SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997 N:o 884 893 SISÄLLYS N:o Sivu 884 Laki Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 3267 885 Asetus Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta... 3268 886 Asetus täydennyspoliisihenkilöstöstä... 3269 887 Asetus puolustusvoimista annetun asetuksen 16 ja 51 :n muuttamisesta... 3272 888 Asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta... 3273 889 Asetus opetushallituksesta annetun asetuksen 18 ja 19 :n muuttamisesta... 3276 890 Asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta... 3277 891 Asetus maa- ja metsätalousministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta... 3278 892 Asetus Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun asetuksen muuttamisesta... 3280 893 Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen 7 :n muuttamisesta... 3282 N:o 884 Laki Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 :n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään: 1 Tallinnassa 27 päivänä syyskuuta 1996 Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. HE 72/1997 StVM 11/1997 EV 92/1997 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 124 1997 470301
3268 N:o 885 Asetus Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään: 1 Tallinnassa 27 päivänä syyskuuta 1996 Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 15 päivänä elokuuta 1997 annetulla lailla (884/1997) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 15 päivänä elokuuta 1997 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö. 3 Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (884/1997) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 70/1997)
3269 N:o 886 Asetus täydennyspoliisihenkilöstöstä Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 7 päivänä huhtikuuta 1995 annetun poliisilain (493/1995) 42 :n nojalla: 1 Täydennyspoliisihenkilöstö Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluu: 1) henkilö, joka kihlakunnan poliisipäällikön tai nimismiehen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella on sitoutunut toimimaan täydennyshenkilönä ja 2) edellä 1 kohdassa tarkoitettu henkilö, jonka kihlakunnan poliisipäällikkö tai nimismies on poliisilain (493/1995) 42 :ssä säädetyn valtioneuvoston yleisistunnossa tehdyn päätöksen ja annettujen määräysten perusteella nimittänyt määräaikaiseen poliisin virkasuhteeseen täydennyspoliisiksi. Luettelo täydennyshenkilöistä on julkinen. 2 Perehdyttämiskoulutuksen järjestäminen ja yhteystiedot Kihlakunnan poliisipäällikkö tai nimismies vastaa täydennyshenkilölle annettavan poliisitoiminnan perusteita koskevan perehdyttämiskoulutuksen järjestämisestä. Täydennyshenkilön on kutsun saatuaan osallistuttava koulutussuunnitelman mukaiseen koulutukseen tai harjoitukseen, jos se voi tapahtua haittaamatta hänen työ- tai virkasuhteesta johtuvia sitoumuksiaan tai tuottamatta hänelle muutoin kohtuutonta haittaa. Täydennyshenkilön on huolehdittava siitä, että hänen yhteystietonsa ovat sopimuspuolena olevan poliisiyksikön tiedossa. 3 Täydennyshenkilölle suoritettavat korvaukset Täydennyshenkilölle suoritetaan koulutuksen ajalta päivärahaa ja matkakustannusten korvausta siten kuin valtion virkamiesten osalta on sovittu tai erikseen määrätty. Täydennyshenkilölle voidaan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön päätöksellä suorittaa koulutuksen ajalta erillistä ansionmenetyksen korvausta, jos hänen työnantajansa ei suorita palkkausta tältä ajalta. Täydennyshenkilöä koulutuksen aikana kohdannut tapaturma korvataan valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työntekijäin työtapaturmasta. Korvausasian käsittelee ensimmäisenä asteena valtiokonttori. 4 Täydennyspoliisin palvelussuhteen ehdot Täydennyspoliisi otetaan poliisilain 42 :n edellytysten täyttyessä valtion palvelukseen, jolloin hänen palvelussuhteensa ehdot määräytyvät siten kuin valtion virkamiesten osal-
3270 N:o 886 ta on sovittu taikka erikseen säädetty tai määrätty. 5 Erityiskoulutus ja palvelukseen saapuminen Täydennyspoliisin on palvelukseenastumiskäskyn saatuaan viipymättä saavuttava tehtävän edellyttämään erityiskoulutukseen tai palvelukseen. Palvelupaikassa täydennyspoliisille annetaan tehtävän edellyttämä erityiskoulutus sekä suojaväline- ja voimankäyttökoulutus, jonka aloittamisajankohdasta päättää valtioneuvosto. Sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö antaa tarkentavat määräykset voimankäyttökoulutuksen toteuttamisesta. 6 Toimivaltuudet ja velvollisuudet Täydennyspoliisin toimivaltuuksista ja velvollisuuksista säädetään poliisilaissa. Täydennyspoliisin on lisäksi noudatettava niitä käskyjä, määräyksiä ja ohjeita, joita hänen esimiehekseen määrätty poliisimies toimivaltansa rajoissa antaa. Täydennyspoliisilla on sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön vahvistama henkilökortti. Henkilökortti on pidettävä palveluksessa mukana ja tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista. 7 Tarkoitus ja tehtävät Täydennyspoliisia käytetään valmiuslaissa (1080/1991) ja puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Täydennyspoliisin tehtävänä on suorittaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen, liikenteen ohjaukseen, eristettyjen alueiden vartiointiin, kiinniotettujen kuljetuksiin ja vartiointiin sekä viranomaisten päätösten tiedoksiantoihin liittyviä tehtäviä. Poliisi voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä määrätä myös muita toimialaansa kuuluvia tehtäviä täydennyspoliisin suoritettaviksi. Täydennyspoliisi voi suorittaa yhdessä poliisimiehen kanssa tämän välittömässä ohjauksessa kaikkia poliisin toimialaan kuuluvia tehtäviä. Täydennyspoliisi voi avustaa poliisimiestä sellaisissa esi- ja poliisitutkintatoimenpiteissä, jotka eivät edellytä itsenäistä esitutkintalaissa (449/1987) tai pakkokeinolaissa (450/1987) tarkoitettujen toimivaltuuksien käyttöä. 8 Erityiset palvelusvelvollisuudet Täydennyspoliisin on huolehdittava siitä, että hänen yhteystietonsa ovat hänen sijoituspaikkanaan olevan poliisiyksikön tiedossa. Täydennyspoliisi on palveluksessa ollessaan määräyksestä velvollinen myös vapaaaikanaan olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa sekä saapumaan sijoitusyksikköönsä silloin, kun se poliisin toimintaan liittyvän tehtävän vuoksi on tarpeen. Täydennyspoliisin on viipymättä ilmoitettava sijoitusyksikköönsä palveluksessa ollessaan havaitsemansa ja tietoonsa tulleet poliisitoiminnan kannalta tärkeät asiat. 9 Virkapuku ja varusteet Täydennyspoliisi on velvollinen palveluksessa käyttämään poliisin virkapukineeksi vahvistettua pukinetta, jollei tehtävän laatu tai muut syyt toisin edellytä. Virkapukinetta käytettäessä on täydennyspoliisin vaatetuksessa oltava hänen asemaansa osoittava yksilöinti. Valtio varustaa täydennyspoliisin tehtävien edellyttämillä suoja- ja voimankäyttövälineillä. Täydennyspoliisi ei saa tehtävässään käyttää muita voimankäyttövälineitä kuin mihin hän on saanut koulutuksen. 10 Sopimuksen ja palvelussuhteen päättyminen Täydennyshenkilön palvelussopimus voidaan purkaa asianomaisen henkilön, kihlakunnan poliisipäällikön tai nimismiehen ilmoituksella. Täydennyspoliisin palvelussuhteen päättymisestä on voimassa mitä siitä virkamiesten osalta valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään tai erikseen sovitaan.
N:o 886 3271 11 Määräykset ja ohjeet Sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeriö antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset ja ohjeet täydennyspoliisijärjestelmän täytäntöönpanosta, täydennyshenkilöiden lukumäärästä, palvelussopimuksesta sekä Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 palvelukseenastumiskäs- täydennyspoliisin kystä. 12 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
3272 N:o 887 Asetus puolustusvoimista annetun asetuksen 16 ja 51 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Puolustusministerin esittelystä muutetaan puolustusvoimista 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (667/1992) 16 :n 2 momentti ja lisätään 51 :ään, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 16 Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä on lisäksi säädetty kirkkolaissa (1054/1993). 51 Professorin viran täyttämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin vi- Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 ran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään, kuitenkin siten, että mainitun asetuksen 1 :n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1997. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Puolustusministeri Anneli Taina
3273 N:o 888 Asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Puolustusministerin esittelystä muutetaan maanpuolustuskorkeakoulusta 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun asetuksen (668/1992) 2, 3 :n 2 momentti, 5 :n 2 momentti, 7 :n 2 momentti, 10 :n 1 momentti, 12 :n 2 momentin johdantokappale, 13 :n 1 momentti, 4 luvun otsikko, 14 ja 15, 5 luvun otsikko, 18 ja 19, 20 1 momentti, 24 :n 1 momentti, 25 :n 3 momentti ja 26, sellaisena kuin niistä on 10 :n 1 momentti osaksi asetuksessa 772/1995, sekä lisätään 1 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, asetuksen uusi 14 a ja 17 a, 29 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 772/1995, uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 32 seuraavasti: 1 Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitetaan sotatieteellistä tutkimustoimintaa. 2 Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen. Maanpuolustuskorkeakouluun kuuluu esikunta, perustutkinto-osasto (kadettikoulu), jatkotutkinto-osasto, ainelaitoksia, maanpuolustuskurssit, Sota-arkisto, Sotamuseo sekä kirjasto, joka toimii puolustusvoimien keskuskirjastona. 3 Maanpuolustuskorkeakoulun hallintoa hoitavat rehtori, tutkimusjohtaja, hallintojohtaja, jatkotutkinto-osaston johtaja, perustutkintoosaston johtaja, ainelaitosten johtajat, maanpuolustuskurssien johtaja, Sota-arkiston hoitaja, Sotamuseon johtaja ja kirjaston johtaja. 5 Rehtorin tukena korkeakoulun kehittämistä koskevissa asioissa on neuvottelukunta. Neuvottelukunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä. 7 Osaston johtajan tukena tutkintojen suorittamista, opiskelijan arvostelua sekä opiskelijan erottamista ja opintojen keskeyttämistä koskevissa asioissa on opettajaneuvosto. Opetuksen kehittämistä varten maanpuolustuskorkeakoulussa on opetusneuvosto. Opettaja- ja opetusneuvostojen kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. 10 Opiskelijaksi osastoon voidaan hyväksyä hakija, joka on: 1) suorittanut ylioppilastutkinnon tai saanut vastaavan koulutuksen ulkomailla niin kuin siitä erikseen säädetään tai suorittanut opistoasteen tutkinnon; 2) suorittanut hyväksytysti reserviupseerikurssin tai saanut vastaavan pääesikunnan hyväksymän sotilaskoulutuksen; 3) henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta upseerin ammattiin sopiva; 4) enintään 24 vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23 vuotias; sekä 5) suorittanut hyväksytysti johtosäännössä määrätyt soveltuvuustestit ja kokeet. 12 Upseerin tutkintoa varten kadetin tulee johtosäännön mukaisesti: 13 Upseeriksi merivoimiin koulutettavalta
3274 N:o 888 vaaditaan lisäksi aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä annetun asetuksen (250/1984) 43 :n mukaiset erityistiedot ja -taidot. 4 luku Jatkotutkinto-osastossa suoritettavat tutkinnot 14 Jatkotutkinto-osastossa suoritetaan yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto. 14 a Yleisesikuntaupseerin tutkinto suunnitellaan ja järjestetään siten, että opiskelijat saavuttavat ylimpiin upseerin tehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot sekä yleisen korkeakoulujärjestelmän mukaisen ensimmäisen jatkotutkinnon tasoiset tutkijavalmiudet. Jatkotutkinto-osastolla annetaan myös eräisiin upseerin virkoihin puolustusvoimista annetun asetuksen (667/1992) nojalla vaadittava jatkokoulutus (esiupseerikurssi). 15 Yleisesikuntaupseerin tutkinto muodostuu esiupseerikurssista ja yleisesikuntaupseerikurssista. Yleisesikuntaupseerin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut upseerin tutkinnon ja joka on sopiva koulutettavaksi ylimpiin upseerin tehtäviin. Opiskelijat valitaan johtosäännössä määrätyn valintamenettelyn perusteella. 17 a Sotatieteiden tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, joka on suorittanut yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen 5 luku Opettajat ja muu henkilökunta 18 Maanpuolustuskorkeakoulussa voi olla: 1) professoreja; 2) vakinaisia opettajia ja tuntiopettajia; 3) dosentteja; 4) erikoistutkijoita ja tutkijoita; 5) lehtoreita; sekä 6) muuta henkilökuntaa. tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 19 Maanpuolustuskorkeakoulun henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa asetuksessa. Dosenttien kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä määrätään johtosäännössä. 20 Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoja suorittamaan ja täydennyskursseille hyväksyttävien opiskelijoiden kurssikohtaisen lukumäärän päättää pääesikunta. Opiskelijat hyväksyy maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. 24 Kadetille annetaan opiskelun ajaksi korvauksetta opetus, majoitus, muonitus, vaatetus sekä opinto- ja harjoitusvälineet. Puolustusministeriö määrää terveydenhuollosta, päivärahasta, matkakustannusten korvauksesta sekä erinäisten palvelustehtävien aiheuttamasta vastuusta ja vaarasta maksettavista palkkioista. 25 Yleiset ohjeet oppilaskuntien toiminnasta antaa maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. 26 Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtavaan koulutukseen pyrkivän on annetta-
N:o 888 3275 va kirjallinen sitoumus siitä, että hän, jos hänet hyväksytään oppilaaksi, palvelee puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa koulutuksen alkamispäivästä tai tutkinnon suorittamispäivästä lukien pääesikunnan määräämän vähimmäisajan. Sotatieteiden tohtorin tutkinnon osalta sitoumus koskee vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua. Jos asianomainen palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai irtisanotaan puolustusvoimien palveluksesta taikka hänen opiskelunsa maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytetään tai hänet erotetaan muun syyn kuin sairauden vuoksi, hänen on korvattava opiskelustaan valtiolle aiheutuneet kustannukset niin kuin pääesikunta tarkemmin määrää. 29 a Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan johtosäännössä määrätyllä tavalla lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 32 Maanpuolustuskorkeakoulu voi johtosäännössä määrätyin edellytyksin ottaa ennen vuotta 1995 upseerin tutkinnon ja siihen vahvistetun jatkokoulutuksen suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkintonsa tämän asetuksen mukaiseksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Opiskelija voi lukea hyväkseen ennen vuotta 1995 suoritettuun upseerin tutkintoon ja suorittamaansa jatkokoulutukseen sisältyvät opintosuorituksensa johtosäännössä määrätyllä tavalla. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1997. Sen 19 :n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. Siihen asti dosenttien kelpoisuusvaatimuksiin ja nimittämismenettelyyn sovelletaan 19 :ää sellaisena kuin se on tämän asetuksen voimaan tullessa. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään sotatieteen laitoksesta, koskee tämän asetuksen voimaantulon jälkeen asian laadun mukaan Sota-arkistoa tai Sotamuseoa. Puolustusministeri Anneli Taina 2 470301/124
3276 N:o 889 Asetus opetushallituksesta annetun asetuksen 18 ja 19 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Opetusministerin esittelystä kumotaan opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun asetuksen (183/1991) 19 :n 4 momentti sekä muutetaan 18 2 ja 3 momentti seuraavasti: 18 Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys opetus- ja sivistystoimeen ja hallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys linjan toimialaan kuuluvaan opetustoimeen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) hallintojohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 4) suunnittelujohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys opetustoimeen ja suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 5) johtajalta ja virka-asemaltaan vastaavalta virkamieheltä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys opetustoimeen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 6) opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys opetustoimeen; 7) määräaikaiselta opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys käytännön opetustyöhön, työelämään tai alan tutkimustoimintaan; 8) kouluneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin; sekä 9) yli-insinööriltä, yliarkkitehdiltä ja ylitarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto Sen estämättä, mitä 2 momentin 6 ja 9 kohdassa säädetään virkaan soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, merenkulkuopetusta käsittelevän opetusneuvoksen ja ylitarkastajan virkaan tuottaa kelpoisuuden myös merikapteeninkirja. Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä syyskuuta 1997. Täytettäessä virkaa, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3277 N:o 890 Asetus maanmittauslaitoksesta annetun asetuksen 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä muutetaan maanmittauslaitoksesta 30 päivänä (1631/1993) 11 :n 1 ja 2 momentti seuraavasti. joulukuuta 1993 annetun asetuksen 11 Pääjohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Ylijohtajalta, maanmittausneuvokselta, johtajalta ja maanmittausjohtajalta vaaditaan käytännössä osoitettu johtamistaito. Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyyttä maanmittausalaan ja hallinnollisiin tehtäviin; 2) ylijohtajalta ja maanmittausneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin; 3) johtajalta ja maanmittausjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön tehtäviin. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3278 N:o 891 Asetus maa- ja metsätalousministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä muutetaan maa- ja metsätalousministeriöstä 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun asetuksen (1516/1994) 4 ja sen edellä oleva väliotsikko sekä 6 ja 7, sellaisina kuin niistä ovat 6 ja 7 osaksi asetuksessa 1258/1995, seuraavasti: Ministeriön toimialan virastot ja laitokset 4 Ministeriön toimialan virastoista ja laitoksista säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 21 :ssä. Virkojen kelpoisuusvaatimukset 6 Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) ylijohtajalla ja osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 3) apulaisosastopäälliköllä, neuvottelevalla virkamiehellä, hallitusneuvoksella, kalastusneuvoksella, maanmittausneuvoksella, maaseutuneuvoksella, maatalousneuvoksella, metsäneuvoksella, metsästysneuvoksella, rakennusneuvoksella, tarkastusneuvoksella, vesihallintoneuvoksella, vesihallintojohtajalla, ympäristöjohtajalla, talousjohtajalla ja tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito; 4) kaupallisella neuvoksella virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 5) hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; sekä 6) lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutehtäviin. Virkojen täyttäminen 7 Kansliapäällikön, ylijohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, osastoihin kuulumattoman neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Neuvottelevan virkamiehen, kalastusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, maanmittausneuvoksen, maaseutuneuvoksen, maata-
N:o 891 3279 lousneuvoksen, metsäneuvoksen, metsästysneuvoksen, rakennusneuvoksen, tarkastusneuvoksen, vesihallintoneuvoksen, kaupallisen neuvoksen, vesihallintojohtajan, ympäristöjohtajan, talousjohtajan ja tietohallintojohtajan nimittää valtioneuvosto. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Muun kuin 1 2 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö. Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä syyskuuta 1997. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3280 N:o 892 Asetus Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministerin esittelystä kumotaan Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta 17 päivänä helmikuuta 1995 annetun asetuksen (211/1995) 7, muutetaan 1 ja 2, 4 :n 2 momentti sekä 6 ja 8 sekä lisätään asetukseen uusi 5 a 5 d, seuraavasti: 1 Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/1982) 1 :n 1 momentissa tarkoitetuksi vajaatuottoiseksi alueeksi katsotaan vajaatuottoinen metsämaa siinä tapauksessa, että arvioidut keskimääräiset metsänviljelykustannukset, jotka metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö vahvistaa vuosittain, ovat vähintään kaksi kolmasosaa alueella kasvavan markkinakelpoisen puun ja siltä kahdeksan vuoden aikana ennen metsänviljelytyön suorittamista tarkoittavan hakemuksen tekemistä hakatun puuston kantoraha-arvosta. 2 Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain 1 :n 2 momentissa tarkoitetuilla varoilla saadaan arvonlisäveron osuutta lukuunottamatta rahoittaa lain 1 :n 1 momentissa tarkoitettuja töitä siten, että: 1) metsätalouden alueellisesta suunnittelusta aiheutuvat kustannukset jäävät kokonaan valtion lopullisiksi menoiksi; 2) kunnostamistyön suunnittelusta ja työnjohdosta aiheutuvat kohtuulliset, keskimääräistä tasoa vastaavat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan tuella; sekä 3) kunnostamistyön toteuttamiskustannuksia voidaan rahoittaa tuella. 4 Suunnitelman valmistuttua metsäkeskuksen tulee lähettää sellaisille maanomistajille, joiden osoite voidaan kohtuudella selvittää, kiinteistöä koskevat tiedot alueellisesta suunnitelmasta sekä selvitys Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain mukaisen tuen saantimahdollisuudesta. Metsäkeskus ei saa antaa kiinteistöä koskevia tietoja ulkopuolisille ilman asianomaisen suostumusta. 5a Kunnostamistyöstä laaditaan toimenpidekohtainen suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää kartta toimenpidealueesta, arvio toimenpiteen kustannuksista, toimenpiteen laajuus sekä muut toimenpiteen rahoituskelpoisuuteen vaikuttavat seikat. 5b Metsäkeskuksen tulee ennen kunnostamistyön rahoittamista selvittää, kohdistuuko rahoitettavaksi esitettyyn toimenpiteeseen Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain 1 a :n 3 momentissa mainittuja luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitettuja rajoituksia ja onko nämä otettu esityksessä huomioon. Metsäkeskuksen tulee tarvittaessa pyytää päätösesityksestään lausunto siltä alueelliselta ympäristökeskukselta, jonka alueella kunnostamistyö on tarkoitus toteuttaa. Ympäristökeskuksen on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön saapumisesta. Jos ympäristökeskus ei anna lausuntoaan määräajassa, metsäkeskus voi tehdä päätöksen asiassa. 5c Metsäkeskus tekee päätöksen suunnitelman hyväksymisestä ja tuen myöntämisestä suunnitelman laatimiskustannuksiin ja toimenpiteen toteuttamiseen. Myönnetty tuki maksetaan päätöksen mukaisesti yhtenä tai useampana eränä. Päätöksessä on kuitenkin määrättävä, että vähintään
N:o 892 3281 neljännes myönnetystä tuesta jää maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun rahoituksen saaja on antanut kirjallisen ilmoituksen hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden loppuunsaattamisesta (toteutusilmoitus). 5d Tuen lopullista myöntämistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin hyväksytyn työn määrä ja kokonaiskustannukset, tuen kokonaismäärä, tuen ehdot, maksatusmenettely sekä tuen takaisinperintää koskevat ehdot. 6 Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö päättää Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitetun määrärahan jakamisesta. 8 Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita metsäkeskukselle kuuluvien Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997 tehtävien hoitamisesta sekä valvoo toimintaa ja valtion varojen käyttöä. Metsäkeskuksen tulee toimialueellaan valvoa Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain ja tämän asetuksen mukaista toimintaa ja valtion varojen käyttöä noudattaen, mitä näiden tehtävien hoidosta metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995) tai muualla säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1997. Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, lukuunottamatta 7 :ää, sovelletaan edelleen tapauksiin, joissa Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1348/1996) mukaan sovelletaan mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Mitä tämän asetuksen 6 ja 8 :ssä säädetään sovelletaan kuitenkin silloinkin, kun muuten sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3282 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 893 Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen 7 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997 Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä lisännyt kasvinviljelyn kansallisesta tuesta 7 päivänä toukokuuta 1997 annetun valtioneuvoston päätöksen (406/1997) 7 :ään uuden 3 momentin, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti: 7 Tuen määrä Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan maksaa 70 markkaa hehtaarilta vuoden 1997 kasvukauden aikana maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston päätöksen (413/1995) liitteessä 1 tarkoitetuilla tukialueilla C1, C2 ja C2 Pohjoinen tuotantoon käytetystä pellosta, jolla on viljelty ruisvehnää, rehuohraa, kauraa, seosviljaa tai vihantaviljaa. Tämä päätös tulee voimaan 24 päivänä syyskuuta 1997. Tätä päätöstä sovellettaessa otetaan ajoissa jätettyinä huomioon 8 :ssä tarkoitetun määräajan kuluessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle jätettyjen kirjallisten hakemusten lisäksi ne 7 :n 3 momentissa tarkoitettua tukea koskevat hakemukset, jotka jätetään viimeistään 6 päivänä lokakuuta 1997. Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila N:o 884 893, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997