letter.docx 2012-03-2814 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Linnankatu 3 PL 293, 90101 Oulu Asia: Neuvottelu AVIssa 30.11.2017, Lupahakemuksen tarkennukset ja alustava lupapäätös, Dnro PSAVI/2560/2016 Sunshine Kaidi (Finland) New Energy Co. Oy KEMIN BIOPOLTTOAINELAITOKSEN YMPÄRISTÖ- JA VESITALOUSLUPA JA TOIMINNANALOITTAMISLUPA TÄYDENNYKSEN SISÄLTÖ: 7.12. sähköpostissa (Airaksinen -> Viljakainen, Lista neuvottelussa 30.11.2017 sovituista jatkotoimenpiteistä ) mainitut asiat 1. Häiriötilanteet, missä ajassa laitos on ajettava alas ja kuinka paljon häiriötilanteita on vuositasolla tunteina (esim. prosentteina vuoden tunneista) 2. Esiintyykö käsitellyissä jätevesissä lyhytketjuisia hiilivetyjä, hakijan arvio raja-arvosta kokonaishiilivedyille 3. Onko tarve hakea sekoittumisvyöhykettä 4. Kannanotto seuraaviin tilaisuudessa esitettyihin raja-arvoihin: bentseeni [mg/l], fenoliindeksi [mg/l], fenoli- ja öljypäästöjen vuosikuormituspäästörajat [kg/d] 5. Kannanotto tilaisuudessa esitettyihin lämpötilarajoihin jäähdytysvesiä koskevissa lupamääräyksissä (lämpökuorma, lämpötilaero) sekä toimintaa parantavaa selvitysvelvollisuutta koskevaan lupamääräykseen 6. Piippujen korkeudet, esitys metreinä 7. Hakijan ajatus siitä, mitkä mittaukset piipuissa P1, P2 ja P3 olisivat jatkuvatoimisia 8. Muodostuvia jätteitä koskevan taulukon täydentäminen mm. jätejakeittain suurimman välivarastoitavan määrän osalta, lisäksi pyydetään täydentämään jätenimikkeen 16 08 loppuosa. 9. Jätevesien käsittelyn lohkokaaviosta (täydennyksen liite 20-1) sellainen kuva, jonka voi liittää päätökseen kertoelmaosaan 10. Asemapiirros A2-kokoisena tulosteena (2 kpl) 14.12. sähköpostissa (Airaksinen -> Viljakainen, PSAVI/2560/2016 täydennyspyyntö koskien toimintojen sijoittelun tarkentamista sekä pohjaveden muodostumisen turvaamisesta ) mainitut asiat 1 (13) S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, Puhelin +358 (0) 20 7393000 www.sweco.fi S we c o Ind u st r y O y Reg.no 0350941-9 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen S i r pa To r k kel i Asiantuntija Energy and Pulp&Paper Suora puhelinnumero +358 (0)405947864 sirpa.torkkeli@sweco.fi
11. Ilmakaasutehtaan (asemapiirroksessa nro 17) sekä kytkinlaitoksen (asemapiirroksessa nro 16) sijoittuminen suhteessa pohjaveden muodostumisalueeseen 12. Toimenpiteet joilla huolehditaan rakennusten kattovesien ja puhtaiden hulevesien imeytymisestä tontilla sekä piha-alueiden suunnittelemisesta siten, että pois johdettavien vesien osuus jää mahdollisimman pieneksi. Muut asiat 13. Puukentän vesien raja-arvot 2 (13)
TÄYDENNYS: 1. Häiriötilanteet Häiriötilanteet, joissa laitos on ajettava alas? - Häiriötilanteita, joissa koko tehdas on välittömästi ajettava alas kokonaisuudessaan ovat äkillinen sähkökatko, katkos veden saatavuudessa tai höyryn tuotannossa tai jakelussa (tuotetaan tehtaan omassa prosessissa) tai muu merkittävä tuotantoprosessin häiriö. - Tehtaan alasajo ei aiheuta merkittävässä määrin jätevesilaitoksen kuormituksen lisääntymistä, koska prosessissa ei ole varastoituneena suuria jätevesitilavuuksia ja suurimpien jätevesilähteiden pysähtyessä jäteveden virtaus pienenee. - Biologisen käsittelyprosessin toimintaa suojataan pitämällä tuotantoprosessi mahdollisimman häiriöttömänä ja käsiteltävän veden määrä ja laatu mahdollisimman tasaisena. Prosessin tilaa seurataan säännöllisesti tehtävällä näytteenotolla ja tiiviillä yhteydenpidolla tehdasprosessin ja jätevedenkäsittelyn välillä. Tehtaalla havaittavassa häiriötilanteessa jätevedet voidaan johtaa varoaltaaseen. - Laajan sähkökatkon tapahtuessa jäteveden käsittelylaitoksella ilmastus katkeaa ja biologinen prosessi alkaa hitaasti heiketä. Pitkäkestoiset, koko tehtaan laajuiset sähkökatkokset ovat syöttöverkossa ovat verraten harvinaisia. Varoaltaiden täyttöön tarvittavat pumppaukset liitetään varavoimaan, jos täyttö sitä edellyttää. Kuinka paljon häiriötilanteita on vuositasolla tunteina (esim. prosentteina vuoden tunneista)? - Häiriötilanteita arvioidaan olevan noin 3 % vuoden tunneista. 2. Hiilivedyt Esiintyykö käsitellyissä jätevesissä lyhytketjuisia hiilivetyjä? - Jäteveden käsittelyprosessin jälkeen jätevedet sisältävät lähinnä lyhytketjuisia (C5 C12) öljyhiilivetyjä. Hakijan arvio raja-arvosta kokonaishiilivedyille? - Hakijan esitys kokonaishiilivetyjen raja-arvosta on menetelmällä 9377-2 mitattavien öljyhiilivetyjen kokonaismäärä, hakemuksessa aiemmin esitetty (Liite 1, toimitettu AVIiin 28.9.2016, taulukko 5-1) öljy -päästön raja-arvo < 5 mg/l ja < 14 kg/d (kk-keskiarvo). Hakemuksen liitteessä 3, Jätevesi Lohkokaavio, AVIiin 28.9.2016) puhdistetun jäteveden öljypitoisuutena on esitetty < 5 mg/l, < 13 kg/d. 3 (13) 2017-12-7-12-15
3. Sekoittumisvyöhykkeen tarve Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) säädetään sekoittumisvyöhykkeestä, jolla yhden tai useamman liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitetun aineen pitoisuus vedessä voi ylittää aineelle säädetyn ympäristönlaatunormin, jollei normi ylity muussa pintavesimuodostuman osassa. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus on rajattava ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen siten, että se on oikeassa suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuksiin päästölähteen kohdalla. - Arviot laitokselta vesistöön johdettavan jäteveden vaarallisten aineiden pitoisuuksista (keskimäärin) ja vesiympäristölle vaarallisia aineita koskevassa asetuksessa (1022/2006) annetut ympäristölaatunormit AA-EQS (vuosikeskiarvopitoisuus) ja MAC-EQS (suurin sallittu pitoisuus) on esitetty alla olevassa taulukossa. Nimi Pitoisuus vesistöön johdettavassa jätevedessä (µg/l) Raja-arvo lupapäätöksen luonnoksessa Asetus 1022/2006, Päästöraja-arvo (µg/l) Asetus 1022/2006 Ympäristönlaatunormi AA-EQS, Merivedet, µg/l Asetus 1022/2006 Ympäristönlaatunormi MAC-EQS, Merivedet, µg/l 0,3 2,0 Bentseeni, tolueeni, etyyli, 100 xyleeni bentseeni Bentseeni 50 8 50 Fenolit 2000 300 nonyylifenoli (4-nonyylifenoli) [8] oktyylifenoli ((4-(1,1,3,3-0,01 ei sovelleta tetrametyyli-butyyli)- fenoli)) PAH 20 - - bentso(a)pyreeni 0,27 0,5 elohopea ja sen yhdisteet max. 5 5 5 0,07 nikkeli hyvin pieniä pitoisuuksia 8,6 34 kadmium hyvin pieniä pitoisuuksia 10 0,2 0,45-1,5 lyijy hyvin pieniä pitoisuuksia 1,3 14 Laitoksen jätevesien sisältämien aromaattisten hiilivetyjen (Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja xyleeni kokonaismäärä), fenolien ja PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus tiedetään, mutta tarkempi jakauma ei ole toistaiseksi tiedossa. Jätevesien sisältämien mahdollisten haitallisten aineiden pitoisuudet komponenteittain tutkitaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä. Esim. bentseenin osuudesta arvioidussa aromaattisten hiilivetyjen kokonaismäärässä ei ole tietoa, mutta aromaattisten hiilivetyjen kokonaispitoisuudella 100 µg/l bentseenin sallitun maksimipitoisuuden (50 µg/l) voidaan arvioida alittuvan hyvin nopeasti. Raaka-aineen sisältämät raskasmetallit päätyvät tuhkaan lukuun ottamatta elohopeaa, josta suurin osa poistuu kaasuttimista kaasufaasissa ja kulkeutuu jätevedenpuhdistamolle synteesikaasun puhdistusvaiheiden jätevesien mukana. Prosessijätevesi sisältää pieniä määriä käytettävästä raaka-aineesta peräisin olevaa elohopeaa, joka poistetaan jätevedestä jätevedenpuhdistamolla siten, ettei Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja 4 (13)
haitallisista aineista määritetty elohopean pitoisuus jätevedessä (5 µg/l) ylity kuukausikeskiarvona laskettuna. Jäteveden elohopeapitoisuudesta puhdistamon jälkeen ei toistaiseksi ole tietoa. Jäteveden sisältämän elohopean raja-arvon mukainen maksimipitoisuus 5 µg/l vaatisi monikymmenkertaisen laimenemisen, jotta sallittu meriveden maksimipitoisuus 0,07 µg/l voidaan alittaa. Jäteveden kadmium-, nikkeli- ja lyijypitoisuus tutkitaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä, mutta oletettavasti pitoisuudet ovat yllä kuvatusta syystä hyvin pieniä. Lupapäätöksen luonnoksen yhteydessä ehdotettua kadmiumin raja-arvopitoisuutta (10 µg/l) lähellä oleva pitoisuus vaatisi noin 10 kertaisen laimenemisen, jotta sallittu meriveden maksimipitoisuus 0,45 1,5 µg/l voidaan alittaa. Myöskään jätevesien sisältämien fenoleiden tai polyaromaattisten yhdisteiden tarkemmasta koostumuksesta ei ole tietoa. Mahdollisten haitallisten fenoli- ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet tutkitaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä. On mahdollista, että jäteveden pitoisuudet vaativat laimenemisen, ennen kuin asetuksen 1022/2006 mukaiset ympäristölaatunormit voidaan alittaa. Hakija hakee lupaa asetuksen 1022/2006 mukaiselle sekoittumisvyöhykkeelle, satama-altaan alueelle, kutakuinkin aallonmurtajan rajaamalle alueelle, joka ulottuu 1000 m etäisyydelle jätevesien purkupaikasta (Kuva 1). 5 (13) 2017-12-7-12-15
Kuva 1. Hakijan esitys sekoittumistvyöhykkeestä 1 km etäisyydellä jätevesien purkupaikasta. 6 (13)
4. Kannanotto seuraaviin tilaisuudessa esitettyihin raja-arvoihin: bentseeni [mg/l], fenoliindeksi [mg/l], fenoli- ja öljypäästöjen vuosikuormituspäästörajat [kg/d] - Hakija toteaa, että ympäristölupapäätösluonnoksen yhteydessä esitetyistä raja-arvoista ei toistaiseksi ilmene, ovatko ne kuukausi- vai vuosikeskiarvoja. - Bentseenin osuudesta jätevesien arvioidussa bentseenin, tolueenin, etyleenin ja xyleenibentseenin kokonaismäärässä ei ole tietoa. Bentseenin osalta hakija esittää raja-arvoksi hakemuksessa esitettyä bentseenin, tolueenin, etyleenin ja xyleenibentseenin raja-arvoa 0,15 mg/l (kk-keskiarvo). - Fenolin osalta hakija on esittänyt raja-arvoksi 3 mg/l (kk- ka). Todellinen päästömäärä jäänee huomattavasti pienemmäksi. Hakemuksen liitteen 3 (AVIin 28.9.2016) kaavion mukaan arvio fenolipäästöstä on 0,5 mg/l (vuosikeskiarvo). - Öljypäästöjen osalta hakija viittaa tämän täydennyksen kohdassa 2. esitettyyn: Hakijan esitys kokonaishiilivetyjen raja-arvosta on menetelmällä 9377-2 mitattavien öljyhiilivetyjen kokonaismäärä, hakemuksessa aiemmin esitetty (Liite 1, toimitettu AVIin 28.9.2016, taulukko 5-1) öljy -päästön raja-arvo < 5 mg/l ja < 14 kg/d (kk-keskiarvo). Hakemuksen liitteessä 3, Jätevesi Lohkokaavio, AVIin 28.9.2016) puhdistetun jäteveden öljypitoisuutena on esitetty < 5 mg/l, < 13 kg/d. 5. Jäähdytysveden lämpönousema (lupapäätöksen luonnos) Kannanotto tilaisuudessa esitettyihin lämpötilarajoihin jäähdytysvesiä koskevissa lupamääräyksissä (lämpökuorma, lämpötilaero) sekä toimintaa parantavaa selvitysvelvollisuutta koskevaan lupamääräykseen. Lämpökuorman osalta tilaisuudessa 30.11.2017 esitettiin: Mereen johdettavan jäähdytysveden lämpötila ei saa jäähdytysvesipurkuputken suuaukon kohdalla normaalin toiminnan aikana ylittää 35/40 C liukuvana viikkokeskiarvona laskettuna. - Hakija esittää, että jäähdytysvesiputken suuaukon kohdalla normaalitoiminnan aikana ei ylitetä 40 o C lämpötilaa. Tätä raja-arvoa lähestytään ainoastaan kesäaikana. Tehdyt vaikutusarvioinnit perustuvat kesäaikaiseen 15 o C meriveden lämpötilaan, 22 o C lämpenemään ja 2,8 m 3 virtaamaan. Maksimilämpötilan pienentäminen pelkästään virtaamaa suurentamalla ei paranna energiatehokkuutta, jonka parantamiseen hakija sitoutuu jäljempänä esitetyllä tavalla. Lämpötilaeron osalta tilaisuudessa 30.11.2017 esitettiin: Laitokselle otettavan ja takaisin mereen johdettavan jäähdytysveden välinen lämpötilaero saa olla normaalissa toiminnassa enintään 18/20/22 C. 7 (13) 2017-12-7-12-15
- Hakija esittää, että lämpötilaero lupamääräyksissä normaalitoiminnassa olisi 22 C. Perusteena hakija esittää sen, että tehdyt vaikutusarvioinnit meriveden lämpövaikutusten vaikutusalueesta ja kalastovaikutuksista perustuvat tähän lämpenemään. Häiriötilanteen lämpötilaeron osalta tilaisuudessa 30.11.2017 esitettiin: Häiriötilanteessa, jossa yksittäinen jäähdytysvesipumppu on pois käytöstä laitevian vuoksi, laitokselle otettavan ja takaisin mereen johdettavan jäähdytysveden välinen lämpötilaero saa nousta enintään noin xx C:en. - Hakija selventää toteamalla, että jäähdytysveden pumppaamolla on 4 pumppua ja 2 varapumppua. Mikäli jäähdytysveden pumppausmäärä pienenee tilanteessa, jossa molemmat varapumput on vikaantumisten takia jouduttu ottamaan käyttöön, kolmen pumpun käytössä ollessa veden lämpötila nousee noin 7 o C. Hakija esittää lupamääräykseen häiriötilanteen lämpötilan sallituksi nousuksi 10 o C 72 tunnin ajaksi. Toimintaa parantavan selvitysvelvollisuuden osalta 30.11.2017 esitettiin: Toiminnanharjoittajan on x vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta toimitettava lupaviranomaiselle suunnitelma toimenpiteistä, jotka toteuttamalla mereen johdettavan jäähdytysveden lämpötila ei ylittäisi kuukausikeskiarvona +28 ⁰C eikä olisi kuukausikeskiarvona yli 15 ⁰C otettavan veden lämpötilaa korkeampi. - Hakija esittää suunnitelman tekemistä 5 vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta esitettyjen lämpötilatavoitteiden saavuttamiseksi. 6. Piippujen korkeudet - Hakija esittää sekä piipun P2 että piipun P3 korkeudeksi 20 m. Kattilan ja uunin arvioidut päästöt ovat suhteellisen pieniä. Hakija tarkastelee piippujen korotustarvetta mahdollisten ilmanlaatuvaikutusten suhteen vielä siinä vaiheessa, kun niiden lähellä olevien rakenteiden ja rakennusten koko ja korkeudet täsmentyvät. 7. P1, P2 ja P3 mittaukset Piippuihin asennettavista mittauksista hakija esittää seuraavaa: - P1 jatkuvatoimiset päästömittaukset voivat sisältää lupaehtojen määräämällä tavalla VOC- CH4- H2S- ja SO2-päästöjen mittaukset. - P2:ssa ja P3:ssa ei ole jatkuvatoimisia päästömittauksia, vaan päästöt mitataan säännöllisesti määrävälein. - Kaikissa piipuissa happipitoisuutta ja lämpötilaa seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. 8 (13)
8. Jätteet Muodostuvia jätteitä koskevan taulukon täydentäminen mm. jätejakeittain suurimman välivarastoitavan määrän osalta, lisäksi pyydetään täydentämään jätenimikkeen 16 08 loppuosa. Jätejae Jätenimike Määrä Suurin kertavarastointimäärä laitoksella (t) Jäteveden käsittelyn liete 19 08 10* 2 000 t/v 15 19 08 11* 19 08 12 19 08 13* 19 08 14 ATR katalyytti (** 16 08 02* tai 73 30 16 08 03 Rauta- ja kromioksidikatalyytti (** 16 08 02* tai 78 t/5 v 15 16 08 03 Katalyytti/esihydrogenointi (** 16 08 02* tai 16,8 t/3 v 5 16 08 03 Katalyytti/hydrogenointi (** 16 08 02* tai 29,6 t/3 v 10 16 08 03 Katalyytti/hydrogenointi krakkaus (** 16 08 04 10,3 t/3 v 5 Hydrogenointi, suojaava reagentti (** 16 08 (ei tarkempaa 7,23 t/3 v 2 tietoa) Hydrogenointi, posliinipallo (** 16 08 02* tai 11,56 t/3 v 5 16 08 03 tai Katalyytti (** 16 08 (ei tarkempaa 300 100 tietoa) PSA adsorbentti (** 05 01 99 400 t/15 v 30 06 13 99 Nikkeli- ja molybdeenikatalyytti (** 16 08 02* tai 16,8 t/ 3 v 5 16 08 03 Nikkeli- ja volframikatalyytti (** 16 08 02* tai 29,6 t/ 3 v 10 16 08 03 16 08 04 Hiekkajäte, puuraaka-aineen seulonnan rejekti 03 03 01, 03 03 09 500 t/v käytetään maisemointiin 3 vuoden ajan (1 500 t) Voiteluöljyjäte 13 02 04* 5 t/v 1 13 02 05* 13 02 06* 13 02 07* 13 02 08* Käytetyt tynnyrit ja muu metalliromu 17 04 07 2 0,5 Paperi- ja pahvijäte 20 01 01 2 0,5 Biojäte 20 01 08 1 0,25 9 (13) 2017-12-7-12-15
Lasijäte 20 01 01 1 0,25 20 01 02 Rakennus- ja kunnossapitojäte 17 09 03* 17 09 04 2 0,5 Paineistetun kaasutuksen/plasmakaasutuksen 10 01 01 30 000 t/v 400 tuhka Rikinpoiston kuona 06 06 02* 6 000 t/v 70 (Natriumsulfidin, natriumvetysulfidin ja natriumkarbonaatin seos) 06 03 14 Fenoli ja ammoniakki 10 01 99 1 0,25 Taulukon jätenimikkeet ovat ohjeellisia * Vaarallisia jätteitä ** Katalyytit toimitetaan vaihdon yhteydessä viivytyksettä regenerointiin 10 (13)
9. Jätevesien käsittelyn lohkokaaviosta (täydennyksen liite 20-1) sellainen kuva, jonka voi liittää päätökseen kertoelmaosaan 11 (13) 2017-12-7-12-15
10. Asemapiirros A2-kokoisena tulosteena (2 kpl) - Postitetaan 15.12. 11. Ilmakaasutehtaan (asemapiirroksessa nro 17) sekä kytkinlaitoksen (asemapiirroksessa nro 16) sijoittuminen suhteessa pohjaveden muodostumisalueeseen AVI: Hakemusta tulee täydentää tiedoilla ilmakaasutehtaan (asemapiirroksessa nro 17) sekä kytkinlaitoksen (asemapiirroksessa nro 16) tarkemmasta sijoittamisesta päivitetyn asemapiirroksen mukaisella tontilla suhteessa pohjaveden muodostumisalueeseen. Vastaus: - Pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa 29.5.2017 on esitetty pohjavedenjakajan sijainti ja pohjaveden virtaussuunnat. (tarkkailusuunnitelman liitekuva pohjaveden tarkkailupisteet ). Pohjavesi virtaa päivitetyn asemapiirroksen mukaisesti ilmakaasutehtaan ja kytkinlaitoksen suuntaan, mikä lähtökohtaisesti parantaa pohjavesiturvallisuutta. Hakija on tarkastellut vielä uudelleen em. osastojen sijoitusta ja tilavarausta ja päivittänyt asemapiirrosta tältä osin (liitteenä). Hakija sijoittaa rakennuksen nro 8 (Valvomo) kahteen kerrokseen sekä on täsmentänyt kytkinlaitoksen (16) tilavarausta aiempien suunnitelmien pohjalta. Ilmakaasutehdas ja kytkinlaitos voidaan näin ollen sijoittaa pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Lisäksi ko. rakennuksien perustuksien yhteydessä toteutetaan pohjaveden lisäsuojaus aiemmin liitteessä (Vastine 29.3.2017, Liite 3, pohjaveden suojausrakenteet) kuvatulla tavalla. 12. Toimenpiteet joilla huolehditaan rakennusten kattovesien ja puhtaiden hulevesien imeytymisestä tontilla sekä piha-alueiden suunnittelemisesta siten, että pois johdettavien vesien osuus jää mahdollisimman pieneksi. AVI: Hakemusta tulee lisäksi täydentää tiedoilla toimenpiteistä, joilla huolehditaan rakennusten kattovesien ja puhtaiden hulevesien imeytymisestä tontilla sekä piha-alueiden suunnittelemisesta siten, että pois johdettavien vesien osuus jää mahdollisimman pieneksi. Tämä erityisesti, jos toimintoja sijoittuu pohjaveden muodostumisalueen sisäpuolelle. Vastaus: - Huolimatta siitä, että ilmakaasutehdas ja kytkinlaitos sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella hakija varmistaa puhtaiden hulevesien, kattovesien, imeyttämisen tällä hankealueella. Imeyttäminen toteutetaan järjestelmällä, joka sisältää öljynerotuskaivon, tarkastuskaivot ja imeytyskasetit. Öljynerotuskaivo varustetaan prosessiautomaatioon liitettävällä instrumentoinnilla ja hälytyksillä. 12 (13)
Muut asiat Happitehtaan, valvomon ja kytkinlaitoksen piha-alueen hulevesille rakennetaan vastaava, rinnakkainen järjestelmä kuin tämän alueen puhtaille kattohulevesille. Piha-alueilla huomioidaan asiaankuuluvien kaatojen suunnittelu hulevesien hallituksi kokoamiseksi ja pois johdettavien puhtaiden vesien määrän minimoimiseksi. 13. Puukentän vesien raja-arvot AVI esitti puukentän vesille seuraavia raja-arvoja: öljy 5 mg/l, kiintoaine 20 mg/l. - Öljyn osalta esitetty raja-arvo on hyväksyttävissä. Hakijan tiedossa olevien puunkäsittelyalueiden hulevesissä kiintoainepitoisuudet vaihtelevat mm. hulevesivirtaaman mukaan ja voivat olla 20 mg/l korkeampia. Hakija ei esitä lupaehtoihin raja-arvoja puukentän hulevesien kiintoainepitoisuudelle. Puukentän hulevesien kiintoainepitoisuus pyritään pitämään mahdollisimman pienenä saostusaltaan avulla. LIITE: Päivitetty asemapiirros. 13 (13) 2017-12-7-12-15