LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-158 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2005 ASIA Isonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Jarmo Salo Salonseuduntie 227 63350 Sulkavankylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Isoneva sijaitsee 13 km lounaaseen Alavuden keskustasta Kontolammen eteläpuolella. Osalla alueesta on ollut pienimuotoista turvetuotantoa. Hankealueen suunniteltu pinta-ala on 53 ha. Jarmo Salo on pyytänyt ympäristölupaa Isonevan turvetuotannolle 21.5.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella, jota on ennen kuulemista täydennetty 7.8.2003 ja 22.9.2003 sekä kuulemisen jälkeen 16.1.2004 ja 20.5.2005. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Hakija omistaa koko hankealueen. Lisäksi hakija on sopinut kahden laskuojan varren maanomistajan kanssa, että kuivatusvedet saa johtaa laskuojiin. Hakemusta tehtäessä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava oli valmisteltavana ja siinä vaiheessa Lapuanjoen vesistöaluetta koski suunnittelumääräys, jossa poistuneet turvetuotantoalueet voidaan korvata uusilla ja kaikilla tuotantoalueilla tulisi olla tehostettu vesiensuojelutaso.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue Vesistön tila ja käyttö Suojeltavat kohteet Hankealue on suotyypiltään rämettä, kokonaan metsäojitettu ja puusto on pääosin mäntyä. Hankealueen itäosa kuuluu Kokemäenjoen ja länsiosa Lapuanjoen vesistöalueeseen. Länsiosa (lohko 1) on Kuivasjoen valuma-alueella (44.057). Lohkon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kontolampeen, josta ne virtaavat Kontoluoman kautta Kuivasjärveen. Itäosa (lohkot 2 ja 3) kuuluu Sulkavanjoen valuma-alueeseen (35.425). Lohkojen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Äijälänlampeen ja siitä edelleen laskuojaa pitkin Vuorilampeen, Patasalmeen ja Aliseen Sulkavanjärveen. Kontolammen pinta-ala on 71 ha ja keskisyvyys vain 0,6 m. Lammen valuma-alueesta suuri osa on suota. Vuosina 1980-1993 otettujen muutamien näytteiden perusteella vesi on erittäin humus- ja ravinnepitoista ja hapanta. Kalastuskunta on kalkinnut lampea. Vesi on laadultaan välttävää. Lammen alapuoliseen Kontoluomaan tulee vesiä myös kolmelta muulta turvetuotantoalueelta. Kontoluoman keskivirtaama on 0,13 m 3 /s ja alivirtaama alle 0,01 m 3 /s. Kontolammessa on haukia, särkiä, ahvenia ja mateita sekä jonkin verran siikoja, jotka on istutettu. Lammessa kalastetaan lähinnä sulan veden aikana. Kuivasjärven pinta-ala on 280 ha ja keskisyvyys vain 0,4 m. Järven veden pintaa on laskettu useita kertoja. Pikkuselkä, johon Kontoluoman vedet laskevat, on kuivunut lähes kokonaan. Järven veden laatu vaihtelee paljon, mutta vesi on hapanta ja erittäin humus- ja ravinnepitoista. Talvella happi loppuu alusvedestä. Äijälänlammen pinta-ala on 1,7 ha ja Vuorilammen 1 ha. Äijälänlampeen laskevan ojan keskivirtaama on 0,02 m 3 /s ja alivirtaama alle 0,01 m 3 /s. Sen valuma-alue on 2,1 km 2. Vuorilampeen laskevan ojan keskivirtaama on 0,06 m 3 /s, alivirtaama alle 0,01 m 3 /s ja valumaalue 6,3 km 2. Vuorilammessa ja Äijälänlammessa ei hakemuksen mukaan todennäköisesti ole kaloja. Patasalmi on kapea läpivirtausjärvi, jonka pinta-ala on 5 ha ja suurin syvyys 5 m. Vesi on humus- ja ravinnepitoista ja vedessä on vähän happea. Vesi on laadultaan välttävää. Patasalmeen tulee vesiä myös toiselta turvetuotantoalueelta. Alueen vesissä ei ole rapuja. Hankealueen lähiympäristössä ei ole suojelu-, pohjavesi- tai virkistysalueita. Kuivasjärvi on lintuvesi, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon.
3 Asutus ja maankäyttö Alue rajautuu moreenimäkiin, rämemuuttumalahdekkeisiin ja viljelysmaihin. Lähimmät asutut talot ovat 500-600 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta ja lähin loma-asunto Kontolammen rannassa noin 400 m:n päässä tuotantoalueesta. Alueen luoteisosa rajautuu tiehen ja itäosan halkaisee yleinen tie. Hankealueen pohjoisosassa kulkee kunnallinen vesijohto. Alavuden kaupungin vesi- ja viemärilaitos on edellyttänyt, että putki on siirrettävä tai se on upotettava turpeennostosyvyyden alapuolelle hakijan kustannuksella. TURVETUOTANTO Suunniteltu hankealue on 53,1 ha, josta turpeennostoaluetta on enintään 47,4 ha, laskeutusallasalueita 0,6 ha sekä varasto- ja tukialueita 5,1 ha. Jos kuivatusvesien käsittelyä varten on rakennettava pintavalutuskenttä, nostopinta-ala pienenee 45,6 hehtaariin. Lohkolla 2 on 5,9 ha:n alueella harjoitettu pienimuotoista turvetuotantoa yli kymmenen vuotta ja tällä alueella on tehtävä massansiirtoja. Alueella tullaan tuottamaan palaturvetta energiakäyttöön sekä ympäristö- ja kuiviketurvetta lähiseudun maatiloille. Kuntoonpano aloitetaan, kun lupa on saatu ja alueen arvioidaan olevan kokonaan tuotantokunnossa vuonna 2008. Tuotannossa käytetään imuvaunuja tai mekaanisia kokoojavaunuja. Ympäristöturvetta tuotetaan kesän aikana keskimäärin 40 päivänä, palaturvetuotannossa tuotantopäiviä on vähemmän. Vuosituotannon arvioidaan olevan 21 000 m 3 ja tuotannon jatkuvan 25 vuotta. Tuotannon päättymisen jälkeen aluetta käytetään maa- tai metsätaloudessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotantoalueen ympärille rakennetaan eristysojat, joihin kaivetaan paloaltaita. Tuotantoalueen sarkaojista vedet johdetaan kokoojaojiin ja virtaamansäätöpatojen kautta laskeutusaltaisiin. Sarkaojiin kaivetaan sarkaoja-altaat ja päisteputket varustetaan virtausta säätelevillä sihtiputkilla. Kaivu aloitetaan laskeutusaltaista ja sen jälkeen perataan alapuolisia laskuojia niin pitkästi kuin välttämätön tarve vaatii. Sitten kaivetaan eristysojat, kokoojaojat ja viimeksi sarkaojat. Lohkon 1 tuotantopinta-ala on 23,1 ha ja sen kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1. Lohkojen 2 ja 3 tuotantopinta-ala 24,3 ha ja kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 2. Kumpaankin laskuojaan johdettava vedet voidaan käsitellä pintavalutuskentillä, joiden pinta-alat ovat 0,9 ha eli noin 3,8 % turpeennostopinta-alasta. Alueet ovat ojitettuja. Hakija ei kuitenkaan pidä pintavalutusta tarpeellisena, koska alueella harjoitetaan palaturvetuotantoa, joka tuotetaan kosteampana ja jossa käytetään harvempia käsittelykertoja kuin jyrsinpolttotur-
4 peessa. Lohkolla 2 tuotannossa olevalla matalaturpeisella alueella on tarpeen tehdä massansiirtoja. Näitä alueita voidaan myöhemmin käyttää kuivatusvesien haihdutusaltaina, jos se maastollisesti on mahdollista. Päästöt vesistöön Hakemuksessa on arvioitu Isonevan turvetuotantoalueen vuosittaisten päästöjen määrä touko-lokakuun aikana seuraaviksi: Kontolampeen Äijälänlampeen (kg) (kg) Kiintoaine 1 380 1 450 Org. aines 2 350 2 480 Fosfori 5 5 Typpi 160 170 Päästöjen kannalta kriittisin aika on ojitusten jälkeinen vuosi, jolloin valunta on kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Seuraavanakin vuonna valunta on kolmanneksen normaalia suurempi. Pöly, melu ja liikenne Polttoturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, mutta laskeumat pienenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Isonevalla käytetään tuotantomenetelmiä, joiden pölypäästöt ovat hakemuksen mukaan jyrsinpolttoturpeen tuotantoa pienemmät. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet kunnossa ja tuotantomenetelmän valinnalla. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantoa ei voida kesälläkään harjoittaa jatkuvasti. Vuosittainen tuotantomäärä voidaan kuljettaa noin 210 rekkakuormalla. Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa marras-toukokuussa ja turve kuljetetaan Jyväskylään tai Seinäjoelle. Varastointi ja jätteet Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukikohdassa, joka sijaitsee kivennäismaalla hankealueen luoteisosassa. Siellä on säiliöt jätteille. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän 100-200 l ja öljyistä sekajätettä 50 l. Ne kuljetetaan kaupungin keräilypisteeseen. Kuivaa sekajätettä kertynee noin 100 l ja sen kuljetuksen hoitaa kunnallinen urakoitsija. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hankkeen arvioidaan työllistävän ympärivuotisesti 1-2 henkilöä ja osa-aikaisesti 3 henkilöä.
5 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hakemuksessa on arvioitu, että hankealueen kuivatusvedet nostavat Kontoluoman fosforipitoisuutta keskimäärin 1 µg/l, typpipitoisuutta 46 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 170 µg/l. Vuorilampeen laskevassa ojassa vastaavat pitoisuuslisäykset ovat fosfori 3 µg/l, typpi 102 µg/l ja kiintoaine 377 µg/l. Virtavesissä vedenlaadun keskimääräistä huononemista merkittävämpiä ovat hetkelliset kuormitushuiput esimerkiksi kalojen kutuaikoina, mutta niiden vaikutuksia on mahdotonta määrittää tarkasti. Hakijan arvion mukaan pöly ei aiheuttane mainittavaa haittaa läheiselle loma-asutukselle. Pölyä voi laskeutua veden pinnalle ja se voi vaikuttaa viihtyvyyteen. Hakemuksessa esitettyjen esimerkkimittausten mukaan HAKUmenetelmällä nostettaessa melutaso (L aeq ) oli alle 45,5 db 150 metrin päässä, kun koneiden äänenvaimennus oli kunnossa. Mekaanisella kokoojavaunulla tuotettaessa melutaso oli hieman alle 50 db noin 100 metrin päässä, vaikka vetokoneen äänenvaimennus ei ollut enää parhaassa kunnossa. Isonevan tuotantoalueella ainoa vahinkoa aiheuttava vaaratekijä on turvepalo, mutta siihen varaudutaan ennakolta. Työmaalla täytyy olla paloturvallisuussuunnitelma ja vastuuvakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen käyttö- ja päästötarkkailuohjelma. Päästötarkkailussa vesinäytteet otetaan laskuojaan 1 johdettavista vesistä kolme kertaa vuodessa ja niistä määritetään kokonaistyppi ja fosfori sekä ph, väri, kiintoaine kemiallinen hapenkulutus, rauta ja alkaliteetti. Hakemuksessa on esitetty vaikutustarkkailuohjelma, joka sisältää esitarkkailun, kuntoonpanovaiheen tarkkailun, tuotantovaiheen tarkkailun ja jälkitarkkailun. Ohjelman mukaan vesistötarkkailun lisäksi tehdään myös kalataloustarkkailua.
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Alavuden kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 22.10.-21.11.2003 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 15.10.2003 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on vaatinut, että hakijan tulisi tehdä selvitys turvetuotantoalueiden vaikutuksista luontoon ja luonnonsuojeluun. Selvitykseen kuuluvat tiedot alueen ja lähiympäristön kasvillisuudesta ja eläimistöstä ja hankkeen vaikutuksesta niihin. Ottaen huomioon Kontolammen virkistyskäytön ympäristökeskus puoltaa hanketta vain, jos vedet johdetaan Äijälänlammen suuntaan. Vesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä menetelmä, mutta virtaamansäätö ei ole parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Tuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan, tarkkailut voidaan hoitaa suunnitelman mukaisesti ja ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa, jos alueelle rakennetaan suunnitelman mukaisesti pintavalutuskentät. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa lohkoilla 2 ja 3, jos vesiensuojelurakenteet tehdään suunnitelmien mukaisesti ja vedet johdetaan pintavalutuskentän tai teholtaan vastaavan vesienkäsittelyrakenteen kautta Äijälänlampeen. Rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla ja laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistus on tehtävä silloin, kun siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle ja siitä on ilmoitettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotantoa ei tule harjoittaa lohkolla 1, jos kuivatusvedet johdetaan Kontolampeen. Lohko kuuluu Kuortaneenjärven valuma-alueeseen, jolla maakuntakaavaehdotuksen mukaan on pyrittävä vähentämään
Muistutukset ja mielipiteet 7 turvetuotannon kuormitusta. Kuivatusvedet ja alueelta tuleva turvepöly heikentävät Kontolammen veden laatua. Jos lupa lohkolle 1 myönnetään, vedet on johdettava Äijälänlampeen ja vesienkäsittelyrakenteet mitoitettava lisääntyvien vesimäärien mukaisiksi. Tarkkailuohjelmat tulee toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Tuotannon pölyja meluhaitat on selvitettävä luotettavin, ulkopuolisen tahon tekemin mittauksin lähimmillä vakituisesti asutuilla ja vapaa-ajankiinteistöillä. Ympäristöpalvelujen edustajat ovat 23.10.2003 suorittaneet maastokatselmuksen, jossa todettiin, että tuotannossa on lohkolla 2 huomattavasti suurempi ala kuin hakemuksessa on mainittu. 4) Alavuden kaupunki on todennut, että se puoltaa lupahakemusta, koska hanke edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja työllisyyttä. Kuitenkin kuivatusvedet tulisi käsitellä tai johtaa niin, etteivät ne aiheuta lisäkuormitusta Kontolampeen. Lausunnossa on eriävä mielipide, jossa puolletaan lupaa kuivatusvesien johtamiselle Äijälänlampeen, mutta vastustetaan vesin johtamista Kontolampeen, koska maakuntakaavassa Kuortaneenjärven valuma-alueelle ei tulisi enää perustaa uusia turvetuotantoalueita. 5) AA ja BB muuta allekirjoittajaa ovat ilmoittaneet, etteivät he hyväksy hakemukseen liittyvää turvetuotantoalueen laajennusta eivätkä jo olevaa, luvatonta laajennusta ja vaativat laajennetulta turvetuotantoalueelta ruopatun laskuojan välitöntä tukkimista. Kontolammessa on tehty mittavia kunnostustöitä, joilla veden ph-arvo ja happitilanne on saatu pysymään kohtalaisina. Ravinteiden ja humuksen osalta tilanne on pysynyt huonona ja lammessa on ollut leväkukintoja ja limalevää monena vuonna, mitkä rajoittavat sen virkistyskäyttöä. Lammen kunnostamiseksi on olemassa alustava suunnitelma. Aiemmin tehdyn kunnostuksen yhteydessä Kontolammen länsipuolelle tehdyn ohitusojan seurauksena lammen valumaalue pieneni noin puoleen siitä, mikä se on ympäristölupahakemuksessa, minkä vuoksi jäljelle jäänyt valuma-alue on elintärkeä. Kontolammen pohjoispäästä 1-2 km:n päässä on toinen turvetuotantoalue, josta nouseva pöly estää eräiden lammen rannalla asuvien ulkona liikkumisen, aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lammen pinnalle laskeutuessaan ja on estänyt tuorerehun valmistuksen lähistön tiloilla. Hakemuksessa ei ole otettu huomioon turvepölyn terveydelle haitallista vaikutusta. Hankealueen pohjoisosan kapea, metsäinen suojavyöhyke on yksityisten omistama, joten sen säilyminen ei ole varmaa. Lisääntynyt melu ei ole vähäpätöinen asia, eikä sille asetettuja aikarajoituksia voida valvoa. Hakemuksessa 6 ha:n suuruiseksi ilmoitettu turvetuotantoalue on kesällä 2003 laajennettu 12-13 ha:in ja sieltä on johdettu kuivatusvedet ilman laskeutusallasta Kontolampeen laskevaan puroon. Suomen energiahuolto ei tarvitse tällaisia pieniä hankkeita eikä se ole hakijan toimeentulollekaan välttämätön.
8 Hakijan vastine ja hakemuksen muutos 6) Suomenselän Luonnonystävät ry on todennut, että kuivatusvesien hoitamisen ja johtamisen suunnitteluun sekä viranomaisvalvontaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ongelmana on Kontolammen veden laadun huononeminen turvetuotannon seurauksena. 7) Edesjärvien Kalastusseura ry vastustaa luvan myöntämistä virkistyskäytön ja tehtyjen kunnostustoimenpiteiden vuoksi. Kontolammen kuntoselvitykset osoittavat, ettei lammen tilassa ole varaa pienellekään lisäkuormitukselle. Lammen valuma-alue on pienempi kuin lupahakemuksesta on kerrottu ja valumavedet tulevat lähes kokonaan hankealueelta tai sen läpi. Maakuntakaavassa hankealue on alueella, jolle ei tulisi perustaa uusia turvetuotantoalueita. 8) Alavudenseudun kalastuskunta -niminen osakaskunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa, jos suunnitellut vesiensuojelurakenteet tehdään ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Hakijan on tehtävä kalataloustarkkailuohjelma Pohjanmaan TE-keskuksen ja vesistötarkkailuohjelma Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Pohjanmaan TE-keskuksen ja Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausuntojen perusteella hakija on esittänyt, että kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuskentillä ja myös lohkon 1 vedet johdettaisiin pumppaamalla Äijälänlammen suuntaan. Lohkolla 2 tuotannossa olevilla alueilla on tarpeen tehdä massansiirtoja palaturpeen nostamiseksi. Alueita, joista turvemassa siirretään pois, voitaneen käyttää lohkojen 1 ja 2 kuivatusvesien haihdutukseen. Hakija on todennut, että Alavuden kaupungin lausunto on asiallinen ja siinä on huomioitu työllistävä vaikutus ja kotimaisen energiankäytön edistäminen. Lausunnossa olevaa eriävää mielipidettä on perusteltu maakuntakaavaehdotuksella. Kaavaehdotuksen uudemmassa vaiheessa Kuortaneenjärven valuma-alueella on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Kontolammen ranta-alueiden omistajien muistutuksesta hakija on todennut, että sen sisältö on turvetuotannon vastainen. Hakija ei usko arveluita mahdollisen pölyn vaikutuksista. Eräillä turvetuotannosta poistuneilta alueilta tuotetaan karjanrehua, eikä vieressä sijaitsevasta turvetuotannosta huolimatta pölyhaitoista ole tietoakaan. Maakuntakaavasta on valmiina vasta ehdotus, eikä sitä siten voida ottaa huomioon. Lisäksi uusimpaan ehdotukseen on tehty muutoksia. Energiahuolto tarvitsee pieniä turvetuotantoalueita. Hakijan mukaan Suomenselän Luonnonystävät ry:n kannanottoa ei ole tarpeen ottaa huomioon, koska järjestölle ei aiheudu haittaa hankkeesta.
9 Edesjärven Kalastusseura ry:n muistutuksesta hakija on viitannut Kontolammen ranta-alueiden omistajien muistutuksen kohdalla mainittuun. Muistutuksessa on esitetty virheellistä tietoa maakuntakaavassa olevista turvetuotantoa koskevista suunnittelumääräyksistä. Alavudenseudun kalastuskunta-nimisen osakaskunnan muistutuksesta hakija ei ole ollut huomautettavaa. Vastineen yhteydessä hakija on toimittanut lisäselvityksen alueen ojituksesta ja tuotantoalueiden vaikutuksesta luontoon ja luonnonsuojeluun. Lohkolla 2 on 5,9 ha:n alue, joka on ollut palaturvetuotannossa 1970-1980 luvuilta lähtien sekä 3 ha, jonka tuotanto on aloitettu vuonna 2001. Pinta-alaltaan 3,2 ha:n alueelta on poistettu puusto talvella 2002-2003, mutta muita töitä ei ole tehty. Hankkeen vaikutusta luontoon ja luontoarvoihin on selvitetty hakemuksessa. Kuivatusvesien vaikutus ulottuu Kontolampeen ja Äijälänlampeen ja niiden alapuolisiin ojiin. Kontolammesta lähtevä Kontoluoma laskee Kuivasjärveen, joka on suojelukohde. Tuotantoalueen voivat vähän lisätä heinien ja sarojen kasvua järvessä. Pöly voi haitata kasvien yhteyttämistä ja melu ja liikenne lisääntyvät. Tuotantoalue lisää teeriparvien viihtyvyyttä alueella. Kyläyhdistyksen toimenpidepyyntö ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tarkastus Kontiaisten Kyläyhdistys ry on 13.3.2005 lähettänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristölautakunnalle toimenpidepyynnön, jossa pyydetään selvittämään, ovatko Isonevan turvetuotantoalueella tehdyt työt lainmukaisia ja mihin toimiin on ryhdytty turvetuotantoalueelta ruopatun laskuojan tukkimiseksi, jota yhdistys oli vaatinut 27.10.2003 ympäristölupavirastoon lähettämässään muistutuksessa. Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Alavuden kaupunki ovat 13.4.2005 tehneet tarkastuksen hankealueella. Siinä tarkastettiin Kontolammen valuma-alueella olevien, suunnitellulta tuotantoalueelta tulevien kuivatusojien alaosat ja todettiin, että ojat oli kaivettu aikaisemmin alueen kuivattamiseksi. Lisäksi todettiin, että tuotantoalueen kohdalta puusto oli poistettu viime talven aikana. Hakemuksen täydennys ja muutoksesta kuuleminen Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittanut 20.5.2005 tarkennetun suunnitelman kuivatusvesien käsittelystä. Suunnitelman mukaan vedet johdetaan tuotantoaikana ohi laskeutusaltaan 1 kokoojaojaa pitkin pumppuasemalle, josta ne pumpataan kohti lohkon 3 pintavalutuskenttää. Em. pintavalutuskenttää laajennetaan vastaamaan myös lohkon 1 tarpeita. Lohkolle 2 syntyviä massansiirtoaltaita voidaan käyttää vesien kulun hidastamiseen ja haihduttamiseen. Niihin syntyvä kasvillisuus voi käyttää ravinteita hyväkseen. Hakijan arvion mukaan lohkon 1 kuivatusvesien johtamisen vaikutus
10 Äijälänlammen ja sen alapuolisten vesien veden laatuun on vähäinen. Vesimäärän lisäys voi jopa parantaa veden laatua. Ympäristölupavirasto varasi 23.5.2005 laskuojan, Äijälänlammen ja sen alapuolisten vesien rantakiinteistöjen omistajille ja osakaskunnalle mahdollisuuden muistutuksen tekemiseen hakemuksen muutoksen johdosta. Alavudenseudun kalastuskunta -niminen osakaskunta on ilmoittanut hyväksyvänsä esitetyn vesienkäsittelyn muutoksen. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen mukaan 18.8.2003 turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä, ojitettuja tai sellaisia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Kuortaneenjärven valuma-alueella, johon Kuivasjoen alue kuuluu, turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Sulkavanjoen valumaalueelle ei ole annettu erityismääräyksiä. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005 turvetuotannon osalta ehdotuksen mukaisena. Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo Salolle luvan Isonevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 53 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään 45 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta laskuojaan 2. Lohkolle 2 syntyviä massansiirtoaltaita tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti kuivatusvesien haihdutusaltaina.
11 Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Pintavalutuskentän alueella sijaitsevat ojat on tukittava. Kentän on oltava kooltaan vähintään 2,5 ha ja muutoinkin mitoitusohjeiden mukainen. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen uusien tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
Varastointi ja jätteet 12 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Korvaukset 13 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on siirrettävä tuotantoalueella sijaitseva kunnallinen vesijohto tai upotettava se turpeenottosyvyyden alapuolelle Alavuden kaupungin kanssa sovittavalla tavalla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankealue on ojitettu ja osalla aluetta on jo harjoitettu turvetuotantoa. Alueella ei ole erityistä suojeluarvoa eikä sen läheisyydessä ole merkittäviä luontoarvoja, jotka vaarantuisivat hankkeen vuoksi, kun se toteutetaan luvan edellyttämällä tavalla. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Tässä hankkeessa parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää pintavalutusta, minkä vuoksi se määrätään koko alueen kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi.
14 Lupamääräysten perustelut Kontolammen tila on sellainen, ettei siihen voida johtaa lisää kuormitusta. Lisäksi Kuivasjärven lintuvesiarvojen suojelemiseksi kuormitusta siihen ei voida lisätä. Sen vuoksi kaikki kuivatusvedet määrätään johdettavaksi Äijälänlammen suuntaan. Kun otetaan huomioon Isonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Suurin osa hankealueesta on uutta tuotantoaluetta ja käytössä vielä pitkään, joten vesienkäsittelyn on oltava toiminnassa ympäri vuoden. Pintavalutuskentän kokoa määrättäessä on otettu huomioon, että alue ei ole kaikilta osin mitoitusohjeiden mukainen ja kokoa suurentamalla on pyritty parantamaan kentän toimivuutta. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Etäisyysmääräyksellä on turvattu riittävä minimietäisyys asutukseen. Pölyn ja melun vaikutuksia lähiasutukselle määrätään tarkkailtavaksi lupamääräyksessä 14. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä, siihen liittyvistä rakenteista ja vesien johtamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 1), 2) ja 3) sekä tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14). Ympäristölupavirasto katsoo, että hankealueen ja sen lähialueiden luontoarvot on riittävästi selvitetty. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja tarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 14).
15 Alavuden kaupungin ja sen ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä, siihen liittyvistä rakenteista ja vesien johtamisesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 1), 2) ja 5) sekä tarkkailusta lupamääräyksissä 13) ja 14). AA:n ym. ja Edesjärvien Kalastusseura ry:n vaatimus luvan epäämisestä on hylätty päätöksen Ratkaisun perustelut kohdasta ilmenevin perustein. AA:n ym. sekä Suomenselän Luonnonystävät ry:n ja Edesjärvien Kalastusseura ry:n vaatimus, ettei kuivatusvesiä saa johtaa Kontolampeen, on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). AA:n ym. vaatimukset pölyn ja melun osalta on otettu huomioon lupamääräyksessä 14), jossa vaikutuksia lähiasutukselle on määrätty tarkkailtavaksi. Jos olosuhteet esimerkiksi suojapuuston hakkuiden vuoksi olennaisesti muuttuvat, lupaviranomaisen on ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti muutettava lupaa. Luvan muuttamista voivat hakea luvan saajan lisäksi viranomaiset tai haitankärsijät. Alavudenseudun kalastuskunta nimisen osakaskunnan vaatimus tarkkailuista on otettu huomioon lupamääräyksessä 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 30.6.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
16 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa 8,9 ha:n alueella saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).
17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Juha Helin Pertti Seppänen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.10.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2
ISONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan laskuojasta 2 seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta /2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Pitoisuuksia verrataan lähialueilla sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
LIITE 3 Vesinäytteet otetaan laskuojaan 2 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.