METROPOLIALUEEN OSAAMISJULISTUS

METROPOLIALUEEN OSAAMISJULISTUS

METROPOLIALUEEN OSAAMISJULISTUS Metropolialueen osaaminen pitää huolta Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä korkeakoulujen, tutkimuskeskusten, yritysten ja kaupunkien muodostama ekosysteemi alkaa juuri saavuttaa globaalilla Teesit 1. Metropolialue kouluttaa yli sataa tuhatta tulevaisuuden osaajaa Suomelle joka vuosi. 2. Osaaminen luo työpaikkoja. Täällä syntyy kasvu 3. Metropolialueen osaamiskeskittymä hyödyttää koko Suomea. 4. Metropolialueen osaamiskärjet ovat Suomen vahvoja vientitoimialoja: puhtaat teknologiat, digitalisaatio, biotalous, terveysteknologia. 5. Metropolialue on Suomen valttikortti globaalissa kilpailussa kansainvälisistä sijoittajista, yrityksistä ja osaajista muiden maiden kaupunkiseutujen kanssa. Metropolialueen menestys on edellytys Suomen menestykselle kansainvälisessä kilpailussa osaajista, yrityksistä ja sijoituksista. Metropolin osaamiskeskittymä tekee tiivistä yhteistyötä Suomen muiden osaamiskeskusten kanssa. Metropolialue on Suomen tehokkain innovaatioyhteisö, jossa koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyö on elinvoimaista jo nyt. Alueen toimijat työskentelevät innovaatioiden kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Älyratkaisut ja hallinnon digitalisointi tuovat tehoa ja luovat uutta. Metropolialueen ainutlaatuinen innovaatioekosysteemi ja ve- mittakaavalla riittävän koon, jotta korkeimman tason tutkimusverkostot haluavat perustaa oman yhteistyöorganisaationsa Suomeen. Metropolialueen korkeakoulujen tutkimushankkeet ovat tiiviissä verkostossa muiden Suomen yliopistojen ja tutkimuskeskusten kanssa. Yhden menestys hyödyttää kaikkia; esimerkkeinä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) merkittävä tieto- ja viestintätekniikan tutkimuskeskus Otaniemen kampuksella ja eurooppalainen biolääketieteen tutkimusverkosto EATRIS Helsingin yliopistolla, jotka tuovat yhteen alan tutkijoita koko Suomesta. METROPOLIALUE Biotalous tovoima tuovat Suomeen kansainvälisiä hankkeita ja yritystoimintaa. Maantieteellinen keskittyminen vahvistaa tuottavuutta. Yli 40 prosenttia Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, ja monilla niistä on toimintaa myös muualla Suomessa. Metropolialue vastaa 60 prosentista kaikesta Suomen rakentamisesta, ja esimerkiksi Vantaa sijoittaa satoja miljoonia Kehä III:n ja lentokentän liikennejärjestelmiin. Pisara- ja Kehäradat tukevat koko Suomen kasvua. Metropolialue on tärkeä infrastruktuurin solmukohta ja syöttö- Alueen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on koulutusvastuita, joita muualla Suomessa ei tarjota. Metropolialueen yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on alueella vahva yritys- ja yhteistyöverkosto ja molemminpuolisesti hyödyttävät yhteistyösiteet muualle Suomeen. Neljä kärkialuetta kisaavat huippututkimuksessa ja houkuttelevat investointeja piste kaikkialle Suomeen. Metropolialueelle on määritelty neljä kärkialuetta: terveys ja hyvinvointi, cleantech, ICT ja biotalous. Esimerkkinä jo toimi- Terveys ja hyvinvointi Suomi tarvitsee kipeästi lisää kasvua ja työpaikkoja. EVA:n vasta, kansainvälisesti merkittävästä osaamiskeskittymästä on analyysi (12.6.2014) Kuka Suomessa kasvaa toteaa, että uu- Health Capital Helsinki, joka kokoaa yhteen Viikin biotieteet, Lähde: Aalto-yliopisto sien työpaikkojen syntyminen edellyttää kolmea asiaa: 1) on Meilahden lääketieteen ja Otaniemen terveysteknologiaosaa- keksittävä uutta, nykyistä parempaa tarjottavaa niille, jotka misen. Esimerkiksi terveysteknologiajätti GE Healthcare on ovat maksukykyisiä ja -haluisia; 2) on tehtävä tulevaisuuteen tehnyt suuren tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnin Helsinkiin, suuntautuvia riskipitoisia panostuksia, joilla toteutetaan uusi koska kaikki merkittävät terveysalan toimijat tutkimuksesta vi- tarjonta; ja 3) työntekijän osaamisen ja sijainnin on oltava ranomaisiin ja innovoiviin yrityksiin sijaitsevat alueella lyhyel- houkutteleva, jotta yritykselle on tarjolla yhtä aikaa hyvä liike- lä etäisyydellä. Lähde: Helsingin kaupungin aineistopankki toimintaympäristö ja kohtuulliset kustannukset vaihtoehtoisiin sijaintipaikkoihin verrattuna. Kaikki edellytykset ovat olemassa pääkaupunkiseudulla. Metropolialue hyödyntää myös digitaalista poikkileikkaavuutta: mobiiliosaaminen lyö kättä kaikkien kärkialojen kanssa. Synergiahyöty on todellinen. Metropoli kuhisee uusia yhdis- ICT Cleantech Metropolialueen osaaminen linkittää Suomen osaksi kansainvälisiä verkostoja telmiä, ja Nokialta vapautunut ICT-osaaminen on tehokkaassa uusiokäytössä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan julkaisun Osaamiskeskittymä toimii kuin Helsinki-Vantaa: kansainvälisesti merkittävä lentokenttä, jonka yhteydet hyödyttävät maakuntakenttiä. Pääkaupunkiseudun yliopistojen, ammatti- (Leiponen & Helfat, 2006) mukaan yliopistojen tieteelliseen tutkimukseen ja markkinoiden ominaisuuksiin liittyy tietoa, jota on vaikea saada etäältä. Toimipaikkojen synergiat saadaan hyötykäyttöön, kun ne sijaitsevat lähekkäin. Lähde: Aalto-yliopisto Lähde: Aalto-yliopisto

METROPOLIALUE Kootaan osaaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi Osaamisalueiden keskittyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Piekkolan ja Susiluodon (2012) mukaan sekä talousteorian että Nopeutetaan siirtymistä työelämään Ketterät palveluorganisaatiot tukevat opetusta ja tutkimusta. Asioita tehdään fiksusti ja kustannustehokkaasti digitalisaatiota hyödyntäen. Opetusta tehostetaan, jotta valmistuneet pääsevät VANTAA empiiristen tutkimustulosten mukaan väestön ja talouden sijoit- nopeammin työelämään. Tästä esimerkkinä ovat toimet jous- Helsingin yliopisto maailman 100 parhaan yliopiston joukossa ESPOO KAUNIAINEN Jopa 100 uutta yritystä Aalto-yliopiston piiristä vuosittain HELSINKI Aalto-yliopistossa 50 cleantech- ja 100 ICT-professoria Meilahti yksi Euroopan johtavista lääketieteen keskittymistä. Investoinnit tutkimukseen vuosittain 100 milj. tuminen tiiviisti on omiaan lisäämään tuottavuutta ja sitä kautta tuotantoa ja tuloja. Bettencourtin ja Westin (2010) mukaan kaupungin väestön kaksinkertaistumisen myötä taloudellinen tuottavuus nousee keskimäärin 130 prosentilla. Metropolialue kilpailee kansainvälisesti muiden eurooppalaisten kasvukeskusten kanssa yrityksistä, osaajista ja sijoituksista. Pääasialliset kilpailijat eivät löydy kotimaasta, vaan Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Lontoosta ja Zürichistä. tavan ympärivuotisen opiskelun mahdollistamiseksi. Kaupunkien toimintamallit, kuten Helsingin Respa, madaltavat kynnystä siirtyä työelämään. Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat Metropolialueella 4000 ICT-alan yritystä, 50 000 työntekijää VTT Euroopan tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista teknologiaorganisaatioista 5. sijalla Metropolian uusi Myllypuron kampus: 6000 sosiaali-, terveysja rakennusalan opiskelijaa tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa ja aluekehitystä Metropolialue on jo opiskelun, tutkimuksen, työskentelyn ja innovoinnin yhtä suurta kampusaluetta. Pienen maan on keskitettävä voimansa globaalissa kilpailussa. Se tarkoittaa konkreet- NIIN METROPOLI VASTAA KUIN SINNE HUUTAA Metropolialue tukee pääministeri Juha Sipilän hallituksen pyrkimystä tasapainottaa Suomen julkinen talous ja uudistaa rakenteita. Metropolialue vastaa jo nyt hallitusohjelman (HO) kirjauksiin monin tavoin. Korkeakoulujen ja yritysten keskinäistä Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä suhdetta innovaatiotoiminnassa tiivistetään cleantechin edelläkävijä tisia resursseja: tuotekehitysrahoitusta ja osaajia. Se vaatii myös yhteisiä markkinointiponnistuksia Team Finland -hengessä. Hallitus toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua Metropolialueen lukuisat perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja kaupallistamista yhdistävät hankkeet ovat esimerkki siitä, minkälainen symbioosi pääkaupunkiseudun osaamisella ja yrittämisellä jo on. Kaupunkien, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten yhteistyö luo metropolialueesta hyvinvointi- ja ympäristöliiketoiminnan ratkaisujen kehittäjän älypalveluiden, uusien teknologioiden ja luovien alojen avulla. Metropolialueella tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta kärkialoilla terveys ja hyvinvointi, ICT, cleantech ja biotalous. Esimerkiksi urbaanin biotalouden liiketaloudellinen arvo pääkaupunkiseudulla on yli 840 miljoonaa euroa, ja sen odotetaan kasvavan. On myös huomionarvoista, että pääkaupunkiseudulla sijaitsee määrällisesti eniten LEED- ja BREEAM-sertifioituja energiatehokkaita rakennuksia maailmassa siis enemmän kuin Tukholmassa tai New Yorkissa Korkeakoulut uudistavat tutkinto-ohjelmiaan, edistävät innovaatioita siirtämällä resursseja hallinnosta tutkimukseen ja opetukseen sekä integroivat yrittäjyyskoulutusta ohjelmiinsa. Alueen uudenlainen yhteistyö esimerkkeinä Helsinki Think Company, Kaupunkiakatemia ja Startup-sauna edistävät liiketoimintaa, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jo tehdyt yhdistämiset ovat osoitus kyvystä rakenteellisiin uudistuksiin.

KÄRKIALUEET Terveys ja hyvinvointi ICT Aalto-yliopistossa terveys- ja hyvinvointiosaaminen painottuu lääketieteelliseen tekniikkaan ja neurotieteeseen. Alan merkittävän kansainvälisen yhteistyön lisäksi Aalto-yliopisto panostaa osaamisen kaupallistamiseen: vuonna 2013 se perusti Health Factoryn kehittämään terveys- ja hyvinvointialan uusia ratkaisuja yritystoiminnan tueksi. Alueen ammattikorkeakoulut kouluttavat huomattavan määrän alan haluttuja ammattilaisia: Terveys ja hyvinvointi -alueella suoritetaan yksin Metropoliassa noin 1000 tutkintoa vuodessa ja Laureassa lähes 700. Metropolialueen kansainvälisesti arvostettu tutkimus vetää investointeja puoleensa. Meilahti tunnetaan yhtenä Euroopan johtavista lääketieteen keskittymistä, alueella toteutettavaan tutkimukseen investoidaan vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. Metropolialueen keskittymän toiminta hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa laajasti: investoinnit kasvattavat työllisyyttä ja verotuloja, ja lisäksi alan huippuosaaminen edesauttaa julkisen terveyssektorin toimintaa merkittävästi. ICT-toimialan merkitys niin metropolialueelle kuin koko Suomelle on kiistaton. Metropolialueen korkeakoulut muodosta- ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi pystyy sekä itse luomaan Huippuluokan osaaminen ja sen valjastaminen käyttöön on vat monitahoisen ekosysteemin, joka yhdistää alan opiskelijat, uusia menestystarinoita että houkuttelemaan kansainvälisiä tutkijat, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset. Alueella investointeja. Panostamalla ICT:n opetukseen ja tutkimukseen toimii tällä hetkellä noin 4000 alan yritystä, joissa työskentelee luodaan myös merkittäviä ellei jopa yhteiskunnan kannalta välttämättömiä innovaatioita, jotka mahdollistavat suuria 50 000 henkilöä. Alan yritysten 2,4 miljardin euron liikevaihdosta viennin osuus on 75 prosenttia. tuottavuusharppauksia. Tulevaisuuden merkittävä kasvuala on teollinen internet, jonka hyödyntäminen voisi Etlan, VTT:n ja Aalto-yliopiston arvion mukaan tuoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koko Suomeen seuraavan vuosikymmenen aikana. Metropolialueen kaupungit näkevät mahdollisuuksia myös robotisaatiossa, palvelutalouden digitalisaatiossa ja älykkäässä erikoistumisessa. Korkeakoulut ja kaupungit luovat jo nyt digitaalisia oppimisympäristöjä. Langattoman tietoliikenteen määrä kasvaa 1000-kertaiseksi ja langattomien laitteiden määrä 100-kertaiseksi kymmenessä vuodessa. Tämä on suuri haaste kasvavan energiankulutuksen ja Metropolialueelle on syntynyt voimakas terveyden ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä. Alueen korkeakoulut tarjoavat runsaasti alan opetusta ja tutkimusta sekä tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, jotka hyödyntävät osaamiskeskittymää liiketoiminnan kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen. Metropolialueella toimiikin tällä hetkellä noin 300 terveysteknologia- ja lääketeollisuuden yritystä, jotka työllistävät noin 5000 henkilöä. Niiden liikevaihto on 1,5 miljardia euroa. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä teollisuus on yksi harvoja toimialoja, joissa liiketoiminta on ollut kymmeniä vuosia jatkuvassa kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen investoidaan 10 15 prosenttia valtioiden bruttokansantuotteesta ja investointien määrä on globaalisti jatkuvassa kasvussa. (Lähde: Health Capital Helsinki -esiselvitys, Mikko Alkio, 2015) Kansainvälisesti korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen ja tohtorinkoulutukseen profiloituvaa Helsingin yliopistoa voidaan pitää suomalaisen terveys- ja hyvinvointiosaamisen ytimenä. Sen lääketieteellisessä tiedekunnassa ja farmasian tiedekunnassa sekä alueella toimivissa instituuteissa työskentelee tällä hetkellä yli 520 senioritutkijaa. Ainutlaatuinen Health Capital Helsinki kasvattaa osaamisen pääomaa rajallisen taajuusspektrin vuoksi. Lisäksi yhteiskunta on tulossa yhä riippuvaisemmaksi langattomista matkaviestintäjärjestelmistä. VTT kehittää ratkaisuja, jotka mahdollistavat tuhatkertaisen tietoliikennevolyymin kasvun kymmenessä vuodessa. (Lähde: VTT) Metropolialueella sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä biotieteiden osaamiskeskittymistä, Health Capital Helsinki, joka kehittää alan tutkimus-, innovaatio- ja yritystoimintaa. Keskittymään kuuluvat Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto läheisine yhteistyökumppaneineen, Metropolia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM sekä Helsingin kaupunki. Health Capital on life science -ekosysteemi, joka vastaa kansainväliseen kilpailuun ja tekee tiiviisti yhteistyötä muiden suomalaisten biotieteiden alalla toimivien yliopistojen kanssa. Metropolialueen keskittymän korkealle arvostetut alan toimijat ja hyvät tutkimus- ja henkilöstöresurssit houkuttelevat kansainvälisiä huippuja. Keskittymä edesauttaa myös alan Suomessa toimivien kasvuyritysten menestystä. Terveysalan startup-yrityksiä esittäytyi edellisessä sijoittaja- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa lähemmäs 200. Metropolialueen korkeakoulut ovat kansainvälisesti arvostettuja alan toimijoita. Esimerkiksi Aalto-yliopistolla työskentelee tällä hetkellä ICT ja digitalisaatio -alueella lähes sata professoria. Myös Helsingin yliopisto ja metropolialueen ammattikorkeakoulut ovat vahvoja alan kouluttajia ja kehittäjiä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen Helsinki Institute for Information Technology (HIIT) -instituutti tekee arvokasta työtä alan kehittämiseksi Suomessa. Lisäksi Otaniemessä sijaitsee Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin merkittävä tietoja viestintätekniikan tutkimusyksikkö.

Cleantech Biotalous Cleantechin tarjoamat ympäristöratkaisut ja alalle syntyvät Metropolialueen korkeakoulut ja VTT panostavat puhtaiden Biopohjaisilla luonnonvaroilla tarkoitetaan pääosin erilaisia Tällä hetkellä biotalousalan liiketoiminta metropolialueella on työpaikat ovat tämän hallituskauden ohjelman keskiössä. teknologioiden kehittämiseen. Aalto-yliopistossa toimii 50 metsä- ja maatalousperäisiä raaka-aineita, niiden prosessoin- noin 840 miljoonaa euroa, ja alueella panostetaan vahvasti Cleantech käsittää kaikki tuotteet, tekniikat ja palvelut, jotka professoria suoraan puhtaisiin ratkaisuihin keskittyen, Helsin- nista saatavia sivuvirtoja sekä kierrätysmateriaaleja, jotka ovat alan liikevaihdon kasvattamiseen. Aalto-yliopiston teknolo- tuotantoprosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehto- gin yliopiston Kumpulan kampuksella taas tehdään kansain- peräisin näistä raaka-aineista. Biotalous pyrkii jalostamaan giapainotteinen tutkimus ja Helsingin yliopiston biotalouden jaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän välisen huipputason ilmakehä- ja ilmastonmuutostutkimusta. uusiutuvia luonnonvaroja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. perustutkimus täydentävät toisiaan. Lisäksi alueen ammat- luonnonvaroja. Biotalous tuo Suomelle valtavan liiketoimintapotentiaalin, ja tikorkeakoulut kouluttavat merkittävän määrän alan osaajia. Myös metropolialueen kaupungit kantavat kortensa kekoon perinteisen puunjalostusteollisuuden rinnalle onkin parhail- Vuonna 2015 avattiin Espooseen VTT:n kansainvälisesti ainut- Cleantech on myös yksi metropolialueen osaamisen kärjistä. cleantechin puolesta. Espoon kaupunki on valmistelemassa laan nousemassa uudenlaisia biotuotetehtaita, joiden tuotteilla laatuinen biotalouden pilotointikeskus, Bioruukki, jonka tut- Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti päätti perustaa keskeisten sidosryhmien kanssa Ämmässuolle laajaa materi- voidaan tulevaisuudessa korvata esimerkiksi metalleja, muovia kimustyö perustuu kokeilevaan toimintaan yhdessä yritysten raaka-aine-alueen tutkimusyksikön Otaniemeen, joka valikoi- aalikierrätykseen perustuvaa ekoteollisuuspuistoa. Helsingin ja puuvillaa. kanssa. Lisäksi metropolialueella sijaitsevat VTT:n ja Luonnon- tui yhdeksi kuudesta uuden innovaatiokeskittymän globaalista Kalasataman energiajärjestelmä ja Vantaan jätevoimalan ra- varakeskuksen biotalouskeskittymät. sijoituspaikasta. kentaminen ovat hienoja esimerkkejä korkealuokkaisen tutki- Biotaloudelle asetettujen odotusten toteutuminen rakentuu muksen ja kaupallisen soveltamisen liitosta. tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyölle. Maamme bio- Biotalouden osaaminen metropolialueella on alansa kansain- Tämä oli erittäin tärkeä voitto Suomelle ja avaa uusia mahdollisuuksia koko raaka-aineketjussa. [ ] EIT tulee investoimaan EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymään ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 270 miljoonaa euroa. Investoinnilla tavoitellaan uutta mineraalialan yritystoimintaa aktivoimalla tutkimustulosten kaupallistamista, tuetaan uusien yritysten perustamista sekä järjestetään monipuolista koulutusta. Tavoitteena on luoda Eurooppaan 10 000 uutta työpaikkaa, käynnistää 50 uutta vireää yritystä sekä lisäksi kouluttaa 8 000 uutta yrittäjää. talousosaaminen rakentuu perinteisen kemian- ja puunjalostustekniikan osaamisen vankalle pohjalle, nyt tätä osaamista jalostetaan tulevaisuuden tarpeisiin. välistä huippua. (Lähde: Tekes, lehdistötiedote, 12.12.2014) Smart & Clean, viennin kasvua vihreällä älyllä Metropolialueelle ollaan synnyttämässä kansainvälisen luokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti Ainutlaatun Health Capital Helsinki kasvattaa osaamisen pääomaa kestäville ratkaisuille: Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet laajan Smart & Clean -yhteistyöhankkeen Sitran kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta entistä houkuttelevampi investointikohde ja luoda samalla uutta liiketoimintaa sekä lisää työpaikkoja. Biotalous edesauttaa korkean jalostusarvon tuotannon säilymistä Suomessa. Meillä on alalla ainutlaatuista osaamista ja metsämme kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin niitä pystytään hyödyntämään. Korkeaa osaamista vaativa jalostus, jossa tuotetaan biomassan komponenteista korkean lisäarvon tuotteita eri sektoreille, tuo Suomeen reilusti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. (Lähde: Janne Laine, dekaani ja professori, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu. Haastattelu 15.6.2015) Kestävää kehitystä edistäville teknologiaratkaisuille on globaalisti suurta kysyntää, ja Suomella on jo nykyisellään huomattavaa osaamista näissä. Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on jo paljon yksittäisiä suunnitelmia ja toimenpiteitä, jotka tähtäävät tällaisiin Smart & Clean -ratkaisuihin. Suomeen tarvitaan kuitenkin kipeästi maailmanluokan referenssialue vauhdittamaan tähän liittyvää liiketoimintaa ja vientiä. (Lähde: Sitra, lehdistötiedote, 24.3.2015) Globaali osaamisalue palvelee sekä jo alueella toimivia että tänne investoivia yrityksiä. Tulevien vuosien aikana on tarkoitus toteuttaa mittavia hankekokonaisuuksia liikenteen, vesihuollon ja energiatehokkuuden saroilla. Maailman johtavat kaupungit kilpailevat puhtaista investoinneista. Smart & Clean -hanke lisää sekä metropolialueen että koko Suomen houkuttelevuutta tässä kovassa kilpailussa.

Lähteet: Aalto-yliopisto (2015) Aalto-yliopiston strategian toimeenpano 2014. Alkio, Mikko (2015) Health Capital -esiselvitys: Life Science -alojen tutkimus, innovaatio- ja yrityskeskittymän kehittäminen Helsingissä ja Helsingin yliopistossa yhteistyössä keskeisten kumppaneiden kanssa. Bettencourt, L. - West, G. (2010) A unified theory of urban living. Nature, 467, 912-913. Espoon kaupunki. Tiedonkeruupohja, Metropolialueen osaamisjulistus. 12.6.2015. Hallitusohjelma (2015) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 29.5.2015 nimitetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/tiedonanto_sipil%c3%a4_29052015_final.pdf/6de03651-4770-492a-907f- 89452141d0d5 Helsinki Business Hub. Yritysdata. 11.6.2015. Helsingin yliopisto. Suuret tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit teema-alueilta. Yhteenveto. 12.6.2015. Laine, Janne, dekaani, professori, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu. Haastattelu 12.6.2015. Leiponen, A. - Helfat, C. E. (2006) When does distributed innovation activity make sense? Location, decentralization, and innovation success. Keskusteluaiheita nro 1063. ETLA. Osaamisjulistus, korkeakouludata. Aalto-yliopiston yhteenveto. 12.6.2015. Pajarinen, M. - Rouvinen, M. Kuka Suomessa kasvaa? EVA Analyysi No. 37. 12.6.2014. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2014/06/ Kuka-Suomessa-kasvaa.pdf Piekkola, Hannu - Susiluoto, Ilkka (2012) Kaupunkialueiden taloudellinen kasvu ja aineettoman pääoman merkitys alueilla. Teoksessa Metropolialueen talous, toim. Loikkanen H., Laakso S., Susiluoto I. 39-58 Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Pääkaupunkiseudun Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Pääkaupunkiseudun INKA-neuvottelut. 10.6.2013. Helsinki. Saaristo, Antti, kehityspäällikkö, Aalto-yliopisto. Haastattelu 12.6.2015. Saaristo Antti, kehityspäällikkö, Aalto-yliopisto. Yhteenvetoa kärkialueista. 12.6.2015. Teeri, Tuula, Aalto-yliopiston rehtori. Haastattelu 15.6.2015. Tekes, lehdistötiedote, 12.12.2014. VTT, tiedonkeruupohja. Metropolialueen osaamisjulistus. 12.6.2015. Tausta: Osaamisjulistus on koottu pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumin yhteistyönä. Toimitustyö: Kaiku Helsinki Oy Taitto: Coodi Oy