kauden kuluttua sen jälkeen kun hän viimeksi on pelannut edustusjoukkueessa ja menettänyt edustusoikeutensa perusjoukkueessaan. 11 Jalkapalloilun kansallinen kilpailutoiminta piiätettiin järjestää seuraavasti: A_ MESTARUUS SARJA pelataan 12-joukkueisena kaksinkertaisena sarjana, jonka voittaja on Suomen jalkapallomestari v. 1967. Kaksi viimeistä joukkuetta putoaa Suomensarjaan_ Ylläoleva päätös syntyi äänestyksen jälkeen, jossa vastakkain olivat liittohallituksen esitys, että kolme viimeistä joukkueilta putoaa ja A_ Lehtosen esitys, että kak i viimei tä joukkuetta putoaa Suomen-sarjaan. A. Lehtosen esitys voitti 37 äiinellä liittohallituksen esityksen 12 ääntä vastaan. Joukkueet: Helsingin J alkapallokluhi IF Kamraterna, Åbo Ilves-Ki' sat, Tampere Kokkolan Pallo veikot Kotkan Työväen Palloilijat Kuopion Palloseura Lahden R<eipas Mikkelin Palloilijat Turun Palloseura Upon Pallo Vaasan Palloseura Valkeakosken Haka Turun Palloseura oli tehnyt esityksen, että m e taruussarjan ottelut pelattaisiin arkipäivinä elokuun loppuun a sti. E. Nuutinen esitti kokouksen aikana, että sunnuntaisin ottelut määrättäisiin aloitettaviksi klo 18.30_ N. Koskisen ja V. Heikki-sen selvitettyä Oy Veikkaustoimiston kanssa tehtyä sopimusta päätettiin, että o~t elut v_ 1967 aloitetaan sunnuntaisin klo 18_00_ Liittohallitusta kehotettiin toimimaan siten, että kesällä mahdollisimman moni ottelu voitaisiin pelata arki-iltoina ja että v. 1968 sunnuntaiottelut voitaisiin aloittaa klo 19.00. Kuopion Eroruomarikerho ja Turun Palloseura olivat ehdottaneet, että sarja kautena 1967 kaikissa mestaruussarjan otteluissa koko erotuomaristo määrättäisiin puolueettomalta paikkakunnalta. Esitys hyväksyttiin lisäyksellä. mikäli mahdollista. B. SUOMEN-SARJA pelataan 3-lobkoisena, kussakin lohkossa 12 joukkuetta. Lohkoissa pelataan kaksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat pelaavat kaksinkertaisen sarjan, josta kaksi parasta nousee mestaruussarjaan. Kaksi viimeiseksi jäänyttä kustakin lohkosta putoaa maakunta sarjaan. Suomen-sarjaan hyväksyttiin seuraa va liittohallituksen esittämä lohkojako: 200 Itälohko: Akilles, Porvoo Helsingin Palloseura H elsingin Ponnistus Herttoniemen Urheilijat (Herttua) IF Kamraterna, Helsinki Imatran Pallo-Salamat Jämsänkosken Ilves Käpylän Urheilu-Veikot Lahden Palloseura Lappeenrannan Pallo Mikkelin Pallo-Kissat Kallion Palloseura Pohjoislohko : Länsilohko : Gamlakarleby Bollklubb Jaro, Pietarsaari Kajaanin Palloilijat Karihaaran Tenho Kemin Into Kokkolan Palloseura Kuopion Elo Oulun Palloseura Oulun Työväen Palloilijat Seinäjoen Palloseura Suolahden Urho Tornion Pallo-47 Hangon Arb. Idrottsk,luhb Hämeenlinnan Pallokerho Pallo-Sepot-44, Valkeakoski Porin Karhut Porin Pallotoverit Rosenlewin Urh eilijat-38 Tampereen Palloilijat Tampereen Pallo-Veikot Tunm Pyrkivä Turun Toverit Turun Kisa-Veikot Valkeakosken Kosken-Pojat Liittokokous antoi sarjavaliokunnalle ohjeet valmistella vuoden 1968 Suomen-sarja n elilohkoiseksi. C_ MAAKUNTA SARJA pelataan liittohallituksen esityksestä poiketen 10-lohkoisena. Joukkueiden sijoittaminen eri lohkoihin annettiin liittoha~lituk se ~ ja s ar~av.aliokun~an tehtäväksi. J okaisessa lohkossa pelataan kaksmkertamen sarja Ja lohkojen voittajat nousevat Suomen sarjaan. Kunkin lohkon viimeinen putoaa aluesarjaan...... "'lk.. P' Kokouksen puheenjohtaja A. Väyrynen totesi taman Ja een, etta letar saaren Innon esitys sen ja Ykspihlajan R eiman palauttamisesta entiseen lohkoonsa (n:o 8) oli rauennut. D_ ALUE SARJA p elataan siten kuin liittoballitus ja sarjavaliokunta sen ratkaiseva't. E_ SUOMEN CUP pelataan sitä varten erikseen laadittujen ssantojen mukaan. Osa nottooikeus on kaikilla liiton jäsenseuroilla yhdellä joukkueella. F. POIKIEN SM KILPAILU pelataan cup-järjestelmää noudattaen kunnes jäljellä on 8 joukkuetta, 201
joiden kesken pelataan yk inkertainen sarja. Voittaja on poikien Suomen jalkapallomestari v. 1967. Osanotto oikeus on kaikilla liiton jäsen seuroilla yhdellä joukkueella. G. pnrien VÄLINEN POIKIEN CUP pelataan Cup-järje telmää noudattaen ja osanotto-oikeus on kaikilla jäsenpiireillä yhdellä joukkueella. avon piinn peruutettua esityksensä, että pii'nen välinen poikien Cup muutettaisiin B-poikien joukkeilla pelattavaksi, päätettiin yhtyä seuraavaan liittohalliluksen lau untoon:. Liittohallitu pitää erittäin tärkeänä poikien ikäluokkien kilpailutoiminnan tehostamista nykyisestään. Tähän tähtäävät toimenpiteet vaativat kuitenkin koko nuorisotoiminnan kentän uudelleen kartoittamista, ja sitä varten liittohallitus haluaa ensin saada käyttöönsä parhaillaan käymäs ä olevan nuorisotoimintatutkimuksen tulokset sekä sen jälkeen tehdä asiasta esityksen liittokokoukselle. TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET JALKAPALLOILUSSA O sa nottomaksut : - mestaruussarja - muut kilpailut Ottelujen taloudellinen A. MESTARUUS SARJA 50 mk 20 tulos: Kokoukselle oli tehty seuraavat neljä ehdotusta: 1. Liittohallitus ehdotti, että ottelun bruttotuloista liitto saa 8 % ja vieraileva seura 15 %. 2. Vaasan Palloseura ehdotti, että bruttotuloista vähennetään ensin kenttävuokra ja näin saadusta summasta vieraileva joukkue saisi 15 0/0. 3 _ Turun Palloseura esitti, että taloudellinen tulos jaettaisiin suhteessa 100 % järjestävälle seuralle ja 0 % vierailevalle seuralle. 4_ Valkeakosken Hakan ehdotus oli sama kuin liittohallituksen. Vaa an Palloseuran peruutettua ehdotuk enga ja kokouksen puheenjohtajan todettua, että Valkeakosken ehdotus on ama kuin liittohallituksen, suoritettiin liittohallituk en ja Turun Pallo euran ehdotuksista äänestys. Liittohallituksen esitys sai 44 ääntä ja Tunm Palloseuran esitys ai 11 ääntä. Päätökseksi tuli näin ollen, että mestaruussarjas a ottelun bruttotuloista liitto aa 8 % ja vieraileva seura 15 %. Kokous velvoitti liittohallitusta tarkkailemaan lippujen myyntiä, jottei pää isi tapahtumaan väärinkäytöksiä. B-C-D. SUOMEN-, MAAKUNTA- JA ALUE SARJA Liittohallitus esitti, että ottelujen taloudellinen tulos jaettaisiin kuten ennenkin, eli järje tävälle seuralle 100 %, vierailevalle seuralle 0 %. E. uutinen esitti kokouksen aikana, että Suomen sarjassa vieraileva seura saisi 15 %. Enemmi tön kannatettua liittohallituksen esitystä päätettiin. että ottelujen taloudellinen tulos jaetaan suhteessa 100--0. E. SUOMEN CUP, POIKIEN SM-KILPAILU JA pnrien VÄLINEN POIKIEN CUP Liittohallituksen esityksen mukaisesti piiätettiin, että taloudellinen tulos jaetaan seurojen kesken suhteessa 50-50. 202 Otteluvero Mestaruussarjallsa ja uomen Cupin varsinai e6sa kilpailu sa on liitolle maksettava otteluvero 8 % ottelun bruttotulosta. Tappiokorvauk se t Liittohallitus esitti, että mestaruus- ja Suomen sarjoissa ei suoritettaisi tappiokorvausta. A. Lehtonen esitti kokouksen aikana, että Suomen-sarjassa maksettai iin 25 % tappiokorvausta. Äänestyksessä liittohallituksen esitys voitti äänimäärin 34-20. Päätökseksi tuli näin ollen, että mestaruus- ja Suomen- arjoissa ei mak eta tappiokorvau ta. Muissa kilpailuissa (paitsi aluesarjassa ja poikien SM-kilpailussa) suoritetaan 50 % tappiokorvaus tilitysten osoittamasta kokonaistappiosta (kaikki ottelut laskettuina yhteen). Liittohallitus valtuutettiin harkintansa mukaan maksamaan enemmän korvausta sellaisille seuroille, jotka ovat kärsineet poik~euk selli sen suuria tappioita. Aluesarjan osalta liittohallitus esitti, että seuroille maksettaisiin kor vau ta 60 % todellisista matkakustannuksi ta. Vammalan Palloseura ja Sääksjärven Loiske olivat esittäneet, e~ä tappiokorvau nostettaisiin 80 % :iin. Ahvenanmaan piirin kannatettua tätä ehdotusta todettiin kokouksen enemmistön olevan tämän ehdotuksen kannalla. Päätökseksi tuli näin ollen, että aluesarjassa maksetaan tappiokorvausta 80 % todellisista matkakustannuksista. Poikien SM-kilpailussa suoritetaan alkukilpailussa 50 % ja loppukilpailus a 75 % tappiokorvaus (kaikki ottelut laskettuina yhteen). Yleisiä määräyksiä Seuralle, jonka kokonaistappio on 20 mk tai pienempi ei makseta kor vausta. Seura, joka ei kolmen viikon kuluessa sarjansa päättymisestä ole lähettänyt liitolle ottelu tilit yksiä, jää ilman tappiokorvausta. 12 Oulun Luistinseura oli tehnyt esityksen D juniorien pelikentän pienentämiseksi. Liittohallitus katsoi, että esitystä tulisi mahdollisuuk ien mukaan noudattaa, mutta oli myös sitä mieltä, ettei Suomen Palloliitto voi määrätä kentän omistajia suorittamaan vaadi~avia muutoksia. Kokous päätti V. Heikkisen esityksestä, että nuorisovaliokunnan tulee sopivalla tavalla lähettää ohjeet kuntien nuorisolautakunnille, miten työ voidaan käytännössä suorittaa. 13 Vaasa.n Palloseura oli esittänyt, että liittokokous velvoittaisi liittohallituksen tutkimaan sopivat menettelytavat jääpalloilun poistamiseksi Suomen Palloliiton kilpailuohjelmasta vuosien 1967-1968 aikana. Keskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti F. Nyberg. Esityksensä lopuksi hän ehdotti seuraavaa: Liittohallitus velvoitettaisiin asettamaan toimikunta, joka tasapuolisesti ja seikkaperäisesti selvittäisi kysymyksen jääpalloliiton perustamisesta. O. Stoltzeuherg selvitti jääpallovaltuuston kantaa. Hän totesi lopuksi, ettei ole mitään reaalista syytä perustaa uutta liittoa. ja kiitti liittoa hyvästä yhteistyöstä. A. Viitala kannatti O. Stoltzenhergiä. 203
Kokouksen puheenjohtaja A. Väyrynen totesi, että koska kukaan ei ollut kannattanut F. ybergin ehdotusta, se raukeaa ja liittohallituksen esitys ellei tänä vuonna ryhdyttäisi mihinkään toimenpiteisiin tässä asiassa. on tullut hyväksytyksi. 14 JiiäpallovalLuuston esityksen mukaisesti päätettiin jääpalloilun kansalli. nen kilpailutoiminta järjestää seuraavasti : A. MESTARUUSSARJA pelataan 10-joukkueisena yksinkertaisena sarjana, josta kaksi viimeista joukkuetta putoaa Suomen-sarjaan ja tilalle nousee Suomen sarjan kaksi parasta joukkuetta. B. SUOMEN SARJA p elataan 4 10hkoisena. Lohkoissa pelataan joukkuemäärästä riippuen joko ybin. tai kaksinkertainen sarja. Lohkojen voittajat pelaavat k eskenään yksinkertaisen karsintasarjan. josta kaksi para-sta nousee suoraan mestaruussarjaan. C. POIKmN MESTARUUS Kilpailu pelataan S häviöpisteen pudotusjärjestelmää käytäen. Kun jäi jellä on 3 tai 4 joukku etta, pelataan niiden k esken yksinkertainen loppu. sarja. (Jos jäljellä on 2 joukkuetta, pelataan yksi ottelu kummankin koti. paikkakunnalla). Voittaja on poikien jääpallomestari. Taloudelli se t määräyk se t Osanottomaksut - mestaruussarja 50 mk - muut kilpailut 20 mk Otelujen taloudellinen tulos jaetaa n seuraavasti: - kaksinkertaisissa sarjoissa 60--40 (kotijoukkue-vierailija) - yksinkertaisissa sarjoissa ja cup kilpailuissa SO- 50 Otteluvero mestaruussarjassa on 8 % hruttottuloista. T a ppiokorv a uk se t Mestaruussarjassa ei suoriteta tappiokorvauksia. Muissa kilpailuissa suo ritetaa n SO % tappiokorvaus tilit yksien osoittamasta kokonaistappiosta (kaikki ottelut laskettuina yhteen ). Kuitenkin poikien mestanmskilpai. lun loppusarjassa korvaus on 75 % kokonaistappiosta. Seura joka ei kolmen viikon kuluessa sarjansa päättymisest ä ole lähettänyt liitolle ottelutilityksiä, jää ilman tappiokorvausta. 15 Käsiteltiin vuoden 1967 tulo ja menoarvio. Keskustelun jälkeen hyväk syttiin seuraava tulo ja menoarvio lisäyksellä, että vastaisuudessa liitto. h allituksen on liitettävä tulo ja menoarvioehdotukseen t ar~emma t perus. telut. 204 Tulot: Jalkapallomaaottelut................. Jalkapallon mestaruussarja......... Jääpallon mestaruussarja................ Sekalaiset kilpailut Julkaisutoiminta Jäsen- ja liittymismaksut Osanotto- ja siirtomaksut Muut toiminnan aiheuttamat tulot Otteluhuoltosopimus Valtion avustus Varaukset vuodelle 1967 Tilikauden tappio Men ot : Jalkapallon alasarjojen tappiokorvaukset Oppikoulujen cup' kilpailun Ammattikoulujen Jalkapallon. kalottiturnaus. (tappio) Jääpallon alasa-rjojen tappio korvaukset....... -... Jääpallon maaottelujen tappio Koulutusvaliokunta Valitsemisvaliokunta Erotuomarivaliokunta Nuorisovaliokunta Sarja, Sääntö- ja Ulkoasiainvaliokunnat Jääpallojaosto Palkat ja p alkkiot............ Hallintokulut.............. Muut toimintamenot Piiriavustukset Valmentaja avustukset Kalustohankinna t Liiton 60-vuotisjuhlat J ääpalloilun MM-kilp. ja jalkapallon poikaturnauksen tappio 16 125.000,- 85.000,- 3.000,- 6.000,- 500,- 12.000,- 16.000,- 7.000,- 120.000,- 330.000,- 72.500,- 6.700,- mk 783.700,- 7S.000,- 4.000,- 1.500,- 10.000,- 22-.000,- 18.000,- 45.000,- 7{).000,- 14.000,- 41.000,- 1.700,- 27.000,- 175.000,- 100.000,- 3.500,- 70.000,- 30.000,- 6.000,- 30.000,- 40.000,- mk 783.700,- Liiton pulleenjohtaja Osmo P. Karttune~ kiitt~ lii~tokokou se ~.u ~ tajia ~~ puheenjoh tajina toimineita asioiden asialhsesta Ja vllkkaasta kaslttelysta. Samalla h än kiitti myös julkisen sanan edustajia... Toivoen liiton kuudennenkymmenennen juhlavuoden muodostuvan yhta valoisaksi kuin tämän kokouksen, liiton puheenjohtaja julisti vuoden 1967 liittokokouksen p äättyneeksi. 205
17. M.. Sauk~onen esitti liittokokouksen osanottajien puolesta liiton puheen JohtaJalle Ja kokouksen puheenjohtajistolie kiitokset asiallisesta ja joustavaeta kokouksen johtamisesta. Vakuudeksi: E. Poroila T. Helikari Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja siinä tehtyjen päätösten mukaisesti laadituksi. Helsingissä syyskuun 2. päivänä 1967. F. Nyberg Martti J. Mehto Pöytäkirja Suomen Palloliiton Jääpallovaltuuston varsinaisesta kokouksesta Suomalaisella Kauppakorkeakoululla maaliskuun Il. päivänä 1967 klo 14.00. Edustettuina olivat seuraavat seurat: Helsingin piiri: Akilles, Helsingin Palloseura, H elsingin Ponnistus, Pallokerho -35, Tolkis Bollklubb_ Vaasan piiri: IF Kamraterna, Vaasan Pallo-Veikot. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän Palloseura. Saimaan piiri: Lap peenrannan Pallo, Mikkelin Palloilijat, Mikkelin Mikot. Oulun piiri; Oulun Luistinseura, Oulun Palloseura, Oulun Työväen Palloilijat, Oulun Tarmo, Pateniemen Vesa. Lapin piiri: Veitsiluodon Vastus. Savon piiri: Warkauden Pallo -35, Va'rkauden P allo-pojal Lahden piiri: Lahden Reipas. Joensuun piiri: Joe n suun Maila-Pojat. 1 Jääpallojaoston puheenjohtaja Ole Stoltzenberg lausui kokouksen osan ottajat tervetulleiksi todeten, että jääpallokausi 1967 on ollut vilkkaampi kuin moneen vuotee'il. Urheilullisesti on kausi ollut menestyksellinen kansainvälisessä kilpailutoiminnassa, uiin maaotteluissa kuin MM kilpailussakin. Kansallista kilpauutoimintaa häiritsivät jälleen epäedulliset sää olosuhteet, mm. kovien pakkasten muodossa. Toivoen, että kokouksen e sity~li stass a olevista asioista k eskusteltaisiin rakentavassa h engessä, julisti hän kokouksen avatuksi. 2 Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Antero Väyrynen ja Folke Nyberg, sihteereiksi John Gustafsson ja Esko Piipponen sekä pöytäkirjan tarkaslajiksi Fjalar Å~ten ja Veikko Allinen. 3 Seuroille ja piireille oli 14. II. 1966 lähetetty seuraava kokouskutsu :.Suomen Palloliiton jääpallovaltuuston varsinainen kokous pidetään H elsingissä tulevan maaliskuun II. päivänä 1967. Asiat. joilj/l j äsenseurat ja piirit haluavat saada jääpallovaltuuston varsinaisen kokouksen esityslistalle on ilmoitettava jääpallovaltuustolle kirjallisesti 1. päivään tammikuuta 1967 mennessä. Edelleen oli jääpallovaltuusto 30.1. 1967 postittanut seuraavan jääpallovaltuuston varsinaisen kokouksen kokouskutsun ja esityslistan :. Ilmoitamme täten, että jääpallovaltuuston varsinainen kokous pidetään maaliskuun 11. päivänä 1967 klo 14.00 Kauppakorkeakoulussa, Runeb er ginkatu 14-16, H elsin gissä. Jokainen SPL:n alainen jääpalloa harrastava seura saa lähettää kokouk seen 1-3 seuraan kuuluvaa edustajaa. Kullakin seuralla on kokouksessa yksi n s. p erusääni sekä yksi lisä ääni jokaisesta jäiipallojoukkueesta, joka on osallistunut edellisen talven viralliseen kilpailutoimintaan ja joka on 206 207
. Kes~stelun)~lkeen! jossa mm. todettiin, että lukumäärä on liian pieni Ja nojautu.en JaapalloJa~sto.x.':.. antamaan lausuntoon päätettiin siirtää asia erotuomanvaliokunnan Ja Jaapallojaoston harkittavaksi. 9 LaPa: n edustaja (Penttinen) ehdotti että seurat saisiwt antaa lau&un. tonsa sarjaohjelmista ennen niiden v;hvistamista. Todettiin, että näin on <aina tapahtunut. 10 Kauko H~rve ilmoi.~ti ~~~ouksen o~nottajille, että mahdollisesn jo ensi talvena. voidaan my'0s JaapalloseuroIlle suorittaa valmentajapalkkioita, kuten Jalkapallossakm on suoritettu. ll Paavo Konttinen, PK-35 ehdotti että kaukalojääpalloilu hyväksyttäisiin viralliseksi kilpailulajiksi. ' Ehdotusta ei kannatettu. Vakuudeksi: Kokouksen sihteerit J. Gustafsson Esko Piipponen Yllä olevan pöytäkirjan olemme tänään tarkastaneet ja todenneet sen kokouksen kulun ja siellä tehtyjen päätösten mukaisesti laadituksi. Helsingissä maaliskuun 30 päivänä 1967 Fjalar Åsten Veikko Allinen KATSAUS VUODEN 1967 JÄÄPALLOTOIMINTAAN Yleistä Jääpallojaoston kokoonpano on toimintakauden ailmna ollut seuraava: puheenj oh taj a varapuheenjohtaja koulutusvaliokunnan pj. valitsemisvaliokrunnan pj. propagandavaliokunnan pj. jäsenet Ole Stoltzenherg Antero Väyrynen Kauko Herve Reino Arvola Raymond Moberg Asko Haikala Reino Lemmetty P entti Matalamäki Kuten edellisenäkin talvena häiritsi kovat pakkaset ja huono sää kilo pailutoimintaa. Tämän takia jäi yleisömäärät laskettua pienemmiksi, jos. kaan tilitysten puuttumisen takia ei voida esittää todellisia numeroita. Seurojen ja joukkueiden lukumäärät ovat pysyneet suunnilleen saman suuruisina. Suomessa harrastaa tällä hetkellä noin 60 seuraa jääpalloa 150 joukkueen voimalla. Liitossa on vain kolme piiriä, joissa ei harrasteta jääpalloa lainkaan. Kansainvälinen Jääpalloliitto (IBF) Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen Jääpalloliiton kongressi pidettiin Helsingissä helmikuun 15. päivänä 1967. Jaoston edustajina kongressissa oli A. Ljungqvist, O. Stoltzenherg, E. P ekonen ja J. Gustafsson. Jaoston edustajiksi liitto hallitukseen seuraavaksi toimintakaudek si 1967-69 valittiin O. Stoltzenberg ja R. Moberg. Liiton teknilliseen valiokuntaan valittiin Aarne Eriksson. Liiton kotipaikka siirrettiin Helsingistä Katrineholmiin Ruotsiin, koska liiton uudeksi presidentiksi valittiin Ruotsin Jääpa lloliiton puheen johtaja Arne Argus. Kilpailutoiminta Kan sa invälinen Jääpalloilun MM kilpailut MM.kilpailujen järjestelytoimikuntaan kuuluivat Ole Stoltzenherg (pj), Arvi Halinen, Erik Berner, Viljo Ruoho, Max Westerberg, Allan Lager ström, P ehr Lagerbohm, Martti Hirviniemi, Raymond Moberg, Esko Piip ponen ja John Gustafsson. Näistä muodostivat O. Stoltzenherg, A. Halinen ja E. Berner työvaliokunnan. Kisojen järjestelypäällikkönä toimi Veikko Vaahtera ja lehdistösihtee rinä E. Piipponen. 210 211
7 Kisojen yhdysmiehet ja tulkit: Norja: A. Haimakainen, Arnold Stuhin Ruotsi: Kaj Ström, Emil Munkherg Neuvostoliitto: Markus Aure, Georg Krutelew Otteluja pelattiin H elsingissä, Lappeenrannassa, Mikkelissä Oulussa ja Varkaudessa. Eri paikkakunnilla toimivat seuraavat järjestely toimikunnat : Oulu: Hja,lmar Tammelin, pj. Esko Aura 1. Mattila K. Kerhola J. Kettumäki V. Pietilä V. Sohlo A. Viinikainen A. Raukovaara Lappeenranta: Kauko Innanen, pj. Ilmari Raitavuo Veijo Partanen Heikki Sistonen P entti Pöysti Väinö Kinnunen Mikko Pöntinen Seppo Hakuli Ottelujen lopputulokset : Helsingissä Lappeenrannassa Mikkelissä Oulussa Varkaudessa H'elsingissä Neuvostoliitto- Norja Suomi- Ruotsi Norja- Ruotsi.. Neuvostoliitto-Suomi Suomi- Norja Ruotsi- Neuvostoliitto Lopputilanne: 1. Neuvostoliitto 3 2,. Suomi............ 3 3. Ruotsi.............. - 3 4. Norja.................... 4 Varkaus: Kauko Herve, pj. Heikki Karikoski Hellmuth Bla uherg. Kalevi Jurvanen Taisto Pulkkinen B. Halonen T. Könönen V. Kääriäinen Mikkeli: Reino Lemmetty, pj. Vilho Vuohelainen Olli Raevaara Martti Räsänen Lauri Laitinen J. Lahtinen 1 1 1 0 2 0 8-3 2 0 7-5 2 0 5-4 0 3 4-12 5-0 1-1 1-2 1-1 5-3 2-2 Kisoja seurasi noin 15.500 maksanutta katsojaa ja paras maalintekijä oli Seppo Rounaja, joka laukaisi neljä täysosumaa. Maaottelut Kauden aikana pelattiin seuraavat viralliset maaottelut: Faluni'ssa Ruotsi A- Suomi A H elsingissä Suomi B- Ruotsi B 212 4 4 4 o 0-0 1-2 Poikien turnau s Norjassa Mjöndalenissa Norja-Suomi Osloss8 Suomi-Ruotsi Lopputilanne: Ruotsi Norj,a.,....... Suomi.................. Kan sa llinen Sarjatoiminnan tulokset liitteenä. Varkaudessa WP 35-Muu Suomi Maajoukkue- Lehdistö 2 2 2 1 1 1 0 0 1 Valitsemisvaliokunnan toiminta 0 5-2 1 3-5 1 4-5 3-2 2-2 3 2 1 5-4 7-6 Valiokunnan toiminnan painopiste oli mahdollisimman iskukykyisen joukkueen kokoamisessa jääpalloilun MM kilpailuihin, jotka tänä vuonna pelattiin Suomessa liiton 60 vuoti'sjuhlien merkeissä. Tämän ohella pyrit. tiin sa'amaan jallceille parhaat mahdolliset joukkueet Ruotsia vastaan pelat tuun B otteluun ja poikien pohjoismaiseen jääpallo turnaukseen. MM kilpailuihin ilmoitetta'wld joukkueen kokoaminen aloitettiin jo edellisenä ottelukautena ja lopullinen valinta suoritettiin päättyneen toimintakauden aikana järjestettyjen leirien, katsa'stusotteluiden ja sarjaotteluissa suoritetun tarkkailun perusteella. B.joukkueen kokoaminen p erustui samoihin teki jöihin. Poikien maajoukkueen kokoamiseksi pyysi valiokunta seuroilta ja edellisen ä kautena poikatarkkaajiksi valituilta esitykset maajoukkue ehdokkaiksi. Näiden ehdotusten ja edellisenä kautena p elattujen maa otteluiden perusteella kutsuttiin maajoulckue ehdokkaat leirille. Tämän leirin ja sarja otteluissa suoritetun tarkkailun p erusteella valittiin poikien joukkue p ohjoismaiseen jääpalloturnaukseen. Valmistautuminen kauden kansainvälisiin otteluihin voitiin suorittaa aikaisempaa tehokkaammin. Tässä asiassa auttoivat suuresti entistä lukui sampi leirittäminen sekä Warkauden Pallo 35:n aloitteesta jo niinkin aikai sessa vaiheessa kuin 8. 12. 66 p elattu ottelu Mestarit- Muu Suomi. Vii meksimainitun ottelun yhteydessä sai valiokunta ensimmäisen kosketmksen maajoukkue.ehdokkaisiin ja pääsi toteamaan h eidän kuntonsa syyskauden harjoittelun j älkeen. Tämä oli omiaan suuresti h elpottamaan ehdokkaiden valintaa kauden leireille. Koulutusvaliokunnan toiminta K oulutusvaliokunnan toiminta selviää liitteestä. Propaganda valiokunnan toiminta Lehdistö, televisio j-a radio on kauden aikana pidetty ajan tasalla jää. pajloasioissa. Varsinkin MM kilpailujen aikana oli lehdistön ja valiokun 213
nan yhteistoiminta vilka ta. Lehtivalokuvaajille järje tettiin jälleen kilo pailu parhaasta jääpallokuva ta. Osanotto tähän kilpailuun oli tänä kau tena ilahduttavan vilka ta. Valiokunta on myös suorittanut me taruussar jan lcierrosten parhaan pelaajan valinnan. Kauden parhaak i sarjapelaa. jak i valittiin Pauli Auvinen WP 35: stä. Loppusanat Kuten ylläolevasta selviää, on kausi 1966-67 ollut eriltäin vilkas ja monipuolinen. On toivottavaa, -että jääpalloilu näin on aanut uutta tuulta purjeisiin ja että tulevaisuus toisi mukanaan vielä enemmän harrastajia ja innostuneita toimit ijoita. Jääpalloilun lopputulokset 1967 MESTARUUSSARJ A Warkauden Pallo 35 10 8 2 0 Oulun Luistin eura 10 7 2 1 Oulun Palloseura.............. 10 5 1 4 Käpylän Urheiluveikot....... 10 4 3 3 IF Kamraterna, Helsinki 10 4 1 5 Veitsiluodon Va tus...... 10 4 1 5 Mikkelin Palloilijat........ 10 4 1 5 Lahden Reipas.............. 10 4 0 6 Lappeenrannan Pallo...,..... 10 3 2 5 Oulun Työväen Palloilijat...... 10 3 0 7 Veiter ä, Lappeenranta....... 10 2 1 7 Uusinta putoamise ta: LaPa- Reipas 4-2 Jaoston sihteeri J. Gustafsson 46-21 18 37-21 16 25-18 11 30-26 11 24-23 9 16-19 9 25-35 9 25-30 8 24-33 8 28--45 6 18-27 5 Mestarijoukkue WP 3S: Olavi Toivonen, Pekka Kettunen, Paavo Kiuru, Pauli Auvinen, Birger Wright, Ilmari Väisänen, Seppo Laakkonen, Esko Holopainen, Pentti Markkanen, Pentti Jokinen, Seppo Koslcinen, Ari Kivi koski, Seppo Immonen ja Eino Ropponen. Etelälohko SUOMEN SARJA Akilles, Porvoo 6 6 0 0 53-8 12 Pallokerho 35........ 6 3 2 1 19-17 8 Tolkis Bollkluhb 6 3 1 2 15-13 7 IF Vesta............. 6 2 2 2 19-27 6 Peli Peikot......... 6 2 0 4 16-33 4 Drumsö Idrottsklamrater 6 1 1 4 16-18 3 Lohjan Kisaveikot 6 1 0 5 17-39 2 214 It,ilohko Varkauden Työv. Palloilijat 8 6 1 1 50-13 13 Joensuun Maila Pojat 8 4 3 1 39-37 11 Varklauden Pallopojat..... 8 4 1 3 32-26 9 Pallo Salamat, Imatra... 8 2 2 4 21-32 6 Sudet, Kouvola.......... 8 0 1 7 18-52 1 L än~ilohko IF Kamraterna, Vaasa 8 8 0 0 73-11 16 Vaajakosken Pallo 8 5 1 2 26-33 11 arukerii, Pori.. 8 3 1 4 38--41 7 Jyvä kylän Palloseura 8 2 0 6 28--45 4 J ääpallo 64, Tampere......... 8 1 0 7 25-62 2 Pohjoislohko Oulun Tarmo 6 6 0 0 49-8 12 Pateniemen Vesa 6 3 0 3 25-16 6 Rovaniemen P.alloseura 6 2 0 4 17-23 4 Tornion Palloveikot... 6 1 0 5 10-54 2 MESTARUUSSARJAN KARSINTA Alcilles-VIFK 3-2 Tarmo-Akilles 3--4 VarTP- Tarmo 2-3 Akilles--VarTP 5-5 VIFK- VarTP 4-6 VIFK-Tarmo 2-3 Alcilles, Porvoo......... ' 3 2 1 0 12-10 5 Oulun Tarmo....... - 3 2 0 1 9-8 4 Varkauden TP 3 1 1 1 13-12 3 Vaasan IFK...... -. 3 0 0 3 8-12 0 Akilles ja Tarmo nousivat mestaruussarjaan Loppuottelu POIKIEN SM KILPAILU Varkauden T yöväen Palloilijat- Oulun Palloseura 1-5 Mestarijoukkue OPS: Matti Moisio, Markku Palsola, Heikki Mämmi, P ertti Kärenaho, Osmo Sarkkinen, Jukka Sipilä, Risto Moilanen, Kari Ansamaa, Osmo Tanner, Paavo Pyykkö, Kimmo Tiusanen, Kai Kurttelius, Paavo Pirttiaho, Veikko Niemikorpi ja Jarmo Hannuksela. Jääpalloilun koulutustoiminta toimintakaudella 1966-67 o Tt jaa jakoulutils : Koulutusvaliokunnan kohdalta tapahtui kauden avaus osanotolla Ruotsin va-lmentajakurssille, joka pidettiin Bosön urheiluopisto ssa 29.- 30. 10.1966. 215
Kurssille osallistuivat koulutusvaliokunnasta K. Herve ja B. Spoof sekä valitsemisvaliokunnasta R. Arvola ja V. Allinen. Liiton valmentajapäivät järjestettiin Otaniemessä 5.-6.11. 1966. Tilaisuuteen oli saapunut kaikkiaan 40 jääpallovalmentajaa, poikaohjaajaa ja VIllliokuntien jäsentä. Ruotsista osallistuivat Gösta Tollin Nässjö IF ja Gunnar Jansson VSK. Valmentajapäivät onj;).istuivat hyvin ja osoittivat valmentajakunnan innostuneena valmistautuvan alkavaan kauteen. Vahnentaj>akunnan Ilaholta esi,tettiin muutoksia jääpalloilun pelisääntöihin ja tulivat ne pääosiltaan myöhemmin hyväksytyiksi. Tilaisuudessa tutustuttiin myös liiton hankkimaan ruotsalaiseen jääpallofilmiin, joka todettiin erin omaise~si. Koulutusvaliokunnan muut toimenpiteet ohjaajakoulutuksen tehostamiseksi eivät tuottaneet toivottuja tuloksia. Esitetty yhteistyö piireissä järjestettävistä poikaohjaajien neuvottelutilaisuuksista jäi suuremmalta osin toteuttamatta. kille piireille ja jääpalloseuroille, on sitä lainattu vain muutamille paikkakunnille. _ Koulutusvaliokunnan keskuudessa on usein ja laajalti keskusteltu koulutustyön tehostamisesta. Liiton t~imintojen ~o.hdalta. void~.a?.? soittaa puutteita, mutta ratkaisevimmat 'a,valmet ovat SIltI seurojen kasissa. Kansainvälinen kanssakäyminen on osoittanut, että ne toimintamuodot ja me netelmät, jotka ovat käytössämme, kestävät vc:tailun. Tältä ~ohjalta ka~: soen voitaneenkin todeta etteivät koulutukselliset puutteet VOI olla syyna jääpalloillumme nykytiu:an. Syyt ovat muualla, mutta koulutukselliset puutteet ovat näiden syiden seuraus. Poikatoiminta Koulutusvaliokunnan toimesta suunnitellut poikatoimintamuodot ovat kauden aikana saaneet kansainvälistä väriä. Liiton toimesta aikaisemmin esitetty pohjoismaiden ookniikkamestaruuskilpailu toteutui. Kilpailu järjestettiin Norjassa pidettyjen PM-poikamaaottelujen yhteydessä. Kilpailut, joiden lajeiksi oli valittu Suomen tekniikkakilpailulajit, saivat osakseen erittäin myönteisen vastaanoton. Suomen edustajina osallistuivat kilpailuun Jaakko Lätti ja Markku Lyyra, molemmat WP 35: stä. Kilpailun voittajaksi selviytyi isäntämaan Tom Nilsen omien edustajiemme >saavuttaessa 2-3 sija,t. Jääpallotekniikan SM-kilpailut pidettiin Mikkelissä 5.2'. -67. Osanotto kilpailuun on määrältään sama kuin ailroisemmin. Mukana oli kuudesta piiristä yhteensä 18 osanottajaa. Tekniikkamestariksi selviytyi WP 35 :n Jaakko Lätti. Piirien välisen kilpailun parhaimmaksi osoittautui Savo. J ääpalloilun poilrotoimintakilpailun tulokset sekä merkkisuoritusmäärät eivät vielä ole tiedossa, sillä ko pöytäkirjat toimitetaan liitolle yasta 15.3. mennessä. Poikkeuksellisen 'ankaran talven johdosta saattavat osanottajamäärät jäädä entistäkin heikommiksi. Muut toiminnat ja havainnot - Pallo Kerho 35:n toimesta on esitetty valmentaja-avustusten suoritta mista jää palloilussa. Kowlutusvaliokunta on käsitellyt asian ja päättänyt yhtyä esitykseen sekä täsmentänyt järjestelmän yksityiskohtia. Asian jatkotoimenpiteet ovat siirtyneet liiton johtoelimille. - Jääpalloilun ohjekirjasen on todettu tyydyttävän vaativimmankin vai mentajan tarpeita, mutta kirjasen tilausm äärät seuroihin ovat jääneet odottamattoman pieniksi. Suurin myynti on tapahtunut H elsingin ja Jyväs kylän yliopistoille, joina 'se on voimistelunopettajien tenttikirjana. - RuotsaLa'isen jä;ipalloilun opetus- ja propagandaelokuvan käyttö on jäänyt yllättävän vähäiseksi. Vaikka elokuvan lainauksesta on tiedotettu kai- 216 217
Yleistä SUOMEN PALLOLIITTO 1968 Vaasa 1968. Vaasa Oy :n kirjapaino Suomen Palloliiton 61. toimintavuosi on ollut varsin mollivaiheinen, tuoden runsaasti ilon- mutta myös surun aiheita. Kansallinen kilpailu- ja koulutustoimintamme purjehti kuluneen vuoden aikana voimakkaassa myötätuulessa. Samaa ei valitettavasti voida sanoa kansainvälisestä menestyksestämme, sillä viimekesäiset jalkapalloilun maaottelutappiot synkensivät innokkaimmankin palloilumiehen ilmeen. A-maajoukkueemme hävisi kaikki ottelunsa. Vuodesta 1947 lähtien on menestys ollut yhtä huono vain kolmena vuotena, nimittäin 1955, 1958 ja 1962. On kuitenkin otettava huomioon, että aikaisempina vuosina pelasimme etupäässä amatöörijoukkueita vastaan, kun taas nykyisin vastustajamme ovat yleensä ammattilaisia. Meidän ei kuitenkaan ole aihetta heittäytyä pessimismiin, sillä niin nuorten kuin poikienkin maajoukkueet pystyivät tasapäiseen kamppailuun vastustajiensa kansså. Nuorissa on jalkapalloilumme tulevaisuus! Suomen jalkapallomestariksi v. 1968 selviytyi Turun Palloseura varsin jännittävän ja tasaväkisen sarjan jälkeen. Suomen Cupin loppuottelussa olivat vastakkain kokenut cup-ottelija Kotkan Työväen Palloilijat ja Kuopion Palloseura. Loppu-.3
ottelun voitti Kuopion Palloseura, joka vei Cupin ensimmäistä kertaa Kuopioon. Yleisön mielenkiinto jalkapalloilua kohtaan säilyi kertomusvuoden aikana entisellään. Tason laajenemisesta johtuen alasarjojen yleisömäärä jopa kasvoi hieman, mutta mestaruussarjassa ei kuluneena vuonna saavutettu 400.000 katsojan maagista rajaa. Jääpalloilu näyttää ohittaneen syvimmän aallonpohjansa ja merkkejä noususta on näkyvissä. Yleisömäärät eivät ole enää laskeneet ja kiinnostus tätä vanhaa talvilajia kohtaan on jatkuvasti lisääntymässä. Jääpalloilun kehittämiseksi' perustettiin marraskuussa Jääpalloilun Tuki -niminen yhdistys, jonka tarkoituksena on omalta osaltaan kehittää ja auttaa jääpalloilua sen nykyisissä vaikeuksissa. Jääpalloilun Suomen mestaruuden voitti Mikkelin Palloilijat, jolle mestaruus oli ensimmäinen. Kansainvälisillä kentillä pääpaino oli poikien MM-kilpailuissa, jotka järjestettiin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Imatralla. Liiton koulutus toiminta on vuosi vuodelta laajentunut. Kulunut vuosi oli eräässä suhteessa varsin merkittävä, sillä ensim mäinen suomenkielinen valmentajakoulutusta käsittelevä teos ilmestyi v. 1968. Se merkitsee suurta parannusta valmentajakoulutukseemme. Liiton koulutusvaliokunnan järjestämiä kursseja kohtaan osoitettu mielenkiinto on entisestään lisääntynyt. Sama kehitys on ollut havaittavissa nuoriso toiminnassa. Juniorisarjojemme jatkuvasti lisääntyvät joukkuemäärät sekä eri tekniikkakilpailujen osakseen saama harrastus ovat tästä selvänä osoituksena. Liiton toiminta on viimeksi kuluneiden vuosien aikana laajentunut hyvin nopeasti. Tämä on aiheuttanut useita toisiinsa liittyviä niin.organisatoorisia kuin kilpailutoiminnallisia ongelmia, jotka on ratkaistava mitä pikemmin. Liittohallitus asetti keväällä 1968 toimikunnan tutkimaan eräitä pulmakysymyksiä, joista mm. edustus- ja karanteenimääräyksiä koskeva osa esitetään vuoden 1969 liittokokoukselle. Asian laajuudesta ja monitahoisuudesta johtuen liittohallitus päätti kuluneen vuo- 4 den lopulla asettaa uuden, entistä monipuolisemman toimikunnan laatimaan Suomen jalkapalloilun tulevaisuutta 1970- luvulla koskevan kokonaissuunnitelman, jonka tulee valmistua vuoden 1969 aikana. Kun siitä on saatu piirien ja seurojen lau unnot, esitetään se vuoden 1970 liittokokoukselle. Yhteistyömme maamme opetuslaitoksen samoin kuin puolustuslaitoksen kanssa on jatkunut kaikkia osapuolia hyödyttävänä. ;-~r Taloudellisesti kulunut vuosi oli jonkin verran parempi kuin edellinen. Liittokokous Liiton varsinainen liittokokous pidettiin Helsingissä maaliskuun 17. päivänä. Läsnä olivat seuraavat 57 edustajaa: Helsingin piiristä: E. Nuutinen, J. Hiltunen, A. Lehtonen, V. Grönholm, M. Westerberg; Turun piiristä: R. Nurmi, E. Rantanen, O. Kuikka, U. Lehtonen, K. Airola; Tampereen piiristä: M. Saukkonen, R. Järvinen, E. Lindholm, J. Vuorela, J. Helenius; Savon piiristä: V. Heikkinen, R. Korhonen, K. Hene, V. Tiainen, T. Miettinen; Vaasan piiristä: F. Nyberg, T. Palomäki, M. Tuomisto, A. HolmforB; Kymenlaakson piiristä: S. Malinen, E. Musto, O. Tervo, R. Nivell; Saimaan piiristä: R. Penttinen, J. Lahtinen, A. Hämäläinen, R. Lemmetty; Lapin piiristä: M. Kauppi, K. Salmi, J. Hannuniemi; Keski-Suomen piiristä: J. M. R. Walden, S. Heinonkoski, P. Kokko; Keski-Pohjanmaan piiristä: H. Still, B. Hellsten, E. Ahola; Hämeen piiristä: U. Kari-Koskinen,.A. Sulonen; Lahden piiristä: M. Mikkonen, U. Nurmi; Länsi-Uudenmaan piiristä: O. Wikman, S. Tötterman; Satakunnan piiristä: M. Lehtonen, M. Laippala, M. Sorsakivi, V. Haapaniemi; Joensuun piiristä: U. Långström; Oulun piiristä: R. Arvola, J. Kettumäki, E. Ahokas; Ahvenanmaan piiristä: G. Lindqvist, A. Mattsson. 5
Kunniapuheenjohtaja Kaupunginjohtaja Erik von Frenckell. Liittohallitus Liittohallituksen kokoonpano on kuluneen vuoden aikana ollut seuraava: Puheenjohtaja: lakit.lis., varatuomari Osmo P. Karttunen (8 kok.) 1 varapuheenjoht.: mini teri Antero Väyrynen (4» ) n» toimitusjohtaja Tauno Takala (8 )>) ni» talousjohtaja Tmkka Laine (6») Jäsenet: pormestari Nils Andersson (4» ) esimies Kauko Innanen (7» ) johtaja Esko Lanamäki (8» ) muusikko Aarre Lievonen (8» ) varatuomari Martti J. Mehto (7» ) satamajär jestelijä Toivo Penttilä (7» ) kauppat.maist. Mauno Rintanen (3» ) a entaja Reino Valkama (8» ) Liittohallitus on kokoontunut 8 kertaa. Työvaliokunta Työvaliokunnan kokoonpano on ollut seuraava: Puheenjohtaja: Tauno Takala (17 kok.) Varapuheenjohtaja: Reino Valkama (15» ) Jäsenet: E ko Lanamäki (17» ) Toivo Penttilä (15» ) Mauno Rintanen ( 9» ) Lisäksi on liiton 1 varapuheenjohtaja Antero Väyrynen ollut läsnä 3 :ssa, III varapuheenjohtaja Tmkka Laine 5 :ssä, lh:n jäsenet Martti J. Mehto 12:ssa, Nils Andersson ja Aarre Lievonen 1 :ssä työvaliokunnan kokouksessa. Työvaliokunta on kokoontunut 17 kertaa. 6 Muut valiokunnat Erotuomarivaliokunta: Aarne Eriksson (pj), Wolf Karni, Pekka Nuutinen ja Olavi Ojama. Julkaisu- ja propagandavaliokunta: Jouko Ruotsalainen (pj), Jouko Autero, Jaakko Kahila, Rainer Kankamo, Sulo Kokkola, Olli Lyytikäinen, Jukka Salomaa, Risto Suhonen ja Raimo Vesanto. Koulutusvaliokunta: Tauno Takala (pj), Leo Aaltonen, Veikko Asikainen, Aatos Lehtonen ja Anders Westerholm. Nuorisovalioklmta: Kalervo Tirri,(pj), Paavo Heikkinen, Reino Järvinen, Seppo Kaukonen ja Stig-Göran Myntti. Sarjavaliokunta: Kauko Linko (pj ), Joonas Hiltunen, Veikko Liesiehto ja Erik Palin. Sääntövaliokunta: Mikko Holopainen (pj), Nils Andersson, Erkki Linkomo ja Martti J. Mehto. Valitsemisvaliokunta: Alpo Lintamo (pj), Olavi Laaksonen ja Anders Westerholm. Ulkoasiainvaliokunta: Toivo A. Ekholm (pj ), Kalle Altti, RoH Klärich, Dennis Lindell, Unto Nmmi, Folke Nyberg, Lasse Terho, Michail Wainstein ja Juuso M. R. Walden. Jääpallojaosto: Ole Stoltzenherg (pj ), Erik Berner (vpj), Eino Ahokas, Reino Arvola, Asko Haikala, Kauko Herve, Raymond Moberg ja Olli Raevaara. Jääpalloilun koulutusvaliokunta: Kauko Herve (pj), Asko Haikala, Paavo Konttinen ja Bertel Spoof. Jääpalloilun valitsemisvaliokunta: Reino Arvola (pj), Veikko Allinen, Pekka Kettunen ja Paavo Tmunen. Jääpalloilun PR-valiokunta: Raymond Moberg (pj ), Tauno Aro, Hellmuth Blauberg, Anssi Kukkonen, Elof Landgren, Torsten Lindholm, Kai Ström ja Pekka Suomaa. 7
Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajina ovat toimmeet Lars-Erik Hartman, KHT ja Jaakko Muukkonen, varalla Valde Vainio ja Veikko Grönholm. Numerotilintarkastajana on ollut Pentti Tuormaa, HTM. Piirit ja seurat Toimintavuoden päättyessä kuului liittoon 17 puna Ja 651 seuraa. Uusia jäsenseuroja on vuoden aikana hyväksytty 48 jakautuen piireittäin seuraavasti: Helsingin piiri: EKOKY-08, Helsingin Helium, Helsingin Jääkiekkotuomarit, Hesa -61, Humaliston Pallo, Katajanokan Urheilijat, Kulman Pallo, Myllypuron Pauhu, Tomas 1. F. Getingama, Urheiluseura Kreivit ja Åggelby Bollkluhb; Turun piiri: Kyrön Palloseura ja Raision Palloseura; Vaasan piiri: Jääpalloseura V-67 ja Sandvikens Idrottsklubb; Savon piiri: Mieslahden Palloilijat, Peli-Pojat, Pieksämäen Erotuomarikerho ja Suomussalmen Palloseura; Satakunnan piiri: Jämin Jänne, Kollan Urheilijat, Porin Palloseura, Porin Ässät ja Yyterin Pallo; Kymenlaakson piiri: 1. F. Start, Iitin Pallo, Loviisan Riento ja Pyhtään Kiemura; Saimaan piiri: Askel-Pallo-67, Kisa-Toverit, Korven Pallo-Pojat, Pontuksen Veikot ja Tainionkosken Tähti; Oulun piiri: Kiimingin Palloilijat, Oulun Rautatien Urheilijat ja Pattijoen Tempaus; Keski-Suomen piiri: Jämsän Pallo-67 ja Palokan Riento; Lapin piiri: Rovaniemen Reipas, Tornionseudun Pal- 10-67 ja Vuennon Jyske; Keski-Pohjanmaan piiri: 1. K. Myran ja Kokkolan Työväen Urheilijat; Hämeen piiri: Janakkalan Pallo, Jokioisten Pallo-67, Lento-64 ja Urheiluseura Härmä; Länsi-Uudenmaan piiri: Siuntion Sisu. Seuraavat 24 seuraa ovat lopettaneet palloilutoimintansa ja eronneet liitosta: Helsingin piiristä: Helsingin Lentoaseman Urheilukerho ja Köklax Bollklubb; Turun piiristä: Kirjakkalan Alku; Tampereen piiristä: Tampellan Pallo; Savon pii- 8 ristä: Alapitkän Ns:n Palloilijat, Kuopion Työväen Kiekkoilijat ja Tuusniemen Tempaus; Satakunnan piiristä: Lauttakylän L-.":tja, Mäntyluodon Kiri ja Rosenlewin Urheilijat-38; Kymenlaakson piiristä: Kausalan Pyrintö, Kausalan Yritys, Kiripojat, Kotkan Norpat ja Ruonalan Pallo-60; Saimaan piiristä: Savonlinnan Palloilijat; Oulun piiristä: Martinniemen Ahmat" ja Kuusamon Eräveikot; Keski-Pohjanmaan piiristä: Edsevö Bollkluhb, 1. K. Kronan ja Lepplax Fotbollsklubb; Länsi-Uudenmaan piiristä: 1. F. Sport; Hämeen piiristä: Jokioisten Jänne; Lahden piiristä: Heinolan Isku. Nimenmuutokset : Harvaluodon Urheilijat uusi nimi Piikkiön Palloseura Tampereen Palloilijat»» Tampellan Palloilijat Kalson Kalske»» Valkealan Kajo Liiton yhteinen jäsenmäärä on vuoden lopussa 186.802. Luetteloituja pelaajia jalkapallossa on 31.029, joista 14.733 nuoria ja jääpallossa 2.551. Ansiomerkit Suomen Urheilun ansiomerkit: Liiton esityksestä on Opetusministeriö myöntänyt allamainitut ansiomerkit: Hopeinen ansioristi: Leo Aaltonen, Markus Aure, Niilo K. Nordman, Armas Pyy, Thure Samola, Yrjö Sotiola ja Artturi Tienari. Hopeinen ansio mitali kullat uin ristein: Niilo Hentola, Olavi Kristo, Alf Lindblad, Fritz Lindblom ja Georg Söderlund. 9
Hopeinen ansiomitali: Niilo Eerola, Viljo Heinonen, Yrjö Huhtinen, Urho Ikonen, Onni Korhonen, Eino Lahti ja Niilo Salminen. Pronssinen ansiomitali: Rolf Bergendahl, Timo Leppälä, Arvid Lindqvist, Aarre Merilä, Eino Musto ja Aaro Tuominen. Liiton ansio merkit Katso liite. Sekalaista Liiton edustajana Valtion Urheiluneuvostossa on ollut Antero Väyrynen. Niilo Koskinen on ollut liiton edustajana Suomen Olympiayhdistyksen hallituksessa. Suo~en Olympiayhdistyksen valtuuskuntaan ovat kuuluneet Antero Väyrynen ja Niilo Koskinen, varajäseninä Tmkka Laine ja Erkki Poroila. Liiton talous Tilinpäätös osoittaa alijäämää 41.741,19. Valtion avustus oli 370.500:-. Liiton edustajana Oy Veikkaustoimisto Ah:n hallintoneuvostossa ovat olleet Osmo P. Karttunen, Toivo A. Ekholm ja Väinö Heikkinen. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajana on ollut Niilo Koskinen ja tilintarkastajana Erkki Poroila. Liiton henkilökunta 10 pääsihteeri: koulutuspäällikkö: päävalmentaja: toimistosihteeri: kassanhoitaja:» nuoriso-ohjaaja: tiedotussihteeri:» piirien tarkastaj a: kirjeenvaihtaja: konekirjoittajatar: toimisto apulainen :» lähetti: Erkki Poroila Olavi Haaskivi Olavi Laaksonen Esko Piipponen Arvo Nurmela, kuoli 11.2. Tellervo Annala 1. 3. lähtien Jim Lindroos Tuomo Jämsä 30.6. asti Raimo Heinonen 16.6. lähtien Anselm Anttila Anna-Liisa Westling Kaarina Kärkkäinen Marja-Leena Pikkarainen 16.7. asti Ritva Krook 20. 9. lähtien Raimo Paatelainen Ole Stoltzenberg on Kansainvälisen Jääpalloliiton (IBF) varapuheenjohtaja, Raymond Moberg liittohallituksen jäsen ja Aalne Eriksson teknillisessä komiteassa. Liiton edustajana Kansalaisjärjestöjen Raittiustoimikunnan Keskusliitossa on Jalmari Suomela. Stadion-Säätiön edustajistossa on liittoa edustanut Erkki Poroila. Pohjoismaisten liittojen varsinainen kokous pidettiin Oslossa 20.4. 1968. Suomen Palloliittoa edustivat Tauno Takala, Turkka Laine ja Erkki Poroila. 11
Kansainvälisen Jääpalloliiton (IBF) varsinainen kokous pi~ dettiin Tukholmassa 26-28. 4. 68. Suomen Palloliittoa edustivat Ole Stoltzenherg, Raymond Moberg ja Erkki Poroila. UEFA:n varsinaisessa kokouksessa Roomassa 8.6.1968 edus-. tivat liittoa Osmo P. Karttunen ja Erkki Poroila. FIFA:n varsinaisessa kokouksessa Guadalaharassa Mexikossa 9.10.1968 edusti liittoa Osmo P. Karttunen. SUOMEN PALLOLIITON LIITTOHALLITUS Nils Andersson Kauko Innanen Esko Lanamäki Aarre Lievonen Osmo P. Karttunen Antero Väyrynen Tauno Takala Turkka Laine Martti J. Mehto Toivo Penttilä Mauno Rintanen Reino Valkama Erkki Poroila Oy Yleisradio Ab:n kanssa tehty maaottelujen selostamissopimus (radio) sanottiin irti 29. 8. 1968 uuden sopimuksen solmimiseksi. Kuluneen vuoden aikana on sovittu eräiden jalkaja jääpallomaaottelujen televisioinneista. Työryhmään, joka liittokokouksen ja liittohallituksen paatösten mukaan määrättiin tutkimaan kansallista kilpailu toimintaa, karanteenimääräyksiä, liiton organisaatiota sekä ottelu- ja harjoitusrahakysymystä, ovat kuuluneet Martti J. Mehto puheenjohtajana sekä Kauko Linko, Esko Lanamäki, Väinö Heikkinen, Eero Lindholm ja Esko Piipponen jäseninä. 12 13
K u l u t: Kilpailutoiminta : Jalkapalloilun alasarjojen tappio Jääpalloilun alasarjojen tappio Muut kansalliset kilpailut Jääpallomaaottelut Koulutustoiminta Koulutushenkilöstön palkat.. Valmennus- ja koulutustoiminta Valistustoiminta Vuosikertomukset... Muu julk. ja valistustoiminta Avustukset Piiriavustukset Koul. toiminta avustukset piireine Valmentaja avustukset seuroille Kansakoulujen jalkapallo cup 1968 Hallintokulut Palkat ja palkkiot Sosiaaliset menot.......... Liittokokouksen, Liittohallituksen ja TyövaHokunnan kokouskulut Kansainvä,l. kongressit ja edustus Posti, sähk1e, puhelin. ja paina tuskulut sekä konttoritarvikkeet Muut hallintokulut..... Tilinpäätös joulukuun 31. päivänä 1968 TULOSTASE 104.156:90 26.638:- 16.015 :66 37.709:10 184.519:66 76.011 :50 189.463:96 265.475:46 4.610:85 13.984:92 18.595 :77 128.902 :87 35.211:28 20.523 :71 9.522 :12 64.060:61 6.699: 38 264.919 :97 Erilaiset toiminnan aiheuttamat menot Jäsenmaksut ja muut toimintamenot 6.076:02 Poistot Kalusto.................................. 359: 97 855.296 :85 Kilpailutoiminnan nettotulot Jalkapallomaaottelut............ Jalkapallon mestaruussarja Jääpallon mestamussarja Sekalaiset kilpailut.......... Erilaiset toiminnan aiheuttamat tulot Jäsen. ja liittymismaksut...... Osanotto ja pelaajasiirtomaksut.. Muut toiminnan aiheuttamat tulot 54.656:55 106.021:84 6.601:72 16.670 :94 50.660:- 23.040:- 27.650:- 14.000:- 115.350:- 13.600:- 20.590:- 8.664:61 Valtion avustus................ Veikkaustoimiston suoritukset Otteluhuoltosopimus............ 103.200: Veikkauskohteiden myynti 113.050 :- _/ Tuotot: 183.951:05 42.854:61 370.500:- 855.296:85 OMAISUUSTASE Vastaavaa Vastattavaa Varsinainen omaisuus Rahoitusomaisuus Kassa Shekkitili Postisiirtotili Talletustilit Velalliset 1.668:25 227:93 34.644:84 17.103 :73 9.911 :23 63.555 :98 Vieras paaoma Lyhytaikainen Velkavekselit Tilivelat Veronp. + sos. turvam. 60.000:- 21.701 :43 6.585 :50 88.286:93 Muu omaisuus Tavarat Kalusto Arvopaperit 12.327:- 5.000:- 22.300:- 39.62'7:- 103.182:98 Oma pääoma Tilikauden alussa Tilikauden ahjäämä 56.637 :24 41.741 :19 14.896:05 103.182:98 Helsingissä tammikuun 22 päivänä 1969 Osmo P. Karttunen E. Poroila Edelläolevat taseet on laadittu yleisten kirjanpitoperiaatteiden ja hyvän yhdistyatavan mukaan. Helsinki, helmikuun 4 p:nä 1969 Lars Erik Hartman Jaakko Muukkonen KHT
Tilintarkastuskertomus Suomen Palloliitto - Finlands Bollförbund r.y:n varsinaisen liittokokouksen 17. 3. 1968 valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet liiton hallinnon ja tilien tarkastuksen vuodelta 1968 ja esitämme seuraavaa: - Liittohallituksen työvaliokunnan kutsuman numerotilintarkastajan, ekonomi P. Tuormaan HTM, tarkastuskertomukseen olemme tutustuneet. - Liittokokouksen, liittohallituksen ja sen asettamien eri jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat on jäljennöksinä toimi tettu meille vuoden aikana ja olemme niihin tällöin tutustuneet. Liittohallituksen ja sen työvaliokunnan pöytäkirjat on sen lisäksi luettu alkuperäisinä. Pöytäkirjojen hoito ja säilytys on hyvä. - Kassa-, pankki- ja postisiirtotilit olemme täsmentäneet. - Tilinavaus perustuu edellisen vuoden tilinpäätökseen. Kirjanpito on huolellisesti ja hyvin hoidettu. Tulo- ja menotositteet ovat asialliset ja asianmukaisesti tarkastetut ja hyväksytyt. - Tilinpäätös on oikein johdettu kirjanpidosta sekä laadittu yleisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Tilivuosi osoittaa alijäämää mk 41.741,19. Liiton oma pääoma oli 31. 12. 1968 vain mk 14.896,05. - Vuoden 1968 vahvistettua talousarviota ei ole voitu täysin noudattaa. Ehdotamme, että alkaneen vuoden talousarvio tehtäisiin mahdollisimman realistiselle pohjalle sekä että säästäväisyysnäkökohdat huomioitaisiin. - Tilinpäätöksessä esiintyvät saatavat ovat mielestämme varmat. Tavara: ja kalustoluettelot ovat kunnossa. Arvopaperit ovat tallella. Palo- ja muut tarpeelliset vakuutukset ovat voimassa ja niiden arvot mielestämme riittävät.. Edelläsanotun perusteella voimme todeta, että liiton hallintoa ja taloutta on hoidettu asiallisesti ja huolellisesti sekä ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja että tilivelvollisille myönnettäisiin vastuuvapaus menneeltä toimintavuodelta. Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 1969 Jaakko Muukkonen Lars-Erik Hartman Kauppat.maist., KHT 16 1 17
Jalkapalloilun valitsemisvaliokunta Jalkapalloilun valitsemisvaliokuntaan ovat toimintavuoden 1968 aikana kuuluneet Alpo Lintamo puheenjohtajana, Anders Westerholm ja Olavi Laaksonen. Valiokunnan sihteerinä on alkuvuoden toiminut Olavi Laaksonen ja 15.6. alkaen Raimo Heinonen. Toimintakauden aikana valiokunta on pitänyt seitsemäntoista pöytäkirjamerkinnöin vahvistettua kokousta, minkä lisäksi on kiireellisissä ratkaisuissa jouduttu käymään useita puhelinneuvotteluja. Edustusjoukkueiden valinta on edelleen tapahtunut valiokuntavastuulla. A-joukkueen valmennuksesta on vastannut päävalmentaja Olavi Laaksonen ja nuorten joukkueen valmennuksesta Anders Westerholm. Valiokunnan puheenjohtaja Alpo Lintamo on toiminut A-joukkueen johtajana ja osallistunut lisäksi kiinteästi myös valmennus toimintaan. Nuorten maajoukkueen johtajana on toiminut Leo Aaltonen. Maajoukkuetason valmennus on tapahtunut edelleen ns. valmennusrengasjärjestelmän puitteissa. Edellisvuonna aloitetut testaus- ja lääkärintarkastustilaisuudet ovat saaneet osakseen entistä suurempaa huomiota, joten valiokunta on koko kauden ollut selvillä pelaajien terveydentilasta ja kunnosta. IDkomaista valmennus- ja otteluleiriä ei toimintavuoden aikana pidetty, vaan leiriharjoittelu on keskitetty kotimaahan. Talvileirit pidettiin kaikki Eerikkilän urheiluopistolla, jonka sisähalli tarjoaa jo nykyisellään varsin hyvät olosuhteet. Kesähar- 18 joitusleirien yhteydessä on yleensä suoritettu harjoitusotteluja paikallisien vastustajien kanssa. Kuluneen kauden aikana on A-maajoukkue pelannut tavanmukaiset pohjoismaiset maaottelut Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa vastaan. MM-turnauksessa olemme pelanneet kaksi ottelua Belgiaa ja yhden ottelun Jugoslaviaa vastaan. Lohkon kolmannen vastustajamme, Espanjan, kohtaamme vasta ensi vuonna. Nuorten maajoukkue on pelannut neljä ottelua. Pohjoismaisten vastustajien lisäksi kohtasimme Puolan nuoret kotikentällämme. Yhteistyötä seuravalmentajiin on pyritty kiinteyttämään entisestään. Seuravalmentajat ovat olleet läsnä sekä leireillä että Suomi-Ruotsi maaottelussa. Tämän lisäksi he ovat raportoineet säännöllisesti omien pelaajiensa edesottamuksista. Myös valiokunnan jäsenet ovat jatkuvasti pyrkineet tarkkailemaan niin omien maajoukkue-ehdokkaidemme kuin maaotteluvastustajiemme peliä. A-maajoukkueelle kulunut vuosi oli varsin tappiollinen, sillä saimme poistua kaikista otteluistamme hävinneinä kentältä. Kulunutta toimintavuotta tarkasteltaessa ei tuloksiin voida olla tyytyväisiä. Kylmästi voidaan todeta, että kausi oli pettymys niin valitsemisvaliokunnalle, liiton johdolle kuin varmasti liiton jäsenistölle ja suurelle yleisöllekin. Kuitenkaan, asioita läheltä seuranneille eivät tulevaisuuden näkymät ole niin synkät kuin ehkä luullaan. Ovathan tulevaisuuden lupauksemme, siis nuoret (alle 23 v), selvinneet kauden koitoksistaan tyydyttävällä tavalla. Lisäksi ovat elintärkeät yhteydet seuravalmentajiin kiinteytyneet. Edustusjoukkueen kohdalla on tapahtumassa nuorennusleikkaus. Jo syksyn otteluissa kokeiltiin, suurten tappioiden uhallakin, näitä nuoria. Vaikka ottelut hävittiin selvillä maalieroilla, niin silti juuri nuoret antoivat itsestään positiivisen kuvan. Näiden nuerten kanssa valiokunta uskoo valoisampaan tulevaisuuteen. Alpo Lintamo Olavi Laaksonen Anders Westerholm Raimo Heinonen 19
Jalkapalloilun koulutnsvaliokunta Jalkapalloilun koulutusvaliokuntaan ovat liittohallituksen nimeäminä kuuluneet Tauno Takala puheenjohtajana ja jäse. ninä Leo Aaltonen, Veikko Asikainen, Aatos Lehtonen ja An ders Westerholm. Lisäksi ovat valiokunnan työskentelyyn osal listuneet päävalmentaja Olavi Laaksonen ja koulutuspäällikkö Olavi Haaskivi, joka on myös toiminut valiokunnan sihteerinä. Valiokunnan toiminta on edelleen seurannut aikaisempia linjoja ja toimintamuotoja. Koulutuksen sisällössä suoritetut uudistukset ovat osoittautuneet oikeaan osuneiksi, mistä varmimpana todisteena ovat runsaat osanottajamäärät. Kurssikirjojen, Peruskurssi 1 ja Peruskurssi II, julkaiseminen.on ollut kauden merkittävin edistysaskel. Myös uusin kurssikokeilu»kenttälääkintäkurssi,. on saanut osakseen myönteisen vastaan oton. Yleisesti ottaen voidaankin todeta, että liiton koulutukselli set peruspalvelukset alkavat jo saada tavoiteliun muotonsa, mikä suo mahdollisuuden siirtyä entistä voimaperäisemmin tarkastelemaan koulutuksen täytäntöönpanoa kentällä ja sen edistymistä jarruttavia haittatekijöitä. Koulutushenkilöstö Koulutusvaliokunnan alaisen koulutushenkilöstön ovat muo dostaneet: Koulutuspäällikkö Olavi Haaskivi. Liittokouluttajat: Leo Aaltonen, Veikko Asikainen, Georg 20 Braxen, Paavo Isaksson, Aatos Lehtonen, Kurt Martin, Vilho Puurula ja Thure' Samola. Lisäksi ovat päävalmentaja Olavi Laaksonen ja nuoriso oh jaaja Jim Lindroos suorittaneet neuvontaa piireissä ja seu roissa sekä toimineet eri kurssien opettajatehtävissä. Erikoisesti on todettava, että liittokouluttajien työllä on 01- lut erittäin merkittävä osuus koulutustoimintamme kehittä misessä ja koulutusmyönteij;\en hengen luomisessa kentälle. Valmentajakoulutru Kuluneen kauden aikana järjestetyille valmentajakursseille osallistui kaikkiaan 709 henkilöä. (Kurssi. ja leiriluettelo eril lisenä liitteenä). Liiton valmentajapätevyyden (so. hyväksyttä. västi suoritettu liittokurssi - ent. jatkokurssi) saavuttivat seu raavat henkilöt: Rainer Haaparanta SalPa Mauri Heinonen TPS Ossi Kekkonen V.Haka Reino Kyyrö SA/urh.k. Pentti Luojola TPS Kauko Mäkelä Uus-Lav.PP Harry Sarling IF FK Juha Siukonen Kuus.PK Kalevi Talikka J.llves Keijo Uskali RauKV Raimo Vilppula KIF Teppo Hatvala Knmu Rauno Jokisalo MesTo Reino Koskinen Ponnistus Seppo Leppänen Harjam.KP Seppo Munukka RiPS Pertti Rautavirta N.Nopsa Esko Selin Pihl.KV Karl Ström J.llves Boris Tomberg PiTU Olavi Varma KUV Vastaavan pätevyyden ovat saavuttaneet Helsingin yliopis. ton jalkapalloilun valmentajalinjalta Aapo Kuoppala, Lauri Larivaara, Lauri Martin ja Risto Myllymäki. Kauden päätyttyä ovat eri valmentajakurssien suorittanei den määrät seuraavat: Peruskurssi 1 (ent. pika- ja talvikurssit) 3251, Peruskurssi II (ent. peruskurssi) 1700, Liittokurssi (ent. jatkokurssi) 458 ja ns. valiovalmentajakurssi 10 henkilöä. (Va- 21
liovalmentajakursseja on järjestetty kaikkiaan vain kahdesti, eikä niiden jatkuvuudesta ole vielä varmuudella päätetty). Liiton toimesta järjestetyt valmentajien jatkokoulutustilaisuudet rajoittuivat jälleen perinteellisiin valmentajapäiviin, joiden osanottajiston muodostavat mestaruus- ja Suomen-sarjan valmentajien lisäksi piirivalmentajat ja liiton koulutushenkilöstö. Valmentajapäivät järjestettiin vaihteen vuoksi kesällä - 13-14.7. Eerikkilässä - mutta osanotto ei saavuttanut tavanomaisia lukujaan, mikä viittaa siihen, ettei lomaaika ole ko. tilaisuuden järjestämisajankohtana suositeltava. Muu valmentajakuntaan kohdistunut jatkokoulutus on tapahtunut piirien ja valmentajakerhojen puitteissa. Tilastot piirien järjestämistä tilaisuuksista selviävät erillisestä liitteestä. Valmentajatoiminta Liiton sarjoissa toimivia valmentajapätevyyden omaavia ja avustusta nauttivia seuravalmentajia on tänä vuonna ollut kaikkiaan 88. Näistä toimii mestaruussarjassa 9, Suomen-sarjassa 24, maakuntasarjassa 35 ja aluesarjassa 20. Valmentajaavustuksien kokonaismäärä oli 24.130 mk. IDkomaisille valmentajakursseille osallistuivat liiton kouluttajakunnasta seuraavat: Paavo Isaksson ja Vilho Puurula Ruotsin Jalkapalloliiton rikskurssilla Halmstadissa 15-20. 7. 68, Kurt Martin Tanskan Jalkapalloliiton III-kurssilla Vejlessä 15-21. 7. 68 ja Georg Braxen Saksassa Malenten urheiluopistossa 9-14.9. 68 järjestetyillä valmentajien jatkokoulutuskursseilla. Pelaaja koulutus Liittojohtoinen pelaajakoulutus tapahtuu pääasiallisesti valitsemis- ja nuorisovaliokuntien edustuspelaajille järjestämien 22 tilaisuuksien ~uodossa. Koulutusvaliokunnan toimesta on järjestetty vain tavanomainen maalivahtileiri Eerikkilässä 17-19.7.68 ja osallistui sille kaikkiaan 23 maalivahtia. V arsinaisesta neu~ontatyöstä seuroissa vastaavat piirit, joiden tätä työtä selventävät tilastot selviävät erillisestä liitteestä. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Yhteistyö yliopistojen, urheiluopistojen, koululaisjärjestöjen, puolustusvoimien ja Työterveyslaitoksen kanssa on edelleen jatkunut myönteisenä. Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen yhteydessä on edelleen jatkettu jalkapalloilun valmentajalinjan koulutusta ja ovat tähän työhön osallistuneet Aatos Lehtonen, Olavi Laaksonen, Anders Westerholm ja Olavi Haaskivi. Sekä yliopistojen että urheiluopistojen (Vierumäki/Pajulahti) kanssa on neuvoteltu ao. laitosten jalkapallokoulutuksen edelleen kehittämisestä ja yhtäläistämisestä liiton valmentajakoulutuksen mukaisille linjoille. Puolustusvoimien urheilujoukkojen jalkapallo-opettajana ( oto) on edelleen toiminut Olavi Haaskivi. Järjestötoiminta Järjestökoulutus on kuluneen kauden aikana kokenut supistuksia, joiden alkusyyt ovat taloudellista laatua. Todetut järjestötoiminnalliset puutteet ovat kuitenkin siksi ilmeisiä, että vastaisuudessa on pyrittävä entistä pontevammin niiden poistamiseen ja koko järjestöt yön kehittämiseen. Piirien koulutustoiminta Piirien koulutustoiminta on edelleen rajoittunut perusluontoisten ohjaaja- ja erotuomarikurssien järjestämiseen. Pyrkimys laajentaa ja monimuotoistaa aluetta on osin kariutunut 23
käyttövarojen vähyyteen. Kaikesta huolimatta voidaan todeta, että piirien toiminta on vuosi vuodelta ilmentänyt koulutusmyönteistä henkeä. Tästä saamme olla kiitollisia kaikille piirivalmentajille ja liittokouluttajille. Tilastot piirien koulutustyöstä selviävät erillisestä liitteestä. Tauno Takala Leo Aaltonen Aatos Lehtonen Veikko Asikainen Anders Westerholm Olav; Haaskivi Erotuomarivaliokunta Valiokuntaan kuuluivat Aarne Eriksson (puheenjohtaja), Wolf Karni, Pekka Nuutinen ja Olavi Ojama, sihteerinä on toiminut Esko Piipponen. Valiokunta piti kauden aikana 7 pöytäkirjalla vahvistettua kokousta. Valiokunnan tehtävänä on ollut huolehtia yhteistoiminnassa piirien erotuomarikouluttajien kanssa erotuomarieu kouluttamisesta, johon työhön ovat ottaneet osaa varsin ansiokkaasti myös eri piirien alueilla toimivat 20 erotuomarikerhoa. Lisäksi on valiokunta järjestänyt ja tarkkaillut erotuomaden toimintaa pääasiassa liiton kilpailuissa ja erikoisesti on valiokunta kiinnittänyt huomiota rajamiesten järjestelykysymykseen, jossa asiassa on koko maata ajatellen vielä huomattavasti parantamisen varaa. Rajamiesten koulutukseen ja tehtävien järjestämiseen liiton kilpailuissa on vastaisuudessa kiinnitettävä jatkuvasti huomiota ja tähän työhön pitäisi saada piirit ja erotuomarikerhot ponnekkaasti mukaan. Erotuomarien tarkkailua varten on valiokunnalla ollut apunaan useimmilla paikkakunnilla piirien esittämiä asiantuntijoita. Valiokunta on myös valvonut, että liiton. kilpailuissa noudatetut jalka- ja jääpalloilun pelisäännöt ja niiden tulkinnat ovat yhdenmukaisia kansainvälisten pelisääntöjen kanssa. Kauden aikana toimitettiin ja painatettiin pelisääntöjen muutoksia koskevat lisälehtiset niin jalka- kuin jääpalloilunkin sääntökirjaseen. Valiokunnan jäsenet ovat osallistuneet myös piirien ja ero- 24 25