Uudestisyntymisestä
Uudestisyntymisestä Juha-Erkki Vesala
- 3 - Juha-Erkki Vesala sähköposti: juhaev@hotmail.com www.opetuksia.net ISBN 978-952-92-5886-4 (nid.) ISBN 978-952-92-7414-7 (PDF)
- 4 - Esipuhe Oletko uudestisyntynyt? Milloin voit totuudenmukaisesti sanoa olevasti uudestisyntynyt, Jeesukseen Kristukseen uskova, pelastunut, Kristuksen seurakuntaan kuuluva, Hengessä kastettu, Kristukseen kastettu? Mitkä "määritteet" sinun on täytettävä, jotta todellakin olisit uudestisyntynyt, Jeesukseen Kristukseen uskova, pelastunut, Kristuksen seurakuntaan kuuluva, Hengessä kastettu, Kristukseen kastettu? Näitä kysymyksiä käsitellään tässä kirjassa. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan esittää mitään kaiken kattavaa esitystä näistä asioista. Lähinnä pyritään vastaamaan edellä esitettyihin kysymyksiin perustavalla tasolla samalla torjuen joitakin Raamatun vastaisia opetuksia kyseisistä asioista. Kirjan loppupuolella esitetään tiivistelmä kirjan sisällöstä. Kirjan keskeiset väitteet on esitetty tiivistelmässä. Juha-Erkki Vesala
- 5 - Sisällys 1. Uudestisyntyminen...10 1.1. Uudestisyntynyt?...10 1.2. Uudestisikiäminen, sitten uudestisyntyminen...10 1.3. Uudestisikiämisen ja uudestisyntymisen aikavälistä...11 1.4. Uudestisyntymistä määrittävistä asioista...12 1.4.1. Riittävät määritteet uudestisyntymiselle...12 1.4.2. Kohta (Joh. 3:5)...12 1.4.3. Kohta (Apt. 2:38)...12 1.4.4. Kohdat (Tiit. 3:5, 1 Kor. 4:15; 2:12)...13 1.4.5. Sana "gennaoo"...14 1.4.6. Sanan "uudestisyntyminen" oikea käyttö...15 1.4.7. Kastamattomuus ja uudestisyntyminen...16 1.5. Uudestisyntymisen välttämättömät ja riittävät määritteet...16 1.6. Huomioita kohdasta (Joh. 3:5)...17 1.6.1. Onko kohta (Joh. 3:5) enää ajankohtainen?...17 1.6.2. Yksi vai useampia hengellisiä syntymiä?...17 1.6.3. Uudestisyntyminen mahdotonta maanpäällisessä elämässä?...19 1.6.4. "Listassa" enemmän kuin kaksi?...20 1.6.5. Mitä "vedestä" tarkoittaa ilmaisussa "synny vedestä ja Hengestä" (Joh. 3:5)...21 1.6.5.1. Kirjaimellisesti ellei kirjaimellisesti ymmärtämistä poissuljeta vakuuttavin todistein...22 1.6.5.2. "Kirjaimellisesti ymmärtäminen on poissuljettava" -opetuksen "todisteista"...23 1.6.6. Käsityskannat koskien kohtaa (Joh. 3:5) ovat kahdessa "leirissä"...24 1.7. Uudestisyntyminen, pelastuminen?...24 2. Jeesukseen Kristukseen uskovaksi tuleminen...24 2.1. Uskon tärkeydestä...24 2.2. Usko sydämessä (usko ja vanhurskauttaminen)...26 2.3. "Uskovien kaste" -opin lyhyt kumoaminen...29 2.3.1. Kohdat (Apt. 2:38) ja (Apt. 22:16)...29 2.3.2. Kohta (Mark. 1:4-5)...30 2.3.3. Kohta (Mark. 16:15,16)...30 2.3.4. Kohta (Mark. 16:15,16) yhdessä kohdan (Ef. 2:8,9) kanssa...31 2.3.5. Kohta (Mark. 16:15,16) yhdessä kohdan (Apt. 16:31) kanssa...31 2.3.6. Kohta (Apt. 2:38) yhdessä kohdan (Gal. 3:2) kanssa...31 2.3.7. Jeesukseen Kristukseen uskovaksi tuleminen / uudestisyntyminen...32 2.3.8. Eikö ole lupausta, ohjetta miten tulla ihmiseksi, jolla on usko sydämessä?...32 2.3.9. Epävarmuuden opissa vai uskonvarmuudessa?...32 2.4. Yrityksistä todistaa "uskovien kaste" -oppi oikeaksi...34 2.5. Syntien anteeksisaaminen (esimerkki tulipalosta pelastumisesta)...34 2.6. Normaali Jeesukseen Kristukseen uskovaksi tuleminen...39
- 6-3. Pelastuminen...39 3.1. Usko ja pelastuminen...39 3.2. Pelastunut, pelastumassa, pelastuu...40 3.3. "Olen nyt pelastettu!"...44 4. Seurakunta...45 5. Hengessä kastettu...47 5.1. Miten tulla Hengessä kastetuksi...47 5.1.1. Välttämättömät ja riittävät ehdot...47 5.1.2. Onko "ehto" 3 (Henki) välttämätön?...55 5.1.3. Onko "ehto" 1 (veri) välttämätön?...57 5.1.4. Onko "ehto" 2 (vesi) välttämätön?...58 5.1.5. Hengen saaminen yhdessä profetoimisen yms. kanssa riittävä ehto?...59 5.1.6. Ovatko "ehdot" riittävät?...60 5.1.7. Sisältyykö jokin kolmesta "ehdosta" johonkin toiseen tai toisiin?...61 5.1.8. Miten Pyhällä Hengellä sinetöinti, Pyhän Hengen saaminen ja Pyhässä Hengessä kastetuksi tuleminen suhteutuvat toisiinsa?...69 5.1.9. Oletko Hengessä kastettu?...69 5.2. Miten ymmärretään väärin "kastan vedessä... kastetaan Hengessä"...69 5.3. Sakramentalistinen väärä opetus Hengessä kastetuksi tulemisesta...74 6. Kristukseen kastettu...76 6.1. Herran nimeen kastaminen ja Kristukseen kastettu...76 6.2. Kohdassa (Apt. 2:38) ei ole kyse vesitoimituksesta?...76 6.3. Kohdassa (Apt. 2:41) ei ole kyse vesitoimituksesta?...78 6.4. Hengessä kastettuja kastamattomia?...79 6.5. Apostoli Andreas oli kastamaton?...79 6.6. Lopputoteamus...81 7. "Uskovien kaste"?...81 8. Ratkaisusakramentti ja muut korvikkeet...83 8.1. "Ratkaisusakramentalismin" määritelmä...83 8.2. Saarna ilman mitään käytännön ohjetta pelastumiseen...86 8.3. Saarna käytännön ohjein mutta ei apostolien opetuksen mukaisesti...90 8.4. Joitain huomioita "pois-apt-2-38-hyväksymisestä" -opetuksesta...96 8.4.1. Rukoilet tosissasi, olet saanut anteeksi?...96 8.5. Ihmislupaukset ja vahvistukset...97 8.6. Voiko kohdan (Apt. 2:38) vastustaja olla uudestisyntynyt?...98 9. Todistusyrityksiä kastamattoman uudestisyntymisestä...99 9.1. Oppimme mukaan "uskoontullut" tarkoittaa "uudestisyntynyt"...99 9.2. Kohta (1 Joh. 5:1)...100 9.3. Kohta (Joh. 1:12,13)...100 9.4. Kohdat iankaikkisesta elämästä...101 9.5. Kaikki kastamattomat kadotukseen?...102
- 7-9.6. Uudestisyntymätön ja Pyhä Henki...102 9.7. Kohdat (1 Piet. 1:3,23)...103 9.8. Kohta (1 Kor. 4:15)...104 9.9. Kohta (Filem. 1:10)...106 9.10. "Kautta" sanan käyttö...107 9.11. Tunnustaminen todistaa uudestisyntymisen?...108 9.12. Nooa, Aabraham ja uudestisyntyminen...109 9.13. Kaikki uskovat ovat seurakunnassa?...110 9.14. Monen uudestisyntymisen oppi todisteena...110 9.15. Kunhan vain uskoo olevansa kastettu, se riittää...111 9.16. Tunnustuskirjat yms. todisteena...112 9.17. Lihasta syntymiseen vertaaminen...112 9.18. "On monta tietä samaan päämäärään!"...113 9.19. "Uskovien kaste" -oppi todisteena...115 10. "Uskovien kaste" -opin todistusyrityksiä...115 10.1. "Olkinukke" todiste "uskovien kaste" -opin puolesta...115 10.2. "Jumalalle on mahdotonta" todiste...116 10.3. Daavid ja syntien tunnustaminen...117 10.4. Kohdasta (Joh. 20:23)...118 10.5. Kaksi tapausta: Toinen "ratkaisurukoili", toinen kastettiin, toinen koki tunteita, toinen ei...119 10.6. Rukouksessa anteeksipyytäminen...119 10.7. Kaste ei ole lihan lian poistamista...120 10.8. Kohdan (Apt. 8:36-38) lisäsanat...121 10.9. Ei sanota "kasteen kautta"!...121 10.10. Apostoli Paavalin toiminta osoittaa kastamisen vähämerkityksellisyyden?...122 10.11. Kaksi hengellistä syntymää?...124 10.12. "Tilastollinen todiste"...125 10.13. Maallinen syntymä ja pesu...126 10.14. Eihän kääntymättömiä saa kastaa!...129 10.15. "Ensin risti, sitten hauta, sitten ylösnousemus"...132 10.16. Nooa, Aabraham ja monet muut vanhan liiton uskovat...134 10.17. Ristinryöväri...134 10.18. Kohta (1 Joh. 5:1)...136 10.19. Evankeliumin uskominen ja usko sydämessä...137 10.19.1. Evankeliumin uskominen ilmaisee varmuudella uskon sydämessä?...137 10.19.2. Samarian tapauksesta...139 10.19.2.1. Samarialaiset eivät olleet vielä kastettuinakaan uskovia?...140 10.19.2.2. "Ottaa vaarin puheesta" merkitsee "sydämeen usko ennen kastamista"?..141 10.19.2.3. "Uskoa Filippusta" on "uskoa Jeesukseen"?...143 10.19.2.4. Filippus saarnasi Kristusta, ei "uskovien kaste" -oppia...148 10.19.3. Lause kohdasta (Mark. 16:15,16) erossa asiayhteydestään...149 10.19.4. Pääpiirteet kohdasta (Mark. 16:15,16)...150 10.19.5. Vanginvartijan tapaus tarkasteltuna kohdan (Mark. 16:15,16) kanssa...151 10.19.6. Kohdasta (Apt. 2:41) kohtien (Mark. 16:15,16) ja (Apt. 16:30-34) valossa...152 10.19.7. Korneliuksen tapauksesta...153 10.19.8. Muut apostolien tekojen pelastumiskertomukset...154
- 8-10.19.9. Kohdasta (Ef. 1:13)...154 10.19.10. Kohdasta (1 Tess. 1:6)...156 10.19.11. Eroa siinä onko usko sydämessä vai sen ulkopuolella?...156 10.19.12. "Eihän siinä mainita kastamista!"...157 10.19.13. Yksistään riittää kun sanoo "Jeesus on Herra"...160 10.19.14. Tulee voida antautua milloin tahansa ja on antauduttava täydellisesti...162 10.19.15. Usko "tulee kuulemisesta", ei "tule kasteesta" tai "tule kuulemisesta ja kasteesta"...163 10.19.16. Iankaikkinen elämä ja usko, ei iankaikkinen elämä ja kaste...164 10.19.17. Egyptissä veri, sitten kastettiin Moosekseen...165 10.19.18. Vain evankeliumi (Room. 1:16)...166 10.19.19. Ottivat Sanan vastaan, sitten kastettavaksi...167 10.19.20. Jeesuksen kautta, ei kasteen kautta (Apt. 13:38,39)...167 10.19.21. Kohta (Luuk. 24:47)...168 10.19.22. Vain uskomalla Jeesukseen (Apt. 26:18)...168 10.19.23. Usko syntyy vain evankeliumin kautta (Room. 10:16)...169 10.19.24. Vain usko, niin pelastut (Mark. 10:52)...169 10.19.25. Pelastumiseen vaaditaan vain usko (Apt. 16:31)...170 10.19.26. Paavali ei julistanut kastetta (1 Kor. 1:17)...170 10.19.27. Lupaus on "alkakaa uskomaan evankeliumi, niin saatte synnit anteeksi"?...170 10.20. Kohta (Apt. 2:41) todistaa "uskovien kaste" -opin?...172 10.20.1. Kohdan (Apt. 2:41) kääntämisestä ja ymmärtämisestä...172 10.20.2. Lupaus, kutsu voimassa vain lyhyen ajan?...173 10.20.3. Lupaus, kutsu vain juutalaisille?...174 10.20.4. Lupaus, kutsu vain vanhurskaille ja/tai niille joilla on usko sydämessä?...175 10.20.5. Lupaus, kutsu vain vanhurskaille juutalaisille?...175 10.20.6. Kaikilla juutalaisilla on sydämessä usko Israelin Jumalaan?...175 10.20.7. Juutalaisuus, pisto sydämessä ja totenapitäminen todistavat?...176 10.20.8. Juutalaisuus, pisto sydämessä, totenapitäminen ja kaste todistavat?...178 10.20.9. Ensin usko sydämeen, sen jälkeen voidaan vastaanottaa sana?...179 10.20.10. Siitä kun usko on saatu sydämeen on oltava havaittava aikaväli ja vasta sen jälkeen voidaan kastaa?...187 10.20.11. Yhteenvetoa kohdasta (Apt. 2:41)...190 10.21. Kohta (Apt. 22:16) todistaa "uskovien kaste" -opin?...191 10.22. Kohdan (Apt. 2:38) mukaan ensin parannus, sen tapahduttua kaste?...191 10.23. Kornelius ja kohta (Ef. 4:5)...192 11. Kohdan (Joh. 3:5) vääristelyistä...194 11.1. Miksei lue "kasteesta ja Hengestä"?...194 11.2. Kaste ei ole taivaasta?...195 11.3. Vasta ristinkuoleman jälkeen kastettiin?...195 11.4. "Vesi" tarkoittaa lapsivettä?...196 11.5. Vain kiertoilmaisu puhdistukselle?...201 11.6. Raamattu yleisesti, kokonaisuutena todistaa oppimme!...202 11.7. Vain puheeseen kuuluva tehokeino, vahvennus tms.?...202 11.8. Kohta (Joh. 3:6) poissulkee kirjaimellisesti ymmärtämisen?...203 11.9. "Vesi" on vertauskuvaava ilmaisu siemenelle?...204 11.10. "Vesi" tarkoittaa sanaa ja kirjaimellisesti käsittäminen on poissuljettu?...206
- 9-11.11. Kohta (Hes. 36:25) poissulkee kirjaimellisesti käsittämisen?...208 11.12. "Vesi" tarkoittaa Henkeä ja kirjaimellisesti käsittäminen on poissuljettu?...209 11.13. "Vesi" tarkoittaa aina elävää vettä?...210 11.14. Tarkoittaa veden juomista ja kirjaimellisesti käsittäminen on poissuljettu?...211 11.15. Asiayhteys poissulkee kirjaimellisesti ymmärtämisen?...213 11.16. Viittaus "ratkaisuun"?...214 11.17. Et voi tietää milloin uudestisynnyit?...214 11.18. Kaste on ihmisen teko?...215 11.19. Jeesus ei sanonut "synny vedestä ja Hengestä"?...216 11.20. Ei kirjaimellista vettä vaan papin sanojen kautta muutettua vettä?...216 11.21. Todelliset uskovat poissulkevat kirjaimellisesti ymmärtämisen?...217 12. Kohdan (Apt. 22:16) vääristelyistä...218 12.1. Täytyi tapahtua meidän oppimme mukaisesti!...218 12.2. "Henkikaste", vain siitä oli kyse!...218 12.3. Sanan "veli" käyttö todisti Sauluksen uskovaisuuden?...221 12.4. Sauluksen rukoileminen todisti Sauluksen uskovaisuuden?...221 12.5. Asioiden järjestys todistaa!...222 12.6. Vain "huutaminen" oleellista ja niin ollen tarvittavaa?...223 12.7. Ennen upotusta kädet päälle Hengellä täyttymiseksi?...224 12.8. Sanan "kyrios" käyttö todisti Sauluksen uskovaisuuden?...225 12.9. Jokainen ihmekokemuksen kokenut on uskoontullut?...226 12.10. Ananias ei julistanut Saulukselle evankeliumia?...226 12.11. Kehoitus tarkoitti "tunnusta syntisi sillä olet tullut uskoon"?...227 12.12. Sauluksesta käytettiin ilmaisua "valittu ase"...229 12.13. Kyse oli viimeisten kolmen päivän syntien anteeksiannosta?...230 12.14. Kyse oli syntien anteeksiannon täydellistämisestä?...231 12.15. "Huudettuasi" on täysin varmasti ja poissulkevasti oikea käännös?...232 12.16. Kyse oli vertauskuvaavasta pesusta?...235 12.17. Aina tapahtuu samoin kuin Korneliuksen tapauksessa?...236 12.18. "Huutamalla" saat syntisi anteeksi?...238 12.19. Ensin syntien anteeksisaaminen, sitten syntien poispeseminen?...240 12.20. Paljon todisteita?...241 12.21. Listausta kohdan (Apt. 22:16) vääristelyistä...241 12.22. Kohdan (Apt. 22:16) erilaisia käännöksiä (mukana myös virheellisiä)...243 12.23. Kohdan (Apt. 22:16) oikea ymmärtäminen...243 12.24. Lopputoteamukset...244 13. Etiopialaisen hoviherran tapaus...245 14. Tiivistelmä...251
- 10-1. Uudestisyntyminen 1.1. Uudestisyntynyt? Oletko kuullut kysymyksen "oletko uudestisyntynyt?" ja miettinyt, mitä tuolla ilmaisulla "uudestisyntynyt" tarkoitetaan? Koska tässä kirjassa käsitellään Raamatun opetuksia, kysymme puhutaanko Raamatussa uudestisyntymisestä? Ja jos puhutaan, mitä tuolla ilmaisulla tarkoitetaan Raamatussa. Kuitenkin ennen asian tutkimista Raamatusta voimme hieman pohtia yleisesti sanaa "uudestisyntynyt". Tämä sana koostuu kahdesta sanasta "uudesti" ja "syntyä". Tiedämme mitä tarkoitetaan sillä, kun sanotaan jonkun ihmisen syntyneen. Hän on silloin tullut äitinsä kohdusta. Tiedämme, että ihmisen syntymistä ei ole voinut tapahtua ilman sikiämistä. Ja tiedämme, että jo monta päivää ennen syntymistään tuo siinnyt olento on isänsä lapsi, elävä olento, ihminen. Tarkoitetaanko uudestisyntymisellä sitten sitä, että sikiämisen ja syntymisen tulisi tapahtua uudestaan? Raamatussa ei tarkoiteta sitä, että näiden tulisi toistua luonnollisessa mielessä, vaan sitä, että ne niiden tulisi tapahtua hengellisessä mielessä. Hengellisessä mielessä ihmiselle tulee tapahtua sikiäminen ja syntyminen. 1.2. Uudestisikiäminen, sitten uudestisyntyminen Kuten luonnollisessa elämässä tapahtuu sikiäminen ja syntyminen, on samoin myös hengellisessä elämässä. Luonnollisen elämän kannalta katsoen sikiämisen ja syntymisen aikaväli on ihmiselle noin yhdeksän kuukautta. Tätä syntymiseen liittyvää asiaa ei kuitenkaan ole nähtävä sillä tavalla orjallisesti esikuvallisena, että hengellisen elämän suhteen olisi samoin (siis että olisi hengellinen sikiäminen ja olisi hengellinen syntyminen, ja niiden väli olisi noin yhdeksän kuukautta). Pääsääntöisesti hengellinen sikiäminen ja hengellinen syntyminen ovat inhimillisesti katsoen samanaikaisia. Siis pääsääntöisesti ne näkyvät meille Raamatussa yhtenä täysin samanaikaisena tapahtumana (samoissa sekunneissa). Raamatussa on kuitenkin ainakin yksi tapaus, jossa uudestisikiäminen ja uudestisyntyminen ovat selvästi eriaikaisia. Tällaista pidetään kuitenkin poikkeuksellisena tapauksena. Raamatussa perustapaus on se, että uudestisikiäminen ja uudestisyntyminen näkyvät meille ihmisille samanaikaisena, yhtenä tapahtumana (esimerkiksi jos perättäisten tapahtumien välillä on tuhannesosasekunti, nuo tapahtumat ovat meille arkikäytännössä samanaikaisia). Se, että Raamatussa ei ainakaan pinnallisella tarkastelulla näy havaittavana erottelua uudestisikiäminen ja uudestisyntyminen välillä, puhuu itsessään sen puolesta, että perustapaus on se, että nuo ovat käytännössä aivan samanaikaisia. Mutta jos noin on, miksi sitten ylipäätään puhua uudestisikiämisestä? Eikö riitä puhua vain uudestisyntymisestä ja käyttää vain tuota sanaa? Kuten sanottu, tietynlaisten tapausten ymmärtämiseen tarvitaan lisäksi ymmärrys siitä, että on olemassa myös uudestisikiäminen (siis hengellinen uudestisikiäminen). Tässä kirjassa esitetään väitteitä (esimerkiksi uudestisyntymistä koskien), ja sitten koetetaan osoittaa ne joko totuudenmukaisiksi tai vääriksi. Monet väitteet koskevat kastamista Herran nimeen, joten tiettyjen tuota asiaa koskevien epäselvyyksien välttämiseksi seuraava: (1.2.1.) Kastamiseen Herran Jeesuksen nimeen viitataan tässä kirjassa usein ilmaisulla "vesitoimitussekunnit". Tällä ilmaisulla "vesitoimitussekunnit" ilmaisun "kastetaan Herran Jee-
- 11 - suksen nimeen" tms. yhteydessä tahdotaan sanoa, että kastaminen Herran Jeesuksen nimeen (ja myös Johanneksen kaste) on tietynlainen toimitus, jossa käytetään konkreettista vettä ja toiseksi tahdotaan sanoa, että kastamisella Herran Jeesuksen nimeen (ja myös Johanneksen kasteella) on toimituksena alkuhetki ja myös loppuhetki (toimitus kestää joitain sekunteja). Kastaminen Herran nimeen (ja myös Johanneksen kaste) alkaa kun vedessä olevaa ihmistä aletaan upottamaan (kastaja upottaa kastettavan veden alle) ja loppuu silloin, kun veden alta nostaminen on loppunut (kastaja on nostanut kastettavan veden alta). Mikään toimitus tai tapahtuma (kuten mahdollinen kättenpäällepano) tuon veden alta nostamisen jälkeen ei kuulu kastamiseen Herran nimeen (eikä myöskään Johanneksen kasteeseen) osana tuota tapahtumaa (siis että se luettaisiin osaksi tuota tapahtumaa)(apt. 8:38,39, Matt. 3:16, Luuk. 3:21,22). 1.3. Uudestisikiämisen ja uudestisyntymisen aikavälistä Selvää on, että sikiäminen on ajallisesti ennen syntymistä. Ei kukaan ihminen synny täsmälleen samassa silmänräpäyksessä jossa hän sikiää. Mutta mitä voidaan sanoa hengellisen sikiämisen ja hengellisen syntymisen aikavälin pituudesta? Kornelius oli Jumalasta siinnyt, Jumalan lapsi jo ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi eli jo ennen tulemistaan vedestä ja Hengestä syntyneeksi eli uudestisyntyneeksi (Apt. 10). Kun meillä on Raamatussa kerrottu tällainen tapaus, nousee välttämättä esiin kysymys siitä onko uudestisikiämisen ja uudestisyntymisen välillä aina oltava tällainen aikaväli, siis nimenomaan havaittava aikaväli? Luonnehditaan lyhyesti ilmaisut uudestisiinnyt ja uudestisyntynyt. Milloin syntiä tehnyt ihminen on uudestisiinnyt? Kun hän on tullut Jumalan lapseksi ja siis saanut syntinsä anteeksi. Entä milloin syntiä tehnyt ihminen on uudestisyntynyt? Ei ennen vesitoimitussekuntejaan (sillä uudestisyntyminen on vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5)). Hän voi olla uudestisyntynyt siitä hetkestä, kun tuli Jeesuksen Kristuksen nimeen kastetuksi (Apt. 2:38). Apostolien opetuksessa ei ole ajalle lähtien (Apt. 2:38) lupausta, jonka oleellisena sisältönä olisi "... ja niin tulet syntisi anteeksisaaneeksi ennen tulemistasi Herran nimeen kastetuksi... ". Sen sijaan apostolien opetuksessa on tämä nytkin voimassa oleva (ks. (Apt. 2:39)) lupaus syntien anteeksisaamisesta: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." (Apt. 2:38) Tuon lupauksen (Apt. 2:38) mukaan, missä hetkessä syntiä tehnyt ihminen voi saada syntinsä anteeksi? Vesitoimitussekunneissaan (silloin kun hän tulee Jeesuksen Kristuksen nimessä kastetuksi). Eli, kun tapahtuu tuon lupauksen mukaisesti, syntiä tehnyt ihminen voi kokea uudestisikiämisen vesitoimitussekunneissaan (siinä hetkessä, kun hän tuli Herran nimeen kastetuksi). Ja toisaalta hän voi olla myös uudestisyntynyt noista vesitoimitussekunneistaan lähtien. Joten uudestisikiäminen voi tapahtua vesitoimitussekunneissa ja välittömästi samoissa vesitoimitussekunneissa voi tapahtua uudestisyntyminen - eli kun tapahtuu tarkalleen lupauksen (Apt. 2:38,39) mukaisesti, silloin sekä uudestisikiäminen että uudestisyntyminen ovat käytännössä samassa hetkessä. Tämä onkin hyvin odotettavaa verrattaessa maalliseen syntymään. Siinä ihminen voi olla (lapsi)vedessä jopa useita kuukausia, ja näin sikiämisen ja syntymisen välillä voi "normaalissa tapauksessa" olla (ja on) jopa useita kuukausia. Sen sijaan uudestisyntymisessä eli vedessä ja Hengessä syntymisessä ihminen on vedessä eli kastettaessa upoksissa vedessä vain
- 12 - korkeintaan muutamia sekunteja (ei varmastikaan yhdeksää kuukautta tai edes yhdeksää tuntia). Näin "normaalissa hengellisessä syntymässä" parannukseen tulleen ihmisen hengellinen sikiäminen ja hengellinen syntymä ovat lyhyellä aikavälillä muutamissa sekunneissa, ilman käytännössä havaittavaa aikaväliä. Korneliuksen tapaus oli poikkeuksellinen sekä Herran nimeen kastamisen (vesitoimituksen) ja Pyhän Hengen saamisen suhteen (vrt. (Apt. 2:38,39)) että poikkeuksellinen myös sen suhteen, että siinä oli selvästi havaittava aikaväli uudestisikiämisen ja uudestisyntymisen välillä (vrt. (Apt. 2:38,39)). Apostolien teoissa "normaalissa hengellisessä syntymässä" - kuten näemme kohdasta (Apt. 2:38,39) - parannukseen tulleen ihmisen uudestisikiäminen ja uudesti-syntyminen ikään kuin sulautuvat yhdeksi asiaksi. "Normaalitilanteita" tarkasteltaessa ei ole tarvetta eritellä parannukseen tulleen ihmisen uudestisikiämistä ja uudestisyntymistä, voidaan jopa viitata tähän tapahtumaaan (tai tarkalleen ottaen näihin tapahtumiin) yhdellä ilmaisulla, "Jeesukseen Kristukseen uskovaksi tuleminen". Mutta "poikkeustilanteiden", kuten Korneliuksen tapauksen (Apt. 10) olemassaolon takia tulee käyttää täsmällistä ilmaisua ettei johdatella ihmisiä harhautumaan virheellisiin käsityksiin kuten sellaiseen, että "jokainen Jeesukseen Kristukseen uskova on uudestisyntynyt". 1.4. Uudestisyntymistä määrittävistä asioista 1.4.1. Riittävät määritteet uudestisyntymiselle Tarkastelemme uudestisyntymistä ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38). Tapaamme ihmisen, joka väittää olevansa uudestisyntynyt ja jolle seuraavat kolme asiaa, määritettä, ovat voimassa: (1.4.1.1.) Hänelle on suoritettu Jumalan hänelle hyväksymä vesitoimitus ("vesi"). (1.4.1.2.) Hän on saanut syntinsä anteeksi, on Jumalan lapsi ("veri"). (1.4.1.3.) Hän on saanut Pyhän Hengen lahjan ("Henki"). Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että todellakin nuo kolme määritettä yhdessä riittävät siihen, että tuo syntiä tehnyt ihminen on uudestisyntynyt. Mutta onko jokainen noista kolmesta määritteestä ((1.4.1.1.) - (1.4.1.3.)) myöskin välttämätön siihen, että hän on uudestisyntynyt? Eikö esimerkiksi voisi olla niin, että riittää se että määrite (1.4.1.1.), "vesi" on toteutettu? Eli eikö riitä se, että kunhan ihminen on kastettu Herran nimeen, niin hän on varmasti uudestisyntynyt? 1.4.2. Kohta (Joh. 3:5) "Jeesus vastasi: 'Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.'" (Joh. 3:5, 1938-käännös) Jeesuksen opetuksesta voimme erityisesti todeta, että Jeesus opettaa uudestisyntymisen olevan vedestä ja Hengestä. Hän siis selvästi opettaa sen, että syntiä tehneelle ihmiselle tulee olla suoritettuna Jumalan hänelle hyväksymä vesitoimitus, jotta hän voisi olla uudestisyntynyt. Siis määrite (1.4.1.1.), "vesi", on tämän mukaan välttämätön uudestisyntymiseen. 1.4.3. Kohta (Apt. 2:38) Apostoli Pietari opetti uudestisyntymisestä yhdenmukaisesti tuon Jeesuksen opetuksen (Joh. 3:5)
- 13 - mukaisesti. "Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: 'Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?' Niin Pietari sanoi heille: 'Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.'" (Apt. 2:37-39) Apostoli Pietarin kautta tullut ohje syntiä tehneelle ihmiselle siihen, miten hänestä voi tulla uudestisyntynyt ihminen sisältää seuraavat asiat: mielenmuutoksessa (parannuksessa) tuleminen kastetuksi Jeesuksen Kristuksen nimeen, syntien anteeksisaaminen, Pyhän Hengen saaminen. Voimme todeta tuosta apostolin opetuksesta (Apt. 2:38) erityisesti sen asian, että ihmiselle tulee olla suoritettuna Jumalan hänelle hyväksymä vesitoimitus, jotta hän voisi olla uudestisyntynyt. Siis määrite (1.4.1.1.), "vesi", on välttämätön uudestisyntymiseen. Tässä kohdassa tulee esiin myös määritteiden (1.4.1.2.), "veri" ja (1.4.1.3.), "Henki", välttämättömyys uudestisyntymiseen. Siis kaikki edellä (1.4.1.) esitetyistä kolmesta määritteestä ovat välttämättömiä uudestisyntymiseen. 1.4.4. Kohdat (Tiit. 3:5, 1 Kor. 4:15; 2:12) Apostoli Paavali opettaa yhdenmukaisesti Jeesuksen opetuksen (Joh. 3:5) ja apostoli Pietarin opetuksen (Apt. 2:38) kanssa. "Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista. Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille." (Tiit. 3:3-8) "Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin (kreik. "egenneesa", perusmuoto "gennaoo") evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa." (1 Kor. 4:15) "Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;" (1 Kor. 2:12) Uudestisyntymisen pesu ei ole mikään jonkinlainen vajaapesu ihmiselle niin, että sen jälkeen ei voida sanoa "ruumis puhtaalla vedellä pestynä" (ks. (Hebr. 10:22)). Ei niin, vaan siinä syntiä tehnyt ihminen saa syntinsä anteeksi (ehto "veri", (1.4.1.2.)), mutta pesu kohdistuu myös ruumiiseen, sillä hengellisessä mielessä hänen ruumiinsa tulee uudestisyntymisen pesussa puhtaalla vedellä pestyksi eli hän tulee kastetuksi Herran nimeen (ehto "vesi", (1.4.1.1.)). Mitään
- 14 - kahta erillistä uudestisyntymisen pesua ei ole olemassa. Siis että olisi "henki pestynä" ja sitten tapahtuisi toinen uudestisyntymisen pesu vaikkapa viikon päästä tuosta edellisestä, jonka jälkeen voitaisiin sanoa "ruumis puhtaalla vedellä pestynä". Myöskään ei ole olemassa sillä tavalla kahta pesua, että "ensin todellinen pesu, sen jälkeen toinen pesu, joka on vettä käyttäen tehty vertauskuvallinen pesu". Kohtien (1 Kor. 4:15) ja (1 Kor. 2:12) mukaan hengellisesti "gennaoitunut" (käännetty 1938-käännöksessä kohdassa (1 Kor. 4:15) sanalla "synnytin") ihminen on saanut (kreik. "lambanoo") Hengen. Siis määrite (1.4.1.3.), "Henki", on välttämätön uudestisyntymiseen. Voi olla, että ihmettelet miksi tuossa käytetään sanaa "gennaoitunut". Siitä sanasta ja sen merkityksestä seuraavassa luvussa. 1.4.5. Sana "gennaoo" Tarkastellaan esimerkiksi kohdassa (1 Piet. 1:23) esiintyvää sanaa "uudestisyntynyt". Tuo sana on alkutekstissä "anagennaoo", joka koostuu kahdesta sanasta "ana" ja "gennaoo". Seuraavassa kaksi kohtaa, joissa esiintyy sana "gennaoo" (sana "gennaoo" on seuraavassa ilman mitään käännöstä): "Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: 'Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on gennaoo, on Pyhästä Hengestä.'" (Matt. 1:20, 1938-käännös ja sana "gennaoo") "Kun Jeesus oli gennaoitunut Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin," (Matt. 2:1, 1938-käännös ja sana "gennaoo") On ilmeistä, että kohdassa (Matt. 1:20) sana "gennaoo" tarkoittaa "sikiää" ja on ilmeistä, että saman kirjoituksen hieman myöhemmässä kohdassa (Matt. 2:1) sana "gennaoo" tarkoittaa "syntyy". Asiayhteys rajoitti ymmärtämään niin, että kohdassa (Matt. 1:20) tarkoitetaan tarkalleen "sikiää"-merkitystä, sillä eihän Jeesus ollut tuolloin tullut äidistään ulos. Hän ei ollut siis vielä tuolloin syntynyt. Yleisesti ottaen mitä tarkoittaa se, että ihminen on "gennaoitunut"? Se tarkoittaa tarkalleen ottaen sitä, että hän on joko siinnyt tai hän on syntynyt. Jokainen tietää, että luonnollisen elämän suhteen on sikiäminen ja sen jälkeen syntyminen. Jeesuskin sikisi, ei ainoastaan syntynyt. Sikiäminen on ennen syntymistä. Tietysti hengellisen elämän suhteen on samoin. Ei ole olemassa ainoastaan hengellistä syntymistä, on olemassa myös sitä edeltävä hengellinen sikiäminen. Mitä tarkoittaa, että ihminen on hengellisesti puhuen "gennaoitunut"? Se tarkoittaa sitä, että hän on hengellisesti puhuen joko siinnyt tai hän on hengellisesti puhuen syntynyt. Jatkossa käsittelemme kohtia Raamatusta, joissa esiintyy sana "gennaoo" (joko yksinään tai yhdyssanan kuten "anagennaoo" osana). Silloin on hyvä muistaa tämän sanan tarkka merkitys. Jo sanan "gennaoo" merkityksen mukaan on selvää, että on olemassa "Jumalasta sikiäminen" ja on olemassa "Jumalasta syntyminen". Toki on myönnettävä, että kristittyjen kir-
- 15 - joituksissa on harvemmin käytetty ilmaisua "Jumalasta siinnyt" mutta siihen on syynsä. 1.4.6. Sanan "uudestisyntyminen" oikea käyttö Keistä käytetään sanaa "uudestisyntynyt" ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38)? Suomenkielisessä 1938-käännöksessä esiintyy sana "uudestisyntynyt" vain kahdesti: kohdissa (1 Piet. 1:3) ja (1 Piet. 1:23). Näissä molemmissa alkukielen sana on "anagennaoo", joka siis koostuu sanoista "ana" ja "gennaoo" (sanasta "gennaoo", ks. 1.4.5.). "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta," (1 Piet. 1:3, 1938-käännös kääntäen alkukielen sanan "anagennaoo" sanalla "uudestisyntyä") "te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta." (1 Piet. 1:23, 1938-käännös kääntäen alkukielen sanan "anagennaoo" sanalla "uudestisyntyä") Nyt on syytä kysyä millaisia nämä ihmiset, joita apostoli Pietari tuossa puhuttelee sanoen heidän "uudestisyntyneen", olivat? Kirjoittiko apostoli Pietari nuo kirjeensä ihmisille, jotka olivat Herran nimeen kastamattomia tai ihmisille, joista jotkut olivat Herran nimeen kastettuja (vesitoimitus suoritettu heille) ja toiset sellaisia, jotka eivät suostuneet tulemaan Herran nimeen kastetuiksi? Jälkimmäiset siis saattoivat pohtia tähän tapaan "haluaisin käydä kristitystä, olen jo pitempään kutsunut itseäni kristityksi, pitäisiköhän minun antaa kastaa itseni?"? Ei apostoli Pietari varmaankaan tuollaiselle sekajoukolle kirjoittanut noita kirjeitään. Jos tuollaisia ihmisiä olisi ollut mukana, niin silloin olisi ilman muuta selvää, että joka kirjeessä olisi apostoleilta vakavat varoitukset "te jotka vieläkin viivyttelette, ette ole antaneet kastaa itsenne vaikka se on selvästi Herran opetuksessa, älkää enää viivytelkö, älkää enää niskuroiko... ". Tärkeysjärjestykseltään pienemmistäkin asioista apostolit (varsinkin apostoli Paavali) nuhtelivat voimakkaasti kirjeittensä vastaanottajia. Ja katsokaamme apostoli Pietarin toimintaa Kesareassa - hän käski kastaa Korneliuksen heti. Jos Kornelius olisi kieltäytynyt tai sanonut "kuulun jo joukkoon, mietin jos kuukauden päästä annan kastaa itseni", mitähän siitä olisi seurannut apostoli Pietarin taholta? Aivan varmasti voimakkaita nuhteita. Lisäksi tuossa ensimmäisessä Pietarin kirjeessä käy itsessään kohdasta (1 Piet. 3:21) ilmi, että kirjeen saajat olivat Herran nimeen kastettuja, sillä he olivat ihmisiä, jotka olivat ikään kuin arkissa, ja vesi oli heitä pelastamassa, erottamassa synnin maailmasta. Ei myöskään apostoli Paavali kirjoittanut esimerkiksi kirjettään korinttolaisille (1 Kor.) jollekin sekajoukolle, joista osa oli antanut kastaa itsensä ja joista osa kieltäytyi tulemasta Herran nimeen kastetuiksi. Vielä vähemmän kirjeen saajajoukko oli joukko, johon kuuluvat olisivat olleet kaikki kastamattomia. Ei, he kaikki olivat Pyhän Hengen saaneita (1 Kor. 2:12), he kaikki olivat yhdessä Hengessä kastettuja (ks. 5.), siis heille oli vesitoimitus suoritettu (1 Kor. 12:13). Tämä, että Korintossa olevan Kristuksen seurakunnan ihmiset olivat kastettuja, on osoitettu toisessakin kohdassa Raamattua eli kohdassa (Apt. 18:8). Näistä kastetuista apostoli Paavali sanoo "minä teidät gennaoitin (gennaoo = siittää tai synnyttää)" (1 Kor. 4:15). Myöskään Herran veli Jaakob kirjoittaessaan kirjeessään "tahtonsa mukaan hän synnytti (alkutekstissä "apokyeoo") meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset"
- 16 - (Jaak. 1:18, 1938-käännös) ei tarkoita sanalla "meidät" kastamattomia tai kastettujen ja kastamattomien sekajoukkoa vanhimmistoineen ja kokoontumisineen (Jaak. 2:2; 3:1; 5:14). Olisi uskomatonta jos Herran veli Jaakob, joka korosti sanan tekemistä - ei ainoastaan sanan kuulemista (Jaak. 1:22; 2:26) - olisi hyväksynyt uskovien yhteydessä Herran opetuksen koskien kastetta (Matt. 28:19,20, Mark. 16:15,16) halveksimista tai edes sen väheksymistä. Sellaista ei ole mitenkään todistettu. Pikemminkin päinvastoin. Kohdissa (Jaak. 2:7; 5:14) on nähtävissä suoranainen viittaus siihen, että nuo ihmiset olivat tulleet kastetuiksi. Näemme siis, että selkeästi ne ihmiset, joista ajalla helluntaista (Apt. 2:38) lähtien käytettiin sanaa "uudestisyntyneet" olivat Herran nimeen kastettuja. Herran nimeen kastamattomista ei sanaa "uudestisyntynyt" käytetty. 1.4.7. Kastamattomuus ja uudestisyntyminen Jotkut pyrkivät kuitenkin todistelemaan, että ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38) jotkut olivat (ja nykyäänkin ovat) uudestisyntyneitä jo ennen kuin heille oli suoritettu Jumalan heille hyväksymä vesitoimitus. Kaikki nämä todistelut ovat vääriä (ks. 1.6. ja 9.). Apostolien opetuksessa ei esitetä ajalle lähtien helluntaista ajatusta "jos joku on uskossa Jeesukseen Kristukseen, hän on välttämättä myös uudestisyntynyt" oikeana opetuksena. 1.5. Uudestisyntymisen välttämättömät ja riittävät määritteet Osoittautui, että edellä (ks. 1.4.1.) esitetyt kolme määritettä ("vesi", "veri", "Henki") ovat kaikki kolme välttämättömät uudestisyntymiselle. Seuraavassa lyhyesti todisteet sen puolesta, että ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38) Jumalan hyväksymä vesitoimitus on välttämätön määrite sille, että ihminen voi olla uudestisyntynyt (huomaa että edellä ei lue "on ainoa välttämätön määrite"): 1. (Joh. 3:5, Apt. 2:38, Tiit. 3:5, Hebr. 10:22, 1 Joh. 1:7,9) 2. (1 Piet. 1:3,23;3:15,21, 1 Kor. 4:15,Apt. 18:8, Jaak. 1:18;2:7;5:14) - ne joista käytettiin sanaa "uudestisyntynyt" olivat Jumalan heille hyväksymän vesitoimituksen ja Hengen saaneita 3. Ei ole yhtään esimerkkiä, jossa sanaa "uudestisyntynyt" tai "syntynyt uudesti" tai "syntynyt ylhäältä" käytettäisiin ilman vesitoimitusta olevasta eikä ole yhtään esimerkkiä, jossa annettaisiin ymmärtää tuollaisen ilman vesitoimitusta olevan ihmisen olevan uudestisyntyneen. 4. Koska kaikki ovat syntiä tehneet, on tuollaiselle, joka väittää olevansa uudestisyntynyt, oletusarvo uudestisyntymätön, elleivät riittävät Raamatun mukaiset todisteet osoita toisin. Todisteeksi ei kelpaa "ehkä hän on Raamatun mukaan uudestisyntynyt". Apostolien opin todisteina ei ole "ehkä" "todisteita". Raamatun oppi ei ole epävarmuuden oppi. Älkäämme ajatelko esimerkiksi tähän tapaan: "Minulle on opetettu, että myös kastamaton ihminen on uudestisyntynyt kunhan hän vain on tullut Jeesukseen Kristukseen uskovaksi. En kylläkään pysty näyttämään tuota opetusta oikeaksi Raamatusta, mutta ehkä tuo opetus on oikein. Ehkä Raamatussa on todisteita sille, että myös kastamattomia uskovia voidaan pitää uudestisyntyneinä. Ehkä Raamatussa on todisteita sille, että myös he ovat tuon suuren muutoksen uudestisyntymättömästä (oletusarvona uudestisyntymättömyysolettama, vertaa rikosprosessissa syyttömyysolettama) uudestisyntyneeksi kokeneita." 5. Ilman sellaista käsitystä, että ajalla lähtien (Apt. 2:38) ilman Jumalan hyväksymää vesi-
- 17 - toimitusta ihminen ei voi olla uudestisyntynyt, vaikkakin voi olla uudestisiinnyt, apostolien opetus uudestisyntymisestä ym. ilmenee ristiriitaisena. Jos määritettä "vesi" ei pidetä välttämättömänä määritteenä, silloin joudutaan niin sanottuun raamatunkohtien (kuten (Apt. 22:16)) poisselittelyyn. Tarkastelemme siis asiaa ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38). Tapaamme ihmisen, joka väittää olevansa uudestisyntynyt. (1.5.1.) Välttämättömät ja riittävät määritteet sille, että tuo ihminen on uudestisyntynyt ovat seuraavat: 1. Hänelle on suoritettu Jumalan hänelle hyväksymä vesitoimitus ("vesi"). 2. Hän on saanut syntinsä anteeksi, on Jumalan lapsi ("veri"). 3. Hän on saanut (kreik. "lambanoo") Pyhän Hengen lahjan ("Henki"). 1.6. Huomioita kohdasta (Joh. 3:5) 1.6.1. Onko kohta (Joh. 3:5) enää ajankohtainen? Jotkut voivat väittää, että "vedestä ja Hengestä gennaoitumisesta" (Joh. 3:5) puhutaan vain Jeesuksen ristinkuolemaan asti (katso sanan "gennaoitua" merkityksestä 1.4.5.). Heidän mukaansa sen jälkeen - esimerkiksi nykyään - tuo asia ei ole enää ajankohtainen. Mutta jos näin on, silloin myös "Hengestä gennaoitumisesta" (Joh. 3:8) puhutaan vain Jeesuksen ristin-kuolemaan asti (kyseinen ilmaus on samassa asiayhteydessä). Eli syntisen ihmisen syntymisestä uudesti ja tulemisesta Jumalan lapseksi puhuttaisiin vain ajalla ennen Jeesuksen ristinkuolemaa? Tämä ei pidä paikkaansa. UT kertoo Jumalan lapseksi sikiämisestä ja myös Jumalan lapsen syntymisestä myös ajalla lähtien helluntaista (Apt. 2:38, 1 Joh. 3:2). Itseasiassa on niin, että ajalta ennen Jeesuksen ristinkuolemaa (eikä varsinkaan ajalta ennen Johannes Kastajan toimintaa) ei ole sanottu kenestäkään suoraan esimerkiksi "hän on uudestisyntynyt". Siis paremminkin joku voisi sanoa, että "vedestä ja Hengestä gennaoitumisesta" (Joh. 3:5) puhutaan vain helluntaipäivästä (Apt. 2) lähtien. Mitä tahansa "vedestä ja Hengestä gennaoituminen" tarkoittaakin, se ei ole tyhjentynyt ajalle ennen Jeesuksen ristinkuolemaa, vaan oli voimassa esimerkiksi helluntaina (Apt. 2) niille noin 3000:lle (Apt. 2:41), ja on ollut voimassa siitäkin lähtien. 1.6.2. Yksi vai useampia hengellisiä syntymiä? Kun puhumme syntymästä, emme puhu asiasta, josta käytettäisiin sanontoja kuten "sinä olet puoliksi syntynyt" tai "sinä taas olet kokonaan syntynyt". Ei, vaan puhumme sanoen esimerkiksi "sinä olet syntynyt" tai "hän ei ole syntynyt". Kaksi vaihtoehtoa, syntynyt tai ei-syntynyt. Kun ihminen luonnollisessa mielessä sikiää/syntyy, hän sikiää/syntyy vain kerran. On siis järjetöntä ajatella, että ihmisen, joka on syntynyt ja on elävä, tulisi vielä toisen tai useamman kerran tässä maailmassa vaeltaessaan syntyä. Ikään kuin luonnollisessa mielessä juuri syntyneen elävän ihmisen pitäisi siinä tilassa vielä syntyä uudestaan luonnollisessa mielessä. Aivan vastaavasti on hengellinen syntymän suhteen. On täysin järjetöntä ja väärin opettaa ihmiselle, joka on hengellisesti syntynyt ja on elävä Jumalan lapsi, "sinun täytyy täällä maanpäällä eläessäsi vielä toisen tai useamman kerran syntyä hengellisesti" (tai sanoa esimerkiksi
- 18 - "sinä olet nyt Jumalasta syntynyt (1 Joh. 5:18), mutta sinun tulee vielä Hengestä syntyä (Joh. 3:8)"). Ei noin. Jos ihminen on hengellisesti syntynyt ja on elävä Jumalan lapsi, se yksi syntyminen riittää. Mitään perättäisten hengellisten syntymisten ketjua ei ole, kuten ei ole perättäisten luonnollisten syntymisten ketjua. Siis seuraava on täysin virheellinen ajatus: "Saatuaan Pyhän Hengen Kornelius oli jo silloin hengellisesti syntynyt, vaikka oli tuolloin vielä Herran nimeen kastamaton. Kun pian tuosta Pyhän Hengen saamisestaan Kornelius kastettiin Herran nimeen (vesitoimitus), siinä hän syntyi hengellisesti toisen kerran." "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei gennaoidu uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." (Joh. 3:3, 1938-käännös säilyttäen alkukielen sana "gennaoo" tekstissä) "Jeesus vastasi: 'Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei gennaoidu vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.'" (Joh. 3:5, 1938-käännös säilyttäen alkukielen sana "gennaoo" tekstissä) "Mikä lihasta on gennaoitunut, on liha; ja mikä Hengestä on gennaoitunut, on henki." (Joh. 3:6, 1938-käännös säilyttäen alkukielen sana "gennaoo" tekstissä) Noiden Jeesuksen sanojen mukaan voidaan sanoa hengellisestä syntymästä, että se on "Hengestä" ja toisaalta voidaan sanoa hengellisestä syntymästä, että se on "vedestä ja Hengestä". Näissä ei ole mitään ristiriitaa. Eikä ole niin, että jollekin toiselle hengellinen syntymä oli "Hengestä" ja jollekin toiselle taas "vedestä ja Hengestä". "Hengestä syntynyt" pääsisi (ehkäpä kaukaa?) näkemään Jumalan valtakunnan (Joh. 3:3) ja sitten "vedestä ja Hengestä syntyneet" pääsisivät sisälle Jumalan valtakuntaan (Joh. 3:5). Ei näin. Jos ihminen on kokenut hengellisen syntymän, on uudestisyntynyt, voidaan sanoa hänen olevan "Hengestä syntyneen" ja aivan yhtä hyvin voidaan sanoa hänen olevan "vedestä ja Hengestä syntyneen". Toivottavasti seuraava pieni esimerkki avaa asiaa niin, että ymmärrät, että noin voi olla, eikä mitään ristiriitaa ole kohtien (Joh. 3:3,6) ja (Joh. 3:5) ilmaisujen välillä. Esimerkki (1.6.2.1.) Sinulla on pallo B ja sen sisällä pallo A ja jokin olio pallon A sisällä. Sitten tuo olio tulee ulos molemmista. On oikein sanoa "olio tuli B:stä" ja myös on oikein sanoa "olio tuli 'A ja B:stä'". Jälkimmäinen on vain hieman tarkemmin asia selitettynä. Ajattele uudestisyntymätöntä ihmistä, joka astuu veteen kastettavaksi. Ajattele kuinka tuo pelastumaton on kastamisensa hetkessä upotettuna veteen. Ajattele, että siinä hänen kastamisensa hetkessä Pyhä Henki ja Pyhän Hengen vaikutus on tuon ihmisen ympärillä, hän on siinä aivan kuin upotettuna. Tuo ihminen nousee vedestä, "vedestä ja Hengestä", uudestisyntyneenä. Ilmaisu "synny vedestä ja Hengestä" selittää tarkemmin saman asian, hengellisen syntymän, kuin ilmaisu "synny Hengestä". Se, että "Hengestä" esiintyy molemmissa näistä ilmaisuista mutta "vedestä" vain toisessa, toisessa ilmaisussa sanaa "vesi" ei ole mutta on sana "Henki", on varmaankin ymmärrettävä niin, että Henki on syvimmältään tärkeämpi näistä kahdesta: Vesi ei ole ehdottoman välttämätön Herran luo pääsemiseen, Henki (Henki-vaikutus) on ehdottoman välttämätöntä Herran luo pääsemiseen. Lihasta syntynyt on liha, Hengestä syntynyt on henki (Joh. 3:6). Huomaa, että ei sanota, että lihasta syntynyt on vesi tai vedestä syntynyt on liha tai vedestä syntynyt on vesi. Itseasiassa ei edes ole olemassa erillistä "vedestä syntymistä". Missään Raamatussa ei puhuta sellaisesta. Ilman Henkeä ei synny mitään. Ei synny mitään elävää pelkästä vedestä, "syntyy" hengetöntä ja
- 19 - sehän ei ole varsinaisesti syntymistä. Edellä olevan esimerkin ymmärrettyäsi, ymmärrät myös, että "vedestä ja Hengestä syntynyt" on henki. Vai väitätkö, että koska Hengestä syntynyt on henki niin vedestä ja Hengestä syntynyt on jotain enemmän kuin henki? Mitä se olisi? Syntyisi jonkinlainen ylihenki? Tuollaisen väittäminen on väärää opetusta. Ei niin, vaan vedestä ja Hengestä syntynyt on henki. Kornelius oli ennen tulemistaan Herran nimeen kastetuksi (vesitoimitus) joko hengellisesti syntynyt tai ei ollut silloin hengellisesti syntynyt. Mitään muuta vaihtoehtoa ei syntymän suhteen ole. Vastaamme Korneliusta koskien: Silloin kun Kornelius oli jo Pyhän Hengen saanut mutta vielä Herran nimeen kastamaton (vesitoimitus), hän oli vielä tilassa "ei vielä Hengestä syntynyt", "ei vielä vedestä ja Hengestä syntynyt". Hän oli silloin jo siinnyt uudesti, hän oli silloin jo Jumalan lapsi. Syntiä tehnyt ihminen voi täällä maanpäällä eläessään uudestisyntyä (ks. 1.6.3.). Mutta onko olemassa yksi vai kaksi (tai jopa useampia) hengellisiä syntymiä täällä maanpäällä elävää syntiä tehnyttä ihmistä varten? Kun hän on uudestisyntynyt, Jumalan lapsi, hänen ei tarvitse, eikä hän voi enää uudestisyntyä uudestaan. Entä jos kysymyksellä tarkoitetaan sitä, että on useampi kuin yksi tapa uudestisyntyä? Matti syntyy tällä tavalla ja Maija jollain toisella tavalla ja Pekka jollain kolmannella tavalla jne.? Jumala on säätänyt luonnolliseen syntymään yhden tavan (luonnollinen syntymä on "(lapsi)vesi ja henki(äiti)":sta.). Vastaavasti hengelliseen syntymään Jumala on säätänyt vain yhden tavan, "syntymisen vedestä ja Hengestä". Tästä voidaan käyttää lyhyempää ilmaisua "syntyminen Hengestä". Hengellisen syntymisen tapoja on vain yksi, "vedestä ja Hengestä" (ks. 9.18. ja 1.6.4.). Virheellisiä ajatuksia: 1. Saatuaan Pyhän Hengen Kornelius oli Hengestä syntynyt (hengellisesti puolittain syntynyt), vaikka oli vielä Herran nimeen kastamaton. Sitten kun hänet kastettiin Herran nimeen (vesitoimitus), se jälkeen hän oli vedestä ja Hengestä syntynyt (hengellisesti kokonaan syntynyt). 2. Saatuaan Pyhän Hengen Kornelius oli jo silloin hengellisesti syntynyt, vaikka hän oli vielä Herran nimeen kastamaton. Kun pian tuosta Pyhän Hengen saamisestaan Kornelius kastettiin Herran nimeen, siinä hän syntyi hengellisesti toisen kerran. 3. Saatuaan Pyhän Hengen Kornelius oli Hengestä syntynyt (ensimmäinen hengellinen syntymä tapahtunut), vaikka hän oli vielä Herran nimeen kastamaton. Sitten kun hänet kastettiin Herran nimeen (vesitoimitus), siinä hän syntyi vedestä (toinen hengellinen syntymä tapahtui). 4. Saatuaan Pyhän Hengen Kornelius oli Hengestä syntynyt (ensimmäinen hengellinen syntymä tapahtunut), vaikka oli vielä Herran nimeen kastamaton. Sitten kun hänet kastettiin Herran nimeen (vesitoimitus), siinä hän syntyi vedestä ja Hengestä (toinen hengellinen syntymä tapahtui). 1.6.3. Uudestisyntyminen mahdotonta maanpäällisessä elämässä? On olemassa ainakin yksi ryhmäkunta, jossa opetetaan, että vain jotkut niistä, jotka ovat mielestään palvelemassa Jumalaa, voivat täällä maan päällä vaeltaessaan uudestisyntyä. Voidaan kuvitella, että joku väittäisi vielä tuotakin oudommin eli väittäisi Raamatun opettavan, että vain
- 20 - jotkut niistä, jotka ovat mielestään palvelemassa Jumalaa, voivat täällä maanpäällä vaeltaessaan edes uudestisiittyä. Tässä kirjassa ei ole syytä puuttua tuollaisiin oppeihin ja niiden virheellisyyksiin tarkemmin. Sentään niissä opetuksissa (kuten kyseessä olevan ryhmäkunnan opetuksissa) on totta sen verran, että on olemassa ihmisiä, jotka voivat täällä maan päällä vaeltaessaan tulla Jumalan lapsiksi! Raamatun mukaan todellakin on olemassa ihmisiä, jotka ovat Jumalan lapsia ja jotka tietävät sen (1 Joh. 3:1-2, Gal. 4:6). Ihminen joka on Jumalan lapsi on joko siinnyt Jumalan lapseksi tai hän on jo syntynyt Jumalan lapsi. Jotkut opettavat, että tämän maanpäällisen elämän aikana on mahdollista olla siinnyt Jumalan lapseksi mutta kukaan ei heidän mukaansa ole vielä syntynyt Jumalan lapsi eikä voikaan uudestisyntyä vaeltaessaan maanpäällä. Eli heidän mukaansa uudestisikiäminen on mahdollista tämän maanpäällisen elämän aikana mutta ei uudestisyntyminen. Miten on? Olivatko esimerkiksi apostolit Pietari ja Paavali vain uudestisiinneitä Jumalan lapsia mutta eivät uudestisyntyneitä? Mutta eikö kohdassa (1 Piet. 1:23) sanota seurakunnan jäsenistä, että "olette uudestisyntyneet"? Millä todistat, että tässä on ehdoton pakko ymmärtää sana "anagennaoo" "uudestisyntyneet" eikä se voi olla merkityksessä "uudestisiinneet"? Ja eikö puhuminen siemenestä ("ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä") viittaa siihen, että tuossa tulisi kääntää "uudestisiinneet". Tämä kohta ei siis vastaa varmasti kysymykseemme. Entä (1 Piet. 1:3)? Siinä ymmärtäminen "uudestisynnyttänyt" lienee oikeampi, mutta ei tässäkään voi olla varma ("uudestisynnyttänyt... Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta"). Samoin kohta (Jaak. 1:18) ei ratkaise tätä asiaa. Sen sijaan kohdassa (Gal. 4:19) apostoli Paavali puhuu kivuista, joita esiintyy hengellisen uuden tullessa esiin, mikä viittaa selvästi syntymiseen. Eihän sikiämisen yhteydessä puhuta "sikiämisen kivuista". Toisekseen apostoli Paavali käyttää ilmaisua "uudesti-syntymisen pesu" puhuessaan hengellisen uuden tulemisesta esiin (Tiit. 3:5) - ei sikiämisen yhteydessä ole pesua. Tämäkin viittaa selvästi syntymiseen. Kolmanneksi apostoli Pietari kehoittaa seurakunnan jäseniä "halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa" (1 Piet. 2:2) - tämäkään ei sovi sikiämiseen vaan syntymiseen. Eihän siinneitä (ei vielä syntyneitä) kehoiteta halaamaan maitoa. Selvästi käy ilmi, että apostolit ja näin ollen myös seurakuntien jäsenet (kaikki seurakuntien jäsenet, eivät vain esimerkiksi apostolit tai jokin tietty rajoitettu määrä seurakuntien jäsenistä!) olivat uudestisyntyneitä, eivät ainoastaan uudestisiinneitä. Kristuksessa, seurakunnassa olevat ovat uusia luomuksia, se mikä on vanhaa on kadonnut (2 Kor. 5:17), he ovat haudattuja ja herätettyjä (Kol. 2:12). 1.6.4. "Listassa" enemmän kuin kaksi? "Jeesus vastasi: 'Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei gennaoidu vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.'" (Joh. 3:5) Kun puhutaan hengellisestä syntymästä, joku voi ajatella: "Jos minut on kastettu Herran nimeen (vesitoimitus) ja olen saanut Pyhän Hengen, riittääkö se? Ehkä hengelliseen syntymään tarvitaan vielä jotain muuta? 'Henki', 'vesi' - kaksi asiaa, mutta ehkä vielä jokin kolmas asia tai enemmänkin asioita tarvitaan hengelliseen syntymiseen?" Tuossa kyselyssä ikään kuin kysellään tietynlaista "listaa" toteutuneista asioista, joista nähdään ollaanko hengellisesti syntynyt vai ei? Toisessa kohtaa "lista" on "gennaoidu Hengestä" (Joh. 3:6). Toisessa "lista" on hieman pidempi "gennaoidu vedestä ja Hengestä" (Joh. 3:5). Mutta tämän pidempi kuin kohdassa (Joh. 3:5) "lista" ei koskaan ole. Ei siis missään ole mainintaa "gennaoidu vedestä ja Hengestä ja... " (kreik. "eks hydatos kai pneumatos kai... "). Näin ollen jos olet Herran nimeen kastettu (vesitoi-
- 21 - mitus) ja olet saanut Pyhän Hengen, olet gennaoitumisen "päätepisteessä" eli et ainoastaan siinnyt vaan myös syntynyt. Näin asia on, mutta voimme silti esittää seuraavan "jos"-ajatuksen: Jos kohdassa (Joh. 3:5) ei puhuttaisi uudestisyntymisestä vaan uudestisikiämisestä, silloin näin on myös kaikissa muissakin kohdissa (Joh. 3:3-8). Jäisikö silloin "milloin uudestisyntynyt" kysymyksen "vastauslista" epäselväksi? Se selviäisi vieläkin kohdan (Apt. 2:38) avulla - joka itseasiassa on selkein ja tärkein kohta, jossa opetetaan uudestisyntyminen (uudestisyntyminen on tarkoitettu tapahtuvan tämän elämän vaelluksen aikana, ks. 1.6.3.). Yksin tämä kohta riittäisi. Lisäksi olisi (Tiit. 3:5). Mieti myös esimerkiksi apostoli Paavalia. Hän oli Jumalan lapsi, kastettu Herran nimeen, Pyhän Hengen saanut. Eikö hän muka olisi ollut tämän kaiken saatuaan vielä syntynyt Jumalan lapsi? Jos apostolien elinaikana tavattiin ihminen, joka sanoi "en ole kastettu Herran nimeen (vesitoimitus) enkä ole saanut Pyhää Henkeä, mutta olen Jeesukseen Kristukseen uskova", uskoivatko apostolien opetuksessa pysyvät häntä? Toisaalta jos tavattiin muussa suhteessa edellisen kanssa melko lailla samanlainen ihminen, joka sanoi "olen kastettu Herran nimeen (vesitoimitus) ja olen saanut Pyhän Hengen - olen Jeesukseen Kristukseen uskova", uskottiinko hänen sanaansa? Kumpi on selkeämpi, varmempi "tapaus"? Kumman suhteen voidaan olla (henkilö itse ja toisaalta muut) varmempi siitä, että tuo ihminen todella on Jeesukseen Kristukseen uskova? Sellaisen suhteen, joka ei ole kastettu vai sellaisen, joka on kastettu? Tietysti jälkimmäisen suhteen! Uudestisyntyminen on vedestä ja Hengestä ("vesi ja Henki":sta eli "listassa" kaksi). Ei "vedestä ja Hengestä", ja vielä näiden kahden lisäksi vaadittaisiin jotakin muuta ("vesi ja Henki ja jotain muuta":sta eli "listassa" kolme tai enemmän). Samaa asiaa eli hengellistä syntymää tarkoitetaan, kun puhutaan uudestisyntymisestä Hengestä ("Henki":sta) ja toisaalta taas kun puhutaan uudestisyntymisestä vedestä ja Hengestä ("vesi ja Henki":sta, ks. 1.6.2. ja 9.18.). Ei ole niin, että jollekin ihmiselle hengellinen syntymä on "vedestä ja Hengestä" ("vesi ja Henki":sta, siis "listassa" kaksi) ja jollekin toiselle taas Hengestä poissulkien muut asiat ("Henki":sta, siis "listassa" vain yksi) ja ehkäpä kolmannelle hengellinen syntymä olisi "vedestä ja Hengestä ja x- asiasta/toiminnosta" ("vesi ja Henki ja x-asia/toiminto":sta, siis "listassa" kolme, x-asia/toiminto voisi olla vaikkapa se, että kuulut johonkin Israelin lasten sukukuntaan ja sielläkin johonkin lukumääräisesti rajoitettuun joukkoon). Jos ihminen tulee Jeesuksen Kristuksen nimessä kastetuksi (vesi) ja hän saa Pyhän Hengen (Henki), tuo ihminen itse eikä kukaan muukaan voi estää hänen uudestisyntymistään eli vedestä ja Hengestä syntymistään. Vaikka ihminen, joka tulee Herran nimeen kastetuksi (vesitoimitus) ja saa Pyhän Hengen, itse sanoisi ymmärtämättömyyttään tai jonkin ryhmän eksyttämänä "en ole uudestisyntynyt" (ehkäpä jonkin harhakäsityksen eksyttämänä sanoen "en voi olla uudestisyntynyt, sillä en kuulu mihinkään Israelin lasten sukukuntaan", ks. 10.20.3.), hän on kokenut uudestisyntymisen Jumalan sanan mukaan (Joh. 3:5, Apt. 2:38). 1.6.5. Mitä "vedestä" tarkoittaa ilmaisussa "synny vedestä ja Hengestä" (Joh. 3:5) Evankeliumissa Johanneksen mukaan Jeesuksen sanat tilanteessa (Joh. 3:5) ovat esitettynä kreikan kielellä: "apekrithee Ieesuus, ean mee tis genneethee eks hydatos kai pneumatos uu dynatai eiselthein eis teen basileian tuu theuu" Ja tuosta kreikan kielisestä lauseesta sanasta sanaan suomen kielelle (Novum-kirjasarjan sanasta