Teollisuuden hyödyketiedustelu 2014 Ohjeet
1 1. Yleistä Teollisuuden hyödyketiedustelussa kerätään arvo- ja määrätietoja yritysten tuotannosta sekä tuotantoon käytetyistä aineista ja tarvikkeista hyödykenimikkeittäin. Tiedot kerätään ensisijaisesti yrityksiltä tai sopimuksen mukaan niiden toimipaikoilta. Tilastointiajanjaksona käytetään kalenterivuotta ja tilasto laaditaan vuosittain. Hyödyketilastointi perustuu tilastolakiin (280/2004, muut. 361/2013) sekä PRODCOM-asetukseen (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91) ja EU:n komission asetukseen N:o 912/2004, joissa yhteisön teollista tuotantoa koskeva tutkimus määritellään. PRODCOM-asetus on internet-sivuillamme http://tilastokeskus.fi/keruu/tehy Aineet ja tarvikkeet -tietoja ei tiedustella vuodelta 2014. 2. Lomakkeet Tiedonantajaa pyydetään vastaamaan sähköisen tiedonkeruun lomakkeella internet-osoitteessa: http://sol.itella.net/ht Sähköisen tiedonkeruun sovellus sisältää ohjeet. Sähköisen tiedonkeruun käyttäjätunnus ja salasana ovat saatekirjeen oikeassa yläkulmassa. Yhteystietosivulle on esitäytetty yrityksen / toimipaikan yhteystiedot. Jos esitäytetyt tiedot ovat muuttuneet tai tiedot ovat virheellisiä, pyydämme Teitä korjaamaan tai täydentämään ne. Tuotanto- ja aineet ja tarvikkeet lomakkeilla kysytään hyödykkeistä seuraavat tiedot: nimikekoodi arvotieto (euroina) määrätieto Tilastoinnissa käytettävät tuotantotiedot kerätään EU:n PRODCOM-luokituksen mukaisesti. Luokitusta on täydennetty kansallisten erityistarpeiden perusteella. Aineet ja tarvikkeet -tiedot luokitellaan Tilastokeskuksen oman luokituksen mukaan (ks. 8. Tavaraluokittelut). Lomakkeelle on esitäytetty edellisenä vuonna ilmoittamanne hyödykenimikkeet. Mikäli lomakkeelle ei ole esitäytetty hyödykenimikkeitä, toimialallenne tyypilliset nimikkeet ovat saatavissa paperilomake-pdf -linkistä lomakkeen yläreunasta avautuvasta tiedostosta. Tuotantonimikkeiden kuvaustekstin jäljessä on yleensä vastaavat ulkomaankaupan nimikkeet (CN). Tilan säästämiseksi niitä ei ole aina voitu esittää tarkimmalla tasolla ja ne onkin tarkoitettu viitteeksi eikä ilmaisemaan suoraa yhteyttä PRODCOM-luokitukseen. Kunkin tuotantohyödykkeen kohdalla on myös ilmaistu, mitä tuotantokäsitettä tai -käsitteitä hyödykkeen osalta tulee käyttää (myyty tuotanto / kokonaistuotanto). Samoin aineiden ja tarvikkeiden osalta kunkin hyödykkeen kohdalla ilmaistaan, mitä panoskäsitettä tai -käsitteitä on käytettävä (ostot / kokonaiskäyttö). (Ks. 4.1. Tuotantokäsitteet) Jos olette tuottaneet tai käyttäneet lomakkeilla mainittuja tavaroita tai palveluita vuonna 2014, merkitkää kysyttävät arvo- ja määrätiedot asianomaisiin kohtiin. Eräissä nimikkeissä määrätiedot kysytään kahdessa mittayksikössä. Jos olette kyselyvuonna tuottaneet tai käyttäneet sellaisia hyödykkeitä, joiden nimikkeitä ei ole valmiina lomakkeilla, voitte etsiä oikean nimikkeen Hae uusi koodi -toiminnon avulla. Tarvittaessa voitte myös kirjoittaa nimikkeen kuvauksen omin sanoin lomakkeen alareunaan. Siinä tapauksessa pyydämme yksilöimään hyödykkeen mahdollisimman tarkasti ilmoittaen myös aineen, josta hyödyke on valmistettu. Sähköisen tiedonkeruun palvelumme sisältää hyödykeluokitukset. Hyödykeluokitukset ovat myös internet-sivuillamme http://tilastokeskus.fi/keruu/tehy/muuta.html 3. Tilastotietojen käyttö Taloudellisten analyysien ja päätelmien pohjana tulee olla mahdollisimman pätevät tietoaineistot. Tämä edellyttää, että saatavissa on systemaattiseen tiedonkeruuseen perustuvaa käyttökelpoista, luotettavaa ja ajankohtaista tilastotietoa. Tietotarpeen tyydyttämisessä yritykset ovat avainasemassa, sillä hyödyketilastolle asetetut vaatimukset täyttävä tiedonkeruu ei ole mahdollista hallinnollisista tai muista lähteistä. Tilastojen nopea valmistuminen riippuu ratkaisevasti perustietojen saamisesta. Sen vuoksi toivommekin, että vuoden 2014 toimintaa koskevat tiedot palautetaan mahdollisimman nopeasti. Yritysten tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004, muut. 361/2013). Yksittäistä yritystä / toimipaikkaa koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Tietoja käytetään ainoastaan tilastojen laatimiseen. Tietoja yksittäisestä yrityksestä ei anneta ulkopuolisille, ei myöskään toiselle viranomaiselle. 4. Tuotantotiedot Tuotannosta kysytään yritys/toimipaikkakohtaisia arvo- ja määrätietoja hyödykenimikkeittäin. Tiedustelu koskee vain yrityksen Suomessa tapahtunutta tuotantoa. 4.1. Tuotantokäsitteet Tiedustelussa käytetään kahta erilaista tuotannon käsitettä eli tyyppiä: myyty tuotanto ja kokonaistuotanto.
2 4.1.1. Myyty tuotanto Myydyllä tuotannolla tarkoitetaan yrityksen / toimipaikan valmistamien tuotteiden kalenterivuoden aikana tapahtunutta myyntiä yrityksen ulkopuolelle tuotannon valmistusajankohdasta riippumatta. Myyty tuotanto sisältää myös varastosta myynnin. Myydyn tuotannon arvoon tai määrään ei sisällytetä niiden tavaroiden myyntiä, jotka on myyty sellaisenaan toisille yrityksille (kauppatavarat). Isoista aluksista ilmoitetaan tässä kohdassa myydyn tuotannon sijasta kalenterivuonna luovutettujen alusten arvo ja määrä. 4.1.2. Kokonaistuotanto Kokonaistuotanto tarkoittaa tiedustelun kohteena olevan vuoden aikana valmistettua yrityksen / toimipaikan tuotantoa riippumatta siitä, onko se valmistettu myytäväksi tai jatkojalostettavaksi. Kalenterivuoden kokonaistuotanto kysytään myydyn tuotannon lisäksi erikseen määritellyistä hyödykkeistä. Kokonaistuotannosta ilmoitetaan yleensä ainoastaan määrä, ei arvoa. Isoista aluksista ilmoitetaan tässä kohdassa kalenterivuoden kokonaistuotannon määrän sijasta poikkeuksellisesti arvo. 4.2. Tuotannon arvotiedot Myyty tuotanto tulee arvostaa saatuun myyntihintaan kyselyvuoden aikana. Tuotteiden arvotiedot ilmoitetaan euroina (1 euro). Tuotteiden arvoon sisältyy pakkauskustannukset (riippumatta siitä, veloitetaanko ne erikseen) tuotantotukipalkkiot ja yrityksen sisäiset siirtokustannukset (esim. kuljetus varastosta myyntiyksikköön). Tuotteiden arvoon ei sisällytetä seuraavia eriä arvonlisäverot ja muut kulutusverot erikseen veloitettavat kuljetuskustannukset yrityksen ulkopuolelle. Kokonaistuotannosta ei ilmoiteta arvoa, ainoastaan määrä. (Poikkeus: isot alukset; ks. 4.1.2.) Jos valmiit tuotteet vuokrataan tai liisataan (esim. tietokonelaitteistot, puhelinasennukset, pesukoneet), niiden arvo arvioidaan ko. tuotteesta sillä hetkellä saatavan markkinahinnan perusteella. 4.3. Tuotannon määrätiedot Määrät on ilmoitettava lomakkeella annetuissa mittayksiköissä. Jos määrätietoa kysytään kahdessa eri yksikössä, tiedot on annettava molemmissa yksiköissä. Jollei määrätieto ole saatavissa suoraan kirjanpidostanne, se tulee arvioida. Tuotteen painoon ei lueta pakkauksen painoa. 5. Tuotantotiedot erityistapauksissa 5.1. Alihankintana suoritettu valmistus Tilaston piiriin kuuluu myös valmistus alihankintana / sopimusvalmistuksena. Alihankinta on toimintaa, jossa valmistuttajayritys tilaa alihankkijayritykseltä tuotteita, joiden (pääasiallisesta) suunnittelusta ja markkinoinnista vastaa valmistuttajayritys. Alihankinnassa valmistuttaja ja alihankkija ovat aina eri yrityksiä. Pääsääntö on, että tuotannon ilmoittaa tuotteen tosiasiallinen valmistaja eli alihankinnan ollessa kyseessä alihankkija. Valmistuttaja ilmoittaa lopputuotteen tuotannon siinä tapauksessa, että alihankkija valmistaa valmistuttajayrityksen tuotantoa varten osia, tarvikkeita tai muita välituotteita, joiden tuotannon siis alihankkija ilmoittaa. Jos taas alihankkija on lopputuotteen tosiasiallinen valmistaja, tuotantoa ei ilmoita valmistuttaja (tuotteen myyjä), vaan alihankkija ilmoittaa tuotannon määrän ja (arvioidun) markkina-arvon eli arvioidun myydyn tuotannon arvon. Alihankinnassa voidaan tällöin erottaa kolme erilaista tapausta: 1. Valmistuttajayritys toimittaa aineet ja tarvikkeet veloituksetta alihankkijayritykselle edelleen työstettäväksi tai valmistettavaksi. Alihankkija ilmoittaa asianomaisissa tuotenimikkeissä tuotannon määrän ja tuotteiden (arvioidun) markkina-arvon. 2. Valmistuttajayritys ei toimita aineita ja tarvikkeita alihankkijayritykselle, vaan tämä hankkii ne itse työstääkseen niitä tai valmistaakseen tuotteiksi. (Valmistuttajayrityksellä on vain tuotevastuu ja markkinointivastuu). Alihankkija ilmoittaa asianomaisissa tuotenimikkeissä tuotannon määrän ja tuotteiden (arvioidun) markkina-arvon tai vaihtoehtoisesti markkina-arvon sijaan alihankintatyön arvon (valmistuttajan maksama maksu, joka sisältää myös käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden arvon). 3. Jos valmistuttaja ei ole teollinen tai ei sijaitse Suomessa, niin alihankkija ilmoittaa valmistamiensa tuotteiden määrän ja niiden (arvioidun) markkina-arvon olettaen että ne olisi myyty (arvioitu myydyn tuotannon arvo).
3 5.2. Teolliset palvelut Tuotanto käsittää myös teolliset palvelut, joita ovat muokkaus, käsittely, työstö yms. viimeistely, ylläpito ja korjaukset sekä asennukset. Teollisilla palveluilla on omat PRODCOM-palvelunimikkeensä (ks. http://tilastokeskus.fi/keruu/tehy/muuta.html). Yritys / toimipaikka ilmoittaa kyseisissä nimikkeissä arvoksi vain erillisenä palveluna tilaajayritykseltä laskutetun palvelun. Eräät tällaisista palveluista luokitellaan kuitenkin toimi-alaluokituksessa ei-teollisiksi palveluiksi, esim. ajoneuvojen huolto ja korjaus sekä konttori- ja tietokoneiden huolto ja korjaus, joten ne eivät kuulu tämän tiedustelun piiriin. Sama koskee myös ohjelmistojen suunnittelua, valmistusta, konsultointia ym. tietojenkäsittelypalveluja. 5.2.1. Muokkaus, käsittely, työstö yms. viimeistely Viimeistelytyyppiset käsittelyprosessit eivät muuta tuotteiden muotoa. Tällainen käsittely ei siis aiheuta tuotteen muuttumista eri tuotteeksi kuten alihankintana suoritetun valmistuksen ollessa kyseessä. Tässä tarkoitettuja käsittelyprosesseja ovat esim. värjäys, petsaus, viimeistely, painaminen, lakkaaminen, pakkaus, puhdistus, päällystäminen, nikkelöinti jne. Muokkauksen, käsittelyn, työstön yms. viimeistelyn ollessa kyseessä voidaan erottaa neljä erilaista toimintatapaa: 1. Yrityksen / toimipaikan omien tuotteiden viimeistely: tätä pidetään varsinaisen tuotantotoiminnan osana eikä sitä ilmoiteta erillisissä palvelunimikkeissä. Ainoastaan toimipaikkakohtaista tiedustelua koskeva toimintatapa: 2. Saman yrityksen toisen toimipaikan tuotteiden viimeistely: tuotteen valmistanut toimipaikka ilmoittaa viimeisteltyjen tuotteiden myynnin määrän ja arvon kokonaisuudessaan. Viimeistelyn suorittanut toimipaikka ei ilmoita viimeistelytoimintaansa. (Jos se kuitenkin harjoittaa omaa itsenäistä viimeistelytoimintaa tai viimeistelyä alihankintasopimuksena toiselle yritykselle, sen täytyy ilmoittaa tällainen viimeistely erikseen tuotantotilastoon, ks. seuraavat kohdat.) 3. Ostettujen tuotteiden käsittely: Yritys / toimipaikka ilmoittaa tällaisen omaan laskuun tekemänsä viimeistelytyön arvon vain silloin, kun erilliset palvelunimikkeet ovat olemassa (ks. www.tilastokeskus.fi/keruu/tehy/muuta.html ). Tällöin ilmoitetaan laskutuksen mukainen maksu. Poikkeukset: Tekstiilien viimeistelystä (pääryhmä 13) ilmoitetaan myös määrätiedot. Jos erillisiä palvelunimikkeitä ei ole, viimeistelytyön arvoa ei ilmoiteta, vaan tavalliseen tapaan ilmoitetaan vain myydyn tuotannon arvo ja määrä. Myös painamisnimikkeistä ilmoitetaan määrät. 4. Alihankintana suoritettu viimeistelytyö: yrityksen ulkopuolisten tuotteiden viimeistelyn alihankintana suorittanut yritys / toimipaikka ilmoittaa työn arvoksi viimeistelyn tilanneen yrityksen maksaman maksun erillisillä palvelunimikkeillä. Jos viimeistelyn tilannut yritys on itse valmistanut viimeistelemättömän tuotteen, se ilmoittaa viimeistellyn tuotteen myydyn tuotannon arvon ja määrän. Jos taas tilaajayritys on ostanut viimeistelemättömän tuotteen, se ei ilmoita viimeistellyn tuotteen arvoa eikä määrää tuotantonaan. Alihankintana suoritetussa viimeistelyssä viimeistelyn tilaajan ja viimeistelyn suorittajan täytyy olla eri yrityksiä. 5.2.2. Ylläpito ja korjaukset Yrityksen / toimipaikan toiselle yritykselle suorittamista ylläpito- ja korjaustöistä ilmoitetaan pelkästään arvo käyttämällä asiaankuuluvia korjaus- ja huoltonimikkeitä ja arvoksi on ilmoitettava näistä töistä laskutetut kustannukset ilman arvonlisä- ja valmisteveroja. Sellaista työtä, jossa korjattava tuote rakennetaan lähes uudelleen, käsitellään samalla tavalla kuin valmistusta. Yrityksen / toimipaikan suorittamaa oman yrityksen tehtaan tai koneiden ja laitteiden ylläpitoa ja korjausta ei tilastoida. 5.2.3. Asennukset Jos tuote asennettuna (tai osat kokoonpantuina) muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jolle ei ole olemassa omaa erillistä tuotenimikettä PRODCOM-luokituksessa, erotetaan toisistaan seuraavat kolme menettelytapaa: 1. Asennuksen suorittanut yritys ei ole valmistanut kokonaan tai valtaosaltaan asennettavia tuotteita. Tällöin asennuksen suorittanut yritys / toimipaikka ilmoittaa ainoastaan asennusten arvon erityisissä PRODCOM-asennusnimikkeissä, jotka kuuluvat palvelunimikkeisiin (ks. www.tilastokeskus.fi/keruu/tehy/muuta.html). Arvolla tarkoitetaan asennustyöstä veloitettavia kustannuksia (sisältää asennuksessa käytetyt aineet ja tarvikkeet), pois lukien arvonlisäverot. Asennuksen arvo ei sisällä asennettavien tuotteiden valmistuksen arvoa. Ainoastaan toimipaikkakohtaista tiedustelua koskeva menettelytapa: 2. Asennettavat tuotteet on kokonaan tai valtaosaltaan valmistettu saman yrityksen toisessa toimipaikassa kuin missä asennus suoritetaan. Tässä tilanteessa asennuksen suorittanut toimipaikka ilmoittaa asennustyön arvon erikseen vain siinä tapauksessa, että se veloittaa tehdyn työn kustannukset asiakastoimipaikalta. Jos asennuskustannuksia ei laskuteta erikseen eikä toimipaikalla ole muuta teollista toimintaa, merkitkää tieto asennustoimipaikan Yhteystiedot-lomakkeelle kohtaan Toimipaikallamme ei ole ollut tuotannollista toimintaa vuonna 2014. Tuotannollinen toimipaikka merkitsee Lisätietoja-kohtaan tiedon asennustyön sisältymisestä tuotteen arvoon, kun asennustyön arvoa ei pysty erittelemään.
4 3. Asennuksen suorittanut yritys / toimipaikka on valmistanut asennettavat tuotteet kokonaan tai valtaosaltaan. Tällöin asennuksen arvo (sisältää myös asennuksessa tarvittavat aineet ja tarvikkeet) lisätään asennettavien tuotteiden tuotannon arvoon. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. suurimittaisissa asennustöissä), voi tällaiset työt il-moittaa myös erityisissä PRODCOM-asennusnimikkeissä. 6. Aineet ja tarvikkeet Aineet ja tarvikkeet -tietoja ei tiedustella vuodelta 2014. Aineet ja tarvikkeet -kysely koskee vain osaa tiedonantajista (ks. 7. tiedonantoyksiköt). Hyödyketietojen Aineet ja tarvikkeet -lomakkeella tiedustellaan tärkeimpien vuoden aikana tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostettujen raaka-aineiden, puolivalmisteiden, lisäaineiden ja tarvikkeiden arvot ja määrät nimikkeittäin eriteltyinä. Ostot tulee ilmoittaa ainakin noin 80-prosenttisesti. Lisäksi erikseen määritellyistä aineista ja tarvikkeista kysytään niiden kokonaiskäytön määrä (ei arvoa) kalenterivuonna. Se kysytään näiden nimikkeiden kohdalla omalla rivillään. Yrityskohtaista tiedustelua koskien: Kokonaiskäyttöön sisältyy yrityksen ulkopuolelta ostetut tavarat ja omassa yrityksessä jatkojalostettavaksi valmistetut tuotteet. Toimipaikkakohtaista tiedustelua koskien: Kokonaiskäyttöön sisältyy yrityksen ulkopuolelta ostetut tavarat, yrityksen toiselta toimipaikalta hankitut / saadut tavarat ja samassa toimipaikassa jatkojalostettavaksi valmistetut tuotteet. Arvoksi katsotaan ostoarvo yritykseen / toimipaikkaan toimitettuna ilman arvonlisäveroa. Omilla autoilla tapahtuneiden kuljetusten kustannuksia ei kuitenkaan sisällytetä ostoarvoon. Arvotiedot annetaan euroina (1 euro). Määrät on ilmoitettava lomakkeella annetuissa mittayksiköissä. Jos määrätietoja ei ole saatavissa suoraan kirjanpidostanne, on määrät arvioitava. 7. Tiedonantoyksiköt Hyödyketiedustelu kattaa Toimialaluokituksen 2008 päätoimialaluokat: B Kaivostoiminta ja louhinta ja C Teollisuus. Tiedonantoyksikkönä on yritys tai yrityksen toimipaikat. Tiedustelun piiriin kuuluvat yritykset, joilla on toimipaikkoja teollisella toimialalla (B tai C). Täten myös eiteolliset yritykset, jotka harjoittavat teollista toimintaa, ovat mukana tiedustelussa. Tiedustelun yritykset on valittu siten, että PRODCOMasetuksen säätämä edustavuusvaatimus täyttyisi eli vähintään 90 % kunkin toimialan tuotannon arvosta on sisällyttävä tilastoon. Täten tilastoinnin piiriin kuuluvat pääsääntöisesti kaikki vähintään 10 henkilön yrityksiltä. Lisäksi joillakin toimialoilla tiedusteluun kuuluu myös tätä pienempiä yrityksiä, jotta EU:n edustavuuskriteeri täyttyisi. Tiedot aineista ja tarvikkeista kysytään lähes kaikilta vähintään 20 henkilön yrityksiltä. Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi jo sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai se voi olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys). Tällainen yksikkö on usein myös yrityksen pienin laskentayksikkö. 8. Tavaraluokittelut Käytetty tuotantonimikkeistö perustuu vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin vuosittain päivitettävään PRODCOM-luokitukseen, jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia. PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikkeet ovat 10- numeroisia. Koodin 4 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 2) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008:n neljää ensimmäistä numeroa. Koodin 6 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA 2008). Aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö on laadittu edellä mainitun Euroopan yhteisön CPA-tuoteluokituksen 2008 pohjalta soveltaen sitä kansallisten tarpeiden täyttämiseksi. Neljä ensimmäistä numeroa kuvaa valmistavaa TOL 2008 -toimialaa. Koodin pituus on 6 7 numeroa. 9. Lisätietoja Lisätietoja saa yhteyshenkilöltämme tai osoitteesta www.tilastokeskus.fi/keruu/tehy 10. Käytetyt mittayksiköt GT aluksen bruttovetoisuus, tonneissa CGT aluksen kompensoitu bruttovetoisuus, tonneissa c/k karaatti (1 (metrinen) karaatti = 0,2 g) ce/el kennojen/sähköparien lukumäärä ct/l kantokyky tonneissa g gramma kg kilogramma kg Al2O3 dialumiinitrioksidikilogramma kg B2O3 dibooritrioksidikilogramma kg BaCO3 bariumkarbonaattikilogramma kg Cl kloorikilogramma kg F fluorikilogramma kg HCl kloorivetykilogramma
5 kg HF fluorivetykilogramma kg H2O2 vetyperoksidikilogramma kg KOH kaliumhydroksidikilogramma (kaustinen kali) kg K2O kaliumoksidikilogramma kg K2CO3 kaliumkarbonaattikilogramma kg N typpikilogramma kg NaOH natriumhydroksidikilogramma (kaustinen sooda) kg Na2CO3 natriumkarbonaattikilogramma kg Na2S2O5 natriumpyrosulfidikilogramma kg PbO lyijyoksidikilogramma kg P2O5 fosforipentoksidikilogramma (fosforianhydridi) kg S rikkikilogramma kg SO2 rikkidioksidikilogramma kg SiO2 piioksidikilogramma kg TiO2 titaanidioksidikilogramma kg akt.aine aktiiviainekilogramma kg efekt. efektiivinen kilogramma kg kuiva 90% kilogrammaa 90% kuiva-ainetta km kilometri kpl kappale kw kilowatti l litra l alk. 100% litra puhdasta (100%) alkoholia m metri m2 neliömetri m3 kuutiometri (kiintokuutiometri puutavarassa ) pari pari palstam palstametri siv sivu t tonni t kuiva 90% tonnia 90% kuiva-ainetta TJ terajoule (bruttolämpöarvo) - ei mittayksikköä