Uudenkaupungin väylän meriläjitysalueen laajentaminen, Uusikaupunki

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 170/2013/2 Dnro ESAVI/16/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2013 ASIA Uudenkaupungin väylän meriläjitysalueen laajentaminen, Uusikaupunki HAKIJAT Liikennevirasto, Uudenkaupungin Satama Oy ja Yara Suomi Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Liikennevirasto, Uudenkaupungin Satama Oy ja Yara Suomi Oy ovat 25.1.2013 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Uudenkaupungin väylän meriläjitysalueen C laajentamiseen Uudenkaupungin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 8.3.2011 antamallaan päätöksellä nro 42/2011/4 myöntänyt luvan mm. Uudenkaupungin 10,0 m julkisen kulkuväylän ja Uudenkaupungin Hepokarin julkisen väylän syventämiseen ja leventämiseen ruoppaamalla ja louhimalla sekä Yara Suomi Oy:n Hankosaaren sataman vesialueen syventämiseen ja väylien ja sataman ruoppausmassojen läjitykseen merialueelle läjitysalueille A, B, C, D ja Keskiletto. Uudenkaupungin 10 m väylältä ja satama-alueelta ruopattavien massojen kokonaismäärä on noin 626 000 m 3 ja Hepokarin väylältä ruopattavien massojen kokonaismäärä noin 31 000 m 3. Uudenkaupungin 10 m väylän ja sataman alueelta, joissa haitallisten aineiden pitoisuuksissa oli todettu ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 2 pitoisuuksien ylityksiä, sedimentti oli kuorittava ennen varsinaista ruoppausta vähintään 20 cm:n paksuudelta. Kuoritut massat oli sijoitettava läjitysaltaaseen tai muuhun paikkaan, johon on ympäristölupa kyseisten massojen sijoittamiseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (10) Vaasan hallinto-oikeus on 24.1.2012 antamallaan päätöksellä nro 12/0022/1 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa ruoppausmassojen läjitykseen Keskileton läjitysalueelle. Korkein hallinto-oikeus on 10.6.2013 antamallaan päätöksellä nro 1910 pysyttänyt hallinto-oikeuden päätöksen. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa (24.5.2010, Varsinais- Suomen liitto) Uudenkaupungin väylän läjitysalueen C kohdalla vesialueella on merkintänä veneväylä. Läjitysalueen eteläpuolinen neljän pienen saaren ryhmä on merkitty suojelualueiksi (S). Isommissa saarissa kaavaehdotuksena on maa- ja metsätalousvaltainen alue (MRV) tai virkistysalue (V). Alueella on voimassa Ympäristöministeriön 17.7.1991 vahvistama Varsinais-Suomen täydennysseutukaava. Voimassa olevassa seutukaavassa Uudenkaupungin väylän läjitysalueen C ympärillä olevat saaret on kaavoitettu maa- ja metsätalous- (MM) tai virkistyskäyttöön (Vl). Hakemuksen kohde on yleis- ja asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella. Lähin suojelualue, noin 200 metrin etäisyydellä, on läjitysalueen eteläpuolella oleva pienten saarten rykelmä Kalliokarista Syyrinkiin. Ne ovat osa Uudenkaupungin saariston Natura 2000 aluetta (FI0200072), joka sijoittuu Uudenkaupungin ja Pyhärannan alueelle ollen pinta-alaltaan 56 992 ha. Alue on merkittävä saaristolinnuston pesimäalue ja muutonaikainen levähdysalue. Natura 2000 alue jatkuu Laattiskerista länteen/ luoteeseen. Putsaarin ja Pohjaisen saaristoalue on Varsinais-Suomen maakunnallisesti tärkeä maisema-alue. Putsaarin länsipuolella on Suomen tärkeisiin lintualueisiin luokiteltu (FINIBA) alue. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uudenkaupungin eteläpuolinen alue kuuluu Saaristomereen, kaupungin pohjoispuoli taas eteläiseen Selkämereen. Uudenkaupungin lähivedet ovat matalia, erityisesti Uudenkaupungin ja Lokalahden välisellä alueella. Hankosaaren länsipuolella vesisyvyys on 15 20 metriä. Saaristovyöhyke jatkuu rannikolta noin 20 kilometrin levyisenä, ja kapenee Uudenkaupungin rannikkoa pohjoiseen siirryttäessä. Saaristovyöhykkeen pohjoispuolella avautuu Selkämeri. Uudenkaupungin merialueen pohjan tilaa on tutkittu vuonna 2010 yhteensä 42 pohjaeläinasemalla. Edelliset pohjaeläintutkimukset ovat vuosilta 2006, 2002 ja 1996. Merenpohja on pääosin saviliejua, savi on soransekaista tai

3 (10) hiekkaista lähinnä uloimmalla merialueella. Suurimmassa osassa sedimentin pinnassa on ohut, ruskea ja hapekas kerros. Vuoden 2007 tarkkailussa läjitysalueella C valtalajina olivat liejusimpukat ja pohja luokiteltiin puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalle. Saaristomeren puoli on melkein kokonaisuudessaan tyydyttävässä luokassa, kun taas Selkämeri on luokiteltu enimmäkseen hyvään luokkaan. Uudenkaupungin edusta on luokiteltu tyydyttäväksi. Vuoden 2011 vesistötarkkailun tuloksissa kokonaiskuormitus sekä typen että fosforin osalta on kasvanut, kokonaiskuormitus Uudenkaupungin merialueella on arviolta 3,27 tonnia fosforia ja 435 tonnia typpeä. Määriin ei sisälly jätekipsialueen fosforipäästöjä eikä taajama-alueen hulevesiä. Pääosalla merialuetta tuotantokerroksen fosforipitoisuudet ovat samalla tasolla tai 5 10 % suuremmat kuin pidemmän ajanjakson keskiarvot, ulko- ja välisaariston alueella lievästi rehevällä tasolla ja sisäsaaristossa rehevällä tasolla. Avovesikauden tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat noin 10 % pitkäaikaiskeskiarvoja suurempia. Vuoden 2011 keskimääräiset klorofyllipitoisuudet olivat noin 35 % tavanomaista suurempia. Klorofyllipitoisuuksien keskiarvojen mukaan pääosa sisä- ja välisaaristosta oli luokiteltavissa reheväksi ja ulompi merialue lievästi reheväksi. Biomassat olivat keskiarvona 35 % suurempia kuin vuosina 2005 2010 keskimäärin, selkeänä valtaryhmänä olivat sinilevät. Merialueen tyypillisimmät saaliskalalajit ovat alueella lisääntyviä lajeja, kuten ahven, kuha, silakka, (kari)siika, lahna, särki ja hauki. Viime vuosina ahven- ja turska-, ja kampelasaaliit ovat laskeneet. Kuhalle edullinen rehevöitymiskehitys sekä kuhaistutukset ovat pitäneet kuhasaaliit kasvussa. Meritaimen näyttää istutuksista huolimatta kadonneen verkkokalastajien saaliista lähes kokonaan. Vaelluskaloja, kuten vaellussiikaa ja lohta, saadaan vähäisiä määriä. Rehevöityminen on liettänyt merikutuisen karisiian vaatimia puhtaita kutupaikkoja. Karisiian lisäksi merialueelle istutetaan vaellussiianpoikasia. Rehevöitymistä suosivan särjen määrät ovat rehevöitymiskehityksestä huolimatta pienentyneet 2000-luvun puolivälistä alkaen, ja saalismäärät ovat olleet varsin pieniä jo 1990-luvulta alkaen. Ammattikalastusta koskevat tiedot ovat vuosilta 2009 2010. Pyynti merialueella on tapahtunut aiempien vuosien tapaan pääasiassa harvoilla verkoilla, ympäri vuoden, painottuen talvi-, kevät- ja syyspyyntiin. Rysillä on kalastettu kevätkutuisia kaloja touko - kesäkuussa ja siikaa loka - marraskuussa. Made-/haukikoukkuja on käytetty talvikuukausina. Ammattikalastajien saalis vuonna 2009 oli yhteensä noin 12 tonnia ja vuonna 2010 noin 19 tonnia. Saalislajit ovat olleet pääosin ahventa, lahnaa, silakkaa, kuhaa, siikaa ja haukea, sekä vähäisemmässä määrin särkeä, madetta, säynettä, taimenta, lohta ja kirjolohta. Kampelan määrä on kutistunut tarkkailuvuosina lähes olemattomiin, ja ankeriasta ei ole tilastoitu enää lainkaan 2010. Lupakantapohjaisen vapaa-ajankalastuskyselyn perusteella merialueella kalastetaan aktiivisesti ympäri vuoden. Suosituin pyyntiväline on alle 50 mm:n pohja-verkko, aktiivisista pyyntivälineistä suosituin oli heittova-

4 (10) pa/vetouistin. Vapaa-ajankalastajien saalismäärä vuonna 2010 oli yhteensä noin 13 000 kg, josta pääosan muodostivat ahven (29 %), hauki ja silakka (molemmat 15 %) sekä lahna ja kuha (molemmat 10 %). LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Hankkeen vaikutukset Hanke on yleisen tarpeen vaatima ja siitä koituu merkittävää hyötyä meriliikenteelle, Uudenkaupungin elinkeinoelämälle ja asukkaille. Uudenkaupungin väylän läjitysalue C sijaitsee Vähä-Vehasen saaren länsipuolella ja sille saa myönnetyn luvan mukaan läjittää ruoppausmassoja 3,8 ha:n alueelle tason MW 2005-16,0 m alapuolelle. Tällöin läjitysalueen teoreettinen tilavuus on 150 000 m 3 rtr vastaten todellista tilavuutta 162 000 m 3 rtd. Luvan määräysten mukaan mereen ei saa läjittää ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 2 ylittäviä pitoisuuksia sisältäviä massoja. Ne sijoitetaan satamaan rakennettavaan altaaseen ja stabiloidaan. Suunnitelman mukaan aluetta laajennetaan siten, että uudeksi pinta-alaksi tulee 6,6 ha. Läjitys tapahtuu myönnetyn luvan mukaisen tason MW 2005-16,0 m alapuolelle, jolloin laajennetun läjitysalueen todellinen tilavuus on 290 000 m 3 rtd. Laajennusalueelle läjitetään vain puhtaita massoja, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat tason 1 alapuolella. Työn kestoksi on arvioitu 2 avovesikautta. Läjitystyö aiheuttaa tilapäisesti veden samenemista ja kiintoaineksen sedimentaatiota, jonka arvioidaan aikaisempien vastaavien hankkeiden seurantojen perusteella ulottuvan tyypillisesti vain muutaman sadan metrin päähän työkohteista. Ruoppausmassojen läjitystöiden vaikutus kalastoon ja kalastukseen muodostuu lähinnä työnaikaisesta kiintoaineen ja samentuman leviämisestä, jolloin voi ilmentyä työn suorittamisen ajankohdasta riippuen pyydysten likaantumista, kalasaaliiden pienenemistä tai kalojen kudun häiriintymistä. Läjitysalue on osittain nykyisellä väyläalueella, joilla seisovien pyydysten käyttö ei ole mahdollista. Laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työnsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Hakija sopii liikenteenharjoittajien kanssa tarvittavista liikennejärjestelyistä etukäteen sekä ilmoittaa niistä merenkulkijoille liikenteenohjauksesta vastaavien viranomaisten (VTS) välityksellä. Muulle vesiliikenteelle koituva haitta on minimaalinen.

5 (10) Hankkeesta ei aiheudu yksityiselle edulle pysyvää haittaa. Hankkeen tilapäisenä haittana yksityisen edun kannalta on ammattikalastajille läjitystyöstä mahdollisesti aiheutuva haitta, jota pyritään vähentämään tiedottamalla etukäteen läjitystöistä, jolloin kalastusta vaikutusalueella voidaan välttää. Läjitystöistä mahdollisesti ammattikalastukselle aiheutuva haitta voidaan korvata vasta jälkikäteen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitetty esimerkiksi kalataloustarkkailun yhteydessä. Todetut haitat on tarkoituksenmukaisinta korvata kalaistutuksin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 14.6.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueilta sekä Uudenkaupungin kaupungilta ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut seuraavaa: Liesluodon Korsaaren edustan vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelman mukaan hyvä. Tavoitteena on turvata hyvän tilan säilyminen nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä. Ruoppaus ja ruoppausmassojen läjittäminen mereen aiheuttavat väliaikaista vesistön samentumista. Asiakohdassa tarkoitetun läjitysalueen C pohjan laadusta ei tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa. Sedimentti on mahdollisesti pilaantunutta, koska vuonna 2006 paikalta otetusta sedimenttinäytteestä on analysoitu tributyylitinaa 25 µg/kg. Lisäksi näytteestä analysoitiin raskasmetallipitoisuuksia, jotka olivat alle ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1. Syväväylähankkeen toteutuksen yhteydessä läjitysalueelle C läjitetään myös mahdollisesti pilaantuneita ruoppausmassoja.

6 (10) Erityisesti meriläjityksissä em. vesienhoitosuunnitelman tarkoittama varovaisuus- ja huolellisuusperiaate edellyttää varautumista mahdollisiin ongelmiin läjitysmassojen pysyvyyden suhteen. ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee selvittää, onko läjitysalueen C pohjan olosuhteet sellaiset, että myös suunnitellun laajennuksen massat siellä pysyvät. Läjitysalue C sijaitsee Uudenkaupungin Saariston Natura-alueen FI0200072 läheisyydessä. Koska läjitysalueen koko suurentuu, läjitettävät massamäärät lisääntyvät ja läjitettävät massat ovat pehmeitä ruoppausmassoja, jotka oli tarkoitus läjittää Keskileton läjitysalueelle, ELYkeskus katsoo että läjittämisen vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin on arvioitava luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole saapunut. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut seuraavaa: Uudenkaupungin väylän syventämishanke on urakoitsijan hankintavaiheessa ja alustavan aikataulun mukaan työt alkavat elo syyskuussa 2013. Hakijan tavoitteena on ympäristö- ja kustannussyistä saada työ toteutettua mahdollisimman nopeasti ja keskeytyksittä, minkä tavoitteen saavuttamista edesauttavat haettu läjitysalueen C pinta-alan kasvattaminen ja siitä seuraava läjitystyön helpottuminen. Myös lupaehtojen mukaan työ tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti ja yhtäjaksoisesti ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Työn kestoksi on arvioitu 2 avovesikautta. Hakijalle on myönnetty lainvoimainen lupa läjittää väylähankkeen ruoppausmassoja läjitysalue C:lle, joten lupaviranomainen on katsonut sen olevan soveltuva vesiläjitysalueeksi. Tätä prosessia varten pohjan laatu on jo selvitetty riittävällä tarkkuudella luotauksin ja näytteenotoin. Läjitysalueen laajennusosa sijaitsee samassa syvänteessä kuin sen alkuperäinen luvan saanut osa eikä vähäinen alueen pinta-alan kasvattaminen hakijan näkemyksen mukaan aiheuta muutosta massojen pysyvyyteen. Läjitysalue C:n laajennukseen ei tulla läjittämään pilaantuneita ruoppausmassoja vaan pilaantuneet massat läjitetään ja stabiloidaan satamaan rakennettavaan altaaseen lupaehtojen mukaisesti. Hakija on myös esittänyt selvityksen läjitettävistä ruoppausmassoista hakemuksen täydennyksen yhteydessä. Lausunnonantajan virheellinen käsitys läjitettävien ruoppausmassojen kasvamisesta läjitysalue C:n laajentamisen takia ei pidä paikkaansa. Läjitysalue C:n pinta-alan kasvattaminen lisää alueen teoreettista läjityskapasiteettia, mikä helpottaa läjitystyön teknistä suorittamista ja alentaa läjityskustannuksia. Lausunnonantajan lausunnossaan viittaama Natura-alue si-

7 (10) jaitsee yli 2 km päässä läjitysalue C:stä. Tämä ja em. seikat huomioiden lausunnonantajan vaatimus vaikutusarvion tekemisestä on raskaasti ylimitoitettu. Hakijan näkemyksen mukaan haetulle läjitysalue C:n laajentamiselle on hakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyillä perusteilla oikeudelliset edellytykset. Epävarmuustekijät aikaansaavat rakennushankkeissa riskien hinnoittelusta aiheutuvaa kustannusten nousua. Siksi hakija toivoo tämän julkisin varoin toteutettavan hankkeen kohdalla aluehallintoviraston ratkaisevan asian mahdollisuuksien mukaan ripeästi. Hakija on aluehallintoviraston pyynnöstä tarkentanut selitystään 13.8.2013 ja todennut, että läjitettävät massamäärät eivät kokonaisuutena lisäänny, vaan kysymyksessä on ainoastaan Uudenkaupungin syvennettävän väylän ruopattavien massojen läjitystyön helpottuminen ympäristö- ja kustannussyistä sekä saadaan työ toteutettua mahdollisimman nopeasti ja keskeytyksittä. C-läjitysalueen laajennusluvan saaminen edesauttaa myös läjitysalueen D käyttöä, jolloin läjitystyön tekeminen helpottuu myös siellä. Läjitysalueelle C tultaneen läjittämään enemmän massoja kuin 164 000 m 3, joka on alkuperäinen maksimimäärä, mutta ei kuitenkaan 290 000 m 3, mikä on laajennetun alueen teoreettinen ja laskennallinen maksimimäärä. Toteutuviin massamääriin vaikuttaa se, miten tarkasti urakoitsija suorittaa väylä-alueen kaivutyön ja mikä tulee olemaan ylikaivuun määrä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle, Uudenkaupungin kaupungille ja Yara Suomi Oy:lle luvan läjitysalueen C laajentamiseen lupahakemuksen mukaisesti siten, että läjitysalueen uusi pinta-ala on 6,6 ha. Läjitysalueen C ja sen laajennuksen sijainti näkyy liitteessä 1. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1. Läjitystä saa tehdä vain tason MW 2005-16,0 m alapuolelle. 2. Läjityksen laajennusosalle saa sijoittaa ruoppausmassoja, joiden haitallisten aineiden pitoisuus ei ylitä ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuuksia. Muutoin on noudatettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston 8.3.2011 antaman päätöksen nro 42/2011/4 lainvoimaisia lupamääräyksiä.

8 (10) Perustelut Uudenkaupungin väylän läjitysalueen C luvan mukainen pinta-ala on 3,8 ha. Hakemuksen mukaan aluetta laajennetaan siten, että uudeksi pintaalaksi tulee 6,6 ha. Läjityksen ylintä tasoa ei muuteta. Laajennusalue edesauttaa ruoppauksen ja läjityksen tekemistä lyhyemmässä ajassa. Laajennusalueelle läjitetään vain puhtaita massoja (pitoisuudet alle tason 1). Uudenkaupungin saariston alue FI0200072 kuuluu Natura 2000 verkostoon edustavan ja harvinaisen kasviston ja eläimistön perusteella sekä saaristolinnuston pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdysalueena. Alkuperäisen lupapäätöksen mukainen läjitysalue D sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja läjitysalue B rajautuu lähimmillään vajaan 100 metrin päähän Uudenkaupungin saariston Natura-alueesta. Luvan saanut läjitysalue C sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä Naturaalueeseen kuuluvista Kalliokarin, Mustaleton, Ruokkarin ja Syyringin saarista. Lainvoimaisen lupapäätöksen perusteluissa on todettu, että läjitys ei merkittävästi heikennä niiden Natura 2000 alueiden suojeluarvoja, joille hanke osittain sijoittuu tai joiden läheisyydessä on työkohteita. Myös luonnonsuojeluviranomaisen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, lausunto edellä mainittujen läjitysalueiden ja ruoppausten osalta oli samansisältöinen. Laajennuksen jälkeen läjitysalue C ulottuisi lähimmillään noin 200 metrin päähän Natura-alueeseen kuuluvista saarista. Laajennusosa sijaitsee samassa syvänteessä kuin jo luvan saanut läjitysalue eikä se poikkea ominaisuuksiltaan alkuperäisestä läjitysalueesta. Laajennus ei lisää ruoppausmassojen tai läjitettävien massojen kokonaismäärää Uudenkaupungin 10,0 m julkisen kulkuväylän ja Uudenkaupungin Hepokarin julkisen väylän syventämisessä ja leventämisessä ja Yara Suomi Oy:n Hankosaaren sataman vesialueen syventämisessä. Muutos lisää läjitysalueelle C läjitettävien massojen määrää ja siten väliaikaisesti lähistön merialueen samentumista sekä muuttaa luonto-olosuhteita hieman lähempänä Natura-aluetta. Laajennus nopeuttaa koko hankkeen toteuttamista ja siten vähentää ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia. Hanke ei merkittävästi heikennä Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueen suojeluarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Hanke ei estä Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista. Hanke ei vaikeuta kaavan laatimista. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.

9 (10) Sovelletut säännökset Lausuntoon vastaaminen Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6 :n 2 momentti, 7, 8, 10, 11, 14 ja 18, 13 luvun 7 Luonnonsuojelulain 65 Aluehallintovirasto viittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunnon osalta päätöksen perusteluihin. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesialueen täyttöä yli 200 000 m 3 ktr koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 14 620 euroa. Luvan muuttamista tai tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalous - ryhmä Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi-16-04-09-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 (10) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Läjitysalueen C ja sen laajennuksen sijainti 2) Valitusosoitus Raija Aaltonen Tapio Kovanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen (puheenjohtaja) ja Tapio Kovanen (asian esittelijä).

Liite 1 Läjitysalue C ja sen laajennus (laajennus on katkoviivareunalla viivoittamaton)

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.9.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.