Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Samankaltaiset tiedostot
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Ilmastonmuutoksen haasteet maatalouspolitiikalle

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vesi Energia Ruoka (- ja ekosysteemi) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

R U K A. ratkaisijana

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Yritykset hiilineutraalisuuden edistäjinä

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Sopeutumisen askelmerkit. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen seminaari Tieteiden talo Ilmastoasiantuntija Maaria Parry, HSY

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Nexusta kaikkialla? Näkökulmia kytköksiin tutkimusmaailmasta Marko Keskinen & Olli Varis, Aalto-yliopisto ja Winland-tutkimushanke

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Päästölaskenta, hyvät käytännöt ja työkalut

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Bioenergiapolitiikka & talous

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen , Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Soiden monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen soilla

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Katko T.S. Ke 12 TTY

Luomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala

Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen uudet painopisteet. Susanna Kankaanpää Ilmastoasiantuntija, HSY

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Kestävän kaupunkielämän ohjelma. Ilmastoseminaari Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja HSY

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. lokakuuta 2016 (OR. en)

Liikaa ja liian vähän vettä Eurooppa Juha Kämäri. Suomen ympäristökeskus, SYKE

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Ajankohtaista energiatuista

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Transkriptio:

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen voi edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja köyhyyden poistamista Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä elementtejä ilmastollisesti kestävissä kehityspoluissa (climate-resilient development pathways) 12.11.2018 Markku Kanninen 2

12.11.2018 Markku Kanninen 3

Hillintätoimet ja kestävä kehitys 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan Globaalien päästöjen on käännyttävä laskuun 10 vuoden kuluessa Ilmastonmuutoksen hillitseminen 1,5 asteeseen tukee monia kestävän kehityksen tavoitteita (esim. terveys) ja toisille se voi aiheuttaa haasteita (esim. vesi) Hillintätoimet on suunniteltava paikalliset olosuhteet huomioiden niin, ettei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia 12.11.2018 Markku Kanninen 4

Hillintätoimet ja kestävä kehitys esimerkkejä synergioista ja kompromisseista Synergiat kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Energia tehokkaat biomassan polttotekniikat Metsien määrä ja laatu (SDG 15), terveysvaikutukset, naiset ja lapset (SDG 3, 4, 5) AFOLU-sektori - ruokaturva (SDG 2) ja vesi (SDG 6) Kestävä metsätalous - työpaikat (SDG 8), uudet teknologiat (SDG 9), biodiversiteetti (SDG 15), luonnonvarojen hallinta (SDG 16) Huonosti suunniteltuina ja toteutettuina ne voivat lisätä riskejä, konflikteja ja kompromisseja (trade-offs) Laajamittainen metsitys + bioenergia (BECCS) köyhyyden poistaminen (SDG 1), veden saanti (SDG 6), biodiversiteetti (SDG 15) 12.11.2018 Markku Kanninen 5

Options Comparison of land-based carbon removal options Potentials GtCO 2 y 1 Cost Required $ per tco 2 land Mha GtCO 1 2 Required water km 3 GtCO 2 1 Impact on nutrients Mt N, P, K y 1 Impact on albedo BECCS 0.5-5 100-200 31-58 60 Variable Variable, depends on source of biofuel and on land mgmt Afforestation & Reforestation 0.5-3.6 5-50 80 92 0.5 Negative; or reduced GHG benefit where not negative Enhanced Weathering Biochar 0.3-2 30-120 16-100 0 N:8.2, P:2.7, K:19.1 Soil carbon sequestration Saturation & Permanence Long-term governance of storage; limits on rates of bioenergy production and carbon sequestration Saturation of forests; vulnerable to disturbance; post-ar forest management essential 2-4 50-200 3 0.4 0 0 Saturation of soil; residence time from months to geological time scale 0.08 0.12 Mean residence times of biochar range between decades to centuries depending on soil type, management, and environmental conditions 2.3-5 0-100 0 0 N:21.8, P:5.5, K:4.1 Cross-chapter Box 7, Chapter 3 0 Soil sinks saturate and are reversible when the management practice promoting SCS ceases

12.11.2018 Markku Kanninen 7

Ilmastosopeutuminen ja kestävä kehitys 1,5 asteen väliaikainen ylittäminen (overshoot) lisää negatiivisia vaikutuksia luonnossa ja yhteiskunnassa Sopeutumistarpeet ja toimien kiireellisyys vaihtelevat alueittain ja maittain Esimerkkeinä biodiversiteetti ja saarivaltiot Ilmastoriskejä pienentävillä sopeutumistoimilla voi olla huomattavia synergiaetuja monien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Esimerkkeinä maatalous ja kaupungistuminen Huonosti suunniteltuina ja toteutettuina ne voivat lisätä riskejä, konflikteja ja kustannuksia 12.11.2018 Markku Kanninen 8

Ilmastosopeutuminen ja kestävä kehitys esimerkkejä synergioista ja kompromisseista Synergiat kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Maatalous ja ruokaturva (SDG2) Ekosysteemiperusteinen sopeutuminen (EbA): köyhyyden poistaminen (SDG 1), ekosysteemien suojelu (SDG 14, 15) Kaupungistuminen vesihuolto (SDG 6), riskit ja resilienssi (SDG 11) Riskit, konfliktit ja kompromissit (trade-offs) Maatalous - torjunta-aineet ja puhtaan veden saanti (SDG 6) Maatalous - luonnontilaisten ekosysteemien väheneminen (SDG 14, 15) 12.11.2018 Markku Kanninen 9

Ilmastollisesti kestävät kehityspolut Ilmastollisesti kestävät kehityspolut voivat oikein toteutettuina saavuttaa sekä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, kestävän kehityksen että köyhyyden poistamisen Uusia, samanaikaisia lisäinvestointeja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvitaan pikaisesti Vähähiilisiin energiajärjestelmiin siirtyminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta seuraavan 10-15 vuoden aikana Sopeutumisrahoituksen osuutta kehittyvien maiden ilmastorahoituksesta on kasvatettava Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo maiden välillä ja sisällä on keskeinen osa näitä kehityspolkuja 12.11.2018 Markku Kanninen 10

Ilmastollisesti kestävät kehityspolut Climate-resilient development pathways 12.11.2018 Markku Kanninen 11

Kiitos markku.kanninen@helsinki.fi 12.11.2018 Markku Kanninen 12