MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas. Kone on kehitetty rinnakkaisma lliksi Valmet 870 CK :lle. Molemmissa konetyypeissä on sama traktoriosa, mutta 870 CN : ssä on yksiakselinen perävaunu. Valmet 870 CK : ta on vuoden 1972 loppuun mennessä valmistettu 100 kpl ja 870 CN :ää 1 sarja, 20 kpl. Tutkittu kone oli 870 CN :n prototyyppi, joka vastaa 1. sarjan koneita. Traktorin hankintahinta tulee olemaan 153 000 mk, ja kon eelle annetaan kuuden kuukauden takuu, joka käsittää varaosa- ja työkustannukset. VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN Valmet 870 CN - traktoria kokeiltiin Enso- Gutzeit Osakeyhtiön työma illa Kangasniemessä huhtikuussa 1972 ja Ruokolahdella syyskuussa 1972. Aikatutkimusaineisto käsitti Kangasniemessä 26 kuormaa 2. 4 m koivukuitupuuta ja 4 kuormaa tukkia ja Ruokolahdella 10 kuormaa tukkia. KuY"& 1. Valmet 870 CN. Valok. Metsäteho
Kuva 2. Valmet 870 CN. Mittapiirros (mitat Jlllll:einä) 1 TEKNISIÄ TIETOJA Päämitat (Metsätehon mittausten mukaan) Pituus 7 850 mm, leveys 2 400 mm ja korkeus 3 600 mm Raideväli, etupyörät 1 840 mm ja takapyörät 1 840 mm Akseliväli 4 500 mm 'aa vara, edessä keskellä 670 mm Painot Omapaino traktorin etuakselilla 5 840 kg ja taka- akselilla 3 670 kg, yhteensä 9 510 kg Kanta vuus 6 000 kg ja kokonaispaino 5 510 kg Moottori (Valmistajan ilmoituksen mukaa n ) Sama kuin Valmet 870 CK :ssa (vrt. Metsätehon katsaukseen 7/1972 ) töön ja sieltä vetoakseleiden ja päätevaihteiden kautta pyöriin. Tasauspyörästön lukko on saatavissa lisävarusteena sekä CK- että CN- malliin. Pyörä- ja telavarustus Valmet 870 CN on varustettu 18. 00 x 25/12 : n renkailla. Takapyörät voidaan varustaa myös aputeloilla ( kuva 3), jolloin apupyörien koko on 13 x 16/10 ja telojen leveys 59 cm. Telojen kiristys tapahtuu hydraulisesti ohjaamosta. Telalaitteiston paino on noin 700 kg. Telalaitteisto on saatavissa l isävarusteena, ja sen hinta on noin 10 000 mk. Ohjaus Sama kuin Valmet 870 CK : saa (vrt. Metsätehon katsaukseen 7/ 972 ) Voimansiirto (Valmis tajan ilmoituksen mukaan) Moottorista voima siirtyy nestekytkimen j a mekaanisen yksilevykytkimen välityksellä mekaaniseen, täysin synkronoituun vaihdelaatikkoon, jossa on k ksi nopeusaluetta ja molemmilla nopeusalueilla neljä vaihdetta eteenja yksi taaksepäin ajoa varten. Vaihdelaatikosta voima siirtyy veto- ja tasauspyörästön sekä vetoakseleiden ja päätevaihteiden kautta etupyöriin. Taka- akselille vietävä voima s iirtyy nivelakseleiden k utta tasauspyöräs- KuTa J. Valmet 870 C Takapyörä.n aputela. Vaiok. Xetsäteho 2
~~~~~~~~~~~~~~~.-~~~6.---~--~~~~~~.,---,~.---,~-.-~,-----,9 m Tutkittu Valmet 870 CN oli varustettu Cranab SK 4000 F -kourakuormaimella. Sarjakoneet on varustettu SK 4000 F :stä edelleen kehitetyllä Cranab SK 4015 - kourakuormaimella. Kuormaimi en mitat ja arvot ovat samat. Kuormain on kiinnitetty ohjaamon katolle. Ajon a ikana kuormainta pidetään kuorman päällä, pankkoon kiinni puristettuna tai lisävarusteena saatavassa kourankii.nnitystelineessä. Kuormaimen tekm "' 0 2 Kuva 4. Valmet 870 CN:ää.n asennetun Cranab SK 4000 l -kuormailllen ulottuvuus pystytasossa Jarrut Samat kuin V'llmet 870 CK :ssa (vrt. Metsätehon katsaukseen 7/1972) Hydrauliikka Hydraulijärjestelmä on kaksipiirinen. Työhydraulipumpun tuotto on 0 l/min/ 2300 r/min ja käyttöpaine 135 kp/cm2 Ohjauspumpun tuotto on 83 l/min/2300 r/min ja käyttöpaine 125 kp/cm2 Hydrauliöljysäiliön tilavuus on 100 1. Sähkölaitteet Samat kuin Valmet 870 CK :ssa (vrt. Metsätehon katsaukseen 7/1972), mutta työskentelyvalaisimia on kahdeksa n. mo 2 6 Kuva 5. Valmet 870 CN:ään asennetun Cranab SK 4000 l - kuormai.men ulottuvuus maanpinnan tasossa niset tiedot on esitetty Metsätehon katsauksessa 7/1972. Valmet 870 CN :ään asennetun Cranab SK 4000 F - kourakuormaimen ulottuvuusalue on esitetty pystytasossa kuvassa 4 ja maanpinnan tasossa kuvassa 5. Kuormaimen ulottuvuutta ja liikeratoja voidaan pitää hyvinä. IV KÄYTTÖOMINAISUUDET Maasto kelpoisuus Maaperän pehmeyden vaikutus Asetelmassa 1 on esitetty Valmet 870 CN:n teoreettiset pintapaineet, jotka on laskettu Metsätehon katsauksessa 24/1970 esitetyllä periaatteella. Kuormain A s e t e 1 m a ETURENKAAT 'AXARE lkaat Teoreettiset pintapaineet Renkaiden koko 18. 00 X 25/12 18. 00 X 25/12 Pintapa1ne, lcp/cm2 tyh- ~~~ jänä oalla 0. 10 0. 82 0. 44 1. 05 3
Käytettäessä takana aputelo~a pintapaine on tyhjänä 0. 17 kp/cm ja kuorma ttuna 0. 37 kp/cm2. Kaksiakselisuutensa ja suuren omapainonsa vuoksi kone on altis maanpinnan pehmeydelle, jota lisää jäykähkö kääntyminen. Etenkin kuormattuna r enkaiden pintapaine on samankokoisella kuormalla selvästi korkeampi kuin Metsätehon testaamien telikoneiden. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista käyttää takarenkaissa aputeloja, jolloin pintapaine jää varsin pieneksi ja koneen maastokelpoisuus pehmeiköissä näin lisääntyy. Maanpinnan kaltevuuden vaikutus v~rsinaisia mittauksia koneen stabi li teetista sivusuunnassa ei voitu suorittaa. Kokeilutyömailla tutki tti in sen sijaan koneen mäennousukykyä ja todettiin, että kone selviytyi kuorma ttuna vaivattomasti ainaki n rinteestä, jonka jyrkkyys oli yli 20 %. Koneen ollessa varustettu aputeloilla tyhjällä koneella pystyttiin liikkumaan tätä jyrkkärinteisemmässäkin maastossa. Koneen moottorin teho näytti hyvin riittävän kantavuuden salliman kuorma n kuljettamiseen vaihtelevassakin maastossa. Maanpinna n epätasaisuuden vaikutus Kuten muutkin kaksiakseliset metsätraktori t myös Valmet 870 CN on selvästi alttiimpi maanpinnan epätasaisuuksille kuin telillä varustetut traktorit. Koneen maavara on kuitenkin suuri, 67 cm, minkä ans iosta koneen kuljettaja voi oikealla a joreitin valinnalla pienentää heilahtelua. Kun kone varustetaan lisäksi aputeloilla, heilahtelun vaikutus ajonopeuteen pienenee, mikä oli nähtäviss ä myös tutkimustyömaalla. Ketteryys ja kulkuleveys Kuvassa 6 on esitetty Va lmet 870 CN:n kääntösäteet j a kääntöleveys. Traktorin kåäntösäde on pienempi kuin Ponss en j a suurempi kuin BM- Volvo SM 462 :n kääntösäde, mutta kuitenkin pienempi kuin teli koneiden. Traktorin perävaunu oikai see kaarteissa noin 0. 5 m, j a koska kone on verraten kapea, niin käytännös s ä Va lmet 870 CN : n vaa- KuTa 6. Valmet 870 CR. Kääntösäteet ja kääntöleve:ys tima ajouran leveys kaarteissa on vain noi n 4. 0 m. Liikkuminen lumessa Kangasniemessä lumen vahvuus oli tutkimusajankoh tana noin 50 cm eikä siellä ilmennyt vaikeuksia koneen liikkumisessa. Saatujen koke.musten mukaan myöskään suurempi lumen vahvuus ei ollut haitannut koneen liikkumista, kun maasto oli verraten tasaista. Ilmeistä on, että talvella on välttämätöntä varustaa kone teloilla, sillä muuten pintapaineet nousevat koneen joustavan liikkumisen kannalta liian korkeiksi. Talvella on myös tarkoituksenmukaista varustaa eturenkaat kitkaketjuilla. Ajonopeudet Asetelmassa 2 on esitetty tutkimustyömailla Kangasniemessä ja Ruokolahdella saavutetut ajonopeudet. Maasto oli Kangasniemessä metsätraktoreiden ohjemaksun mukaista I ja Ruokolahdella II ja osittain II! maastoluokkaa. Lumen vahvuus Kangasniemessä oli 50 cm. A s e t e 1 a 2 Ajon laatu Keskimääräiset ajonopeudet RUOY.0- L.\H1'I Ajomatka, KAlTC S -!TIR.!I Ajonopeus, o/cin Ajo tyhjänä 20 75 80 kuo=a. ttuna 20 62 62 kuorms t taessa 20 45 34 4
(J' Molempien tutkimusten aikana kone oli varustettu takateloilla. Saavutetut aj onopeudet ovat maasto huomi oon otettuna suuret. On kuitenkin huomattava, että tällöin suurin osa matkasta ajettiin lähes varsitienluonteista uraa pitkin. Kuormaus- ja purkamisnopeudet A s e t e 1 m a 3 Keskimääräiset kuormaus- KUORMAUS ja purkamisajat lingasihbui Asetelmassa 3 on esitetty Valmet 870 CN : n keskimääräiset kuormaus- ja purkamisajat Kangasniemessä ja Ruokolahdella. RUOKO- LAHTI 2. 4 m Työvai he koivu- Tukki Tukki ku.itu Aika, min/taakjm Varsinainen kuormau.s 0. 38 0. 38 0, 45 Kuormauksen ja kuormausajon valmi s telu 0. 09 0. 14 0. 07 Kasan ja kuorman järjestely 0. 05 0. 05 0. 06 yhteensä 0. 52 0, 57 0. 58 PURKALIINEN yhteen.sä 0. 32 0, 40 0, 54 k- m3 Kuormaustaakan koko 0. 33 0. 31 0. 20 Purkamistaakan 0. 43 0. 50 0. 61 Keskim. kasan 0. 67 0. 44 0. 64 Keskim. kuorman " 5, 34 6. 30 9. 39 A s e t e 1 m a 4 Eri puutavaralajeille lasketut kuorman koko ja paino 2 m (2 nippua ) 6. 2 2. 4 ( n ) 13 7, 3 n. 3 " ( 1 nippu ) 8 4, 5 n, 5 n ( n ) 13 6. 6 n, 6 " ( n ) 15 7, 5 3 m, 2 n "(2 nippua ) 14 7, 6 tarkoi tuksenmukaista ajaa jatkuvasti kuormatilan sallimin kuormin, vaan on tyydyttävä vajaisiin kuormiin. V ERGONOMISET OMINAISUUDET Kuorman Kuorman Puutavaralaji kok'.39 paino, p- m t Valmet 870 CN : n ohjaamon t uuletusta on parannettu aikaisemmin testatun CK- mallin ohjaamoon verrattuna. Ohjaamossa on nyt avattavat sivuikkunat. Muilta osin ohjaamo ja hallintalaitteet eiv ä t poikkea Valmet 870 CK : ssa olevista, joten niitä koskevat huomautukset ovat samat kuin Metsätehon katsauksessa 7/1972. VI HUOLTO Sekä huol t okohteil taan että huol toverkostol taan Valmet 870 CN ja 870 CK vastaavat toisiaan. Näitä koskevat arvostelut ja tiedot on esitetty Metsätehon katsauksessa 7/1972. Valmet 870 CN : n taakkakohtaiset kuorma usajat vastaavat muiden Metsätehon aikaisemmin testaamien metsätraktoreiden vastaavia aikoja. Kuorman koko Asetelmasta 4 nähdään eri puutavaralaj eille lasketut kuorman koko ja paino kuorman ulottuessa sivupylväiden t asalle, jolloin kuorma on mahdollisimman s uuri. Havaitaan, että valmistajan ilmoittama s uurin sallittu kantavuus ( 6 t ) voidaan ylittää kaikilla muilla paitsi noin 3 m kuitupuulla. Koneen kestävyyden kannalta ei kuitenkaan ole VII YLEISARVOSTELU Valmet 870 CN kuuluu markkinoittemme harvalukuiseen kaksiakselisten metsätra ktoreiden joukkoon. Hinnaltaan se vastaa keskisuuria metsätraktoreita. Kon een kantavuus on kuitenkin suhteellisen pieni. Kaksiakselisuutensa vuoksi kone on ketterä, mutta samalla altis ma anpinnan pehmeydelle ja epätasaisuuksille. Koneen käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi on mahdollista varustaa koneen takarenkaat aputeloilla, jolloin traktoria voidaan käyttää myös vaikeahkoissa lumiolosuhteissa ja pehmeillä maaperillä. Suhteellisen l yhyytensä ja ketteryytensä ansiosta kone soveltuu myös har- 5
vennushakkuissa käytettäväksi, mutta tällöin sitä on tarkoituksenmukaisinta käyttää pyöräkoneena pystypuuston vaurioitumisen vähentämiseksi. Antero Koskinen Lasse Säteri Metsäteho Review 4/1973 Test report on the forwarder. VALJ-ET CN 870 FORWARDER (1 METSÄTEHO SUOMEN METSATEOLLISUUOEN KESKUSLIITTO RY IETSATYO Rauhankalu 15 00170 HELSI KI 17 Puhelin 90-661 281 HELSI Kl 1973 PAI OVALMISTE