miksi kansainvälinen toiminta on tärkeää? Koulutuksen tehtävänä on antaa nuorille eväitä, jotta he menestyisivät tulevaisuudessa. Suomen väestöllinen kehitys, elinkeinoelämän tarpeet, riippuvuutemme maailmamarkkinoista ja halu säilyttää hyvinvointivaltio ovat niitä tekijöitä, jotka edellyttävät meitä kouluttamaan nuorisomme menestymään kansainvälisessä toimintaympäristössä. Etelä- Tapiolan lukion opiskelijat ovat loistava esimerkki tästä. Heillä on terve itsetunto, erinomainen kielitaito, kyky hallita laajoja asiakokonaisuuksia ja luottamus omiin kykyihinsä selviytyä haastavista tehtävistä. Näiden ominaisuuksien perusteella esimerkiksi abiturienttimme Julianna Alanne valittiin johtamaan Euroopan nuorten parlamentin työryhmää, ja hän pääsi keskustelemaan mm. Viron ulkoministerin kanssa. Etelä-Tapiolan opiskelijoita Kandan-opintomatkalla keväällä 2011. 3

Koulu on ennen kaikkea sosiaalinen yhteisö. On tärkeää, että jokainen kouluyhteisön jäsen tuntee kuuluvansa joukkoon. Opiskelijoilla täytyy olla aito vakaumus siitä, että omalla toiminnalla on mahdollista vaikuttaa koulun asioihin. Jokainen koulu tarvitsee oman aktiivisen oppilaskunnan. Johanna Kivirannan johdolla toiminut vuoden 2010 oppilaskunnan hallitus tulee jäämään mieleeni pitkään. Tämä hallitus loi osaltaan loistavaa Etis-henkeä ja edusti meitä myös mediassa. Oli hienoa, että aktiivinen oppilaskuntamme noteerattiin myös YLE:n teemakanavalla, joka teki dokumentin oppilaskuntamme toiminnasta. Suuren kiitoksen yhteisön hyväksi tehdystä työstä ansaitsee myös aktiivinen tutor-opiskelijoidemme joukko. Hallituksen vaihtuessa oppilaskunta järjesti vaalipaneelin. Välittävän yhteisön merkitys niin opiskelijoille kuin henkilökunnan jäsenille on erityisen suuri silloin, kun elämä kohtelee kaltoin. Valitettavasti näitäkin hetkiä mahtuu kouluvuoteen. Silloin on tärkeää että oma koulu on paikka, josta löytyy ainakin yksi turvallinen olkapää. On hienoa, että vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneet opiskelijat ovat kaikesta huolimatta jaksaneet ponnistella kohti päämäärää, valkoista lakkia. Tämä henkinen lujuus tulee myöhemmin elämässä viemään pitkälle eteenpäin. Hyvä koulu tunnetaan jatkuvasta kehittämistyöstään. Tänä vuonna osallistuimme valtakunnalliseen ohjauksen kehittämishankkeeseen. Meitä kiinnosti erityisesti korkeakouluyhteistyön parantaminen. Se jää hyvin usein vain juhlapuheiden tasolle. Löysimme kaksi erinomaista yhteistyökumppania, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston avoimen korkeakoulun. Espoon työväenopiston yhteydessä toimiva avoin korkeakoulu siirtää iltaopetuksensa Etelä- Tapiolan lukion tiloihin. Olemme tehneet yhdessä suunnitteluyhteistyötä ensi vuonna tarjolle tulevista kursseista, jotka saattaisivat kiinnostaa myös lukiolaisia. Aaltoyliopiston kanssa käydyissä neuvotteluissa pohdimme verkko-opiskelun mahdollisuuksia ja lupasimme tarjota Aalto-yliopiston opetusharjoittelijoille mahdollisuutta suorittaa harjoittelua myös Etelä-Tapiolan lukiossa. Opiskelijamme ovat menestyneet jälleen kerran monenlaisissa kansallisissa ja kansainvälissä kilpailussa. Niistä lisää sisäsivuilla. Muutaman asian haluan kuitenkin nostaa esille. Kansainvälisen puolen opiskelija Sakari Mesimäki palkittiin Suomen akatemian järjestämässä lukiolaisten tiedekilpailussa Viksussa. Opettaja Ruut Koposen merkittävä työ koulukirjastomme kehittäjänä sai tunnustusta, kun Kopiosto myönsi Etelä-Tapiolan lukiolle 6000 euron summan kirjastohankintoihin. Pääsimme palkitsemistilaisuudessa kertomaan runsaalle juhlaväelle mm. Etelä-Tapiolan Nepal-hankkeesta ja todistamaan, että menestyvässä koulussa kannetaan myös globaalia sosiaalista vastuuta. Nuori Yrittäjyys kukoisti jälleen tänä vuonna. Kultainen nuoruus NY tuli myös palkituksi ansiokkaasta liikeideastaan, jossa 4

yhdistyi sosiaalinen työ vanhusten kanssa, Tapiolan menneisyyden dokumentointi ja sen tuotteistaminen. Palaan vielä tekstini alkuun ja siihen, mikä on tehnyt Etelä-Tapiolan lukiosta koulun, jonka kanssa halutaan tehdä maailmanlaajuista yhteistyötä. Etelä-Tapiolan lukion oppimistulokset ovat millä tahansa mittareilla mitattuina valtakunnallista kärkeä. Viime kevään kirjoitustulosten perusteella lukiomme oli peräti neljännellä sijalla koko maassa. Kun tiedämme, että suomalainen koulutus on maailmalla kovassa huudossa, niin ei ole ihme, että kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä. Menestyksestä saamme kiittää monia asioita. Opiskelijamme ymmärtävät, että lahjakkuus jalostuu vain työtä tekemällä. Lukiossamme on poikkeuksellisen hyvin motivoitunut opettajakunta. Opettajamme myös kouluttavat jatkuvasti itseään. Kestävän kehityksen hankkeistamme on tullut maankuuluja, ja olemme olleet aktiivisesti kehittämässä Tapiolan lähiötä entisestä paremmaksi paikaksi asua. Yhteistyömme vanhempien kanssa sujuu hyvin positiivisessa ja rakentavassa hengessä. Johtokunta tukee koulun kasvatustyötä, ja Etelä-Tapiolan lukion vanhempainyhdistys on yksi Espoon aktiivisimpia. Sen taloudellisella tuella on hankittu koululle paljon sellaista, mihin kaupungin jatkuvasti niukkeneva rahoitus ei olisi riittänyt. Lämmin kiitos kaikille teille vanhemmille, jotka olette uurastaneet yhteisen tulevaisuutemme eteen. Allekirjoitan täydellä sydämellä koulutuksen tutkijoiden esittämän näkemyksen siitä, että koulun toimintakulttuurilla ja ilmapiirillä on merkittävä vaikutus oppimistuloksiin. Kevät merkitsee aina haikeita eron hetkiä. Tätä kirjoittaessa on tiedossa, että lehtorit Maarit Kurppa ja Tuula Reponen jäävät viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä. Kiitokset teille molemmille Etelä-Tapiolan hyväksi tehdystä työstä. Kansanvälisyyttä on edustanut myös saksalainen opetusharjoittelijamme Yvonne Bindrim. Yvonne on tullut tutuksi erityisesti saksan opiskelijoille. Opettaja Soili Raatikainen ja Yvonne Bindrim veivät yhdessä opiskelijoita Yvonnen kotikaupunkiin Berliiniin, jossa vierailtiin mm. Yvonnen vanhassa koulussa. Lukuvuoden aikana Etelä-Tapiolan lukiossa on opiskellut 476 opiskelijaa, joista Espoo International Schoolin puolella 92 opiskelijaa. Tämän lisäksi lukiossamme on ollut vaihto-oppilaita: Alena Zaslov Yhdysvalloista ja Daniel Fasel Sveitsistä. Heidän lisäkseen oli muutamia vaihtoopiskelijoita Saksasta ensimmäisen jakson ajan. Muutamalla etelätapiolalaisella oli vastavuoroisesti mahdollisuus tutustua kesän aikana saksalaiseen koululaitokseen. Syksyn ylioppilaskirjoituksissa sai tutkinnon valmiiksi kahdeksan kokelasta. Kansainväliseltä linjalta sai AICE-tutkinnon tehtyä kaksi opiskelijaa. Kevään kirjoituksiin osallistui 138 kirjoittajaa tarkoituksenaan koko tutkinnon suorittaminen. Esitän uusille ylioppilaille parhaimmat onnitteluni ja menestyksen toivotukseni. Lukuvuoden päättyessä kiitän kaikkia kouluyhteisön jäseniä hyvin tehdystä työstä ja toivotan virkistävää kesälomaa! Harri Rinta-aho Rehtori 5

Annual Report 2010-11 Pre-DP The academic year commenced with the pre-dp students being thrown into the deep end. The long anticipated bootcamp took our fresh faced new intake to Nuuksio National Park for a night under canvass and a programme of walks and games. This proved to be a valuable icebreaker. Most students enjoyed the experience, although a couple were daunted by it. This is definitely something worth repeating, albeit with rather more planning and fuller mental preparation for the expedition ahead. Pre-DP students in Nuuksio. The new intake brought the usual vast array of experience in living outside of Finland. At least one student has resided for a spell on every inhabitable continent, bar Australia. The group includes nationals from Estonia, Poland, Bangladesh, Nepal and South Africa. All tolled, thirty students began with us in August. In some ways the pre-dp is reminiscent of the sorting hat in Harry Potter stories; students decide during this year whether the IB is really for them. Some leave, others join. At the end of the year a core of dedicated students remained, set for the challenges of the IB Diploma. IB1 The IB programme began in earnest in the autumn of 2010. After training over a two year period, teachers were ready to cut their teeth with the syllabus in the classroom. New procedures had to be put into place, too. A language policy was approved by the school board. The usual numerical grades were complemented by written comments on each student to enhance the quality of feedback. Support lessons were offered to those who were struggling. Ruut Koponen held a series of valuable workshops on academic writing while the coordinator introduced the concept of the extended essay in some depth. There was much to do. Internal assessment in maths, the sciences, business and management and history had to be got underway. Students engaged in a dizzying variety of CAS activities. TOK sessions were held through the year under the guidance of a scientist (David Allen) and a humanist (David Huisjen), with guest appearances by various subject teachers. If they did not realise it before, students learnt that IB requires a significant amount of hard work, good organisation and excellent time management skills. Some learn the easy way and others the hard way that deadlines must be met. 6

AICE The final major examination session with Cambridge International exams was held in the spring. We were delighted to have over 50 individual subject entries from almost twenty candidates, including a record number for English Language and Literature. Several students entered for the full AICE Diploma. One of these students, Sakari Mesimäki, submitted a winning entry into the prestigious Viksu competition administered annually by the Finnish Academy. His monetary prize was presented by the Minister of Education. This was a proud moment for Sakari, his parents, and the school. AICE students were conspicuous in their role organising International Week in November. Each day music from a different part of the world was played over the speaker system. Many rose to the challenge of wearing a hat - any hat - from anywhere in the world. The ever-popular international show brought out the considerable talent which exists within the school community. Stalls in the foyer added colour and vibrancy as students flagged up countries in which they have lived. The week culminated with Red Nose Day activities in the centre of Tapiola. It is difficult to compress the activities of a whole year into a few short paragraphs. Perhaps it is most important to stress the fact that we are all in this together. If we take the analogy of a Cambridge boat race, the Principal is our Cox, steering the vessel, while the students and teachers pull on the oars in unison, propelling the boat forwards. When we reach the finishing line the crew is tired but happy. When the crew excels itself there is no doubt about the outcome. The whole team wins. David Crawford Red Nose Day. International week at Etelä-Tapiola. 7

Tuula Reponen Despite her youthful energy and enthusiasm, Tuula Reponen retired from teaching Business Studies at the end of the current academic year. She will be sorely missed. After a string of teachers coming and going with alarming regularity, we finally gained stability and continuity some years ago when Tuula joined us from Pohjois- Tapiolan koulu. Tuula threw herself with gusto into the task of training students in the basics of finance, marketing, and human resource management. When the IB loomed on the horizon, Tuula gamely laid the foundations for the Business and Management syllabus even though she was never going to teach this herself. Thereafter she provided invaluable guidance to her successor, Ira Chatterjee. More than this, Tuula was always ready to jump into the breach when we needed an invigilator at short notice. Now, as she heads off over the horizon into well-earned retirement, she takes our warm appreciation and very best wishes with her. DAVID CRAWFORD NY VUOSI YRITTÄJÄNÄ Lukiomme kurssitarjottimen salaperäinen koodi YH11 - yrittäjyyskurssi lienee suurimmalle osalle oppilaista täysi mysteeri. Silti viime syksynä parisenkymmentä seikkailunhaluista nuorta päätti tarttua härkää sarvista ja valita kyseisen kurssin. Suurimmalla osalla meistä ei ollut aavistustakaan, minne yksi ainoa tavanomaiselta tuntunut päätös meidät johdattaisi. Tuleva vuosi yrittäjänä pistäisi meidät kamppailemaan omilla äärirajoillamme kuin konsanaan Selviytyjissä. Liian aikaisia deadlineja, stressintäyteisiä kokouksia ja kivenkovia bisnesneuvotteluja ei tulisi puuttumaan. Mutta toisin kuin kilpailijoita karsivissa tosi-tv-ohjelmissa, meitä oli alussa neljä innokasta nuorta yritystä - ja niin on myös lopussa. Vaikka yrittäjävuoteen kuuluukin kilpailu muun muassa parhaista nettisivuista ja liikeideasta, ei sen tarkoitus ole saattaa eri yrityksiä toistensa kimppuun. Eikä se oikeastaan olisi edes mahdollista: Etiksen neljä yritystä poikkeaa kaikki konsepteiltaan toisistaan ja kohderyhmätkin ovat erilaiset. Clockwörk NY esimerkiksi jälleenmyy mitä mielikuvituksellisimpia pilailuvälineitä, kun taas Cydonia NY kauppaa sosiaalisen median palveluita yrityksille. Sir Buyalot NY puolestaan otti kaiken ilon irti edellisen vuoden toimivasta liikeideastaan ja jatkoi sitä myös tänä vuon- 8

na, nyt tosin paitojen painamista laajennettiin muihinkin tekstiileihin. Kultainen Nuoruus NY on kirjoittanut kirjan lähiseudun hulvattomista tapahtumista, joita ikäihmiset ovat kertoneet. Yritys saa tuottonsa kirjan myynnillä. Yhteistä kaikille meille yrittäjille on kuitenkin rento tiimityöskentely ja halu menestyä. Siinä olemme kaikki onnistuneet omalla tavallamme. Suurimmat palkinnot ovat ehkä muille vielä näkymättömiä: yrittäjyyden teoreettisten perusteiden lisäksi jokainen meistä on nyt ainakin hiukan rohkeampi tarttumaan mahdollisuuksiinsa, uskaltamaan ottaa riskejä ja ennen kaikkea nauttimaan yhteisestä työskentelystä kohti voittoa- tai ainakin plussan puolella olevaa budjettia. Kultainen Nuoruus NY (jossa itse toimin myynti- ja tuotantopäällikkönä) aloitti yrittäjyysvuoden alussa haastavan projektin, jonka tavoitteena oli Tapiolan alueen paikallishistorian kartoittaminen, vanhusten yksinäisyyden vähentäminen ja samalla tuottoisa bisnes. Tukijoiksemme saimme tunnettuja tapiolalaisia kuten Pirkko Mannolan. Me viisi nuorta naista, Minna Lehtisalo, Kristiina Tuomikoski, Crista Juola, Karen Ehrstedt ja Eevi Erkko löysimme nopeasti yhteisen sävelen, ja NY-vuosi onkin meidän osaltamme ollut työn tuskan lisäksi täynnä naurua. Pitkän työmme hedelmä Muistojen puisto -kirja julkaistiin vihdoin huhtikuun alussa sopivasti Lahden NY-messuille, joille osallistuimme menestyksekkäästi. Vaikka kotimatkalla junassa kaikkien mieliä kirvelsikin tappio pahimmalle kilpailijallemme (vuosihan EI siis sisältänyt yhtään kilpailua ), emme voineet olla hymyilemättä jo aikaisemmin voittaneellemme kunniamaininnalle ja palkinnolle parhaasta palvelusta. Ja näimmehän messuilla itse Juhana Kastaja Helmenkalastajan! Jokainen meistä taisi löytää elämänsä miehen Tällä hetkellä elämme vielä pienessä menestyksen hiprakassa, mutta olemme jo aloittaneet markkinoinnin - muun muassa Akateeminen Kirjakauppa otti kirjaamme myyntiin. Vuosi on ollut unohtumaton - täynnä uusia tuttavuuksia, ystäviä ja unettomia öitä. Vaikka tällä hetkellä mielestäni kaiken kruunasivat upeat messut, uskon että oman kirjamme julkistamistilaisuus myöhemmin keväällä on se hetki, jonka parhaiten tulen muistamaan tulevina vuosina. Tämä kaikki voi olla ponnahduslauta yrittäjyyteen mutta vaikkei olisikaan, se on ponnahduslauta elämään! EEVI ERKKO, Kultainen Nuoruus NY Kultainen Nuoruus NY. 9

STUDIA GENERALIAN lukuvuositeemana yrittäjyys Perinteisen Studia Generalia -luentosarjamme teemana oli johtokunnan esittämän toiveen mukaisesti työelämään ja erityisesti yrittäjyyteen liittyvät näkökulmat. Jokaisessa jaksossa oli yksi tiistai-iltapäivä varattu luentoa varten, ja kaksi niistä liitettiin muutenkin jo esillä olevaan teemaan toinen Yrittäjyyspäivään ja toinen LUMAviikkoon. Opiskelijalähtöinen yrittäjyys Tuukka Tuomasjukka tiivisti ensimmäisen jakson paneelimuotoisen Studia Generalian sanomaa. Korkeakouluopiskelijoiden muodostama paneeli Sani Leino, Juha Pullinen, Eetu Kirsi ja Joonatan Lintala kertoivat yritysidean synnystä: parhaat ideat tulevat useimmiten sattumalta. Pienestä ajatuksesta, kuinka jokin asia voitaisiin toteuttaa toisella tavalla, voi kasvaa toteuttamiskelpoinen idea ja tätä myötä myös yritys. Yritysideoiden pohtimisessa yrityshautomoiden merkitystä korostettiin myös erityisesti. Niihin kannattaa turvautua, mikäli yritysideassa tai toteutuksessa on omasta mielestä heikkoja lenkkejä tai jos haluaa pohtia ideaa muilta kannoilta. Esille nousi myös kontaktien luomisen tärkeys: opiskelijoille painotettiin sitä, että kontaktit alkavat syntyä juuri lukioaikana. Nykyhetken kaveri saattaa olla viiden tai kymmenen vuoden päästä yrityskumppani, kun tarvitaan erilaisia ihmisiä yhteistyöhön. nykyteknologiaa kehitettäessä. Monelle tuli varmaan yllätyksenä se, ettei esimerkiksi sähköauto olekaan aivan niin saasteeton kuin on annettu ymmärtää. Tärkeää on ottaa huomioon se, miten energia on tuotettu, ja vasta sitten arvioida laitteen elinkaaren ympäristövaikutuksia. TkT Ville Voipio esitteli aihetta monipuolisten esimerkkien avulla ja sai monet kuulijoista ajattelemaan asioita uudestaan. Keväällä taustoja ja tapauksia Kevätpuolella kuultiin kolme luentoa. Tammikuussa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm kertoi taloustilanteesta ja talouspolitiikasta suomalaisten yritysten näkökulmasta. Maaliskuussa Fountain Parkin varatoimitusjohtaja, KM Tuomo Lähdeniemi kertoi yrityksensä synnystä otsikolla Yhdessä ja yksin, laatua ja rohkeutta, kannattavuutta ja kasvua - mistä on uudet yritykset tehty? Viimeisen Studia Generalian esityksen Heureka - näinhän sen tulee olla! piti Health Care Successin toimitusjohtaja Jari Råglund. Esityksen siemen pohjasi ajatukseen, että Suomi tarvitsee sekä uusia nuoria ja nousevia tarinoita että kasvuyrityksiä. Esityksessään Råglund kertoi, miten hän on vastannut ajan haasteeseen. Esitys oli innostava houkute: rohkea rokan syö! Tulevaisuus on nuorissa, sillä heissä on valtava potentiaali. Lopuksi Råglund kehotti nuoria uskomaan myös omiin ajatuksiinsa. Vihreä business: Voiko luontoa suojelemalla tehdä rahaa? Marraskuussa toteutetun LUMAviikon Studia generalia -luento käsitteli ympäristönäkökohtien huomioimista Yritysideoista lukuvuoden Studia Generalia -sarja alkoi ja siihen se päättyi. koonnut KATI RASANEN 10

Kuva: Kimmo Häkkinen KESTÄVÄN KEHITYKSEN ohjelmassa Nepal ja Fillarit Liikkeelle! Etelä-Tapiolan lukion kestävän kehityksen ohjelma rakentui lukuvuonna 2010 2011 kahden projektin ympärille. Nepal-projektin lisäksi jatkoimme Fillarit Liikkeelle! -projektia tiede- ja oppimiskeskus Heurekan Liikkeelle! -hankkeen pilottioppilaitoksena. Nepalin kummikouluprojekti laajenee Nepalin kummikouluprojektimme laajenee sekä omassa koulussamme että Nepalissa. Syksyllä järjestetyn tiedotustilaisuuden jälkeen yli 30 uutta opiskelijaa ilmoittautui Nepal-ryhmään toimimaan kummiopiskelijoiden hyväksi. Olemmekin kuluneena vuonna keränneet sievoisen summan rahaa vanhempainiltakahvituksilla, arpajaisilla, kirjakirppiksellä ja muilla tempauksilla. Tulevaisuuden suunnitelmissa on luonnollisesti myös vierailu kummikouluun Itä-Nepaliin Phattepurin kylään. Viime lukuvuonna Nepaliin tehdyn opintomatkan jälkeen päätimme ottaa projektiin kymmenen uutta kastitonta nepalilaistyttöä. Kummikouluryhmän kokonaismäärä on tänä vuonna ollut 28 opiskelijaa. Yhdeksänvuotisen peruskoulun jälkeen Nepalissa suoritetaan kansallinen päättötutkinto SLC (School Leaving Certificate), jonka jälkeen on mahdollista siirtyä 2-vuotiseen lukioon. Tällä hetkellä kummioppilaistamme kahdeksan on suorittanut SLC:n, ja seitsemän heistä jatkaa lukiossa kolme viimeisellä luokalla. Alakastisten dalitien koulunkäynti tutkintoon asti, lukio-opiskelusta puhumattakaan, on perin harvinaista. Vain 0,5 % heistä suorittanut SLC:n, joten projektillamme olemme saavuttaneet todellisia tuloksia! Ensi lukuvuonna yritämme löytää tukijoita lukionsa lopettaville, jotta he voisivat kouluttautua ammattiin. Bhadra haluaisi sairaanhoitajaksi ja Raj opettajaksi. Fillarit Liikkeelle! -projekti sai mediajulkisuutta Lukuvuosi alkoi vauhdikkaasti, sillä kansainvälinen televisiokanava Euronews kävi elokuussa kuvaamassa Fillarit Liikkeelle! -projektin opiskelijoiden työskentelyä Tapiolan keskustassa Learning World -uutiskatsaukseensa. Mediajulkisuutta saimme myös maaliskuussa, kun Länsimetro-lehti haastatteli Pentti Heikkistä ja Mikael Sor- 11

ria tulevan metron liityntäpyöräilymahdollisuuksista. Marraskuussa laadimme Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tapiolan metrokaavan pyöräilyreittien jäsentämistä koskevan muistutuksen ja tammikuussa Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnosta (HLJ 2011) koskevan kannanoton. Oli ilahduttavaa havaita, että kannanottoamme, jossa toivomme muun muassa pyöräilyn laatukäytäväkriteerien tarkkaa määrittelyä, siteerataan useaan otteeseen luonnoksen yhteenvedossa. Fillarit Liikkeelle! -projekti kiinnosti myös tutkijoita. Marraskuussa Helsingin yliopiston tutkimusryhmä kävi havainnoimassa projektimme työskentelyä. Tutkimus liittyy OECD:n kansainväliseen Innovative Learning Environments (ILE) projektiin, jossa kartoitetaan innovatiivisia oppimisen ja opettamisen tapoja. Myös tutkija Nina Nygrén, Etelä-Tapiolan lukion ylioppilas noin kymmenen vuoden takaa, kävi haastattelemassa opiskelijoitamme marraskuussa teemanaan Liikenne 2020. Hänen tutkimuksensa liittyy liikenteen ympäristökeskustelun poikkitieteelliseen analyysiin (CAST). Siinä selvitetään muun muassa nuorten näkemyksiä tulevaisuuden liikkumismuodoista. Helmikuussa saimme yllätysvieraita, kun neljä japanilaista liikenneturvallisuusalan tohtoria halusi poiketa Euroopan matkallaan vieraanamme. Opiskelijat esittelivät heille projektiamme ja omia havaintojaan espoolaisesta liikenneympäristöstä ja sen parannustarpeista. Helmikuussa saimme tutumpiakin vieraita isännöidessämme hollantilaisen Farelcollegen opiskelijoita ja opettajia heidän jo perinteeksi tulleen Suomen vierailunsa ajan. Maaliskuussa opiskelijat lähestyivät rehtoria ja kiinteistövastaavaa napakalla kirjeellä ja toivoivat Etelä-Tapiolan lukion pihalle katettuja ja runkolukitsemisen mahdollistavia pyöräparkkeja. Huhtikuussa opiskelijoilla riitti vielä virtaa osallistua tiedekeskus Heurekan Tuunaa arkiympäristösi -valokuvakisaan hauskoilla pyörätieaiheisilla töillään ja toukokuussa opiskelijat toteuttivat pyöräilypäivän, jonka aikana oli tarjolla muun muassa ilmaista pyörähuoltoa. Etelä-Tapiolan lukio osallistui vuonna 2010 opettajien ja opiskelijoiden yhteisellä joukkueella myös leikkimieliseen pyöräilyn Kilometrikisaan. 30-henkinen joukkueemme pyöräili yhteensä lähes 30 000 kilometriä. Olemme ilmoittautuneet kisaan myös vuonna 2011, ja tavoitteemme on saada kasaan vielä suurempi ja enemmän pyöräilevä joukkue kuin edellisenä vuonna. Globaalia ja lokaalia vastuunkantoa Kestävä kehitys näkyi Etelä-Tapiolan lukion toiminnassa lukuvuoden aikana monella tavoin. Opettaja Pentti Heikkisen johdolla lähes 40 abiturienttia osallistui SPR:n verenluovutukseen. YLE:n nenäpäiväkeräykseen opiskelijat hankkivat noin 700 euroa nenien maalaamisella koulussa ja katusoitolla Tapiolan keskustassa. Myös UNICEF:n janopäiväkeräys tuotti hyvin. Etelä-Tapiolan lukiossa tehtiin esteettömyyskartoitus Espoon esteettömyysasiamies Jaana Länkelinin johdolla. Katselmuksessa ilmeni, että Etelä-Tapiolan lukio on oikeutettu sekä kansainvälisen ISA-symbolin (International Symbol of Access) että induktiosilmukkasymbolin käyttöön. Symbolit kertovat siitä, että oppilaitoksessamme on panostettu saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. MIKAEL SORRI JA LEENA MÄKILÄ 12

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana YSTÄVYYSKOULUVIERAILULLA KANADASSA Lauantaina huhtikuun 16. päivän aamuna Helsinki-Vantaalle kokoontui uninen joukko Etelä-Tapiolan lukion opiskelijoita ja opettajia valmiina matkaamaan Amerikan mantereelle Kanadaan. Heillä oli edessään mainio mahdollisuus tutustua kanadalaiseen kulttuuriin ja koululaitokseen, sillä opiskelijat asuisivat kanadalaisten perheiden luona koko tulevan viikon, vierailisivat kouluissa ja tutustuisivat Ontarion alueen nähtävyyksiin. Yhteensä 11 tunnin lentämisen ja muutaman tunnin lentokentällä odottamisen jälkeen opiskelijat pääsivät matkustamaan aidolla kanadalaisella kirkkaankeltaisella koulubussilla Newmarket High Schooliin, jossa heitä oli odottamassa reilu joukko kanadalaisia nuoria ja vanhempia valmiina toivottamaan heidät lämpimästi tervetulleiksi. Illallisen jälkeen perheet ja vierailijat vetäytyivät koteihinsa lepäämään ja valmistautumaan seuraavaan päivään, jonka he viettivät keskenään esimerkiksi ostoksilla käyden. Maanantaina oli matkan ensimmäisen kouluvierailun vuoro Newmarket High Schooliin: opiskelijat viettivät päivänsä paikallisten koululaisten mukana ja osallistuivat oppitunneille ja koulun Kanadateemapäivän ohjelmaan. Päivä oli elämyksellinen, sillä se tarjosi paljon uusia näkökulmia mm. siihen, millaista toisen asteen koulutus on ulkomailla ja antoi suomalaisille paljon vertailukohtia omiin koulupäiviinsä. Toinen mahdollisuus tutustua kanadalaisiin lukiolaisiin tuli torstaina, kun vierailijat pääsivät käymään Middlefield Collegiate Institutessa. Siellä vierailijat eivät osallistuneet koulupäivän tunneille vaan tutustuivat erilaisten työpajojen kautta monikulttuurisen koulun oppilaisiin ja heidän sukujuuriinsa. Kuten päivämme NHS:ssa, tämäkin vierailu antoi opiskelijoille paljon mietittävää esimerkiksi ennakkoluuloista ja niiden välttämisestä jokapäiväisessä elämässä. 13

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Kouluvierailujen välille jääneet päivät opiskelijat täyttivät vierailemalla Torontossa, jossa käytiin mm. museoissa ja CN-tornissa ja tutustuttiin kanadalaiseen arkkitehtuuriin. Perjantaina vieraat vietiin bussilla jättimäisille Niagaran putouksille, joihin päästiin tutustumaan niin ylhäältä, takaa kuin valkokankaaltakin. Lähdön koittaessa lauantai-iltapäivällä tunnelma opiskelijoiden keskuudessa oli haikea, sillä monet olisivat halunneet jäädä tutustumaan maahan vielä tarkemmin ja viettämään aikaa uusien kanadalaisten ystäviensä kanssa. Lähtijöiden kyyneleistä päätellen matka oli varsin onnistunut, ja se tuleekin varmasti jäämään kaikille mieleen hauskana ja jännittävänä mutta myös opettavana kokemuksena. Kyyneleet varmaan kuivuvat, kun iloinen jälleennäkeminen on jo 5. toukokuuta, kun ystävyyskoulumme opiskelijaryhmä opettajineen tulee vierailulle Etelä-Tapiolaan. TUULA RITAKARI VAIHTO-OPPILAIDEMME kertomaa Etelä-Tapiolan lukiossa lukuvuonna 2010 2011 olleet vaihto-oppilaat Daniel Fasel ja Alena Zaslov kertovat vaihtovuotensa kokemuksista: Ennen kuin saavuin tänne, ensimmäinen asia joka tuli mieleen, kun kuulin sanan Suomi oli ei mitään. Tietysti tiesin, että se on pohjoinen maa, mutta se ei auta paljon, koska se ei ole ainoa pohjoismaa. Nyt kun olen ollut Suomessa yli kahdeksan kuukautta, ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on ehdottomasti muuttunut. First of all, the nature. Being in a city like Espoo which has more than 200 000 inhabitants but being able to walk through a forest where you don t see or hear any sign of civilization is just amazing. And it s nothing compared to the wildness of the countryside. Another thing that s popping into my mind is the language. The language is a really big part of Finland. Not because it isn t spoken in any other country what makes it unique but because the structure of the language reflects the society. It s straight and doesn t have much decoration; it goes straight to the point. This makes it also less formal. It s a calm language, you see it if you listen to an Italian and then to a Finn. Finnish is deeply bounded to the heart of Finnish society, what makes it a big part of Finnish culture. This is for example not at all the case in Switzerland where there are three major languages but none of them represent the Swiss culture. The Finnish patriotism is also something that really impressed me. In Switzerland we never had a big national unity and the last war we had was hundreds of years ago. Of course we have a myth that tends to put all Swiss together but they were almost all created during the Second World War. In Finland it s another story. The last war was not such a long time ago and there are still people who lived it. And the language which is so different just makes this national unity stronger. 14

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana I came to Finland as an American girl looking in on Finland and I will leave, feeling like a Finn looking out on the world. But the thing that comes up everywhere in Finland is Jännä. Jännä because of the language. Jännä because Helsinki is a big and small town in the same time. Jännä because of the people waving so that the bus stops. Jännä because you can t buy strong alcohol under 20 but you can drink it in bars. Jännä because never all the snow is taken away from the road during winter and it disturbs nobody. Jännä because Finns are not using the formal form, not even with the principal. Jännä because nobody has a bath in his bathroom. In one word jännä. Etant donné que les Finlandais s intéressent énormément aux langues étrangères je m autorise à conclure en Français. Durant cette année la Finlande s est lentement dévoilée à moi. Mais comme on dit souvent : C est l arbre qui cache la forêt. En conclusion la Finlande m a beaucoup apporté et m apportera encore beaucoup. DANIEL FASEL Minun nimi on Alena Zaslov. Olen se uusi vaihto-oppilas. Mä tulin Suomeen Amerikasta Ohion Clevelandista elokuussa. Aloitin koulun kaksi päivää tuloni jälkeen. Seitsemän kuukauden jälkeen mä olin varma, että mä vaihdan koulua ja nyt minä olen Etiksessä. Minun ensimmäinen päivä Etiksessä on luultavasti one of the most memorable days of this year. Ensimmäinen tunti bilsaa Penan kanssa :) oli todellakin erilainen ja uusi kokemus. Kun eka päivä oli ohi, kaikki tuli helpommaksi. Amerikassa eivät monet ihmiset lähde vaihto-oppilaaksi ja kaikki kysyivät minulta miksi sä menet Suomeen? Nyt kaikki kysyy: Miksi sä tulit Suomeen? Molempiin vastaus on aina: En tiedä, niin vain on. Nyt kun vaikka vuosi on melkein vierähtänyt, minulta vieläkin kysytään samaa. Minä en voi antaa hyvää vastausta, miksi minä tulin Suomeen, mutta voin antaa hyvän vastauksen miksi yleensä tulla Suomeen: kulttuuri, pulla ja kieli! Believe it or not speaking Finnish is one of the best things about being in Finland. It s like a secret language, everyone knows English but not everyone knows Finnish. As difficult as the language may be with thousands of endings and irregular words, it s still really cool. Being an exchange student has changed my perspective of everything. From trying new things such as mämmi and skiing for the first time, to learning to love things such as salmiakki and dark cold winters. Thanks to my family and friends here at Etis I have had the most amazing year that I will never forget. ALENA ZASLOV 15

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana SAKSAN JAOSTON VILKAS VUOSI Etelä-Tapiolan saksan jaoston lukuvuosi 2010 2011 oli tavallistakin vilkkaampi monine vieraineen, jännittävine kilpailuineen ja mielenkiintoisine matkoineen. Saksan kielen taitoaan ja saksalaisen kielialueen tuntemustaan etisläiset ovat päässeet parantamaan täällä omassa opinahjossaan tavanomaisen pänttäämisen ohella syntyperäisten kieltenpuhujien kanssa, sillä koulussamme oli koko lukuvuoden saksalainen Comenius-apulaisopettaja Yvonne Bindrim ja useille saksan kursseille osallistui sveitsiläinen vaihto-opiskelija Daniel Fasel. Yvonne piti opiskelijoillemme saksan kielen keskusteluharjoituksia ja kertoi tunneilla oman maansa tavoista ja tottumuksista kuten Danielkin. Tämän lisäksi kaksi saksalaista vaihto-oppilasta oli jonkin aikaa Etelä- Tapiolan lukiossa tutustumassa suomalaiseen koululaitokseen ja tuomassa lisäväriä arkiseen aherrukseen. A-saksan lukijoille järjestetyssä Itävalta-kirjoituskilpailussa lukiolaisemme menestyivät tänäkin vuonna hyvin, sillä palkinnoille ylsi peräti kolme opiskelijaamme: Noora Honkasaari, Minna Lehtisalo ja Tatu Suontausta. Saksan kielidiplomikokeisiin osallistui kuluneena lukuvuotena ennätysmäärä opiskelijoita, yli kaksikymmentä. Diplomit jaetaan vuosittain juhlavasti Saksan suurlähetystössä. Joulukuussa teimme viikon opintomatkan Berliiniin. Tutustuimme 16 opiskelijan kanssa Saksan pääkaupungin nähtävyyksiin, monipuoliseen kulttuurielämään ja vietimmepä päivän Yvonnen entisessä koulussakin. Onnistunut matka jää varmasti kaikille mukana olleille unohtumattomana kokemuksena mieleen. Nyt oman lukuvuotemme päättyessä tusina opiskelijaamme jatkaa koulunkäyntiä Saksassa vielä kuukauden ajan. He tutustuvat Saksaan, sen asukkaisiin ja kulttuuriin paikan päällä sekä oppivat paljon kieltä ja elämää tästäkin matkasta tulee varmasti upea kokemus! SOILI RAATIKAINEN Henna Pursiaiselle luovutti arvostetun Saksan kielidiplomin Saksan liittotasavallan kulttuuriministeriöiden edustaja Helga Fiechtner. Yvonne Bindrim kertoo vuodestaan Etelä-Tapiolan lukiossa: Im Schuljahr 2010/2011 war ich als Comenius-Assistentin, mit einem Projekt zur Förderung des internationalen Austausches der Europäischen Union, an der gymnasialen Oberstufe des Etelä-Tapiolan lukio. In Deutschland hatte ich unter anderem Deutsch als Fremdsprache studiert und brachte auch etwas Unterrichtserfahrung mit. Im Deutschunterricht habe ich vor allem die Kultur des heutigen Deutschlands vermittelt und in Kleingruppen unterrichtet. So hatten die Schülerinnen und Schüler die Möglichkeit, mit einer 16

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Muttersprachlerin zu sprechen. Nach anfänglicher Unsicherheit, denke ich, haben alle gern diese Möglichkeit genutzt. Einige hatten sogar einen Intensivkurs, als wir im Dezember in Berlin auf Kursfahrt waren. Während des Schuljahres habe ich auch an anderen Kursen am Etis und der IB-Linie teilgenommen, was mir einen guten Einblick in den Alltag der Schüler erlaubt hat. Neben dem normalen Unterricht gab es für mich als Deutsche natürlich viel Neues in der finnischen Schule zu entdecken: die zahlreichen Projekte und Besuche aus anderen Ländern,die vielen Tage, an denen die Schüler verkleidet zur Schule kamen, das gemeinsame Feiern des Unabhängigkeitstages, penkkarit, vanhojen tanssit usw. Nicht zu vergessen die Nachtschule mit den Berlinern! Insgesamt habe ich ebenso wie die Schüler viel gelernt und hatte viel Spaß dabei. Es war wunderschön, so viele nette Jouluisen Berliinin lumoissa Värikkäitä joulutoreja, näyttäviä tanssijoita, DDR-arkea museossa, saksantaitojen harjoittelua. Ryhmä saksanlukijoita vietti unohtumattoman viikon Berliinissä. Syksyllä 2010 Etelä-Tapiolan saksanlukijoista valittiin kuudentoista opiskelijan ryhmä opintomatkalle Berliiniin. Mukana oli kakkosia ja abiturientteja, sekä lyhyen että pitkän saksan lukijoita. Syksyn aikana keräsimme rahaa, kunnes joulukuussa pääsimme matkaan. Joulun aika näkyi Berliinin katukuvassa selvästi. Jo ensimmäisenä iltana pääsimme ihastelemaan tunnelmallisia jouluvaloja ja joulutoreja, joita suurkaupungissa tuntui olevan loputtomasti. Viikon aikana näimme myös muita perinteisiä Berliinin Schülerinnen und Schüler und Kolleginnen und Kollegen zu haben! Mein größter Dank gilt jedoch meiner Mentorin Soili Raatikainen und dem Rektor der Etelä- Tapiolan lukio Harri Rinta-aho, die das unvergessliche Jahr erst möglich gemacht haben! YVONNE BINDRIM nähtävyyksiä, kuten Brandenburgin portin ja Potsdamer Platzin. Kukin opiskelija oli tutustunut ennakkoon yhteen nähtävyyteen ja toimi vuorollaan matkaoppaana. Keskiviikkona vierailimme paikallisessa koulussa. Pidimme opiskelijoille pareittain pienet Suomi-aiheiset esitelmät ja harjoittelimme käytännön saksantaitoja keskustelemalla heidän kanssaan. Koulu oli huomattavasti omaamme suurempi, monen tuhannen opiskelijan oppilaitos. Myös olutpanimo, jossa seuraavana aamuna vierailimme, oli vaikuttavan kokoinen, samoin KaDeWe-tavaratalo, jonka alin kerros oli sisustettu joulumaaksi ja jonka elintarvikeosastolla oli satoja erilaisia makkaroita, juustoja ja herkullisia leivoksia. 17

Kansainvälisyyttä lähellä ja kaukana Iltaisin tutustuimme Berliinin monipuoliseen kulttuuritarjontaan: kävimme teatterissa katsomassa upeaa tanssiesitystä, näimme Goethesta kertovan elokuvan ja kuuntelimme Berliinin filharmonikkojen konserttia. Tehokkaasta matkaohjelmastamme huolimatta nähtävää jäi varmasti vielä kuten laulussa Ich habe noch einen Koffer in Berlin sanotaan, meillä on nyt matkalaukku Berliinissä ja sinne on vielä päästävä takaisin. Kun ensimmäisen puolen ryhmästä tuli aika lähteä, oli lento niin paljon myöhässä, ettei se ehtinyt Suomeen kovin monta tuntia ennen lopun ryhmän seuraavan aamun konetta. Talvisten sääolosuhteiden takia lentokentälle jumittuneiden ihmisten täyttämän terminaalin tuskaisessa kuumuudessa odottelusta huolimatta yhteishenki säilyi hyvänä. Jopa niin hyvänä, että halusimme kokoontua vielä keväällä katselemaan yhdessä matkakuviamme ja järjestimme Berliini-ryhmän yökoulun! MAARIT ALKULA Lukuvuoden varrelta LUONNONTIETEET näkyvät kaikkien arjessa LUMA-viikko Etelä-Tapiolan lukiossa 8. 12.11.2010 Marraskuun alussa lukiossamme vietettiin valtakunnallista luonnontiedeja matematiikkaviikkoa. Viikon teemana oli luonnontieteiden kehityksen ja nykyteknologian keksintöjen esittelyä. Sekä opiskelijat että opettajat saivat huomata, että luonnontieteet ovat hauskoja ja vaikuttavat itse asiassa meidän kaikkien arkeen. Opettajat esimerkiksi saivat aivan uuden näkökulman kahvin juontiin, kun kuulivat piristävästi vaikuttavan aineen olevan puriinialkaloidi C8H10N4O2.. Maisteltavana oli myös esimerkiksi ammoniakin ja suolahapon reaktiotuotetta, joka muistutti tuttua turkinpippuria. Erilaiset pulmapelit ja -tehtävät piristivät monen opiskelijan arkea ja saivat aikaan myös pientä kilpailua kaverusten kesken. Joka päivä vaihtunut päivän kysymys sai paljon vastaajia. Hanoin tornin rakentaminen keskellä ala-aulaa osoittautui suosituksi välitunninviettotavaksi. Tässäkään tärkeintä ei ollut voittaminen, vaan yhdessä tekemisen ja keksimisen ilo. Myös Funktio-luokkaan kootut erilaiset fysiikkalelut ja demonstraatiovälineet toivat välituntien viettoon uutta virtaa, kun muutkin kuin luonnontieteitä opiskelevat opiskelijat tutkivat, keksivät ja kokeilivat. Luokassa oli tutkittavana myös teollisuuskäyttöön suunniteltu mittalaite, jonka avulla selvitettiin erilaisten kolajuomien sokeripitoisuuksien avulla sitä, mistä juomasta oli kyse. Viikon varrella pidettiin myös valtakunnalliset fysiikka- ja kemiakilpailut. LUMA-viikon Studia generalia -luento käsitteli ympäristönäkökohtien huomioimista nykyteknologiaa kehitettäessä. 18

Lukuvuoden varrelta Monelle tuli varmaan yllätyksenä se, ettei esimerkiksi sähköauto olekaan aivan niin saasteeton kuin on annettu ymmärtää. Tärkeää on ottaa huomioon se, miten energia on tuotettu, ja vasta sitten arvioida laitteen elinkaaren ympäristövaikutuksia. TkT Ville Voipio esitteli aihetta monipuolisten esimerkkien avulla ja sai monet kuulijoista ajattelemaan asioita uudestaan. Viikko huipentui perjantaina Kvantissa pidettyyn palkintojenjakotilaisuuteen. Samalla fysiikan opettajat esittelivät erilaisia fysiikan ilmiöitä. Nestetypen avulla jäädytettiin suklaapusuja ja tyhjiöpumpun avulla tutkittiin, miten pusu käyttäytyy hyvin pienessä paineessa. Välitunneilla valmistettiin nestetypen avulla jäähdytettyä jäätelöä, jota nopeimmat ehtivät maistelemaan. Eräs LUMA-viikon kohokohdista oli ajankohtaisista luonnontieteiden asioista laadittu tietokilpailu, johon kaikki ryhmänohjausryhmät osallistuivat. Palkinto oli hieno: koko voittajaryhmä pääsi Heureka-vierailulle. Onneksi olkoon, 10A! PIRJO HÄKKINEN Höyryävää jäätelön valmistusta. NELJÄN TIETEEN KISAT Etelä-Tapiolan lukion opiskelijat ovat osallistuneet valtakunnallisiin ainejärjestö MAOL:n järjestämiin Neljän tieteen kisoihin (matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka). Matematiikan perussarjassa sijoittui Tatu Suontausta yhdeksännelle sijalle, välisarjassa Tony Hämmäinen menestyi parhaiten. MARJA VOIPIO KIRJASTON kehittämisidealle 6000 euron palkinto kopiostolta Etelä-Tapiolan lukion kaksi hakemusta palkittiin Kopiosto ry:n järjestämässä Koulukirjasto tilaa luovuudelle -kampanjassa 16.3.2011. Kopioston palkintoperusteiden mukaan tukea annettiin ideoille, joissa painotettiin koulukirjastojen keskeistä merkitystä koko koulun toiminnassa ja jotka lisäävät kirjaston vetovoimaisuutta. Etelä-Tapiolan lukio ideoi Sarjakuvakulma-hakemuksessaan tapoja käyttää sarjakuvaa eri aineiden opetuksessa, yhdistää huvi, luovuus ja hyöty. Toisessa hakemuksessa lukio anoi rahaa Aasiaa ja Afrikkaa käsittelevän tieto- ja kaunokirjallisuuden hankkimiseen. Hankittavien teosten avulla opiskelijat voivat tutustua Näkymättömän käden ohjailuun, mietiskellä isoja kysymyksiä Lainvartijan kourissa tai vaikkapa oppia ranskan imperatiivin Asterixin hyökkäyksessä gallialaiskylään. Paperisin siivin koko koulu pääsee myös matkoille niin Kabulin kujille kuin Nubavuorillekin ja moneen muuhun paikkaan RUUT KOPONEN 19

Lukuvuoden varrelta ETANAN havaintoja etiksen elämästä ja vähän muustakin Etelä-Tapiolan lukion verkkolehti Etana on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä etisläisten elämästä kertovana kanavana. Tänä lukuvuonna lehdessä on julkaistu jälleen yli kymmenen opiskelijan kirjoituksia. Osa kirjoittajista on kuulunut vakituiseen toimituskuntaan, osalta on julkaistu Etanassa yksittäisiä juttuja. Tuttuun tapaan Etanasta on voinut lukea koulun tärkeistä tapahtumista: tutor-illasta, yrittäjyys- ja liikuntapäivistä, kansainvälisestä ja LUMA-viikosta sekä esimerkiksi joulukuisesta itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlasta. Lehden ehkä merkittävin haastateltava oli itse kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, joka vanhana etisläisenä muisteli muun muassa nuoruutensa Tapiolaa. Myös koulun uusi terveydenhoitaja Merja Mattila ja sveitsiläinen vaihto-opiskelija Daniel Fasel on esitelty Etanassa. Erittäin kiinnostava haastateltava oli myös Pavel Stransky, joka vieraili lukiossamme kertomassa elämästään keskitysleirillä. Etanassa on tänä lukuvuonna kerrottu lisäksi muun muassa oppilaskunnan uuden hallituksen jäsenistä, Nuori yrittäjyys -projektista, vaihto-oppilaaksi lähtemisestä ja saksanopiskelijoiden Berliinin-matkasta. ELINA OJA PUHETAIDOT puntarissa Abiturientit saivat jälleen mahdollisuuden osallistua valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen. Koe on opetushallituksen järjestämä, ja siihen kuuluu kaksi osaa: ryhmäviestintätaitojen ja esiintymistaitojen koe. Etelä-Tapiolan abiturientit osoittautuivat jälleen erinomaisiksi keskustelijoiksi ja puheenpitäjiksi. Keskiviikkona 15.12. äidinkielen luokassa 24 abiturienttia, 7 nuorta miestä ja 17 naista, keskusteli neljän hengen ryhmissä annetuista aiheista: siitä, miten saataisiin nettikiusaaminen kuriin ja nuorten talous hallintaan, mitä uusia oppiaineita peruskouluun tarvittaisiin, miten Espoon rakennettua ympäristöä voitaisiin kehit- tää tai suomen kieltä suojella sekä mitä on elämänlaatu. Torstaina mitattiin esiintymistaitoja. Kokelaat pitivät 5-8 minuutin mittaisen puheen itse valitsemastaan aiheesta. Monet puheista käsittelivät nuorten tulevaisuutta: välivuotta, ylioppilaskirjoituksia ja eri puolilta tulevia paineita. Yleisönä istuneet nuoremmat opiskelijat ja puheensa jo pitäneet abiturientit saivat kuulla myös muun muassa lemmikinomistajan vastuusta, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomalaisiin ja Quentin Tarantinon elokuvista. ELINA OJA 20