Yliopistokoulutus 2017

Samankaltaiset tiedostot
Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2018

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2016

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2014

Yliopistokoulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2012

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Opiskelijoiden työssäkäynti 2017

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Väestön koulutusrakenne 2016

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Ammatillinen koulutus 2012

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2010

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Ammatillinen koulutus 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Ammatillinen koulutus 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Väestön koulutusrakenne 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Väestön koulutusrakenne 2017

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2017

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2015

Ammatillinen koulutus 2009

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Väestön koulutusrakenne 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2016

Transkriptio:

Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä on lähes tutkintoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suhteellisesti eniten väheni tohtorintutkintojen määrä, seitsemän prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Alempien korkeakoulututkintojen määrä väheni kolme prosenttia ja ylempien korkeakoulututkintojen kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Yliopistoissa suoritetut tutkinnot 7 Yliopistotutkinnot Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin yhteensä 4, ylempiä korkeakoulututkintoja, lisensiaatintutkintoja ja tohtorintutkintoja 7. Vuonna 7 kaikista tutkinnon suorittaneista 8 prosenttia oli. Ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli lähes 7 prosenttia, ylemmistä korkeakoulututkinnoista lähes prosenttia ja tohtorintutkinnoista prosenttia. Kansallisen koulutusluokituksen (6) mukaan vuonna 7 eniten tutkintoja suoritettiin kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, 8 prosenttia kaikista tutkinnoista. Humanistisella ja taidealalla suoritettiin 6 prosenttia tutkinnoista ja sekä yhteiskunnallisella että tekniikan alalla noin 4 prosenttia tutkinnoista. Tohtoreita valmistui eniten terveys ja hyvinvointialalta sekä tekniikan alalta, kummaltakin noin viidennes kaikista valmistuneista tohtorintutkinnoista. Helsinki 8..8 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Yliopistoittain eniten tutkintoja suoritettiin Helsingin yliopistossa, reilu 6 tutkintoa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Turun yliopistossa, vajaa tutkintoa ja Aaltoyliopistossa, 4 tutkintoa. Yliopistoopiskelijat Vuonna 7 uusia opiskelijoita aloitti 4, mikä on 7 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ylemmän korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä väheni kymmenen prosenttia. Sen sijaan alemman korkeakoulututkinnon uusien opiskelijoiden määrä väheni vain prosentilla ja tohtorikoulutuksen uusien opiskelijoiden määrä puolestaan kasvoi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen aloitti 6 4 ja ylemmän korkeakoulututkinnon vajaa 6 6 opiskelijaa. Tohtorintutkinnon aloitti vajaa opiskelijaa. Yliopistoopiskelijat koulutusalan (kansallinen koulutusluokitus 6) ja sukupuolen mukaan 7 Yliopistoissa opiskeli vuonna 7 yhteensä opiskelijaa, mikä on prosentin edellisvuotta vähemmän. Alempaa korkeakoulututkintoa opiskeli 78 ja ylempää korkeakoulututkintoa 6 opiskelijaa. Jatkotutkintoopiskelijoita oli 8 6, joista lisensiaattikoulutuksessa reilu ja tohtorikoulutuksessa noin 7 7 opiskelijaa. Vuonna 7 eniten opiskelijoita oli humanistisella ja taidealalla, 7 prosenttia. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla, prosenttia. Tekniikan alalla opiskeli 4 prosenttia opiskelijoista ja yhteiskunnallisella alalla prosenttia. Naisten osuus kaikista tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista oli prosenttia, mutta koulutusalojen välillä vaihtelu oli suurta. Kasvatusalalla opiskelijoista runsas neljä viidestä oli, kun taas tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla (ICT) naisten osuus opiskelijoista oli vajaa viidesosa. Humanistisella ja taidealalla sekä yhteiskunnallisella alalla opiskelijoista oli runsas kaksi kolmasosaa. Myös terveys ja hyvinvointialat sekä maa ja metsätalousalat olivat naisvaltaisia: opiskelijoista oli noin kaksi kolmasosaa. Sen sijaan kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä luonnontieteiden aloilla molempia sukupuolia oli noin puolet opiskelijoista. Eniten opiskelijoita oli Helsingin yliopistossa, opiskelijaa. Seuraavaksi eniten opiskelijoita oli Aaltoyliopistossa, reilu 7 opiskelijaa, ja Turun yliopistossa, noin 6 opiskelijaa. Tarkempia aikasarjatietoja yliopistoopiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista.

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, alan (kansallinen koulutusluokitus 6) ja sukupuolen mukaan 7...4 Liitetaulukko. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, alan (kansallinen koulutusluokitus 6) ja sukupuolen mukaan 7...6 Laatuseloste: Yliopistokoulutus...8

Liitetaulukot Liitetaulukko. Yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, alan (kansallinen koulutusluokitus 6) ja sukupuolen mukaan 7 Koulutusaste Koulutusala Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Koulutusasteet yhteensä 4 888 86 4 6, 8,6 6 4 47 8 86 77,4 8,6 4 77 8 6 8, 84, 7 7, 6 68 8 48 68,6 4 7 78 7, 7 7,7 4 64 68, 4 8 7,8 4 4,4 47 4 4,4 4, 47,8 7 4,6 76 474, 8 48, 74 7 8,4 88 4, 8 8 7,4 44 4,6 4 7 6, 4 48 6, 7 7 6, 74 67,7 68 7,6 76 8 44 66,4 4 678 7, 44 4, 67, 68 8, Alempi korkeakoulututkinto 6 4 6 84 6,6 8, 78 7 8 8 4 7 7, 8, 4 44 77 8 8 77,7 8,7 6 848 7, 86 8 67,7 4 76 7,6 8 44 7, 6 6 687 67, 4 6,4 74 4 48,8 6 664 44,8 677 68, 4 4, 74 4 4 48, 677 4, 6,7 7 78 6,8 77,7 67 7, 4, 4,4 77 4 66, 84 6 6,6 48 44 7, 6 8 84,7 4 4 8, 7 84 8, 7 7 8, 87 8 8,7 6 7 6,8 Ylempi korkeakoulututkinto 6 67 4 76 6 6,7 8,4 6 4 47 7 88 6, 8,4 87 6 8 6 84 7, 8, 74 4 7, 7 6 8 7, 67 7, 864 67 77,7 7 64 4 7, 64 7,7 6 77 6, 8 8 4,6 6 47, 48 8 6, 78 88, 6, 6 76 8,8 4 77,6 77,8 6 6, 7 74 8 6, 48 667 7, 6, 4 76 66, 4 4 6, 7 6,7 7 76 4 4 6,7 8 6,4 8 4, 84 6, 4, 4

Koulutusaste Lääkärien Koulutusala Uudet opiskelijat 7 6 6, Opiskelijat 6 4, Tutkinnon suorittaneet erikoistumiskoulutus ) 7 6 6, 6 4,, Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto 8 87 6 4 6 6 4 6 7 6,,, 46,,, 8 48 4 7 7 7 ).. alkaen muiden lääkäreiden kuin eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta ei lasketa enää tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. 86 6 8 87 7, 7, 6, 6,,,,, 64,7 7,,4 4 7 7 4 6 4 8 7 44 4 7 4 84 6 8 847 86 77 8 8 8 7 47, 7,7 7,7 87,7 4,,, 6,, 4,, 7,7 6, 6,8, 46,8,, 6,4 68,8, 7 6 4 6 7 7 68 66 4 8 7 7 4 77 46 48 8 4 67 6 4 6 8, 7, 8,, 88, 76, 6,, 8,6,,, 7,6 6,4 6,6 4,,,7,,6 66, 7,

Liitetaulukko. Ulkomaalaiset yliopistojen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet koulutusasteen, alan (kansallinen koulutusluokitus 6) ja sukupuolen mukaan 7 ) Koulutusaste Koulutusasteet yhteensä Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Lääkärien Koulutusala Uudet opiskelijat 66 4 7 6 488 4 88 4 7 8 6 47 4 6 46 7 7 6 6 4 4 8 46,4 64, 6, 6,, 47,, 7,7 4, 6,,7,8 6,,7, Opiskelijat 76 7 688 87 8 68 77 7 6 67 64 7 4 7 7 7 78 47 48 4 8 4 8 4,7 6,6 6, 7,6,7 4, 4, 6,8 48, 4, 44,8, 6,6 6,, Tutkinnon suorittaneet erikoistumiskoulutus ),, 8 7 76 6 7 7 8 7 4 4 44, 6, 6, 6,7,, 47,4 68, 7, 67, 4,,7, 6,6 48,6 66,7,, 7 47 8 6 468 6 6 6 8 4 4 6 46 8 87 47 64 4 6 76 8 7 4, 47,,4, 66,7 7, 44, 66, 64,4 6,8 4, 4,, 6,,,8 4,, 88 4 4 7 78 74 44 4 87 4 8 8 7 7 7 44 6 4 8 8 74 48 8 6 8 4 8 4 64 66 8 6 78 6 4,7 64, 6,, 4, 7,6,8,, 6,4 4, 46, 7, 8,, 6,6 4,,,,, 4,6 66, 6,7, 4,, 4,, 6, 6,, 6

Koulutusaste Lisensiaatintutkinto Tohtorintutkinto ) Kansalaisuus muu kuin suomi. Koulutusala Uudet opiskelijat 67 4 6,,, Opiskelijat 7 7 46,7,,,,, 4, Tutkinnon suorittaneet ).. alkaen muiden lääkäreiden kuin eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta ei lasketa enää tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. 4 6 7 4,8 4,,7 4, 48,7 7,6,, 4, 6,, 6 8 48 7 68 4 776 477 8 8 6 7 4 6 4,6 6,6,, 46, 4,6 4,7 7,6 4,6,,6 46 6 44 4 7 6 47 4 6 8,,, 8,4,, 6,4 44,8 44,,,, 6,, 7

Laatuseloste: Yliopistokoulutus. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan yliopistojen.. tilanteen mukaista opiskelijamäärää ja yliopistoissa kalenterivuoden aikana suoritettuja tutkintoja. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Yliopistotilasto on laadittu henkilöpohjaisten opiskelija ja tutkintotietojen perusteella. Tilastolain (.4.4/8 muut. 6/) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (4../48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö ja elinolotilastot tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastovuodesta 4 alkaen yliopistotilaston opiskelija ja tutkintotiedot on laadittu yliopistojen korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon (VIRTA) toimittamien henkilöpohjaisten tietojen perusteella. Aineisto on kokonaisaineisto.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, yliopistoille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikeaaikaisuus Opiskelija ja tutkintotiedot ilmestyvät kerran vuodessa. Tutkintotiedot koskevat edellistä kalenterivuotta ja opiskelijatiedot ovat.. tilanteen mukaisia. Kukin yliopisto ilmoittaa opiskelijan ensisijaisen opiskeluoikeuden, mutta opiskelija voi sisältyä vuosiaineistoon useammin kuin kerran, jos hän opiskelee useammassa kuin yhdessä yliopistossa. Lopulliset aineistot valmistuvat noin puolen vuoden kuluttua viiteajankohdasta.. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysyä myös suoraan Koulutus, kulttuuri ja ajankäyttövastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internetsivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 8 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 66 alkaen tilastovuoteen asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 4 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 84 alkaen. Vuodesta alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta alkaen uudet opiskelijat ovat ko. tutkinnon ko. yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa ko. yliopistoon kirjoille tulleita. Tilastoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat eri vuosien vertailtavuuteen. 8

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 6 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education (ISCED ) luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset ja ). Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta alkaen kansallisella koulutusluokituksella. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Yliopistotilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Koulutus 8 Lisätietoja Jukka Jalolahti Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 88 koulutustilastot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. www.tilastokeskus.fi ISSN 7647 = Suomen virallinen tilasto ISSN 7 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 4 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi