Suomen Liikennelentäjäliitto ry TYÖEHTOSOPIMUS LIIKENNELENTÄJÄT 15.12.2011-31.1.20 014 Palvelualojen työnantajat PALTAA ry
1 Soveltamisala... 3 2 Järjestäytyminen... 3 3 Ulkopuoliset sopimukset... 3 4 Tehtävät ja pätevyys... 4 5 Edistyminen, hakumenettely ja koulutus... 4 6 Operointi useammalla kuin yhdellä lentokonetyypillä... 10 7 Asemapaikka... 10 8 Työn tasaus... 11 9 Vuorolista... 11 10 Työajat... 13 11 Reservimiehistö ja varallaolo... 18 12 Lepoajat... 21 13 Vapaapäivät... 22 14 Vuosiloma... 27 15 Palkkaus... 28 16 Sairausaika ja sairausajan palkkaus... 41 17 Raskaus ja raskausajan palkkaus... 41 18 Osa-aikaisuus ja osa-aikaisuuden palkkaus... 42 19 Muut korvaukset... 43 20 Virkapuku... 44 21 Ruokailu... 45 22 Hotelli... 45 23 Vakuutukset... 45 24 Lomautukset... 46 25 Työsuhteen päättyminen... 47 26 Eläke... 48 27 Erinäiset määräykset... 49 28 Luottamusmiehet... 50 29 Työnseisaukset... 51 30 Erimielisyyksien ratkaiseminen... 51 31 Sopimuksen voimassaoloaika... 51 Määritelmät... 53 LIITTEET. 53
1 Soveltamisala 1.1 Tällä sopimuksella määritetään yhtiön palveluksessa olevien liikennelentäjien työehdot. 2 Järjestäytyminen 2.1 Yhtiöllä on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa liikennelentäjiä riippumatta siitä, ovatko nämä järjestäytyneitä vai eivät. 2.2 Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. 3 Ulkopuoliset sopimukset 3.1 Mikäli Finnair Oyj päättää perustaa tai hankkia uuden tytäryhtiön, jonka asemapaikka on Suomessa ja/tai lentotoiminta ulottuu Suomeen, Yhtiö ja Yhdistys sitoutuvat neuvottelemaan järjestelyn vaikutuksesta Finnairin liikennelentäjien asemaan. 3.2 Mikäli Yhtiö tekee ulkopuolisen yhtiön kanssa miehistönvuokraus- tai muun vastaavan sopimuksen, jonka perusteella liikennelentäjät lentävät ulkopuolisen yhtiön koneilla, sovelletaan työhön tätä työehtosopimusta, ellei Yhdistyksen ja Yhtiön välillä muuta sovita. 3.3 Mikäli Yhtiö aikoo tehdä ulkopuolisen yhtiön kanssa miehistönvuokraus- tai muun vastaavan sopimuksen, jonka perusteella toisen yhtiön liikennelentäjät lentävät Yhtiön ansiolentolupaan merkityillä koneilla, sovitaan asiasta Yhtiön ja Yhdistyksen välillä. 3.4 Mikäli Yhtiö aikoo tehdä toisen yhtiön kanssa wet-lease sopimuksen tai code share sopimuksen, jossa Yhtiön riskillä oleva osuus lennon kapasiteetista on yli 50% ja näiden sopimusten piiriin kuuluvien koneiden lentotoiminta ulottuu Suomeen, sovitaan asiasta Yhtiön ja Yhdistyksen välillä. 3.4.1 Yhtiö voi tehdä reittiliikenteessä kohdan 3.4 mukaisia wet-lease - sopimuksia ja code share sopimuksia ilman kohdan 3.4 mukaista sopimusmenettelyä seuraavilla raja-arvoilla: Ulkopuoliset operaattorit voivat lentää enintään 114 paikkaisilla lentokoneilla enintään 20% Finnairin omilla vastaavan paikkaluvun lentokoneilla ja miehistöillä lentämästä reittiliikenteen ASK määrästä, kuitenkin vähintään 3,0 Mrd. ASK vuodessa (vuonna 2010 vähintään 0,8 Mrd. ASK), sekä 115-200 paikkaisilla lentokoneilla enintään 12% Finnairin omilla vastaavan paikkaluvun lentokoneilla ja miehistöillä lentämästä reittiliikenteen ASK määrästä. 3.4.2 Yhtiö voi tehdä lomalentoliikenteessä wet-lease sopimuksia ilman kohdan 3.4 mukaista sopimusmenettelyä ulkopuolisten operaattorien kanssa seuraavilla raja-arvoilla: Ulkopuoliset operaattorit voivat lentää enintään 20% yhtiön omilla ohjaaja- ja lentokoneresursseilla suoritetusta lomaliikenteen ASK-määrästä. 3.5 Yhtiö informoi kirjallisesti Yhdistystä ulkopuolisten yhtiöiden kanssa tehdyistä kohtien 3.2, 3.3 ja 3.4 mukaisista sopimuksista viimeistään 14 vuorokauden kuluessa sopimusten solmimisesta. 3.6 Kohdan 3.4 mukaisten sopimusten piiriin kuuluvaa liikennettä käytetään mm. syöttöliikenteessä ja muussa Yhtiön omaa liikenneohjelmaa tukevassa liikenteessä. 3.7 Mikäli kohtien 3.2, 3.3 ja 3.4 perusteella käytävissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asetetaan asian ratkaisemiseksi sovitteluelin, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi edustajaa. Sovitteluelimen puheenjohtajaksi kutsutaan edustajien 3
valitsema puolueeton henkilö. Ellei puheenjohtajasta päästä yksimielisyyteen, kutsutaan valtakunnansovittelija tähän tehtävään. Sovitteluelimen ratkaisu on molempia osapuolia sitova. 3.8 Jos Yhtiön liikennelentäjiä lomautetaan tai irtisanotaan tuotannollisten ja/tai taloudellisten syiden vuoksi sellaisessa liikennelajissa ja vastaavassa konetyypissä, jossa Yhtiöllä on voimassaolevia kohdan 3.4 mukaisia wet-lease tai code share sopimuksia, tulee kyseiset sopimukset irtisanoa enintään 6kk irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli kyseiset lennot voidaan operoida Yhtiön toimesta omien miehistö- ja koneresurssien sitä rajoittamatta. 3.9 Asetetaan osapuolten työryhmä, jonka tehtävänä on seurata tämän luvun määräysten toimivuutta käytännössä, ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia sopimusmääräysten tai käytäntöjen tarkistamisesta. Yhtiö ja Yhdistys nimeävät kumpikin kaksi edustajaa työryhmään. 4 Tehtävät ja pätevyys 4.1 Liikennelentäjän tehtävänä on lentäminen, joka tapahtuu konsernin lentoyhtiön lukuun sen omistamilla tai hallitsemilla lentokoneilla, sekä muu sellainen lentämiseen liittyvä palvelus, jonka voidaan katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön, tai joka on tarpeen hänen pätevyytensä säilyttämiseksi tai lisäämiseksi. 4.2 Mikäli liikennelentäjän nykyisen käytännön mukaisessa toimenkuvassa tapahtuu muutoksia viranomaismääräysten tai -suositusten johdosta tai toimintaolosuhteiden muuttuessa muista syistä, sovitaan niistä erikseen. 4.3 Liikennelentäjän on noudatettava yhtiön esittämiä perusteltuja vaatimuksia, jotka koskevat lisäpätevyyden hankkimista. 4.4 Lentoteknisen sekä kohdassa 4.3 edellytetyn lisäpätevyyskoulutuksen kustantaa yhtiö. 4.5 Ilmailuviranomaisen määräämät ylimääräiset tarkastuslennot kustantaa yhtiö. 4.6 Yhtiö kustantaa liikennelentäjille lupakirjan ylläpidon edellyttämät ja muut lupakirjan voimassaoloon liittyvät lääkärintarkastukset. 5 Edistyminen, hakumenettely ja koulutus 5.1 Virkaikäluettelo ja virkaikälautakunta 5.1.1 Liikennelentäjistä pidetään virkaikäluetteloa, jonka sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista vastaa virkaikälautakunta. 5.1.2 Virkaikälautakunnan muodostavat lentotoiminnasta vastaava johtaja sekä 2 muuta yhtiön edustajaa, yhdistyksen puheenjohtaja ja yhdistyksen luottamusmies. 5.1.3 Virkaikälautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään neljä jäsentä. Päätöksen tekemiseen tarvitaan vähintään neljä puoltavaa ääntä. 5.1.4 Liikennelentäjien keskinäinen virkaikäjärjestys määräytyy sovelletun yhtiön palvelukseen tulopäivämäärän perusteella, jonka vahvistaa virkaikälautakunta. 5.1.5 Virkaikäluettelon muutoksista ilmoitetaan niille liikennelentäjille, joita tai joiden keskinäistä asemaa muutos koskee. Mahdolliset huomautukset muutoksista tulee esittää virkaikälautakunnalle. 4
5.2 Yhtiö pitää yllä vähintään seuraavaa aikataulukautta koskevaa miehistötarvelaskelmaa ja tiedottaa liikennelentäjiä laskelmaan tehtävistä muutoksista ja muutosten perusteista. Yhtiö ja yhdistys toteavat yhdessä miehistötarvelaskelman mukaiset vakanssimäärät ottaen huomioon työn tasaisuutta koskevat periaatteet. Laskelmista vastaa miehistönkäytöstä vastaava kuultuaan niistä pääohjaajaa ja ryhmäpäälliköitä. 5.3 Vähimmäiskokemusvaatimukset 5.3.1 Vakanssin saamisen edellytyksenä on, että liikennelentäjä täyttää viranomaisten ja yhtiön asettamat (OM-A ja TES) pätevyys- ja vähimmäiskokemusvaatimukset koulutusjaksolle kohdassa 5.4.6 määriteltyyn hakemusten jättämisen takarajaan mennessä. Pöytäkirjamerkintä: A3LRC- ja MFFC-vakanssin vaatiman kapteenikokemuksen voi hankkia Airbus-koulutuspolulla A32S-konetyypin kautta 1.1.2013 alkaen. 5.3.2 Vähimmäiskokemusvaatimus lasketaan edellisen koulutuksen alkamisesta uuden koulutuksen alkamiseen. Väliaikaiset takaisinsiirrot eivät vaikuta vähimmäiskokemuksen täyttymiseen. 5.3.3 Vähimmäiskokemusvaatimukset sovellettuina palveluskuukausina ja lentotuntivaatimukset yhtiössä eri vakansseille 1.7.2012 alkaen ovat: A3LR-kapteeni MFF-kapteeni A330/A340C, A330/A350C tai A340/A350C A32S/A330C, A32S/A340C tai A32S/A350C 72 kuukautta ja 1500 lentotuntia 72 kuukautta ja 1500 lentotuntia A32S-kapteeni A32SC 48 kuukautta ja 1500 lentotuntia 757-kapteeni B757C 72 kuukautta ja 1500 lentotuntia EMJ-kapteeni EMJC 36 kuukautta ja 1500 lentotuntia A3LR-perämies MFF-perämies A330/A340F, A330/A350F tai A340/A350F A32S/A330F, A32S/A340F tai A32S/A350F 24 kuukautta ja 500 lentotuntia 24 kuukautta ja 500 lentotuntia A32S-perämies A32SF ei vähimmäiskokemusvaatimusta A330/A340 relief-perämies A330/A340-relief ei vähimmäiskokemusvaatimusta 757-perämies B757F 24 kuukautta ja 500 lentotuntia EMJ-perämies EMJF ei vähimmäiskokemusvaatimusta 5
5.4 Hakumenettely ja koulutus vakansseille 5.4.1 Liikennelentäjän siirtyminen toiseen vakanssiin tapahtuu vapaaehtoisuuden perusteella virkaikäluettelon mukaisessa järjestyksessä. Virkaikäjärjestyksestä poiketen EMJ-perämiehillä on etuoikeus siirtyä EMJ-kapteeniksi heidän täyttäessään kelpoisuusedellytykset. Useamman EMJ-perämiehen hakiessa EMJ-kapteenin vakanssia siirtyvät he EMJ-kapteenin vakanssille virkaikäluettelon mukaisessa järjestyksessä. 5.4.1.1 EMJ -perämies ja A330/A340-relief-perämies ovat ns. aloitusvakansseja, joille yhtiö voi rekrytoida uusia liikennelentäjiä, huolimatta mahdollisista hakemuksista ko. vakansseille. Yhtiön ja yhdistyksen välillä voidaan sopia myös muusta käytännöstä. 5.4.2 Liikennelentäjä voi milloin tahansa jättää yhtiölle hakemuksen uuteen vakanssiin, myös mahdollista määräysmenettelyä varten. 5.4.3 Liikennelentäjän jättämä hakemus on voimassa siihen saakka, kunnes hänelle vakanssijaossa annetaan uusi vakanssi tai kunnes hän itse poistaa hakemuksensa. 5.4.3.1 Liikennelentäjä vastaa siitä, että hän päivittää hakemuksensa myös määräysmenettelyä varten. 5.4.4 Yhtiö kerää hakemukset hakuluetteloksi, jonka tulee olla liikennelentäjän nähtävillä. 5.4.5 Vuosi jaetaan kahteen (2) koulutusjaksoon. Koulutusjaksot ovat alkuvuosi (1.1.- 30.6.) ja loppuvuosi (1.7.-31.12.). 5.4.6 Alkuvuoden koulutusjaksolle huomioidaan hakemukset, jotka on jätetty 15.10. mennessä, loppuvuoden koulutusjaksolle 15.4. mennessä. Mikäli liikennelentäjän sidonnaisuusaika edellisessä vakanssissa päättyy koulutusjakson viimeiseen päivään mennessä, otetaan hänen hakemuksensa huomioon kyseisen koulutusjakson vakanssijaossa. 5.4.7 Vakanssit kunkin koulutusjakson aikana toteutettaviin tyyppikoulutuksiin jaetaan kohdan 5.4.6 mukaisen määräpäivän hakutilanteen ja virkaiän perusteella. 5.4.8 Yhtiö julkaisee vakanssijaon viimeistään 60 vuorokautta ennen kohdan 5.4.5 mukaisen koulutusjakson alkamista. 5.4.9 Koulutusjärjestyksen vakansseille jakson sisällä määrittää yhtiö. 5.4.10 Yhtiö voi lisätä julkaistuja vakanssimääriä. Tällöin hakemukset huomioidaan kohtien 5.4.6 ja 5.4.7 mukaisesti. Ennen vakanssimäärien lisäystä koulutuksen toiseen vakanssiin aloittaneen liikennelentäjän hakemusta ei huomioida. 5.4.11 Julkaistuja vakanssimääriä voidaan vähentää ainoastaan poikkeustapauksissa ja tällöin asiasta tulee sopia yhtiön ja yhdistyksen välillä tapauskohtaisesti. Tällaisen tapauksen yhteydessä vakanssin jo saaneet liikennelentäjät, joita virkaiässä nuorempi liikennelentäjä on aloittanut tyyppikurssin kyseiselle vakanssille, säilyttävät saamansa vakanssin. He ovat kolmen seuraavan koulutusjakson ajan etusijalla saamansa vakanssin tyyppikoulutukseen. 5.4.12 Hakumenettelyyn ja koulutusjaksoihin liittyvistä poikkeuksista voidaan sopia yhtiön ja yhdistyksen kesken. 6
5.4.13 1.1.2015 alkaen Yhtiö voi kouluttaa virkaiän mukaisessa vanhemmuusjärjestyksessä Airbus-perämiehen toimimaan A32S-kapteenina kesän ajaksi (2.5.-30.9). Edellytyksenä on, että koulutettava perämies täyttää kohdan 5.3 mukaiset vähimmäiskokemusvaatimukset. Määräajan päätyttyä liikennelentäjä palaa perämiehen vakanssille tuon vakanssin mukaisin ehdoin. 5.5 Määräysmenettely 5.5.1 Ellei avoinna olevia vakansseja pystytä täyttämään hakumenettelyllä, voidaan vähimmäiskokemusvaatimukset täyttäviä liikennelentäjiä määrätä kyseiseen vakanssiin käänteisessä virkaikäjärjestyksessä nuorimmasta alkaen. 5.5.1.1 Määräysmenettelyssä AT7-kapteenin vähimmäiskokemusvaatimus on 36 sovittua palveluskuukautta, mikäli liikennelentäjä on hakemuksessaan määräysmenettelyä varten ilmoittanut haluavansa kyseistä vakanssia. 5.5.1.2 Määräysmenettelyssä AT7-kapteenin vähimmäiskokemusvaatimus on 48 sovittua palveluskuukautta, mikäli liikennelentäjä ei ole hakemuksessaan määräysmenettelyä varten ilmoittanut haluavansa kyseistä vakanssia. 5.5.2 Mikäli tietyssä vakanssissa toimivien liikennelentäjien lukumäärää joudutaan supistamaan, suoritetaan tämä määräysmenettelyllä käänteisessä virkaikäjärjestyksessä nuorimmasta alkaen. 5.5.2.1 Vakanssiltaan pois määrättävä liikennelentäjä sijoitetaan hakemuksensa perusteella virkaikäänsä vastaavalle vakanssille. Virkaikää vastaavaksi vakanssiksi katsotaan vakanssi, jossa on virkaiältään nuorempi liikennelentäjä. 5.5.2.2 Vakanssistaan pois määrätty liikennelentäjä on puolen vuoden ajan oikeutettu vanhaan vakanssiinsa, mikäli kyseisessä vakanssissa toimivien lukumäärää lisätään. Puolen vuoden määräaika lasketaan uuden vakanssin koulutuksen alkamispäivästä. 5.5.2.3 Mikäli supistettavassa ryhmässä on vapaaehtoisia virkaiältään vanhempia liikennelentäjiä siihen vakanssiin, johon nuorin määrättäisiin, määrätään tälle vakanssille nuorimman sijasta tämä vanhempi vapaaehtoinen liikennelentäjä. 5.6 Sidonnaisuusaika 5.6.1 Sidonnaisuusaikana liikennelentäjää ei kouluteta hakemuksen perusteella uuteen konetyyppiin. Rajoitus ei koske vakanssin vaihtoa samassa konetyypissä. 5.6.2 Sidonnaisuusaika lasketaan tyyppikoulutuksen alkamisesta. 5.6.3 Sidonnaisuusaika hakumenettelyn kautta saadussa vakanssissa on 16 kuukautta ja määräysmenettelyn kautta saadussa vakanssissa 12 kuukautta. 5.6.3.1 Kohdan 5.6.1 rajoitusta tulkittaessa Airbus A319/320/321/330/340/350 katsotaan samaksi konetyypiksi. Vaihtaessaan vakanssia Airbus-koneperheen sisällä liikennelentäjällä ei ole sidonnaisuusaikaa, paitsi omaan edelliseen Airbus-vakanssiinsa, jolloin sidonnaisuusaika on 12 kuukautta. 7
5.6.3.1.1 Sidonnaisuus viimeisestä Airbus-tyypin sisällä saadusta koulutuksesta muuhun konetyyppiin on 12 kuukautta. 5.6.3.2 Sidonnaisuusaika ensimmäisessä liikennelentäjän vakanssissa on 24 kuukautta ja ensimmäisessä koneperheessä 48 kuukautta. 5.6.3.3 Sidonnaisuusaika ensimmäisessä kapteenin vakanssissa on 24 kuukautta. 5.6.3.3.1 Mikäli ensimmäinen kapteenin vakanssi on saatu määräysmenettelyllä, on sidonnaisuusaika 16 kuukautta. 5.6.3.4 Mikäli liikennelentäjä kieltäytyy saamastaan vakanssista, menettää hän 16 kuukaudeksi oikeuden siirtyä uuteen tehtävään. Sidonnaisuus koskee myös tehtävän vaihtoa samassa konetyypissä tai -perheessä. 5.7 Koulutusikäraja 5.7.1 Yhtiö ei ole velvollinen kouluttamaan kohdan 26.3.3 mukaisen alimman vanhuuseläkkeelle jäämiseen oikeuttavan iän täyttänyttä liikennelentäjää uuteen konetyyppiin, ellei liikennelentäjä sovi siirtävänsä mahdollisuuttaan jäädä vanhuuseläkkeelle vähintään 24 kuukautta koulutuksen alkamisesta. 5.7.1.1 Kohtaa 5.7.1 ei noudateta kohdan 5.5.2 mukaisessa määräysmenettelyssä. 5.7.1.2 Kohdan 5.7.1 rajoitusta tulkittaessa Airbus A319/320/321/330/340/350 katsotaan samaksi konetyypiksi. Vaihtaessaan vakanssiaan Airbus-koneperheen sisällä liikennelentäjällä ei ole koulutusikärajaa. 5.7.1.2.1 Yhtiöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kouluttaa liikennelentäjää, joka on antanut kohdan 26.5.2 mukaisen sitovan ennakkoilmoituksen aikomuksestaan jäädä eläkkeelle ennen pakollista eroamisikää. 5.8 Muut tehtävät 5.8.1 Yhtiö julkistaa esimies-, kouluttaja-, projekti- ja muut vastaavat tehtävät liikennelentäjien haettavaksi. 5.8.2 Valittaessa liikennelentäjiä kohdan 5.8.1 tehtäviin voidaan virkaikäluettelon järjestyksestä poiketa. 5.8.3 Liikennelentäjällä on oikeus kieltäytyä kohdan 5.8.1 tehtävistä. 5.9 Koulutuksen keskeyttäminen 5.9.1 Mikäli liikennelentäjä ei ole koulutuksessa saavuttanut yhtiön määräämää vähimmäisvaatimusta ja koulutus keskeytetään, ei häntä oteta uudelleen koulutettavaksi samaan vakanssiin kuin kerran, ellei kyseisen tapauksen osalta muuta yhdistyksen kanssa sovita. 5.9.2 Jos koulutettava liikennelentäjä sairauden tai raskauden vuoksi ei kykene osallistumaan koulutukseen tai koulutus joudutaan edellä mainituista syistä keskeyttämään, ei yhtiö ole velvollinen järjestämään asianomaiselle erikseen vastaavaa koulutusta. Liikennelentäjä on kuitenkin oikeutettu osallistumaan seuraavaan yhtiön järjestämään vastaavaan koulutukseen edellyttäen, ettei häntä väliaikana vapaaehtoisena ole koulutettu johonkin muuhun vakanssiin. 8
5.10 Tilapäiset siirrot 5.10.1 Yhtiö voi tarvittaessa määrätä käänteisessä virkaikäjärjestyksessä nuorimman kapteenin lentämään tilapäisesti saman konetyypin perämiehenä. Erityistehtävien, koulutuslentojen ja vastaavien osalta virkaikäjärjestyksestä voidaan poiketa. 5.10.1.1 Tilapäinen määräys voi kestää yhdenjaksoisesti enintään 3kk liikennelentäjää kohden. 5.10.1.2 Tämän jälkeen yhtiö voi määrätä seuraavaksi nuorimman kapteenin lentämään tilapäisesti perämiehenä. 5.10.1.3 Tilapäinen määräys voi kestää samalla vakanssilla kumulatiivisesti enintään 6kk liikennelentäjää kohden. 5.10.1.4 Yhdistykselle ja liikennelentäjälle on ilmoitettava tilapäisestä siirrosta ja sen arvioidusta kestosta tilapäisen siirron alkamista edeltävän kuukauden alkuun mennessä. 5.11 Takaisinsiirrot 5.11.1 Liikenne- ja koulutusjärjestelyjen sekä työn tasauksen perusteella yhtiö voi siirtää liikennelentäjän tilapäisesti takaisin edelliseen vakanssiin enintään kuuden kuukauden ajaksi. 5.11.2 Takaisinsiirrot suoritetaan käänteisessä virkaikäjärjestyksessä nuorimmasta vakanssin vaatiman tyyppikelpuutuksen omaavasta liikennelentäjästä alkaen vakanssista, josta takaisinsiirtoja voidaan suorittaa. Yhtiön tulee ilmoittaa takaisinsiirroista yhdistykselle. Yhtiö pyrkii ilmoittamaan takaisinsiirrosta ja sen arvioidusta kestosta yhdistykselle ja liikennelentäjälle takaisinsiirron alkamista edeltävän kuukauden alkuun mennessä. 5.11.3 Liikennelentäjää, jonka tyyppikoulutus uuteen konetyyppiin on jo alkanut, ei voida siirtää takaisin edelliseen konetyyppiin, ennen kuin tyyppikoulutus uuteen konetyyppiin on päättynyt. 5.12 Vähentämisjärjestys 5.12.1 Mikäli yhtiö joutuu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomaan liikennelentäjiään, noudatetaan käänteistä virkaikäjärjestystä. 5.12.2 Yhtiön ja yhdistyksen kesken voidaan kuitenkin sopia poikkeuksista edellisen kohdan mukaiseen järjestykseen, jos osa liikennelentäjistä on oikeutettu täyteen eläkkeeseen tai muusta syystä. 5.13 Takaisinottojärjestys 5.13.1 Mikäli yhtiö kohdassa 5.12.1 mainitun irtisanomisen tai määräaikaisen työsuhteen päättymisen jälkeen taas ottaa palvelukseensa liikennelentäjiä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, on edellä tarkoitetuilla virkaikäluettelossa olevilla liikennelentäjillä etuoikeus muihin nähden. 5.13.2 Otettaessa liikennelentäjiä uudelleen palvelukseen noudatetaan irtisanomis- tai työsuhteen päättymishetkellä voimassa ollutta virkaikäjärjestystä kohdan 5.3 vähimmäisvaatimukset huomioiden. 5.13.2.1 Vähimmäisvaatimuksia tarkasteltaessa ei perusteena voida pitää sitä, ettei liikennelentäjällä ole ollut mahdollisuutta suorittaa 9
lupakirjansa tai lupakirjamerkintänsä ylläpitämiseksi vaadittavia lentoja. 5.13.3 Kun liikennelentäjä kohdan 5.13 mukaan otetaan uudelleen palvelukseen, lasketaan hänen hyväkseen virkaikäjärjestykseen sijoittamista varten koko hänen aikaisempi palvelunsa yhtiön liikennelentäjänä. 5.13.4 Sovellettaessa kohtia 5.13.1 ja 5.13.2 voidaan etuoikeus- ja virkaikäjärjestyksen määräämistä varten ottaa huomioon työsopimuksen päättymisen jälkeen yhtiön ulkopuolella liikennelentäjänä palveltu aika. Asiasta päättää virkaikälautakunta. 5.14 Muut koulutuksiin liittyvät asiat 5.14.1 Mikäli liikennelentäjistä esiintyy vajausta yhtiön lentotoiminnan laajenemisen tai muun syyn takia ja yhtiöllä on mahdollisuus saada palvelukseensa kokeneita liikennelentäjiä, määrittelee virkaikälautakunta heidän kokemuksensa perusteella mahdollisesti annettavan virkaikähyvityksen. 5.14.2 Suomen kieltä taitamattoman liikennelentäjän ottamisesta yhtiön palvelukseen sovitaan erikseen yhtiön ja yhdistyksen kesken. 6 Operointi useammalla kuin yhdellä lentokonetyypillä 6.1 Operointi useammalla kuin yhdellä lentokonetyypillä on mahdollista Airbus-koneperheen sisällä enintään kahden kelpuutuksen yhdistelmällä. MFF -vakanssi käsittää kelpuutusyhdistelmät A32S/A330, A32S/A340 ja A32S/A350. 3LR -vakanssi käsittää kelpuutusyhdistelmät A330/A340, A330/A350 ja A340/A350. 6.1.1 MFF- tai 3LR -vakanssin saaneella liikennelentäjällä on oikeus toivoa kelpuutusyhdistelmää. Jako suoritetaan toiveiden mukaan virkaikäjärjestyksessä kohtien 5.4, 5.5 ja 5.6 periaatteiden mukaisesti. 6.2 Vakanssiryhmien liikennelentäjien määrä 6.2.1 MFF -vakanssien yhteenlaskettu enimmäismäärä on 50% Airbus-koneperheen vakanssien yhteenlasketusta kokonaismäärästä. 6.2.2 A32S-ryhmän vakanssien vähimmäismäärä on 25% Airbus-koneperheen vakanssien yhteenlasketusta kokonaismäärästä. 6.2.3 3LR -ryhmän vakanssien vähimmäismäärä on 25% Airbus-koneperheen vakanssien yhteenlasketusta kokonaismäärästä. 6.2.4 Kohdan 6.2 enimmäis- ja vähimmäismääriä tarkasteltaessa tulee kapteeni- ja perämiesvakanssit tarkastella erikseen. Mahdollisia relief-ohjaajia ei huomioida laskennassa. 6.3 MFF-vakansseille ei voi määrätä liikennelentäjiä kohdan 5.5 mukaisesti, ellei hän ole itse sitä toivonut määräysmenettelyssä ja joutuu kohdan 5.5.2 mukaisesti pois määrätyksi omalta vakanssiltaan. 7 Asemapaikka 7.1 Liikennelentäjä on velvollinen palvelemaan yhtiön nimeämällä asemapaikalla. 7.1.1 Asemapaikan tehtävät täytetään virkaikäjärjestyksessä hakemusten perusteella. Määräysmenettelyssä noudatetaan käänteistä virkaikäjärjestystä. 10
7.1.2 Liikennelentäjä voidaan määrätä ulkomaille sijaitsevalle asemapaikalle enintään kuuden kuukauden määräajaksi. Mikäli ryhmän liikennelentäjien määrä ei muutu, määräysmenettelyssä noudatetaan käänteistä virkaikäjärjestystä ryhmän sisällä. 7.2 Asemapaikan vaihdosta (myös Suomessa) aiheutuvat kohtuulliset muuttokustannukset korvataan yhtiön ja yhdistyksen kesken sovittavalla tavalla. 8 Työn tasaus 8.1 Yhtiö jakaa liikennelentäjien työt siten, että ansiotasoon ja työn laatuun vaikuttavat tekijät jakaantuvat mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien liikennelentäjien kesken. Tasauksen perusteena ovat suunnitellut työt. 8.2 Esimies- ja muussa vastaavassa yhtiön erityistehtävässä toimivaa liikennelentäjää ei huomioida työn tasauksessa. 8.3 Yhdistyksen puheenjohtajaa ja luottamusmiehiä ei huomioida työn tasauksessa. 8.4 Työn tasauksen toteuttamisesta sovitaan yhtiön ja yhdistyksen välillä erillisellä tasaussopimuksella. (Liite 2) 9 Vuorolista 9.1 Liikennelentäjän seuraavan kalenterikuukauden työvuorolista julkaistaan viimeistään seitsemän vuorokautta ennen sen voimaanastumista klo 18.00 mennessä. 9.2 Liikennelentäjälle on varattava aikaa jättää toiveensa suunnittelujaksoa edeltävän kuukauden 12. päivään klo 23.59 saakka. Aikaeroliikenteessä toiveet on esitettävä suunnittelukuukauden viidennestä päivästä seuraavan kuukauden neljänteen päivään. Käytännön menettelystä sovitaan yhtiön ja yhdistyksen välillä erillisellä sopimuksella (liite 3). 9.3 Yhtiö on velvollinen järjestämään työvuorot siten, että liikennelentäjä joutuu oleskelemaan ulkoasemalla työvuorojen välillä ainoastaan välttämättömimmän ajan. 9.4 Yhtiö ei voi velvoittaa liikennelentäjää työvuorolistaan merkitsemättömälle lennolle ilman asianomaisen liikennelentäjän suostumusta, paitsi luvun 11 mukaisesti. Suunnitellulle työpäivälle työnantaja voi muuttaa työvuoroa. Työvuoron alkamista voidaan aikaistaa enintään 30 minuutilla ja päättymistä myöhäistää enintään 60 minuutilla. Muutoksista on ilmoitettava liikennelentäjälle vähintään 12 tuntia ennen muutettua ilmoittautumisaikaa tai viimeistään edeltävänä päivänä kello 20 mennessä, kumpi aiemmin. 9.5 Mikäli liikennelentäjä on sairaana osan useamman päivän työvuorosta, voidaan sairauden jälkeisille suunnitelluille työpäiville suunnitella toinen työvuoro tai varallaoloa kohdan 9.5.1 mukaisesti, ellei yhtiön ja liikennelentäjän kesken muuta sovita. 9.5.1 Ilmoittautumisaika uudelle lennolle tai tehtävälle voi olla aikaisemmin kuin alkuperäisellä vuorolistalla olevan lennon tai tehtävän. Liikennelentäjän ollessa estynyt ilmoittautumaan uuteen ilmoittautumisaikaan, on hänen kuitenkin ilmoittauduttava työvuorolle viimeistään alkuperäisen työvuorolistalla olleen ilmoittautumisajan mukaisesti. Jos uutta lentoa tai tehtävää ei ole ilmoitettu alkuperäiseen työvuorolistalla olleeseen ilmoittautumisaikaan mennessä, voidaan peruuntuneen lennon tai tehtävän tilalle suunnitella varallaoloa, johon sovelletaan kohdan 11.2 varallaolomääräyksiä seuraavin poikkeuksin. Varallaolo voi alkaa aikaisintaan tuntia ennen alkuperäistä ilmoittautumisaikaa ja on suunniteltava seuraaville päiville samaan kellonaikaan. Mikäli 11
sairausloman takia päivystystä ei pystytä suunnittelemaan ensimmäiselle alkuperäiselle suunnitellulle työvuorokaudelle, määrittelee lennonselvitys päivystyksen alkamisajan seuraavalle vuorokaudelle. 9.5.1.1 Kauko- ja lomaliikenteessä uuden lennon tai tehtävän tai varallaololta vastaanotetun lennon tai tehtävän on päätyttävä viimeistään kolmen tunnin kuluessa alkuperäisen työvuorolistalla olleen työvuoron päättymisestä. 9.5.1.2 Lähiliikenteessä uuden lennon tai tehtävän tai varallaololta vastaanotetun lennon tai tehtävän on päätyttävä viimeistään 60 minuutin kuluessa alkuperäisen työvuorolistalla olleen työvuoron päättymisestä. 9.6 Isyysvapaa 9.6.1 Liikennelentäjällä on oikeus isyysvapaaseen työsopimuslain 4 luvun mukaisesti. 9.6.1.1 Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. 9.6.2 Isyysvapaaseen varautuminen työvuorolistalla 9.6.2.1 Mikäli liikennelentäjä toivoo, että aiottuun isyysvapaaseen varaudutaan työvuorolistalla, on siitä ilmoitettava työnantajalle viimeistään edeltävän kuukauden 12. päivään mennessä tai kohdan 9.6.1.1 mukaisesti, kumpi aiemmin. 9.6.2.2 Isyysvapaaseen varaudutaan liikennelentäjän valinnan mukaisesti merkitsemällä työvuorolistaan aiottu isyysvapaan ajankohta joko vuosilomaksi, säästövapaaksi, palkattomaksi vapaaksi, varallaolojaksoiksi tai työvuoroiksi. 9.6.2.3 EMJ, 32S, MFF ja B75W liikenteessä isyysvapaaseen voidaan varautua kohdan 11.2 mukaisilla varallaolojaksoilla. Varallaoloa voidaan suunnitella kohdasta 11.2.1.4 poiketen useammalle peräkkäiselle päivälle. Poiketen kohdasta 11.2.1.4 liikennelentäjä ei ole velvollinen lähtemään varallaololta työvuorolle, joka sisältää ulkoasemalevon. Varallaolojaksojen suunnittelussa tulee noudattaa yleisiä työvuorolistan suunnittelusääntöjä. 9.6.2.4 Mikäli aiotun isyysvapaan ajalle suunnitellaan työvuoroja, EMJ, 32S, MFF ja B75W liikenteessä ei suunnitella työrupeamia, jotka sisältävät ulkoasemalevon. 9.6.2.5 Toteutuneen isyysvapaan ajalta muutetaan päivät työvuorolistalla isyysvapaaksi. 12
10 Työajat 10.1 Liikennelentäjien yhdenjaksoiset enimmäistyöajat ilmenevät seuraavasta taulukosta: Työajan alku, paikallista aikaa 2 ohjaajaa Lisätty ohjaaja, vaakasuora lepo Kaksinkertainen miehistö, vaakasuora lepo 00:00-04:59 11:00 13:00 16:00 05:00-06:59 12:00 14:00 16:00 07:00-10:59 14:00 16:00 16:00 11:00-17:59 12:00 14:00 16:00 18:00-23:59 11:00 13:00 16:00 10.1.1 Liikennelentäjälle voidaan kerran kuukaudessa suunnitella aikavälillä 18:00 22.59 alkava edestakainen lento asemapaikalta, jonka työaika on enintään 12 tuntia. Tällöin työvuoroa edeltävään kalenterivuorokauteen ei suunnitella yötyötä eikä kyseinen työvuoro sisällä aikaerolentoa. Tällaisen työvuoron jälkeen ei liikennelentäjälle suunnitella uutta työvuoroa alkamaan 36 tunnin kuluessa työvuoron päättymisestä. Lukumäärärajoitukset eivät kuitenkaan koske päivystykseltä määrättyä lentoa. 10.1.2 Työvuoron alkaessa klo 07:00-11:59 (LT) voidaan liikennelentäjälle suunnitella kerran kuukaudessa kahden ohjaajan edestakainen lento: a) ajanjaksolla 2.5. 30.9. Kanarian saarten kohteisiin sekä b) ajanjaksolla 1.10. 30.4. Kanarian saarilta Brasilian kohteisiin tai Halifaxista Panamaan siten, että työaika ylittää kohdan 10.1 taulukon mukaiset enimmäistyöajat. 10.2 Kahden ohjaajan yhdenjaksoinen enimmäislentoaika on 10 tuntia. 13
10.3 Aikaeroliikenteessä noudatettavat miehistökokoonpanot sekä työ- ja lepoaikasäännöt ovat alla olevassa taulukossa: Taulukon merkkien selitykset: 2/1 = kaksi ohjaajaa, minimi lepoaikavaatimus ulkoasemalla yksi paikallinen yö 2/2 = kaksi ohjaajaa, minimi lepoaikavaatimus ulkoasemalla kaksi paikallista yötä 3/1 = kolme ohjaajaa, minimi lepoaikavaatimus ulkoasemalla yksi paikallinen yö Kohde Sovellettava sääntö PEK (Beijing) 2/1 JFK (New York) 2/2 tai 3/1 ICN (Seoul) CKG (Chongqing) KIX (Osaka) 3/1 NRT (Tokio) NGO (Nagoya) PVG (Shanghai) MIA (Miami) BKK (Bangkok) *) HKG (Hong Kong) CAN (Guangzhou) SIN (Singapore) 3/1 tai 4/1 **) Muut aikaeroreitit Mikäli sopimuskauden aikana avataan reittejä muihin aikaerokohteisiin, sovitaan niiden työ- ja lepoaikasäännöistä yhtiön ja yhdistyksen kesken. Välilaskulliset Mikäli lomalennoilla (757 konetyyppi) käytetään miehistönvaihtoaikaerolennot ja välilaskupaikkana aikaerokohdetta, sovitaan mahdollisista (lomalennot) poikkeuksista työehtosopimuksen kohdan 12.2.1-12.2.3 mukaisiin määräyksiin liittyen erikseen yhtiön ja yhdistyksen välillä. Tiedossa olevissa lomalentosuunnitelmissa tätä sovelletaan lennettäessä Väli-Amerikan lentoja Halifaxin (YHZ) tai Bangorin (BGR) kautta. Tällöin lentoaika Helsingistä välilaskupaikkaan on yli 8 tuntia, mutta alle 8 tuntia 30 minuuttia. Kyseisten kohteiden osalta sovitaan, että lennot voidaan suorittaa siten, että Helsinki- BGR/YHZ lennon jälkeinen minimilepoaika on 23 tuntia. Levon jälkeen voidaan operoida muu kuin aikaerolento, jonka jälkeen on oltava minimissään 30 tunnin mittainen lepoaika. *) Mikäli HEL-BKKlennon päättymist ä seuraavan a päivänä lennetään lennot BKK-SIN/HKG-BKK, seuraa näitä lentoja yksi tyhjä kalenterivuorokausi ennen lentoa BKK-HEL. **) Lepoaika SIN:ssa tulee kolmella ohjaajalla toimiessa olla vähintään 28h30min. 10.4 Lisätyllä ohjaamomiehistöllä lennettäessä yhtiön tulee järjestää miehistökokoonpano siten, että kaikilla ohjaamomiehistön jäsenillä on mahdollisuus kohdan 10.5 mukaiseen lepoon. Lisätty ohjaaja voi olla kapteeni, perämies tai relief-perämies. 10.4.1 Relief-perämiehellä (A330/A340-relief) voi olla matkalentokelpuutus yhtiön A330- ja A340-konetyyppeihin. Relief-perämies voi toimia ohjaajan tehtävissä ainoastaan matkalennon aikana. 10.5 Mikäli lennolla on lisäohjaaja tai -ohjaajia, tulee näillä olla mahdollisuus vaakasuoraan lepoon matkustajista erillään olevassa omassa osastossa. 14
10.6 Mikäli liikennelentäjän siirtokuljetus tapahtuu lentotyön jälkeen, voidaan työaikaa jatkaa siirtokuljetuksella reittiliikenteessä 18 tuntiin ja lomaliikenteessä 20 tuntiin saakka. 10.7 Mikäli siirtokuljetus tapahtuu siten, ettei työvuoroon liity lentotyöaikaa voi yhdenjaksoinen työaika olla enintään 20 tuntia. 10.8 Mikäli työvuoron aikana tapahtuvan ennalta arvaamattoman myöhästymisen takia tai muut olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä ylittää kohtien 10.1, 10.2, 10.6 ja 10.7 mukaiset enimmäisajat, tulee yhtiön viipymättä ilmoittaa ylityksistä yhdistykselle. 10.9 Ilmoittautumisaika on normaalisti 60 minuuttia ennen lennon aikataulun mukaista lähtöaikaa. Kotimaan ulkoasemalta kotimaan lennolle lähdettäessä ilmoittautumisaika on 35 minuuttia ennen lennon aikataulun mukaista lähtöaikaa. Yhtiö voi pidentää edellä mainittuja ilmoittautumisaikoja ilmoittamalla asiasta yhdistykselle. Ilmoittautumisaikojen lyhentämisestä on sovittava yhtiön ja yhdistyksen välillä. 10.10 Liikennelentäjälle voidaan suunnitella asemapaikalla vain yksi ilmoittautuminen kalenterivuorokautta kohden. 10.10.1 Kalenterivuorokauden aikana voidaan liikennelentäjälle suunnitella kaksi ilmoittautumista, mikäli jälkimmäinen niistä tapahtuu muualla kuin asemapaikalla. 10.11 Liikennelentäjälle voidaan suunnitella työvuorolle ilmoittautuminen enintään viidelle perättäiselle kalenterivuorokaudelle. Viidentenä vuorokautena alkava työ voi kuitenkin ulottua kuudennen kalenterivuorokauden puolelle edellyttäen, että työjaksoa edeltää ja seuraa vähintään yksi tyhjä kalenteripäivä (00:00-24.00) 10.11.1 Lomaliikenteessä, enintään viiden vuorokauden mittaisella työrupeamalla, voidaan liikennelentäjälle suunnitella kuudennelle kalenterivuorokaudelle siirto asemapaikalle. 10.12 Liikennelentäjälle voidaan suunnitella enintään kolme peräkkäisille kalenterivuorokausille sijoittuvaa ilmoittautumista kello 03.00-06.00 välisenä aikana. 10.13 Mikäli liikennelentäjän suunnitellulle työvuorolle ilmoittautuminen asemapaikalla on kello 00.00-05.00 välisenä aikana, voidaan seuraavalle kalenterivuorokaudelle suunnitella ilmoittautuminen asemapaikalla aikaisintaan kello 10.00. 10.14 Mikäli liikennelentäjän suunniteltu työaika asemapaikalla päättyy kello 03.00-06.00 välisenä aikana, voidaan seuraavalle kalenteripäivälle suunnitella ilmoittautuminen asemapaikalla aikaisintaan kello 10.00. 10.15 Työvuorojen suunnittelussa keskeytyvän työjakson käyttö on sallittua. Keskeytyvää työjaksoa käytettäessä työvuoron tulee päättyä viimeistään 20 tunnin kuluessa ensimmäisestä ilmoittautumisesta. 10.15.1 Keskeytyvän työjakson jälkeisen lepoajan on oltava vähintään yhtä pitkä kuin työvuoro tauko mukaan lukien. 10.15.2 Mikäli yhtiö on järjestänyt tauon ajaksi hotellisopimuksen mukaisen majoituksen, taukoon käytettyä aikaa ei tarvitse ottaa huomioon lepoaikaa laskettaessa. 10.16 Mikäli työajasta alle kaksi tuntia on aikavälillä 23.00-06.00, voidaan liikennelentäjälle kerran kuukaudessa suunnitella työvuoro, jonka työaika katkaistaan. Tällöin työaikojen välin tulee olla vähintään neljä tuntia ja yhtiö järjestää kustannuksellaan hotellisopimuksen mukaisen majoituksen kyseiselle ajalle. 15
10.16.1 Työajan katkaisu on mahdollista ainoastaan aikavälillä 06.00-23.00. 10.16.2 Kohdan 10.1 mukaista enimmäistyöaikaa määritettäessä huomioidaan koko työvuoron pituus vähennettynä katkoksen pituudella. 10.16.3 Kohdan 12.1 mukaista työvuoron jälkeistä lepoaikaa määritettäessä työajan katkosta ei vähennetä. 10.16.4 Kohdan 15.5.4 mukaisesti laskettavia pisteitä kertyy koko työvuoron ajalta katkon pituus mukaan lukien. Tästä johtuen kohdan 15.5.4.1 mukaista alle kuuden tunnin laskentaa ei suoriteta. 10.16.5 Kohdan 15.6.4 mukaista pitkän työvuoron korvausta määritettäessä huomioidaan koko työvuoron pituus vähennettynä katkon pituudella. 10.17 Työvuorot on suunniteltava siten, ettei kahden peräkkäisen kalenteriyön (kello 23.00-06.00 välisenä aikana) lentotyöaika ylitä viittä tuntia alkuperäisen lähtöpaikan paikallisajan mukaan laskettuna. Tätä sääntöä sovelletaan myös siirtokuljetuksen edeltäessä lentotehtävää. 10.17.1 Mikäli työvuorojen väliin jää vähintään 18 tunnin lepoaika, vain kahta tuntia pidemmät yötyöjaksot työvuoroa kohden huomioidaan. 10.17.1.1 Lomaliikenteessä kesäaikataulukaudella: Mikäli asemapaikalla työvuorojen väliin jää vähintään 15 tunnin lepoaika, vain kahta tuntia pidemmät yötyöjaksot huomioidaan. Työvuorot on kuitenkin suunniteltava siten, että lyhennettyä lepoa edeltävän työvuoron yötyöaika on lyhyempi, kuin sitä seuraavan. 10.17.1.2 Kohdista 10.17 ja 10.17.1 poiketen HEL-PVG-HEL, HEL-CAN-HEL ja HEL-HKG-HEL voidaan suunnitella tiedossa olevilla aikatauluilla siten, että PVG-HEL, CAN-HEL ja HKG-HEL lentojen kohdan 10.17.1 mukainen yötyöaika ylittää kaksi tuntia. Tiedossa olevat aikataulut tarkoittaa sitä, että paluulentojen lähtöajat kohteesta Suomeen ovat aikaisintaan: Kesäaikataulukaudella PVG-HEL 1000 CAN-HEL 0950 HKG-HEL 0935 Talviaikataulukaudella PVG-HEL 1035 CAN-HEL 1020 HKG-HEL 1010 10.17.2 Mikäli yhtenä kalenteriyönä (23.00-06.00) on työtä viisi tuntia tai enemmän, ei edeltävälle tai seuraavalle kalenteriyölle suunnitella asemapaikalla työtä tai päivystystä. 10.17.3 Kohtaa 10.17.2 ei noudateta suunniteltujen työvuorojen osalta kesäaikataulukaudella lomaliikenteessä Euroopan-lennoilla. 16
10.17.3.1 Kohdassa 10.17.3 tarkoitettujen, kahden toisiaan seuraavan työvuoron on molempien oltava Euroopan sisällä lennettäviä lomalentoja. 10.18 Liikennelentäjän suihkukoneliikenteessä yhtenä työpäivänä tekemien laskeutumisten enimmäismääräksi voidaan suunnitella kesäaikataulukaudella seitsemän ja talviaikataulukaudella kuusi. 10.19 Työajaksi lasketaan aika ilmoittautumisajasta lentotyövuoroon liittyvän viimeisen lentoajan päättymiseen asti lisättynä 30 minuutilla. Mikäli viimeinen lento saapuu määränpäähän etuajassa tai aikataulun mukaisesti, päättyy työajan laskenta aikataulun mukaiseen saapumisaikaan lisättynä 30 minuutilla. 10.19.1 Mikäli työvuoro sisältää ainoastaan siirtokuljetuksen asemapaikalle, päättyy työajan laskenta kohdan 10.19 mukaisesti ilman 30 minuutin lisäystä. 10.19.2 Mikäli liikennelentäjä suorittaa lentokoneen yövytystoimet ulkoasemalla ilman mekaanikkopalvelua lisätään kohdassa 10.19 mainittuun työaikaan 15 minuuttia konetta jätettäessä ja vastaanotettaessa. Tätä aikaa ei kuitenkaan huomioida määritettäessä enimmäistyöaikaa tai vaadittavaa lepoaikaa. 10.19.2.1 1.1.2014 alkaen kohdan 10.19.2 mukainen työajan lisäys tehdään vain kotimaan ulkoasemalla konetta vastaanotettaessa. 10.20 Oppitunneilla ja harjoituksissa sekä tarkastus-, koulu- ja koelennoilla lasketaan työaika ilmoittautumishetkestä työtehtävän päättymiseen. 10.21 Työvuorojen väli muualla kuin asemapaikalla lasketaan kokonaan työajaksi, ellei yhtiö ole järjestänyt työehtosopimuksen mukaista majoitusta eikä työehtosopimuksen mukainen lepoaika täyty. 10.22 Kun liikennelentäjää lentopalveluksen taikka kelpuutuksen saamista tai ylläpitämistä tarkoittavan koulutuksen yhteydessä joko kouluttajana tai koulutettavana kuljetetaan tai hän kulkee työpaikasta toiseen, lasketaan tähän kuluva aika työajaksi. 10.23 Muulta kuin lentopalvelukseen liittyvältä virkamatkalta, varsinaiseen matkustamiseen käytetyt päivät mukaan luettuina, lasketaan työajaksi jokaisen vuorokauden osalta kuusi tuntia, ellei työaika kurssin tai muun vastaavan tehtävän takia muodostu sitä pidemmäksi. Näihin matkoihin lukeutuvat mm. lentokoneen vastaanotto-, sekä muut vastaavat matkat. 10.24 Mikäli lentokoneen suunniteltua lähtöaikaa Helsingistä joudutaan muuttamaan ja lähdön myöhästymisestä ilmoitetaan liikennelentäjälle: 10.24.1 alle neljä tuntia ennen alkuperäistä ilmoittautumisaikaa lasketaan alkuperäisen ja toteutuvan uuden ilmoittautumisajan välinen aika kahdella tunnilla lisättynä varallaoloajaksi; 10.24.2 4-6 tuntia ennen alkuperäistä ilmoittautumisaikaa, luetaan alkuperäisen ja toteutuvan uuden ilmoittautumisajan välinen aika varallaoloajaksi; tai 10.24.3 enemmän kuin kuusi tuntia ennen ilmoittautumisaikaa, katsotaan työajan siirtoilmoitus tehdyksi ajoissa eikä siirrosta aiheudu erilliskorvauksia. 10.24.4 Työajaksi lasketaan kohtien 10.24.1, 10.24.2 ja 10.24.3 mukaisissa tapauksissa vähintään suunniteltu työaika, ellei työvuoron sisältö muutu. 10.24.5 Edellä mainittua menettelyä sovelletaan myös ulkoasemilla tapahtuvien lähtöajan muutoksien ja niiden ilmoituksien kohdalla. Ulkoasemilla syntyvien 17
varallaoloaikojen laskemista varten tulee ilma-aluksen päällikön merkitä saamansa muutosilmoitukset koneen matkapäiväkirjaan tai siirtokuljetusilmoitukseen. 10.25 Jos liikennelentäjälle on suunniteltu vähintään kaksi perättäistä lentoa samalle työvuorolle ja niistä ensimmäinen peruutetaan, lasketaan liikennelentäjän työajaksi varsinaisen toteutuvan työajan lisäksi yksi tunti sekä suunniteltu väliaika, kuitenkin vähintään kaksi tuntia. 10.26 Lennonselvitys pyrkii välttämään kohtien 10.24 ja 10.25 mukaisia ilmoituksia kello 23.00-06.00 välisenä aikana ja tekemään ne vain miehistöjen turhan kentälle saapumisen estämiseksi, miehistöjen maksimityöaikojen ylitysten välttämiseksi tai muun pakottavan syyn takia. 10.27 Mikäli liikennelentäjä saa tiedon hänelle osoitetun palveluksen peruuttamisesta palvelukseen ilmoittauduttuaan, lasketaan työajaksi aika työajan määrätystä alkamishetkestä peruutuksen tiedoksisaantihetkeen saakka, kuitenkin vähintään kaksi tuntia. 10.28 Kiireellisissä tapauksissa voidaan tilapäisistä poikkeamista tämän kohdan mukaisiin määräyksiin sopia yhtiön ja asianomaisen ilma-aluksen päällikön kesken. Tällöin on kuitenkin huomioitava viranomaisten asettamat rajoitukset. Yhtiön on tällaisessa tapauksessa viipymättä ilmoitettava tehdyistä poikkeuksista yhdistykselle. 10.29 Mikäli yli 25 % tietyn kohteen tai lentosarjan toteutuneista työ- tai lentoajoista ylittää suunnitellut ajat, tulee miehistönkäytön suunnittelussa käyttää toteutuneiden aikojen keskiarvoa tai muuttaa suunnittelua muulla tavoin työehtosopimuksen mukaiseksi. Seuranta on kalustokohtaista. Seurantajakso on aikataulukausi. Mikäli edelliseltä vastaavalta aikataulukaudelta on seurantatietoa, se otetaan mukaan seurantaan. 11 Reservimiehistö ja varallaolo 11.1 Reservimiehistö 11.1.1 Reservimiehistölle ei suunnitella lainkaan töitä työvuorolistalle enintään 35 kalenterivuorokauden yhtämittaiselle jaksolle. 11.1.1.1 Liikennelentäjien keskinäiseen reservimiehistöjakson vaihtoon tarvitaan yhtiön edustajan suostumus. 11.1.1.2 Reservijakson neljä viimeistä päivää jätetään työvuorolistassa tyhjiksi res merkinnällä. Nämä päivät on tarkoitettu reservijakson aikana alkaneelta työrupeamalta asemapaikalle palaamista varten. Näille päiville yhtiö voi tarjota alkavaa työrupeamaa tai työvuoroa liikennelentäjälle. Työn vastaanottaminen on vapaaehtoista ja reservijakson kolmen viimeisen päivän osalta maksetaan vapaaaikatyön korvaus kohdan 15.6.6 mukaisesti. 11.1.2 Reservimiehistöjä voidaan käyttää ainoastaan yhtiön B75W-, MFF- ja A3LRvakansseilla. 11.1.3 Reservimiehistöön voi kuulua yhtä kalenterikuukautta kohden enintään 3% jokaisen vakanssin ohjaajamäärästä, kuitenkin vähintään kaksi miehistöä vakanssia kohden. 11.1.3.1 Block-lomakaudella reservimiehistöön voi kuulua MFF-vakanssilla vähintään neljä miehistöä. 18
11.1.4 Reservimiehistöön kuuluva liikennelentäjä on velvollinen ilmoittamaan lennonselvitykselle puhelinnumeron, josta hänet tavoittaa reservimiehistöön kuulumisen aikana sekä 48 tuntia ennen reservijakson alkamista. 11.1.4.1 Varsinaista reservijaksoa edeltävä 48 tunnin aika ei tarkoita varsinaista varallaoloa. Ellei liikennelentäjä ole tavoitettavissa kaikkina aikoina, hän on velvollinen ilmoittamaan tästä lennonselvitykseen. Mikäli liikennelentäjä ei ole lennonselvityksen tavoitettavissa, voi lennonselvitys ilmoittaa liikennelentäjälle osoitetusta työrupeamasta tekstiviestillä. Tässä tapauksessa kohdan 11.1.5 tarkoittama 48 tunnin aika lasketaan tekstiviestin lähetysajasta. Lennonselvityksen on kuitenkin hyvissä ajoin ennen lennon lähtöä hankittava varmuus viestin perille menosta. 11.1.5 Reservimiehistöön kuuluva liikennelentäjä on velvollinen suorittamaan hänelle osoitetun työrupeaman, jonka alkamisaika on aikaisintaan 48 tunnin kuluttua siitä hetkestä, jolloin lennonselvitys on hänelle tämän työn ilmoittanut. Työrupeaman tulee päättyä kohdan 11.1.1 mukaisen aikavälin sisällä. 11.1.5.1 MFF-vakanssilla ei ole velvollisuutta ottaa vastaan työrupeamaa kuin A330, A340 tai A350 konetyypillä suoritettavalle lennolle. 11.1.5.2 Vapaaehtoisuuteen perustuen reservimiehistöön kuuluva liikennelentäjä voi lähteä työrupeamalle myös alle 48 tunnin ilmoitusajalla tai A32S konetyypillä. 11.1.6 Reservimiehistön osalta noudatetaan kohtien 10 ja 12 mukaisia työ- ja lepoaikoja. 11.1.6.1 Reservimiehistön osalta noudatetaan kohdan 13.4 mukaista vapaapäivien määrää asemapaikalle palaavan aikaerolennon jälkeen. 11.1.6.2 Muussa kuin aikaeroliikenteessä on annettava kaksi vapaapäivää asemapaikalla vähintään kolmelle päivälle ajoittuvan yksittäisen työrupeaman jälkeen. 11.1.6.3 Liikennelentäjälle voidaan tarjota töitä kohtien 11.1.6.1 tai 11.1.6.2 mukaisille vapaapäiville. Työn vastaanottaminen on vapaaehtoista. Kohtien 11.1.6.1 tai 11.1.6.2 mukaisena vapaapäivänä alkaneelle työvuorolle maksetaan vapaa-aikatyön korvausta työvuoron päättymiseen saakka. 11.2 Varallaolo 11.2.1 EMJ-, A32S-, B75W- vakanssit 11.2.1.1 Liikennelentäjän tulee hänelle vuorolistaan merkittynä varallaoloaikana olla tavoitettavissa hänen ennalta ilmoittamassaan puhelinnumerossa ja ilmoittauduttava 60 minuutin kuluessa ilmoituksesta. 11.2.1.2 Varallaoloa voidaan suunnitella yksi kuuden tunnin mittainen jakso kalenterivuorokaudessa. 11.2.1.3 Liikennelentäjä on velvollinen lähtemään varallaololta korkeintaan kohdan 10.1 mukaisen enimmäistyöajan pituiselle työvuorolle, jonka ilmoittautumisaika on vuorolistaan merkittynä varallaoloaikana. 19
11.2.1.4 Liikennelentäjälle voidaan kerran kalenterikuukaudessa suunnitella kohdan 11.2.1.2 mukainen varallaolojakso kahtena peräkkäisenä kalenterivuorokautena. Liikennelentäjä on velvollinen ottamaan vastaan ensimmäisen kalenterivuorokauden varallaoloajalta kohdan 11.2.1.3 mukaisesti myös työrupeaman, joka sisältää yhden yön mittaisen ulkoasemalevon. Ulkoasemalevon sisältämä työrupeama on esitettävä kokonaisuudessaan kohdan 11.2.1.1 ilmoituksen yhteydessä. 11.2.2 MFF-vakanssit 11.2.2.1 Liikennelentäjälle voidaan kalenterikuukauden aikana suunnitella varallaoloa joko kohdan 11.2.1 tai kohdan 11.2.3 mukaisesti. Yhden kalenterikuukauden aikana ei voi olla sekä 11.2.1 että 11.2.3 mukaisia varallaolojaksoja. 11.2.3 A3LR-vakanssit 11.2.3.1 Liikennelentäjän tulee hänelle vuorolistaan merkittynä varallaoloaikana olla tavoitettavissa hänen ennalta ilmoittamassaan puhelinnumerossa ja ilmoittauduttava viimeistään 2 tunnin kuluessa ilmoituksesta. 11.2.3.2 Liikennelentäjälle voidaan kerran kalenterikuukaudessa suunnitella kauko- ja aikaeroliikennevarallaoloa enintään viitenä peräkkäisenä kalenterivuorokautena. 11.2.3.3 Varallaoloa voidaan suunnitella kalenterivuorokaudessa yksi jakso, jonka kesto on vähintään kuusi ja enintään kahdeksan tuntia. Kaukoja aikaeroliikennevarallaolon jälkeen on vuorolistalla oltava vähintään kolme vapaapäivää. Vapaapäivät otetaan huomioon kohdan 13.7 vähimmäisvapaatarkastelussa. 11.2.3.4 Liikennelentäjä on velvollinen lähtemään työrupeamille, jotka sisältävät kauko- tai aikaerolentoja ja jotka päättyvät viimeistään viimeisenä varallaolovuorokautena. 11.3 Liikennelentäjälle ei suunnitella samalle kalenterikuukaudelle kohdan 11.1 mukaista reservijaksoa ja kohdan 11.2 mukaista varallaoloa. 20