Raamattu - tarua vai totta Jyväskylän vapaaseurakunta 140913
Raamattu - tarua vai totta? Millä perusteilla voimme väittää Raamatun sanaa todeksi? Voiko Raamatulle löytää tieteellisiä perusteita vai jääkö kaikki uskon varaan? Mitä usko on? Mikä Raamattu on?
Mitä usko on? Ateisti ja agnostikkokin uskovat! Jotkut heistä ovat jopa niin kiihkeitä tässä uskossaan, että he tahtovat kertoa siitä toisillekin ja järjestävät jopa kampanjoita elämänkatsomuksensa edistämiseksi. Kuitenkaan he eivät voi todistaa uskoaan oikeaksi.
Tieteen ja uskon suhde Raamattu suhtautuu myönteisesti tieteen tekemiseen Koska ihminen uskoo Jumalaan, hän voi tutkia luomakuntaa kaikilla niillä tavoilla, joihin hänellä riittää ymmärrystä ja taitoa. Kristitty voi ennakkoluulottomasti tutkia luontoa ja sen ilmiöitä, koska se kertoo hänelle Jumalan teoista.
Länsimainen tieteen kehitys 1 Jumalaan uskovat ihmiset ovat vieneet tiedettä voimakkaasti eteenpäin Galileo Galilei taisteli oman aikansa tieteellisenä pidettyä maailmankuvaa vastaan. Galilein mielestä Jumalan kuvaksi luodun ihmisen tehtävänä oli tutkia maailmaa ja hankkia siitä tietoa.
Länsimainen tieteen kehitys 2 Isaac Newtonin käsitys maailmankaikkeuden luonteesta perustui hänen käsitykseensä Jumalasta. Hän ajatteli Jumalan olevan vapaa ja on siksi voinut luoda maailman sellaiseksi, että kappaleet voivat vaikuttaa toisiinsa koskettamatta niitä, toisin kuin mekanistisessa maailmankuvassa oli ajateltu. Tämä ajatus Jumalan vapaudesta johti Newtonin painovoimalain ymmärtämiseen.
Länsimainen tieteen kehitys 3 Tieteen ja uskon välisestä suhteesta on Suomessa kirjoittanut erityisesti professori Tapio Puolimatka. Hän kantaa huolta tiedeyhteisön vapauden rajoittamisesta. Puolimatkan mukaan tiedeyhteisössä vallalla oleva metodologinen naturalismi sulkee lähtökohtaisesti pois osan todellisuudesta ilman tieteellistä perustetta.
Naturalismi tiedeyhteisössä Naturalismi lähtee siitä, että luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä ja siksi se näin rajaa tutkimuskohteensa vain siihen, mitä ihminen voi havaita.
Tapio Puolimatkan huoli Puolimatkan mukaan ei ole mitään järkevää perustetta asettaa tieteelle naturalistisia rajoituksia. Hän toteaa, ettei ole järkevää määritellä tiedettä metodologisen naturalismin ehdoilla ja samaan aikaan olettaa, että kaikki maailmankaikkeutta koskevat totuudet sijoittuvat näiden rajoitusten sisälle.
Teistinen realismi Puolimatkan esittää nykyisin vallalle olevalle metodologiselle naturalismille vaihtoehdoksi teistisen realismin, joka ei lähtökohtaisesti sulje mitään osaa maailmankaikkeudesta pois. Teistisessä realismissa lähdetään siitä näkemyksestä, että maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on Jumalan suunnittelema ja luoma.
Usko näkyy kaikessa Jopa kysymys maailmansynnystä voidaan pelkistetysti tiivistää kahteen uskoon: toiset uskovat maailman syntyneen Jumalan tahdosta, toiset uskovat sen syntyneen sattumalta. Näyttää siis siltä, ettei ihminen voi elää uskomatta johonkin, vaikkapa vain omaan kykyynsä päätellä asioita oikein.
Mitä ja miten uskotaan? Tärkeä uskoon liittyvä erottelu on tehty kahden latinalaisen termin avulla: fides quae (creditur): usko, joka uskotaan fides qua (creditur): usko, jolla uskotaan
Mikä Raamattu on? Se on 66 kirjan kirjakokoelma, joka on yhtä aikaa inhimillinen ja jumalallinen. Raamattu kertoo, millainen ihminen on ja miten ihmisen ja Jumalan väliset suhteet voivat tulla kuntoon.
Onko usko järjetöntä? Kirkkoisä Tertullianus (n. 155 230) on sanonut: Uskon, koska se on järjetöntä. Ts. ei kukaan, joka tahtoo saada kannatusta perustamalleen uskonnolle, keksisi sellaista oppia, että Jumala tulee ihmiseksi ja kuolee häpeällisen kuoleman ristillä, jotta hänen luomansa ihmiset voisivat saada syntinsä anteeksi. Tertullianus siis päätteli, että evankeliumin sanoman inhimillinen järjettömyys todistaa sen totuuden puolesta.
Mihin uskotaan kun ei uskota? Kun joku sanoo, ettei hän usko Raamattuun, niin mihin hän ei usko? Yhä uudelleen arkeologin lapio on löytänyt paikkoja ja kirjoitusta, joissa on tullut vastaan samoja henkilöitä ja paikkakuntia kuin mistä Raamattukin puhuu. Monessa mielessä Raamatun sanoman uskominen ei edellytä uskoa lainkaan!
JEESUS RAAMATUN ULKOPUOLISSA LÄHTEISSÄ 1 Tacitus, sanoo 115 jkr.: Kristuksen kotipaikaksi Juudean, kuolinajaksi Tiberiuksen hallintoajan (14-37 jkr.) ja Pontius Pilatuksen maaherrakauden (26-36 jkr.). Jeesus teloitettiin Pilatuksen käskystä. Näin Jeesus paikallistuu varsin hyvin maailmanhistoriaan myös Raamatun ulkopuolisissa lähteissä.
JEESUS RAAMATUN ULKOPUOLISSA LÄHTEISSÄ 2 Josefus Flavius (37 - n. 100) mainitsee Juutalaisten historiaa käsittelevässä teossarjassaan Jeesuksen kaksi kertaa ja puhuu myös Johannes Kastajasta. Rabbien teksteissä Jeesusta ja Mariaa mustamaalataan, ja näin nekin todistavat Jeesuksen olleen tunnettu henkilö.
Epäsuoria todistuksia Suetonius julkaisi v. 120 jkr. kertoo: "Rangaistusten kohteena olivat kristityt, jotka olivat uuteen paheelliseen kulttiin kuuluvia ihmisiä. Plinius nuorempi, n. 110, kysyy keisari Trajanukselta, miten kristittyjä tulisi rangaista. Itse hän oli sitä mieltä, että näille tuli tarjota mahdollisuutta luopua uskosta, ja vasta jos he tästä kieltäytyisivät, heidät tulisi teloittaa.
Tausta todistusaineistona a) UT kertoo fariseuksista ja saddukeuksista. Näistä on säilynyt paljon tietoa. b) UT sanoo Jeesuksen eläneen Nasaretissa ja Kapernaumissa. Kumpikin paikka on edelleen nähtävillä. c) UT sanoo Jeesuksen käyneen Gennesaretin järvellä. Kuka tahansa Israelin kävijä voi todeta, että sellainen järvi on olemassa. d) UT sanoo, että Jeesus syntyi Betlehemissä. Se kaupunki on edelleen samassa paikassa. e) UT sanoo Jeesuksen vierailleen Jerusalemin temppelissä. Sen rauniot ovat edelleenkin nähtävillä. f) UT sanoo Jeesuksen syntyneen Juudan sukukunnasta. Siihen sukukuntaan kuuluvia ihmisiä on vieläkin olemassa.
Jeesus on historian henkilö Raamattu ankkuroi Jeesuksen elämän lujasti historiaan. Kirjoittaessaan korkea-arvoiselle Teofilokselle Luukas painottaankin evankeliumikirjansa alussa, että hän tutkinut taustoja, jotta tämä oppisi tuntemaan, kuinka varmoja ovat ne asiat, jotka tälle on opetettu.
Nousiko Jeesus kuolleista? Se, että Jeesus nousi haudasta, on selvää. Sapatin jälkeisenä aamuna hauta oli tyhjä. Jos Jeesus olisi ollut haudassa, hänet olisi näytetty, kun apostolit alkoivat julistaa ylösnousemusta. Vartijoiden käskettiin kertoa, että opetuslapset varastivat ruumiin. Jeesus ilmestyi 40 päivän aikana useaan otteeseen monille ihmisille Pelokkaista opetuslapsista tuli rohkeita todistajia UT:n todistus on yksiselitteinen: Jeesus herätettiin kuolleista
Ihminen voi vain todistaa Kukaan ihminen ei voi antaa pelastavaa uskoa toiselle ihmiselle. Me voimme vain todistaa siitä, mitä Jumala on Kristuksessa tehnyt tietyssä historian vaiheessa, tietyllä maantieteellisellä alueella, tietyn kansan keskuudessa, mutta sen edemmäksi emme pääse. Me ihmiset voimme olla vain todistajia.
Mihin uskoa tarvitaan? Pelastussanoma omistetaan uskolla, jonka Jumala itse vaikuttaa julistuttamansa evankeliumin sanan voimasta. Uskon antajana voi olla vain Jumala itse, joka Pyhän Henkensä kautta antaa uskon lahjan evankeliumin sanaa kuulevalle, Raamatun sanan voimasta. Uskoa ei tarvita siihen, että uskoisimme Pilatuksen, Paavalin tai Pietarin olleen olemassa, vaan siihen, että Jeesus on sovittanut kuolemallaan myös meidän syntimme ja kuolleista nousemalla voittanut meitä orjuuttavien synnin, kuoleman ja Paholaisen mahdin.