X. Palolaitos. Palotoimikunnan kertomus vakinaisen palokunnan toiminnasta v. 934 oli seuraavan sisältöinen: Palotoimikunnan jäsenet ja toiminta. Palotoimikuntaan, joka maistraatin alaisena valvoo palolaitosta, kuuluivat v. 934 seuraavat henkilöt: puheenjohtajana filosofiantohtori B. Nybergh, varapuheenjohtajana varatuomari L. Pesonen sekä jäseninä vahtimestari H. Ahmala, viilaaja Hj. Blomqvist ja insinööri E. Lucander. Kaupunginhallituksen edustajana palotoimikunnassa oli pankinjohtaja E. Hj. Rydman. Sihteerinä toimi kansliasihteeri G. V. Brotherus. Vuoden kuluessa palotoimikunta kokoontui kertaa ja käsitteli tällöin 20 varsinaista asiaa, jotka antoivat aihetta lausuntoihin tai esityksien tekemiseen viranomaisille; pöytäkirjaan merkittiin 89 tiedonantoa. Erinäisille kaupungin viranomaisille ja yksityisille annettiin sitä paitsi palopäällikön toimesta 37, edellisenä vuonna 23, kirjallista lausuntoa, esitystä tai todistusta. Tärkeimmistä palotoimikunnan vuoden kuluessa käsittelemistä asioista mainittakoon seuraavat: Käsiteltiin rakennustoimiston talorakennusosaston laatimat luonnospiirustukset kortteliin n:o 50 rakennettavaksi aiottua Töölön paloasemaa varten. Uuden rakennusohjelman laatimista varten päätettiin asettaa valiokunta, j onka j äseniksi valittiin palotoimikunnan puheenj ohtaj a j a varapuheen]ohtaj a sekä palopäällikkö ja kaupunginarkkitehti. Käsiteltiin nuohoustoimen uudelleen järjestämistä kaupungin asianomaisten hallintoelinten välittömään hoitoon. Joulukuun 3 p:nä asian pohtimista varten asetettuun komiteaan valittiin jäseniksi palotoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, yksi palotoimikunnan jäsenistä sekä palopäällikkö. Helsingin asuntokiinteistöyhdistystä, Helsingfors svenska bostadsfastighetsförening nimistä yhdistystä, Helsingin nuohoojamestariyhdistystä ja Helsingin nuohoojain ammattiosastoa kehoitettiin kutakin valitsemaan lisäksi yksi jäsen komiteaan. Uudenmaan läänin maaherran huomautettua siitä mahdollisuudesta, että kesäkuun 22 p:nä 933 annetun palolain ja joulukuun 30 p:nä 933 annetun palosäännön aiheuttaessa muutoksia voimassa olevaan palojärjestykseen tai paikallisiin määräyksiin, on palolain ja palosäännön mukainen palojärjestys ennen tammikuun p:ää 93 alistettava maaherran ratkaistavaksi sekä muut toimenpiteet palotoimen järjestämiseksi palolain ja palosäännön mukaisesti loppuunsaatettava ennen tammikuun p:ää 939, päätti palolautakunta helmikuun 2 p:nä voimassa olevan järjestyksen sekä muiden palotointa koskevien paikallisten määräysten uudelleen laatimista varten asettaa komitean valiten sen jäseniksi palotoimikunnan puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan ja palopäällikön. Puollettiin Suomen palosuojeluyhdistyksen anomusta pohjoisen paloaseman luovuttamisesta väliaikaisesti sekä mikäli mahdollista vuokratta yhdistyksen käytettäväksi palopäällystökoulua varten. Lokakuun p:nä Kunnall. kert. 934. 4*
50* X. Palolaitos. kaupunginvaltuusto päätti luovuttaa puheena olevan paloaseman mainittuun tarkoitukseen toistaiseksi marraskuun p:stä 934 lukien ehdoin, että yhdistys itse suoritti tarvittavat korjaustyöt. Kaupunginhallituksen päätöksen nojalla siirrettiin asemarakennuksen hoito kiinteistölautakunnalle. Revisionikonttorin pääpaloaseman ruokalanpitoa koskevan huomautuksen johdosta palotoimikunta laati sopimusehdotuksen, joka sisälsi ruokalanpitäjän oikeudet ja velvollisuudet sekä ruokatavaroiden hintaluettelon. Kaupunginhallituksen hyväksyttyä palotoimikunnan laatiman sopimusehdotuksen palotoimikunta päätti, että toimikunnan jäsenten tuli kunkin vuorollaan valvoa ruokalanpitoa sekä sen toimintaa. Kertomusvuoden aikana järjestettiin myöskin Kallion paloaseman ruokalanpito samaan tapaan kuin pääpaloasemalla. Käpylän, Sörnäisten ja Pasilan paloasemilla palomiehistö itse huolehti ravinnostaan kuten ennenkin. Lausuntoja. Asemakaava- ja rakennusasioita koskevia lausuntoja palotoimikunta antoi 38 ja palopäällikkö. Palolaitoksen miesvahvuus ja moottoriajoneuvojen luku oli seuraava: Henkilökunta. Moottoriajoneuvot. Paloasema. Ui p s. P E 3 r p «S SIS Pääpaloasema... Kallion Käpylän Pasilan Sörnäisten niemen 5 72 35 83 40 7 Yhteensä 7 25 42 8 Paloautoista oli yksi vaahtosammutusauto, joka oli varustettu,000 min./litr. pumpulla, kaksi letku autoa, kaksi konetikapuuautoa, yksi kaasuja valaistusauto ja kaksitoista ruisku autoa, joista viimeksi mainituista yksi oli varustettu 400, yksi 750, kolme,000, kolme,00 ja kolme,500 min./litr. pumpulla sekä yksi erillisellä pumpulla. Moottoriruiskuista, joita oli kolme, oli yksi 250, yksi 400 ja yksi 00 min./litr. tehoinen. Paloasemat. Heinäkuun p:stä alkaen otettiin uudelleenrakennettu Kallion paloasema jälleen käytäntöön. Paloilmoituslaitos. Palolennätinkeskuksia oli pääpaloasemalla sekä Kallion, Käpylän, Pasilan ja Sörnäisten niemen paloasemilla. Yleisiä palokelloja tuli lisää 53 ja poistettiin 49, käytännössä oli niitä kaikkiaan 25 kappaletta. Lennätinverkkoon kytkettyjä yksityisiä palokelloja kytkettiin lisää 4 kappaletta, niitä oli kaikkiaan 20 paikassa. Automaattihälyttäjiä oli paikassa. Palohälytyspuhelin oli kytkettynä puhelinkeskukseen erikoisnumerolla 500, johtoja oli 3. Paloasemien välisiä tiedoituksia varten oli asemien välillä suoraan kulkeva puhelinjohto. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi, palokunnan kiirehtiessä palopaikalle, asetettiin 5 hälytyssireeniä tärkeimpien katujen risteyksiin pääpaloaseman läheisyydessä, nimittäin Korkeavuoren- ja Pienen Roobertinkadun, Kasarmija Etel. Esplanaadikadun, Korkeavuoren- ja Etel. Esplanaadikadun, Aleksanterin- ja Mikonkadun sekä Erottajan- ja Ludviginkadun risteyksiin.
X. 5* Palolaitos. Palopostit ja muut vedenottopaikat. Vesijohdon paloposteja tuli lisää 5, kaikkiaan niitä oli,428, joista 52 yksityistä. Palokaivoja oli 3. Vapaaehtoinen palokunta. Vapaaehtoisen reservipalokunnan päällystön miesluku oli 33 j a miehistön 350. Kalustoon kuului 4 paloautoa, joista 3 r u i s k u a u t o a ja kalustoauto sekä 4,20 m l e t k u j a. Vapaaehtoisen palokunnan lentävään osastoon kuului 44 miestä; sen hälyt y s oli j ä r j e s t e t t y t a p a h t u v a k s i puhelinkeskuksen k a u t t a kulkevalla hälytyspuhelimella. Yleinen hälytys tehtiin palotorvella pääpaloaseman palotornista. Palotarkastukset. Uuden palolain voimaanastuminen ei a i h e u t t a n u t m u u toksia palotarkastuksien täytäntöönpanossa. P a l o t a r k a s t u k s e t suoritettiin samoin kuin edellisenäkin vuonna. K e r t o m u s v u o d e n aikana t a r k a s t e t t i i n kaikki kaupungin alueella olevat kiinteistöt. Paitsi näitä t a r k a s t u k s i a palomestarit suorittivat 777 ylimääräistä t a r k a s t u s t a tuleen j a henkilöturvallisuuteen nähden vaarallisissa laitoksissa. Näistä t a r k a s t u k s i s t a ensimmäinen palomestari suoritti 72, toinen 8 j a kolmas palomestari 424. T ä m ä n ohella palopäällikkö toimitti t a r k a s t u k s i a yleisissä kokoussaleissa, teattereissa, bensiininsäilytyspaikoissa, filmivarastoissa, suurehkoissa autovajoissa y. m. tulenaroissa paikoissa. Turvavartio teattereissa. Teattereissa y. m. s. huoneistoissa oltiin vartiossa n ä y t ä n t ö j e n aikana seuraavasti: Suomalaisessa oopperassa 3 miestä 44 kertaa, Ruotsalaisessa teatterissa 2 miestä 33 kertaa, K a n s a n n ä y t t ä möllä 2 miestä 225 kertaa, Koiton n ä y t t ä m ö l l ä mies 93 kertaa, Kansallisteatterissa 3 miestä 273 kertaa, Valkoisessa salissa mies 4 kertaa ja Tivolissa mies kertaa. Nuohoustoimi. K a u p u n k i jaettiin nuohoustöiden suorittamista varten nuohouspiiriin. Jokaisessa piirissä oli piirinuohooja velvollinen tarpeellisine apumiehineen maistraatin v a h v i s t a m a n t a k s a n m u k a a n t o i m i t t a m a a n savutorvien j a tulisijojen puhdistuksen sekä p y y n n ö s t ä nuohoamaan kaakeliuunien p u t k e t j a m u u t pienehköt s a v u j o h d o t. P a l o j ä r j e s t y k s e n m u k a a n piirinuohooja oli vastuunalainen siitä, että nuohoaminen t a p a h t u i oikeaan aikaan ja niin huolellisesti, ettei tullut nokivalkean v a a r a a. H ä n oli myöskin velvollinen k o r v a a m a a n itse a i h e u t t a m a n s a vahingot tulisijoissa tai savuhormissa. Piirinuohooja otti itse palvelukseensa t a r v i t t a v a n miehistön j a maksoi sille palkan. H ä n ei n a u t t i n u t palkkaa kaupunginkassasta. Nuohoamistöiden suorittamista v a r t e n t a r v i t t a v a t v a r a t piirimestari kantoi edellä mainitun t a k s a n m u k a a n suoraan talonomistajilta. Nokivalkeiden l u k u m ä ä r ä v. 923 34 oli seuraava: 92 3 92 4 92 5 92 02 88 89 44 927 928 929 930 58 47 8 4 93 932 933 934 3 28 20 9 Tulipalot. P a l o k u n t a hälytettiin kertomusvuoden aikana 32 kertaa, niistä 9 kertaa todellisen tulipalon tai tulipalonvaaran johdosta, 9 k e r t a a nokivalkean t ä h d e n, 22 kertaa k ä r y n j a 5 k e r t a a valonheijastuksen t a k i a, 8 kertaa pulmoottoriavustuksen a n t a m i s t a varten, 9 k e r t a a erehdyksestä, 2 k e r t a a hotellien palolennätinverkoston vian t a k i a, 2 k e r t a a ilkivaltaisuudesta, edellisenä vuonna 27 kertaa, sekä 29 k e r t a a muista syistä. Edelliseen
52* X. Palolaitos. vuoteen verraten palohälytysten lukumäärä väheni 45:llä ja tulipalojen lukumäärä 50:llä. Vuoden eri kuukausien kesken tulipalot jakautuivat seuraavasti: tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa 2, huhtikuussa 25, toukokuussa 20, kesäkuussa 24, heinäkuussa 20, elokuussa 7, syyskuussa 7, lokakuussa 5, marraskuussa 0 ja joulukuussa 9. Ensimmäinen tieto tulen irtipääsystä saatiin 03 tapauksessa puhelimitse, 8 tapauksessa palolennättimellä ja 7 tapauksessa suullisen sanantuojan kautta. 2 tulipaloa sattui päivällä, aikana klo klo 8, ja 70 tulipaloa yöllä klo 8 klo välisenä aikana. Tulipalojen jakautuminen tulen irtipääsypaikan mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Asuinhuoneita. Kylpyhuoneita Pukukomeroita Ruokakomerolta Mankelihuoneita Kellareita Ullakoita Pesutupia Varastosuojia tai ulkohuoneita Myymälöitä... Kouluja Sairaaloita... Teattereita... 30 2 4 3 3 2 7 2 Kivi- Puuraken- raken- Ytl ~. nuksia. nuksia. teensa - Kivi- Puuraken- raken- + teensa nuksia. nuksia. 47 Ravintoloita 3 4 7 Konttorihuoneistoj a.. 4 Tehtaita tai työpajoja 2 4 25 Laboratorioita 4 4 Autovajoja 3 3 9 Rakenteilla olevia taloja 3 3 5 Moottorikoppeja Bensiininjakeluasemia. Kanaloita Kattoja 3 2 5 Ulkoseiniä 2 Muita tulen irtipääsypaikkoja 5 Yhteensä 00 40 9 Taulukossa luettelemattomat muut tulen irtipääsypaikat olivat autoja ja moottoripyöriä 2, ruohikkoja 9, rikkalaatikkoja 7, metsämaita 5, hiilivarastoja 3, kaatopaikkoja 3, laivoja ja moottoriveneitä 2 sekä aitoja, rautatievaunuja, patsaankoristuksia, turvekasoja, johtopylväitä ja lautatarhoja kumpaakin. Eri kaupunginosien, esikaupunkien ja kaupungin ulkopuolella olevien alueiden kesken tulipalot jakautuivat seuraavasti: I kaupunginosa 7 II 4 III 7 IV 2 V VI 8 VII 3 VIII IX 2 X 9 XI 5 XII 5 XIII 4 XIV 0 XV kaupunginosa. XX» Pasila Meilahti Tilkka Vallila Hermanni Kumpula Vanhakaupunki.. Käpylä Valkosaari Sirpalesaari Kyläsaari Yhteensä 9
X. Palolaitos. 53* Tulen irtipääsyn syyt näkyvät alla olevasta yhdistelmästä: Tulenarkojen nesteiden ja tavaroiden varomaton käsittely.. Lampun, kynttilän tai tulitikun varomaton käsittely Puutteellinen tulisija tai savuj ohto Räjähdysmoottorin syttyminen Tulisijoista pudonneet kekäleet ja kipinät 3 Oikosulku sähköjohdoissa... 3 Tulisijan tai savujohdon liiallinen kuumentuminen 2 Itsestään syttyminen Varomaton tupakanpoltto... Syttyminen kaasujohdosta... Puhalluslampun varomaton käsittely 23 20 8 5 0 Lasten leikkiminen tulella... 4 Uuttauskojeen varomaton käsittely 4 Sähkökeittokoje tai silitysrauta 4 Tulensekaisen tuhkan sopimaton säilytyspaikka 3 Salaman sytyttämä 3 Katolle lentäneet kipinät... 2 Primuskeittiön räjähdys 2 Auton pakoputken sytyttämä.. Sähkömoottori Öljykeittiön räjähdys Sytytetty Auringon sytyttämä Selville saamaton syy 20 Yhteensä 9 Kertomusvuoden aikana sattuneesta 9 tulipalosta oli 34 (8.4 %) pientä eli sellaista, että ne sammutettiin pönttöruiskulla tai muulla ensiapuruiskulla, 44 (22.4 %) keskikokoista, jotka sammutettiin käyttämällä yhtä vesijohdon, moottoriruiskun tai n. s. hiilihapporuiskun suihkua sekä 8 (9.2 %) vakavampaa laatua, joissa tarvittiin suurempi määrä vesisuihkuja tulen sammuttamiseen. Tulipaloista ei mikään ollut niin suuri, että palokunnan kokonaisuudessaan olisi täytynyt ryhtyä toimintaan. Vakavaluontoisempiin tulipaloihin kuuluviksi voidaan lukea seuraavat: Huhtikuun 20 p:nä syttyi tulipalo Julius Tallberg osakeyhtiön omistaman kivirakennuksen ullakolla Aleksanterinkadun 2:ssä. Tuli sai alkunsa uuttauskojeiden varomattomasta käsittelystä ja turmeli useita liikehuoneistoja. Sammutukseen käytetty vesi vahingoitti myöskin huoneistoja alemmissa kerroksissa. Vesikatto revittiin auki n. 45 m 2 :n ja välikatto n. 2 m 2 :n suuruiselta alalta. Sammutukseen käytettiin kolmea vesisuihkua. Vahingot nousivat n. 80,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Oksasenkadun B:ssä pääsi tuli irti kesäkuun 4 p:nä ullakolla tapahtuneen varomattoman tulen käsittelyn johdosta. Tulen nopeaa leviämistä edistivät ullakkokomeroiden lautaseinät sekä ullakolle kootut huonekalut. Ullakon katto avattiin j a väliseinät revittiin. Sammutukseen käytettiin kaksi pumppuihin kytkettyä 3" pääjohtoa. Vahingot nousivat n. 20,000 markkaan. Omaisuus oli vakuutettu. Samoin syttyi tulipalo heinäkuun 27 p:nä Vaasankadun 4:ssä olevassa puurakennuksessa tulta varomattomasti käsiteltäessä. Rakennuksen ullakko ja ylin kerros paloivat melkein kokonaan, seinät vioittuivat myöskin. Palo sammutettiin yhdellä koneruiskun suihkulla ja kahdella vesijohdosta vedetyllä suihkulla. Yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan kuuluvassa puurakennuksessa Unioninkadun 44:ssä syttyi tulipalo elokuun 7 p:nä. Tuli sai alkunsa puhalluslampulla poistettaessa vanhaa maalia katosta. Palossa tuhoutui osa ullakkoa ja ulkoseinää. Sammutuksessa käytettiin kahta 3" letkujohtoa pumpun
54* X. Palolaitos. kautta, jotka haaroitettiin 2" suihkuihin. Vahingoittunut omaisuus oli vakuuttamaton. Syyskuun 5 p:nä pääsi tuli irti Länsisatamassa Länsisataman puutavara osakeyhtiön omistamassa lautatarhassa. Palo sai alkunsa varomattomasta tupakanpoltosta höyläämön puuvarastossa leviten nopeasti höyläämöön ja lautatarhaan ja tuhoten ne melkein täydellisesti. Lisäksi tuli levisi Osakeyhtiö F. Tilgmannin kirjapainon varastosuojaan, joka pilaantui paperivaras- ;öineen tulen ja sammutusveden vaikutuksesta. Sammutuksessa oli käyni issä kolme autopumppua. Vahingot nousivat n. 89,000 markkaan. Omaiuus oli vakuutettu. Marraskuun 2 p:nä sattui tulipalo Perämiehenkadun 0:ssä sijaitsevan uudisrakennuksen ullakolla. Tuli sai alkunsa luvattomasti asetetusta ja hoidotta jätetystä lämmityskamiinasta leviten yli koko ullakon. Sammutukseen käytettiin neljää suihkua kahden pumpun kautta. Vahingot nousivat n. 83,000 markkaan. Tapaturmat. Tulipalojen yhteydessä sattuivat seuraavat tapaturmat: Tammikuun 24 p:nä räjähti teknillisen korkeakoulun laboratoorissa eetteripullo syttyen palamaan. Sammutuksen yhteydessä räjähti laboratoorissa oleva natriumvarasto, jolloin palopäällikkö, kolmas palomestari ja eräs palomies saivat kasvoihinsa palavasta natriumista lievempiä palohaavoja. Tuberkuloosisairaalalle kuuluvassa korjauspajassa helmikuun 9 p:nä sattuneessa tulipalossa tapahtui karbiidilampun räjähdys aiheuttaen lievempiä palohaavoja kahdelle palomiehelle. Maaliskuun 4 p:nä kuoli eräs vanhus Laivurinkadun ll:ssä saamiinsa palohaavoihin ja savumyrkytykseen kytevän savukkeen aiheuttamassa onnettomuudessa. Marraskuun 4 p:nä sattui kaasuräjähdys Pääskylänrinteen 3:ssa, jolloin eräs naishenkilö sai lieviä palohaavoja. Samoin sai joulukuun 22 p:nä Väinämöisenkadun 23:ssa eräs naishenkilö lieviä palohaavoja käsiinsä ja kasvoihinsa tärpättipullon räjähtäessä. Palovahingot ja niiden korvaaminen. Enemmän tai vähemmän vahingoittuneen omaisuuden irtaimiston arvo oli 47,70,850 markkaa ja kiinteän omaisuuden arvo 35,285,770 markkaa, yhteensä 32,95,20 markkaa. Vahingon suuruus tai palovahingon korvauksen määrä irtaimistosta nousi,43,8: markkaan ja kiinteimistöstä 82,08: 70 markkaan, yhteensä 2,325,925: 3 markkaan, tehden 0.4 % turmeltuneen omaisuuden arvosta. Palovahingonkorvauksia kotimaiset vakuutuslaitokset suorittivat 2,299,30:48 markkaa ja ulkolaiset vakuutuslaitokset 2,794:88 markkaa eli yhteensä 2,325,925: 3 markkaa. Vertailun vuoksi on seuraavassa merkitty palovahingon korvausprosentit ajalta 924 33: 924 925 92 927 928.4 929 0.9 930.5 93. 932 3.o 933 0.9.0 0. 0.9 2.3 Sairaankuljetustoimi. Sairaankuljetusautoja käytettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 4,439 kertaa, joista 4,379 kertaa sairaiden ja 0 kertaa tapaturmaisesti vahingoittuneiden henkilöiden kuljetukseen. Vastaavat luvut
34* X. Palolaitos. v. 933 olivat 4,422, 4,35 ja 57. Kuljetukset lisääntyivät siis 7:llä. Ajojen lukumäärä oli päivää kohden 2.2, ollen sama kuin edellisenäkin vuonna. Kuljetusmatkojen pituus oli 34,072 km, edellisenä vuonna 3,48 km. Kuljetuksista suoritettiin kaupunginkassaan yhteensä 29,400 markkaa. Eri kuukausien kesken kuljetukset jakautuivat seuraavasti: Sairaus- Tapatapauk- turmississa. sa. teensä. Tammikuu 473 9 482 Helmikuu 348 5 353 Maaliskuu 39 9 ' 405 Huhtikuu 379 2 38 Toukokuu 37 5 372 Kesäkuu 338 5 343 Sairaus- Tapatapauk- turmis-, sissa. sa. teensä. Heinäkuu... 280 28 Elokuu 30 307 Syyskuu 353 2 355 Lokakuu 38 374 Marraskuu 387 2 389 Joulukuu 389 3 392 Yhteensä 4,379 0 4,439 Palolaitoksen kustannukset v. 934 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Määräraha talousarvion Kustannukset kirjojen Säästö (+) tai mukaan, Smk. mukaan, Smk. ylitys (-), Smk. Palkkiot x ) 20,925 8,775: + 2,50: Sääntöpalkkaiset virat 3,95,45 3,92,242: + 53,223: Kesälomasijaiset 00,000 99,900: + 00: Vuokra 23,400 25,0: 5,: 5 Lämpö 224,800 80,454: 85 + 44,345: 5 Valaistus 5,00 47,75:45 + 3,343: 55 Siivoaminen 2,000,77: 50 + 223: 50 Vedenkulutus 32,30 29,592: 70 + 2,77: 30 Puhtaanapito,000 5,55: 50 + 844: 50 Kaluston hankinta 870,840 85,80: 0 + 5,033: 40 Kaluston kunnossapito 205,000 200,4:85 + 4,588: 5 Painatus ja sidonta 4,000 3,838: 30 + :70 Tarverahat 8,000 9,980: 40,980:40 Vaatteiden pesu 25,000 24,95: 50 + 84: 50 Lääkkeet ja sairaanhoitotarvikkeet 8,000 5,232:25 + 2,77: 75 Hevosten elatus 8,508 2,29: 55 +,238: 45 Autojen käyttö 85,000 84,933: 5 + :85 Rakennusten korjaukset 5,000 4,999: 50 + : 50 Vakuutukset 40,000 39,882: 0 + 7: 90 Yhteensä 5,705,348 2 ) 5,582,988: 85 + 22,359: 5 Kutakin henkikirjoissa olevaa henkilöä kohden kustannukset nousivat 25: 20 markkaan. Avustus- ja huvirahasto. Palokunnan avustus- ja huvirahasto sai alkunsa siitä, että kaupunginvaltuusto myönsi palolaitokselle määrätyn osan kertyneistä sairaankuljetusmaksuista. Pääomamäärä oli kertomusvuoden alussa Tähän sisältyy vuoden varrella myönnetty lisämääräraha, 2,025 mk. 2 ) Lisäksi siivouksessa kulutetun veden lämmittämiseen käytetystä kaasusta myönnetty korvaus,,500 mk.
5* X. Palolaitos. 3,997: markkaa. Rahasto lisääntyi vuoden kuluessa sairaankuljetusmaksuista 4,245 markkaa, koroista 7,327: 8 markkaa, palotornin sisäänpääsy-, puhelin- y. m. maksuista 525: 20 markkaa, siis yhteensä 32,098: 0 markkaa. Menot, käsittäen kapellimestarin palkkaamisen palokunnan soittokuntaa varten, kirjojen ja sanomalehtien sekä urheilukilpailupalkintojen ostot, tarjoilun miehistölle juhlapäivinä, palokunnan kesäkodin vuokraan ja ylläpitoon tarvittavat maksut y. m., nousivat 3,932: 40 markkaan. Joulukuun 3 p:nä 934 rahaston pääomamäärä oli 37,3: 32 markkaa, josta 97,500 markkaa oli sijoitettuna Helsingin kaupungin v:n 934 5 x /2 %:n obligatioissa, 0 kpl. litt. B., 9,00 markkaa pankkiosakkeina sekä pankissa 38,750: 85 markkaa talletustilillä ja 2,82: 47 markkaa säästötilillä*.