SISÄLLYS. N:o Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1682 terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 :n muuttamisesta liikepankkilain 5 ja 13 :n muuttamisesta säästöpankkilain 57 :n muuttamisesta säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain 2 :n muuttamisesta väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 :ään valuuttalain 13 :n muuttamisesta luottolaitostoiminnasta annetun lain 68 :n muuttamisesta energia-avustuksista annetun lain kumoamisesta kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 :n muuttamisesta N:o 1682 terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa 20 päivänä maaliskuuta 1987 annettuun lakiin (322/87) uusi 9 a ja 9 b seuraavasti: 9a Tässä laissa tarkoitettuihin potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta on voimassa, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/92) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) säädetään. 9b Jos lääkäri palveluskelpoisuustarkastuksessa, työhönsijoitustarkastuksessa tai muussa terveystarkastuksessa toteaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla tai sotilasvirassa palvelevalla sellaisia terveydellisiä rajoituksia, jotka vaikuttavat asianomaisen palveluskelpoisuusluokkaan, palvelusturvallisuuteen tai suoriutumiseen palvelus- tai virkatehtävissä, on hänen 9 a :ssä mainittujen lakien säännösten estämättä annettava viivytyksettä tarkastuksesta tehtävistä johtopäätöksistä lausunto asianomaiselle sotilasviranomaiselle. Tässä tarkoitettu sotilasviranomainen on joukko-osaston komentaja tai muun vastaavan hallintoyksikön johtava esimies. Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevalla tarkastuksessa havaituista rajoituksista palvelustehtäviensä hoitamiseen on annettava lausunto myös perusyksikön päällikölle. Ase- HE 43/95 PuVM 1/95 EV 150/ A

2 3816 N:o 1682 velvollisuuslain nojalla palvelevien osalta edellä tarkoitetut tiedot voidaan antaa myös asevelvollisuuslain soveltamisesta annetun asetuksen (63/51) 66 :ssä tarkoitetulle toimikunnalle. Lääkärin on tarkastetun pyynnöstä ilmoitettava antamastaan tarkastettua koskevasta lausunnosta. Edellä mainitut sotilasviranomaiset eivät saa ilman asianomaisen kirjallista suostumusta sivulliselle ilmaista hänen terveydentilaansa koskevaa salassa pidettävää tietoa, jonka he ovat asemansa tai tehtävänsä perusteella saaneet. Puolustusministeri Anneli Taina

3 3817 N:o 1683 luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luottolaitostoiminnasta 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/93) 67 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 kohta seuraavasti: 67 Kassavaranto Maksuvalmiutensa tukena talletuspankilla on oltava kassavaranto, joka on vähintään 10 prosenttia talletuspankin kaikista veloista, lukuun ottamatta sellaisia velkoja, jotka pankki on saanut Suomen valtion määrättyyn tarkoitukseen antamista varoista, sekä pankin velkoja Suomen Pankille, keskusrahalaitoksena toimivalle liikepankilleen tai keskusrahalaitoksena toimivalle säästöpankkiosakeyhtiölleen. Talletuspankin kassavarantoon luetaan: 3) kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset kotimaisilta ja niihin rinnastuvilta ulkomaisilta luottolaitoksilta nettomääräisinä; säästöja osuuspankkien kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset keskusrahalaitoksena toimivalta liikepankilta tai keskusrahalaitoksena toimivalta säästöpankkiosakeyhtiöltä voidaan kuitenkin lukea kassavarantoon 1 momentin mukaista suhdelukua laskettaessa bruttomääräisinä; sekä Ministeri Arja Alho HE 176/95 TaVM 24/95 EV 156/95

4 3818 N:o 1684 liikepankkilain 5 ja 13 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun liikepankkilain (1269/90) 5 :n 2 momentti ja 13 :n 2 momentti seuraavasti: 5 Säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain säästöpankki, säästöpankin tytäryhtiö, säästöpankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankin osakkeita tai, jos pankilla on erilajisia osakkeita, määrätyn lajisia osakkeita saa omistaa vain osuuspankki, osuuspankin tytäryhtiö, osuuspankkien keskusjärjestö ja muu niihin verrattava yhteisö. 13 Keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen saa 1 momentin estämättä olla keskusrahalaitoksen ja sen osakkaana olevien talletuspankkien yhdessä omistaman talletuspankin ja keskusrahalaitoksen osakkaana olevan talletuspankin hallintoelinten jäsen tai toimitusjohtaja, jollei säästöpankkilain tai osuuspankkilain säännöksistä jälkimmäisessä tapauksessa muuta johdu. Ministeri Arja Alho HE 176/95 TaVM 24/95 EV 156/95

5 3819 N:o 1685 säästöpankkilain 57 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun säästöpankkilain (1270/90) 57 :n 2 momentti seuraavasti: 57 Säästöpankin isäntä, hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen, valtuutettu, toimitusjohtaja tai valvoja saa 1 momentin estämättä olla säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin tai säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivan säästöpankkiosakeyhtiön hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen. Ministeri Arja Alho HE 176/95 TaVM 24/95 EV 156/95

6 3820 N:o 1686 säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain 2 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi 6 päivänä marraskuuta 1992 annetun lain (972/92) 2 :n 2 momentti seuraavasti: 2 Säästöpankkiosakeyhtiöön sovelletaan soveltuvin osin, mitä säädetään säästöpankkilain 40 :n 2 momentissa vapaan oman pääoman käytöstä voitonjakoon, 47 :n 1 momentissa, 52 :n 2 momentissa ja :ssä valtuutetuista, 84 ja :ssä säästöpankkitarkastuksesta sekä 137 :ssä oikeudesta ottaa talletuksia ja luottoa. Säästöpankkilain 137 :ää ei kuitenkaan sovelleta säästöpankkien keskusrahalaitoksena toimivaan säästöpankkiosakeyhtiöön. Ministeri Arja Alho HE 176/95 TaVM 24/95 EV 156/95

7 3821 N:o 1687 väliaikaisesta poikkeuksesta luottolaitostoiminnasta annetun lain 55 :ään Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Poiketen siitä, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/93) 55 :n 1 ja 2 momentissa säädetään, Säästöpankkien Keskus- Osake-Pankki voi edelleen sen jälkeen kun sen toiminta säästöpankkien keskusrahalaitoksena on päättynyt, kuulua säästöpankkien vakuusrahastoon kuitenkin enintään niin kauan kun se toimii liikepankkilain (1269/90) tarkoittamana liikepankkina. 2 Ministeri Arja Alho HE 176/95 TaVM 24/95 EV 156/95

8 3822 N:o 1688 valuuttalain 13 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valuuttalain (954/85) 13, sellaisena kuin se on 15 päivänä lokakuuta 1993 annetussa laissa (868/93), seuraavasti: ja on voimassa vuoden 1998 loppuun. Valuuttalain nojalla 13 päivänä joulukuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös valuuttalain täytäntöönpanosta (955/85) siihen tehtyine muutoksineen ja valtioneuvoston päätöksen nojalla annettu Suomen Pankin päätös valuuttalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston päätöksen soveltamisesta (1089/93) ja sen nojalla tehdyt yksittäiset päätökset kumoutuvat 1 päivästä tammikuuta Ministeri Arja Alho HE 166/95 TaVM 26/95 EV 167/95

9 3823 N:o 1689 luottolaitostoiminnasta annetun lain 68 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään luottolaitostoiminnasta 31 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1607/93) 68 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 68 Yleissäännös riskien hallinnasta Rahoitustarkastus voi antaa määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista valvontajärjestelmistä sekä luottolaitoksen ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen valuuttakurssiriskeistä. Määräyksissä voidaan asettaa valuuttakurssiriskeille rajoja suhteessa luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmän omien varojen määrään. Ministeri Arja Alho HE 166/95 TaVM 26/95 EV 167/ A/173

10 3824 N:o 1690 energia-avustuksista annetun lain kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan energia-avustuksista 20 päivänä joulukuuta 1991 annettu laki (1607/91) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Energia-avustuksista annetun lain tai kotimaisten energialähteiden käytön, energiansäästön ja uuden energiantuotantoteknologian käyttöönoton edistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1137/88) nojalla annettu sitoumus avustuksen antamisesta pysyy kuitenkin edelleen voimassa. Päätökseen, jolla sellainen sitoumus on annettu, sovelletaan päätöksentekohetkellä voimassa ollutta lakia. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki HE 102/95 TaVM 18/95 EV 85/95

11 3825 N:o 1691 kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (1054/93) 8 luvun 1, 19 luvun 3 ja 4 :n 2 momentti, 24 luvun 4 :n 1 momentti, 7 :n 4 momentti ja 9 :n 2 momentti sekä 25 luvun 10 :n 1 momentti seuraavasti: 8 luku Papinvaali ja seurakuntavaalit 1 Papinvaali Seurakunnan kirkkoherra valitaan papinvaalilla. Kappalaisen valitsemisesta määrätään kirkkojärjestyksessä. Kirkkoherran virkaan tulee valituksi se tuomiokapitulin ehdolle asettamista papeista, joka vaalissa on saanut enimmät äänet. Seurakunta voi kuitenkin, siten kuin kirkon vaalijärjestyksessä määrätään, valita kirkkoherran virkaan muun hakijan, jonka tuomiokapituli on todennut päteväksi ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi. Tullakseen valituksi ylimääräisen vaaliehdokkaan on saatava vähintään yksi kymmenesosa koko seurakunnan äänistä ja enemmän kuin puolet annetuista äänistä. 19 luku Tuomiokapituli 3 Päätösvaltaisuus Tuomiokapituli on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Muussa kuin papinvaalia varten tehtyä vaaliehdotusta taikka lakimiesasessorin tai lääninrovastin viran täyttämistä koskevassa asiassa tuomiokapituli on päätösvaltainen vajaalukuisenakin, jos vähintään kolme saapuvilla olevaa jäsentä on päätöksestä samaa mieltä. Vaaliehdotukseen kohdistuvan oikaisuvaatimuksen käsittelemiseen tulee täysilukuisen tuomiokapitulin lisäksi osallistua kahden apujäsenen, joista toinen on pappi ja toinen lakimies. 4 Äänestäminen Vaaliehdotusta tehtäessä tai oikaistaessa äänestetään jokaisesta sijasta erikseen. 24 luku Alistaminen ja muutoksenhaku 4 Oikaisuvaatimus Tuomiokapitulin tekemään vaaliehdotuk- HE 115/95 HaVM 10/95 EV 143/95

12 3826 N:o 1691 seen tyytymätön hakija saa vaatia tuomiokapitulilta oikaisua. Tuomiokapituli päättää oikaisuvaatimuksesta 19 luvun 3 :n 2 momentin mukaisessa lisätyssä kokoonpanossa. Virkaa hakeneella on oikeus valittaa oikaisupäätöksestä sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan. 7 Muutoksenhakuaika Aika papinvaalia varten tehtyyn vaaliehdotukseen kohdistuvan oikaisuvaatimuksen tekemiselle alkaa ehdollepanopäätöksestä. Valitettaessa 4 :n 1 momentissa tarkoitetusta oikaisupäätöksestä valitusaika alkaa samoin päätöksen tekemisestä. 9 Valitusoikeuden rajoittaminen Tuomiokapitulin papinvaalia varten tekemään vaaliehdotukseen ei saa valittamalla hakea muutosta ennen kuin lisätty tuomiokapituli on ratkaissut sitä koskevan oikaisuvaatimuksen. 25 luku Täydentäviä säännöksiä 10 Tasaäänet Äänten jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kurinpitoasioissa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Kappalaisen, vakinaisten lehtorin ja kanttorin vaalin osalta voidaan kuitenkin kirkkojärjestyksessä määrätä, että äänten mennessä vaalissa tasan tuomiokapituli nimittää jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista virkaan. a sovelletaan niiden kirkkoherran ja kappalaisen sekä vakinaisten lehtorin ja kanttorin virkojen täyttämiseen, jotka on julistettu haettaviksi lain voimaantulon jälkeen. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

13 3827 N:o 1692 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 10 päivänä marraskuuta 1994 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti kumotaan 8 päivänä marraskuuta 1991 annetun kirkkojärjestyksen (1055/93) 6 luvun sekä 12 luvun 3, muutetaan 6 luvun 18 :n 1 momentti, 20, 22 :n 1 momentti, 25 :n 1 momentti, 31, 32 :n 1 momentti ja 42, sekä lisätään 6 lukuun 32 a, 32 b ja 32 c :n seuraavasti: 6 luku Viranhaltijat ja työntekijät 18 Kirkkoherran tai kappalaisen virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Kirkkoherran virkaan vaaditaan lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinto. 20 Pastoraalitutkinto ja ylempi pastoraalitutkinto suoritetaan tuomiokapitulissa. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset pastoraalitutkinnoista ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnosta. 22 Kirkkoherran viran hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuus virkaan ja jollei 25 :stä muuta johdu, tehdä papinvaalia varten vaaliehdotus. 25 Jos kirkkoherran virkaa on hakenut vain yksi pätevä hakija, tuomiokapitulin on varattava kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle tilaisuus antaa lausuntonsa vaaliehdotuksen tekemisestä. Tämän jälkeen tuomiokapitulin on tehtävä vaaliehdotus tai painavista syistä päätettävä, että viran täyttämismenettely raukeaa. 31 Kun papinvaali on saanut lainvoiman, tuomiokapitulin tulee antaa valtakirja kirkkoherran virkaan sille, joka vaalissa on saanut enimmät äänet, ylimääräiselle vaaliehdokkaalle kuitenkin vain, jos hän on saanut kirkkolain 8 luvun 1 :n 3 momentissa säädetyn äänimäärän. 32 Papilla, joka vaalin tuloksen mukaan saisi valtakirjan kirkkoherran virkaan, on oikeus hakea toista papin virkaa, jos valtakirjaa ei ole annettu kolmen kuukauden kuluessa vaalin toimittamisesta. Jos hän saisi valtakirjan useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan. 32a Kappalaisen viran hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivytyksettä tehdä päätös hakijoiden kelpoisuudesta virkaan ja antaa hakijoista seurakunnalle lausunto. Lausunnossa hakijoita arvioidaan heidän osoittamansa kyvyn ja taidon perusteella sekä ottaen huomioon seurakunnan tarpeet. 32b Tuomiokapituli lähettää seurakunnalle kappalaisen virkaan pätevien hakijoiden hakemukset ja 32 a :ssä tarkoitetun lausuntonsa. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun heistä.

14 3828 N:o 1692 Jos virkaa on hakenut tai hakemuksen peruutuksen vuoksi tai muusta syystä on vain yksi pätevä hakija, kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi pyytää tuomiokapitulia julistamaan viran uudelleen haettavaksi. Jos uudella hakuajalla ei tule virkaan uutta pätevää hakijaa, tuomiokapituli voi nimittää virkaan ainoan hakijan tai painavista syistä päättää, että viran täyttämismenettely raukeaa. Viran täyttämismenettelyn rauettua virka on julistettava haettavaksi viimeistään vuoden kuluessa hakuajan päättymisestä lukien. 32c Kappalaisen viran hakemusasiakirjat ja ote kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston pöytäkirjasta on viipymättä toimitettava tuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä todistus siitä, milloin päätös valitusosoituksineen on annettu tiedoksi hakijoille. Jos virkaan valittu saisi valtakirjan useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan. Jos hän peruuttaa hakemuksensa, virka on julistettava uudelleen haettavaksi. Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston päätöksen saatua lainvoiman tuomiokapituli antaa valtakirjan virkaan valitulle. Jos äänet vaalissa ovat menneet tasan, tuomiokapituli nimittää virkaan jonkun eniten ääniä saaneista hakijoista ottaen huomioon 32 a :ssä mainitut perusteet. 42 Vakinaisen lehtorin viran tai kanttorin viran täyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisen viran täyttämisestä tämän luvun 21 ja 32 a 32 c :ssä määrätään. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan niiden kirkkoherran ja kappalaisen sekä vakinaisten lehtorin ja kanttorin virkojen täyttämiseen, jotka on julistettu haettavaksi päätöksen voimaantulon jälkeen. Seurakuntatyön johtamisen tutkinto vaaditaan ensimmäisen kerran niiden kirkkoherran virkojen täyttämisessä, jotka julistetaan haettavaksi viiden vuoden kuluttua päätöksen voimaantulosta. Turussa 10 päivänä marraskuuta 1994 Kirkolliskokouksen puolesta John Vikström arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

15 3829 N:o 1693 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta Annettu Turussa 10 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan 8. päivänä marraskuuta 1991 annetun kirkkojärjestyksen (1055/93) 20 luvun 5 seuraavasti: 20 luku Kirkolliskokous 5 Kirkkoneuvoksella ja kirkolliskokouksen toimikaudekseen valitsemalla lainoppineella asiantuntijalla on oikeus olla saapuvilla täysistunnossa ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. Tämä kirkkojärjestyksen muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Turussa 10 päivänä marraskuuta 1995 Kirkolliskokouksen puolesta John Vikström arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

16 3830 N:o 1694 Asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 :n muuttamisesta Opetusministerin esittelystä muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 6 päivänä maaliskuuta 1970 annetun asetuksen (179/70) 54 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä toukokuuta 1995 annetussa asetuksessa (819/95), näin kuuluvaksi: 54 Seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää henkeä, korotetaan kirkkoherran peruspalkkaa 2,6 prosentilla ja seurakunnassa, jonka jäsenmäärä ylittää henkeä, kanttorin peruspalkkaa 2,6 prosentilla. Jos seurakunnan jäsenmäärä ylittää henkeä, korotetaan vastaavasti kirkkoherran peruspalkkaa 5,24 prosentilla, muun papin peruspalkkaa 7,19 prosentilla, diakonin peruspalkkaa 5,69 prosentilla ja kanttorin peruspalkkaa 8,29 prosentilla. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ PAINATUSKESKUS OY, HELSINKI 1995